Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 8, 1950

              että parempi tiile\'aisiiHS -:voidaaii
;^v^teisi.'oiimii- '
r-:tv^ oU iärjestetty siten, että-Rutiie
^'"johti kuorot ja'Remo Öliman
'Sioiitaa. Esitykseen osallistui. 175
'^Saa ja laulajaa. Ennen esitystä
^..;'G€örge Saivo lyhyesti tämäB tai-
"tlsiukiea sisällön. Esitys onnistui
ficestaan huolimatta mainiosti ja
Vrd suosionosoitukset palkitsivat
paljon vaatineen työn. Sop-
'^T^=oIisteiiia esiintjivat Thora. Neil,
'^Heikkinen ja Rauha Mäki ja me-i7ini3n
esitti Kaiku-kuoron 'Kerttu
Suksi Sadburysta piti juhla-jossa
hän korosti rauhan työn
f^eyltä nykyaikana kaiken toimin-vhteydtssä,
todeten, että tämä oa
--ES ja valtavin juhla, mitä Järjestöl-
Qse on koskaan ollut. -Puheen jäl-esiintyivät
Sudburyn Säveleen
'^«laulajat Rauha Mäen johdolla, esit­epä
laulut "Tuoir on mun kultani",
Idajapoika" ja mahtavan "Kaivan-
'-feten laulun".
TäiTiän jälkeen ^ lauloivat Toronton
FälsBdian naislaulajat kauniit laulut
'jSjaa soivat balalaikat", "Pien! bal-,
NJ'-, Marjatan kehtolaulu" ja "Pai-zm
on kotiintulossa", Port Arthurin
isi'su-kuoron esittäessä Ruthe. Saaren
[oiMIa laulut "Luokse vuolaan vir-laaVTulatullallaa"
ja "Yksin tielE"r
Stepäiväohjelman lopuksi esittivät
krot ja soittokunta "CSJ:n marssin".
Iltapäiväohjelman aikana kutsui oh-
•elman esittäjä E. Laakso soittokun- .
p ja kaikkien kuorojen johtajat laval­la,
jossa heidät esiteltiin ja-kukitettiin
piayleisön valtavien suosinosoitusten
iikuessa.
PMTTÄJÄISKONSERT.TI
Simnuntai-iltana pidettiin Laulur ja
|ciltojuh]an erittäin onnistunut päätlä-jpiskonsertti
Paramount-teatterissa,
' tuhat istuinta oli viimeistä tilaa
'ajöten täynnä. ^ Ohjelma aloitettiin
ittamaDa "O Canada", minkä Jälkeen
[lyyne Siilman lausui juhlayleisön ter-i'ctdl£
eksi. Toronton soittokunta soitti
pökkaasti Reino Öhmanin jdatama-m
kolme kappaletta, jonka, jälkeen
saan suolakalaa ym. siihen -epäkristilli-kellonaikaan.
Saimme todella tuntea lulleeranae ka­listajan
kotiin — ihanaa lohta kaikessa
uodossa niin paljon.kuin sielu kaipasi,
^ pöytä notkui. Ja pahoin pelkään,
^iS otimme tilaisuudesta vaarin aina
•Gtpukseen asti. . . .
, etta olemmeko me sitten suku-
-^53 vai ei? Se jäi vielä kysymysmer-
Sama nimihän meillä on ja juur-samasta
pitäjästä vanhasta maas-ja
me emännät koetimme arvostella,
-/-••Raulia Sudburysta laulm' H«IÖI""
-Grenoj^n ^^säestämänä SibeEuksen "Ris-
; tlluMn" ja "Sinikaii laulun'*.
ToFontoIaisten kvartetti (Aino'Heik­kinen,
HeM .Vuori, Reino,Öhman ja.
Gm. Salmi) lauloi varsia hauskasti
kolme laulua, "Mah Lindy .Lou", "Joka
ainoa _ hetki" ja Singing in the Tree
Tops". Sudburyn Alertsin Dolores
Vuori, Gloria York, Nancy Coombs ja
Maire Kaiho esittivät reippaan taide-tanssin.
