1952-05-31-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
UGUSTSI5lIN|»BpiGeiollut sissaan han sivuttaa suomalaiset^
ainoastaan* h«okas4aitelija, hyvin happamin ilmein. Ön-^ika
aan samalla myöskin.taisl!^a^jo- syytä mainita» että
a valppaasti \s©ttrasi:ia|!kans?trilmi- nitussa *IU}otsin kansa'-teoksessaan.
i:ä ja lialusi sanoa sanansa^mfltei
aikista yleisistö-asioista; Usein
ontuivat hänen Jsamianettp
enkilökohtaisista syistä^ kokemiik-ista,
joita hän oli sasqiut lähim-ässä
ympäristö^ääntad artym
estä, jonka hänen näkean
vastustaminen oli hänessä aiheut-anut.
Mutta hänen mikroskooppi-katseensa
paljasti iiiyöskin yleisten
äsitysten pinnallisuuden ja selvitti
onien ilmiöideii|odelUse^ sisällöa
ntaen siten j^irjaUijpille • j a jtutki-..
ojlle herätteitä Ja sysäyksin Hänen^
altava kirjallinen tuotantonsa —
Strindbergin koottuja teoksia on 55
idettä — antaa suorastaan peloit-tavan
kuvan hänen härr^t^^ .
aajuudesta. j£i :^jätii$tiensa
desta.- :r:-.^':'-^^^^
Tiinnetuin' . A ^ I ^ ^ n S t t ^ ^ ^
hairastutefisjta^c^/^if^^
nen historianlutl^m
tähän Strindbörgj 01^
siä' kirjallisia' - t o d i s^
jälkimaailmtalle.
hänen historiallisia. Inäytämiään
•Master Olov*, *Kustaa Vaasa', 'Eerik
XIV', 'Kuningatar Kristina* y.
m., vaikka nekin epäilemättä hei- Strindbergin histOTiallisessa katso-jästavat
Strindbergin historiankäsi- noustavassa on kuitenikin sama, jo-tystä,
väan;hähen suoranaisia l i i s - . kä tulee esiin hänen näytelmissään.
jonka aliotsakkeena on *Tuhat
vuotta Ruotsin.sivistyksen ja tapojen
historiaa*, mainitsee valloonit
myönt^enä lisänä ruotsalaiseen
kapsanainekseeö, mutta metsäsuomalaiset,
joita erikoisesti Kaarle I X
siirsi Ruotsiin, saavat seuraavan arvostelun:
"Epäluuloisena j a pahanilkisenä
; vetäjrtyi suomalainen o-maan
itseensä, eikä ensinkään halunnut
tuntea ruotsalaisia veljiään.
Hän .ei.sallinut sukulaissuhteiden
solniim^a, säilytti tapansa jä kie^
lensä. Hän asui savuisessa pirtissään,
jossa tulisija oli oven vieressä
ja savupiippu keskellä kattoa, jä
jonne valo pääsi vain muutanusta
luidcuista . ^ • M^t#än yauku^
ruotsalaiseen rotuun eihäiUä tulok-
I f i i ö ä Ä t y . i^^^^
j«ikin: ^rai ks4 seciitiiin suoma^^
aikma, Jöpoin
yat^yhtenä ^suk
han-Ruotsi vielä meidän aikanamme
erään parliaimmista runoilijoistaan,
Dan Anderssonin, metsäsuo*
malaisten asuma-alueelta.
Mutta tärkeixi seikka^ August
toriallisia teoksiaan, sellaisia kiiin
'Svenska fölket i helg^ och söcken,
i krig och fred hemnia och ute*
(Ruotsin kansa pyhänä ja arkena,
sodassa ja rauhassa kotona ja ulko-
Hän; käy valtakunnan ^ ylimystön
tukkaan ja 'halveksii Kaarlet ja
Kustaat Näillä ei ollut mitään tekemistä
varsinaisen Ruotsin kansan
kanssa. Ruotsin ritarihuoneen
mailla) tai hänen kulttuurihistoria!- jäsenet olivat pääasiallisesti ulko^
lisiä kirjoituksiaan, joissa käsitel- maalaisia: 100 kreivistä oli vv. 1625
lään esimerkiksi ruotsalaisten ,up- ——1809 vain 20 ruotsalaisia ja 1600-
seereiden kohtaloita Siperiassa ja luvun 110 vapaaherrasta oli vain 26
paloviinan historiaa ennen Kustaa
III:n halutusta. Strindberg kävi aina
valtavalla intohimolla käsiksi aiheisiinsa,
ja k u n hänen tyylinsä oli
räiskyvä ja huomionsa sattuvia, sai
hän aina-lukijoita. Vielä tänä päivänäkin
saattaa hänen kynänsä jälkeä
lukea nautinnolla, vaikka silloin
tällöin haluaa panna vastalauseensa
hänen johtopäätöksilleen.