V
William Falls Fort Williamista esitti
juhlaa varten tekemänsä \'arsin ajan­kohtaisen
juhlarunon, jonka jälkeen
Laura Kuisma Eteläpäästä esitti ^hil­peät
laulut "Mamman lellipoika" ja
"Talkoovalssi", Vancouverin laulajien
levyjä esitettiin myöskin tilaisuudessa,
kun he itse eivät voineet pitkän matkan
takia olla persoonakohtaisesti saapuvil­la.
.
GSJ:n sihteeri E. Sundqvist esitti
Tpk:n tervehdyksen ja kiitti juhlaylei­sön,
puolesta sen osaksi tulleesta vie­raanvaraisuudesta.
Sudburyn Alertsin tyttökuoro esitti
Helen Grenonin johdolla kolme laulua,
"With a Song in My Heart", "Äidin
laulu" ja "Now is the Hour". Wm.
.Berglund ja Alf. Saari esittivät duetto­na
"Tukinkaatajlen laulun" ja Geo.
SaivoB kirjoittaman "Kulttuurimars-sin".
Torontoiaisen Henry Pyliälän
viulusoolot "Gypsy ^\lrs" ja "iHot Cana-ry".
-Hän joutui yleisön vaatimuksesta
uusimaan korkeatasoiset esityksensä. '
Alertsm tytöt Gloria York ja Dolo­res
Vuori esittivät taiteellisen Idinalais-tanssin
ja sen jälkeen lauloivat timmin-siläiset
Lillian ja Toivo Niemi kalcsi
duettoa, "Oot siskosein, oot veikkosein"
ja "Kuuletko". Esityksen merkityksel­lisyyttä
lisäsi huomattavasti se, että
mrs. Niemi om englantilaissyntyinen.
Juhlalcupletteja oli neljä. Isäntäkuo-ron
puolesta esiintyi Wm. Berglund,
sudburylaisten Wm. Salo, eteläpääläis-ten
E. Hankila ja torontolaisten puoles­ta
Martti Vuori. Kupletit olivat tai­teelliset
niin esityksensä kuin sisältön-säMn
puolesta.
Elizabeth Barber esitti soololaulut
"Break O^Day" ja "Clorinda", jonka
jälkeen sudburylaisten kaksoistrio (Ir­ja
Kivinen, Irja Korhonen,, Senja Suk­si,
Irene Vuori, Kaija Hohter ja Laila
Vauhkonen) esittivät mainiosti kaksi
laulua, "On suuri siin rantasi autius" ja
"Rukkaset". Alertsin tytöt Nancy
Coombs, Dolores Vuori, Gloria York ja
Paula WQodky" esittivät intialaisen
tanssin. .
Juhlien ohjelman esittäjä Eino Laak­so
kiitti säestäjiä, joina toimivat Helen
Grenon,' Irene Mäki, Ruthe Saari ja
Helvi Vuori, korostaen samalla, että
JKÄ» st? älli'V8K 'WWSf^•>•^SS^'t^ l i ^ i.' V*»^ S T » «
Qziehecm ja Ontarion Leijonakiubien 30. vaosikokans pideiiim äskeitäm
Grcvef:kuTstissa, Ont. Kaupungissa cli SiUoin ''bommaika".- Kuvassa
neitoset ikaUevai- Leijonaklubm kamai?iväiisiä kilpeä.
Eräs Lkkln ystävä on lahettänyi
tohnittikseen leikkeleen jostain ame­rikkalaisesta
szwmalmsesta sanoma­lehdestä,
jossa OB käytetty kyviu
vanhatmkalsiu suomalaisia kirjasi­mia,
joten kaikesta päättäen lektija
siinä oUzit otsikossa mainittti jzittu
mi monien kymmetueii vuosien vafz-
Im. Mutta jiittts on viielenkilnt&inen
ja tarjoamme sen tässä Liekin koki­joille.
V"ERRÄTEN'VÄHÄN sisältävät suo-raalaiset
taiat mikäli nykjrisistä ko- juonut korpin munan ja sitten 3 vuoro-k(^
lmista . voi päättää selityksiä niistä' kautta ollut semmoisessa paikassa, ani-keinoista,
Joiden avulla tietäjä voi teh- hin korpin ääntä el ole kuulunut (Eno,
dä, nähdä tai ORpia tuntemaan yliluon- Rautavaara).
nollisia asioita. Mutta että näitä tällai- Niin suuri maine kuin suomalai^lla
sai salaoppeja on jonkun verran otemas- matavana noitakansana kaikkina ai­sa
siitä ovat seuraavat neljä taikaa ote- koina onkin ollut, on tutkimus yhä uu­massa.
• delleen ja uudelleen osoittanut, että
Näkymättömäksi toi mmlnen päästä, "Soihduissamme; ja taidossa on verraton
jos hän kalmistosta noutaa ruumiin "'^ärä juuri muilta lainattuja aineksia.
tamman länget, olkapuolet kasvoihin
päin, tai katselee vasemman puoleisen
nahkarenkaan läpi (Rautavaara).
Silmänliääntäjän taidon saavuttaa
äskenmainitulla tavalla (mustan kissan
luu, herneen Jyvä) myös siten, että pi­tää
suussaan 9 ihmisen pääkallosta kas­vanutta
herneen jyvää ja polvellaan ris­timättömän
lapsen lihasta tehtyä kuk­koa,
jota on 9 vuolta paahdettu. Sil­loin
kulkee, toisten mielest äpölkyn läpi
raikka ohi (meneekin (Raiitakko). ,
Korpin kielen ymmärtää se, joka on
pääkallon (mustan kissan pääkallo
kelpaa myöskin), upottaa sen peltoon Ja .
istuttaa herneen siitä kasvamaan silmän-reiän
kautta. " Kun täten kasvaneen
herneen jyvän panee suuhunsa, tulee he­ti
näkymättömäksi (Kaavi, Kiuruvesi,
Pihtipudas). Myösldn sopii keittää
umpimusta kissa, että luut erkanevat
lihasta ja sitten peilin edessä imaista
kutakin luuta, mitä imaistessa el näe
peilissä kuvaansa, sitä luuta pitää kan­taa
miikanaan, jos tahtoo oila näkymä­tön
(Iisalmi). Kuinka korkealle luun
panee, siiä myöten yläpuoli näkyy; jos
päälaelle panee, niin ei näy ollenkaan
(Rautavaara).
Jos taasen hirttää korpin pojan ok-päättynyt'"
suomalain^ kum^^^^^^^^^ f.^^^_f!lt^^!!°L!^^^^
onnistui juhlayleisön, ohjelman esittä-
Niinpä on asian laita edellä esitettyihin
taikoihinkin nähden. Saksassa fuskoo
kansa, että näkymättömäksi päästään
pitämällä edellämainltulla taalla kas­vanutta
hernettä suussaan tai kanta­malla
mukanansa korpin kesästä (vlhe-riävaipusen
hirtetyn pojan suusta) saa­tua
kiveä, tai syömällä kolmen synty-niättömän
lapsen sydämet.
Epäilemättä ovat nämä taiat vaelta­neet
Ruotsin kautta nykyisille lähtöpai­koilleen
ja sangen todennäköistä on, että
niitä tunnetaan muuallakin Suomessa.
Tällainen oli tämä leikkele. Varmaan­kin
monet Liekin vanhemmat lukijat
muistavat tällaisia taikoja nuoruuden-ajoiltaan.
'•^ eiköhän noilla ukoilla ole saman
^toinen nenä! Multa kuulinmie
jien ja juhlatoimitsijain yhteistyön ja
lämminhenkisen vuorovaikutuksen an­siosta.
Juhla-aikana kerättiin satoja allekir-
'^J on Walterin serkun kanssa naimi- joituksia Canadan Rauhankongressin
-^ä. Xiin, että eiköhän mekin, Este- adressiin ja yli 5,000 henkeä käsittävä
"^J^^^n, että Liekille tuttu Ester Kaus-
-^taisi sukua jonkin vanhan puun
-•Jtal Kyllä maailma on pieni!
'•ebstefs Cornersin suomalaisista te-
/ teleni kirjoittaa pitkä erikoisluku,
-^akai täsä on vain tyydjrttävä mah-'
annnan lyhyesti kiittämään ' kaik-
; ^an\-araisdudesta." Luukn, että
^*^äea löytää ystävällisempiä Lhmi-
^__^^uL^uja t u l i _ joka puolelta, että
_^-a releillä ja meillä ja vaikka li\T>pä-
• nelniat hulmusivat, emme.