Sekä suomalaisilla että norjalaisilla
on ehkä syytä Valittaa suuren
Augustin kylmäkisköista suhtautumista
kansallisuuteensa. Hänen
antipatioillaan naapureita kohtaan
oli henkilökohtaiset syynsä: avioliiton
rikkoutuminen suomalais-syn-tyisen
Sigrid von Essenin kanssa
sai hänet epäilemään kaikkea suomalaista
ja vastakohta Henrik Ib-seniin
vaikutti hänen arviointiinsa
Norjan asioissa. Kuitenkin tunsi
hän hyvin Suomen olosuhteet ja
hänellä oli paljon suomalaisia suhteita.
ruotsalaista ja l,429:stä aatelismie-hestä
vain 690 kotimaista perua.
Kuningatar Kristina, suuren Kustaa
Aadolfin tytär, oli täysin epäisänmaallinen
ja puhui halveksien
ruotsalaisista. Kaarle XI oli saksalainen,
joka tosin pelasti talonpojat
aateliston ryöstöltä, mutta samalla
riisti Ruotsin kansalta sen oikeudet
ja rakennuta Tukholman
kuninkaallisen linnan, jolla ei ole
mitään tekemistä Ruotsin historian
kanssa.
Tunnettu on Strindbergin kanta
Kaarle XII:een. Hän pitää sanka-rikuningasta
täydellisenä heittiönä.
Todisteena tästä hän tuo esiin kirjeen,
jonka Kaarle X n Pultavan
taistelun jälkeen kirjoitti Ruotsin
valtakunnanneuvostolle, kirjeen,
jossa kuningas ei ole tietääkseen-kään
siitä, että on menettänyt koko
armeijansa, vaan iloitsee vain
omasta terveydestään. Myöhemmin
koetti kuningas lykätä syyn
tappiosta'Lewenhauptin niskoille.
Kuinka hyvää huolta Kaarle XII
Niinpä hän 1878 kirjoitti
Tukholman-kirjeitä Finsk Tidskrif-tiin
ja kuuluisan *Giftas*-jupakan
aikana hän tiedusteli suomalaista pjti omasta itsestään samaan a i -
vverner Söderströmiä kustantajak- kaan kuin sotilaat ja kansa saivat
seen. Mutta historiallisissa tet*- kärsiä, käy selville siitä hovista,
Z ^ — ~ r . —^ jonka hän 1708 kuljetti mukanaan
lämmityksineen edes tuollaiseen herras- Venäjälle: hovimestari, kaksi ka-
Kartanoasuntoonkaan, sillä nimenomaan mariherraa, lääkäri, kolme hovi-
Juutalaiset hoviH9i»^|«t; tiavat
. hänelle j a hänen hovi&eenl^
puutaiiiantuoteita,. sitruunia^ mu^
nia: ja jäniksenlihaa. Mazeppa lähetti
ks^aa, kauriilta jk peltopyitä.
Kaarle XHrlla ei siis itseUään ollut
mitään hätää j a Turkissakin häntä
syötettiin kuten ruhtinasta äijiäkin.
Vangituista maamniehistään Vfehä-jällä
hän ei piitannut vähääkään.
Näitä Ruotsin miehiä, joiden
Strindberg väittää panneen alulle
Siperian sivistämisen, hän ylistää
ruotsalaisen tarmon ja yritteliäisyyden
malliesimerkkeinä. Erikoisesti
hän ihailee Stralenbergiä, joks^^
maantieteellisellä teoksellaan ja
karjallaan läski perustan Siperian
olojen tuntemukselle. Mutta hän
ylistää myöskin tykkijunkkari Johan
Gustav Renatia, joka joutui
inongoolien vangiksi, niiittajcohosi
suuTixUehefksi näiden keskuudessa
> räu^aiihasittelyn ja kiijpitustaidon
q$»e$«^ana. .Eräs- t y i d^
: :Iioxei^rI^nge tä£^
ssuTin, pahreluks^^ j a saavutti suuren
arvon- diplomaattina.' Strindr
bergin mi^estä vangitut karoliinit
osoittivat' paljon suurempaa isänmaallista
mieltä j a taitoa kuin konsanaan
heidän kiminkaansa; Arvid
Horn, eräs vangituista kenraaleista,
osoittautui Kaarle X I I :n kuoleman
jälkeen suureksi valtiomieheksi, joka
nosti voitetim maan sellaiseen
taloudelliseen ja sivistykselliseen
kukoistukseen, ettei sellaista koskaan
aikaisemmin oltu Rudtsi&sa
koettu.
Yleensäkin pitää Strindberg 1700
lukua, n. s. vapauden aikaa, suurena
sivistyksellisenä j a taloudellisena
edistyskautena. Kustaa III:n
ja hänen vallankaappauksensa hän
tuomitsee. Kirjailijalla on siis. v i rallisesta
h i s t o r iankirjoituksesta
täysin poikkeava ka^ta^, -Eräässä.
suhteessa hän kuitenkin pitää I7QO7 .
luvun kehitystä onnettomana: |iai-nen
joutuu häpeälliseen asemaan,
hänestä tehdään — nukke. "Kysymyksessä
on ulkomainen (ranskalainen)
keksintö", pauhaa Strindberg.
"Nainen lakkaia olemasta i h minen,
hänet julistetaan enkeliksi
ja samalla on tasa-arvoisuus hänen
ja miehen välillä poissa. Hänet
pitää kasvattaakin kuten enkeli,
eikä hänellä sen vuoksi saa olla
maallisia tehtäviä. Aikaa myöten
hänestä tulee 'kaunis sielu* j a häntä
ravitaan huonolla runoudella ja
keskustelulla epätodellisesta kaunotaiteista.
Mutta erottamalla hänet
todellisuudesta erottaa mies hänet
itsestään. Mies^ joka kantaa,
raskasta leipälaukkua^ ei enää voi
seurata naista tämän korkealentoi- .
sille retkille. Mies saa rangaistuksen
keksinnöstään, ^aispalyonnan
vuosisata näkee naisvihaajien ja
irstailijain luvun kasyavan . . A
Tässä näemme kirjailija August
Strindbergin ilmielävänä, hänen,
joka niin intohimoisesti on käsitellyt
naiskysymystä teoksissaan.
Erittäin hauskaa luettavaa on .
•Ruotsin kansa-teöks^ ällissä A u gust
Strindbergin väittely yleisiä
käsityksiä vastaan kysymyksen oi-meistä
kylläkin siltäi-kuin iSUUri
*Ltti'öJsawmc ow Ä. .4. Horn^
steini IHitohallitufcsen yleisen
säähavaintoaseman johtaja Ha^
lifaxissa. Hän esiintyy Canadan
Yleisradion ohjelmassa **Kysy
säähavainnoitsijalta" joka sun-nuntai-
ilta kello 630, Tässä oh-jelntiBSSa
mr, Homstein selostaa
sääteorioita^ vqnhoja ^ uusia
ja.okjdma on mielenkiintoinen
huumtdhi
August tässä taistelisi tuulimyllyjä
vastaan, mutta oma mielenkiintoa*
sa ön ^ehkä kuitenkin hänen käsi*
tyksellään, että ns. kansallispukuja
ei koskaan ole ollut olemassakaan»
vaan että kansan vaatetus on oUufe
koko ajan kehityksen alainen kuten
kaiikki mu\| inhimillisessä yhteisö-kunnassa.
Kuvien ja piirustusten
avulla koettaa Strindberg todistaa,
että useimmat kansanpuvut ovat
kehittyneet 'herrasväen* pukujen
tai univormujen jäljittelyistä. Sa-«
moin hän todistelee, fettä kansanrunoissa
ja kansanmusiikissa huomaa
mm. virsien ja kirkkomusiikin
vaikutusta. Nämä Strindbergin v.
1882 esittämät mielipiteet eivät nykyisin
enää ole outoja tämän alaa
erikoistutkijainkaan keskuudessa.
Yleensä Strindberg'kansanhisto-i
riansa* yhteydessä ylistää niitä i h misiä,
jotka ovat tehneet jotäkia
hyödyllistä kansan hyväksi, 1700^
luvun luonnontieteilijät ja käytännön
miehet olivat hänen mielestään
sellaisia. Tutkijain ansiosta kohosi
maanviljelyksen j a teollisuuden ta«
SO .melkoisesti. Tämä oli myöskin
kulttuurin perustana. Millä tavoin'
Strindberg arvioi kirjallisuuden ja
taiteen merkityksen, käy selville
'Ruotsin kansan* toisen osan lopus- ,
ta, jossa hän omaa aikaansa kuvatessaan
sanoo seuraavaa: \
"Vaikkalkaan uusi aika ei Platon
lailla sulje taiteilijoita pois valtion
puitteista, on se kuitenkin tullut]
heidän työnsä laadusta toisiin ajatuksiin
kuin edellinen aikakausi*
joka kieriskek nerouden palvonnassa.