\ f läheskään joka paikkaan. Hei-
^-"«y^n- pyyiää EDtaeksi tdltä, mut-
^'^•aanirnr teimme ja aika kä\i räin
- - V I . >anialla kiitoksemme heille.
»"leraanvaraisiiudesta saimme
ahde .mielestä tuo
nieitä venti>vieraita kesti-
->^n varioja ystäviänne.
Jatkuu.
juhlayleisö antoi valtavin suosionosoi­tuksin
yksimielisen tunnustuksensa mai­nitulle
adressille. Canadan hallitukselle
lähetettiin sähke, jossa hallitusta kehoi-tetaan
ryhtymään toimenpiteisiin ato­miaseen
pannaan julistamiseksi ja sen
maan julistamiseksi sotasjylliseksi. jo­ka
ensin käyttää atomiasetta mitä maa­ta
vastaan tahansa.
•—oOo—^ •
Seattlessa tuomittiin SO-vuotias Wil-
Jred G. Nicholson käyniänä kirkossa ai-räakin
kolmasti kuukaudessa vuoden
ajan. kun iiän oli syytteessä liikennesää-döstea
rikkomisesta. Häntä syT^^ttiir.
kaikkiaan kahdeksasta eri rikkomukses­ta.
Lisäksi hänet tuomittiin SI 60 sak­koon
ja mesetiämääB ajo-oikeiiteosa
kolmeksi vuodeksi.
korppi pojan suuhun kiven, jotta el sitä
näkisi pesästään; kun sen kiven ottaa,
niin pääsee näkymättömäksi (Rauta­vaara).
Kivi tavataan joskus itse pesäs­sä
(Pielavesi). Sama tarkoitus saavute­taan,
jos syö yhdeksän syntymättömän
poikalapsen sydämet (Kaavi). Nnnpä
cli Nilsiässä suuri pahantekijä Pahka
Ruuska Kinahmissa tappanut 8 siuna­tussa
tilassa olevaa vaimoa ja syönyt
lasten sydämet, mutta yhdefoättä tap­paessaan
oli joutunut kiinni. Monen
vastuksen perästä saatiin hänet vihdoin
veljiensä avulla paimuksi lantahäkkiin
ja viedy-ksi virtaari.
Näkemään kaikki asiat (haltiat ym.)
kykenee ihminen, jos hän pesee silmän--
sä saippualla, jolla ,oii ruiiLiiis pestj.'
(Pihtipudas), tai kerää runsaasti kiil­tomatoja,
ruhjoo ne käsissään, kapuaa
sitten korkealle vuorelle ja voitelee
siellä kovalla, kätensä ja pesee sil-mänsa
(Rautavaara). -Kirkon '"'väcii"" tai "ti-him''
piru näkee, jos ottaa ruumisarkun
laudasta • oksan reiän ympäryitsea ja
katsoo sen lävitse (Viitasaari). '•'Keik­kaat''
-. aäkee. jos pujottaa päällensä
Jouduin ylätyliseen ja annan sen
kuulua tämän osaston kautta maailmal­le.
-
Timminsissä elettiin juhlahumussa.
Hollingerin puistossa oli Pohjois-Onta-rioa
käsittävät urheilukilpailut ja sa­maan
aikaan oli myöskin laulujuhla.
Urheilukilpailuissa tiesin olevan suoma­laisia
osanottajia ja olin jostain luke­nut,
että siellä oli Canadan Urheilulii­ton
lähettämä kaitsija, eli ohjaaja. Tun­sin
laulu- ja urheilujuhlaa ylimainoste­tuksi,
mutta ajattelin, että voi niin ol­lakin,
sillä paljonhan maailmassa ih­meitä
tapahtuu. Koetin nähdä kutii -
n-;atkin juhlat ja tällä asialla, näkemi­sen
haluamisella olin liikkeellä.
Kadulla tapasin Suomen merkeillä
YariiStrtuB miehen, joka herätti huo­miotani.
Lyöttä3'dysn seuraan, esitin it­seni
ja hän samoin. Sanoi olevansa
Suomen -Olympiakomitean, jäsen ja ole-vama.
järjestämässä oly-mpialalsasioita
tällä Toantereella. Hänellä piti olla
tääljä -vastaanottaia, mutta ketään ei
LAU>A*TALVA, H E I N Ä K U U N B TÄIVÄSÄ, 1950 SIVU I