Meidän aikanmie on todennut
taiteet miellyttäviksi ylellisyys
ilmiöiksi, jotka eivät tee ihmistä pa^ v
remmaksi eikä onnellisemmaksi, ja
se ylevä^salaikieli, jota kaunotaiteet
ovat harrastaneet, on rajoittanut
taiteilijain vaikutuspiirin melkein .
yksinomaan varakkaisiin ja sivistyneisiin
luokkiin ,jotka kaikkein vähiten
tarvitsevat taidetta. Aika on
vallankumouksellisesti vaatinut
taidetta siirtymään suljetulta alueeltaan
elämän piiriin, nimiskun*
nan^ yh^^nen '^unfeucienväatimurf
iimänee nyt talojen ja kotien, yleis-
'ten paikkojen ja teollisuudentttot-
* täsumdktm^mocti^^ 1952
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 31, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-05-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520531 |
Description
| Title | 1952-05-31-03 |
| OCR text | UGUSTSI5lIN|»BpiGeiollut sissaan han sivuttaa suomalaiset^ ainoastaan* h«okas4aitelija, hyvin happamin ilmein. Ön-^ika aan samalla myöskin.taisl!^a^jo- syytä mainita» että a valppaasti \s©ttrasi:ia|!kans?trilmi- nitussa *IU}otsin kansa'-teoksessaan. i:ä ja lialusi sanoa sanansa^mfltei aikista yleisistö-asioista; Usein ontuivat hänen Jsamianettp enkilökohtaisista syistä^ kokemiik-ista, joita hän oli sasqiut lähim-ässä ympäristö^ääntad artym estä, jonka hänen näkean vastustaminen oli hänessä aiheut-anut. Mutta hänen mikroskooppi-katseensa paljasti iiiyöskin yleisten äsitysten pinnallisuuden ja selvitti onien ilmiöideii|odelUse^ sisällöa ntaen siten j^irjaUijpille • j a jtutki-.. ojlle herätteitä Ja sysäyksin Hänen^ altava kirjallinen tuotantonsa — Strindbergin koottuja teoksia on 55 idettä — antaa suorastaan peloit-tavan kuvan hänen härr^t^^ . aajuudesta. j£i :^jätii$tiensa desta.- :r:-.^':'-^^^^ Tiinnetuin' . A ^ I ^ ^ n S t t ^ ^ ^ hairastutefisjta^c^/^if^^ nen historianlutl^m tähän Strindbörgj 01^ siä' kirjallisia' - t o d i s^ jälkimaailmtalle. hänen historiallisia. Inäytämiään •Master Olov*, *Kustaa Vaasa', 'Eerik XIV', 'Kuningatar Kristina* y. m., vaikka nekin epäilemättä hei- Strindbergin histOTiallisessa katso-jästavat Strindbergin historiankäsi- noustavassa on kuitenikin sama, jo-tystä, väan;hähen suoranaisia l i i s - . kä tulee esiin hänen näytelmissään. jonka aliotsakkeena on *Tuhat vuotta Ruotsin.sivistyksen ja tapojen historiaa*, mainitsee valloonit myönt^enä lisänä ruotsalaiseen kapsanainekseeö, mutta metsäsuomalaiset, joita erikoisesti Kaarle I X siirsi Ruotsiin, saavat seuraavan arvostelun: "Epäluuloisena j a pahanilkisenä ; vetäjrtyi suomalainen o-maan itseensä, eikä ensinkään halunnut tuntea ruotsalaisia veljiään. Hän .ei.sallinut sukulaissuhteiden solniim^a, säilytti tapansa jä kie^ lensä. Hän asui savuisessa pirtissään, jossa tulisija oli oven vieressä ja savupiippu keskellä kattoa, jä jonne valo pääsi vain muutanusta luidcuista . ^ • M^t#än yauku^ ruotsalaiseen rotuun eihäiUä tulok- I f i i ö ä Ä t y . i^^^^ j«ikin: ^rai ks4 seciitiiin suoma^^ aikma, Jöpoin yat^yhtenä ^suk han-Ruotsi vielä meidän aikanamme erään parliaimmista runoilijoistaan, Dan Anderssonin, metsäsuo* malaisten asuma-alueelta. Mutta tärkeixi seikka^ August toriallisia teoksiaan, sellaisia kiiin 'Svenska fölket i helg^ och söcken, i krig och fred hemnia och ute* (Ruotsin kansa pyhänä ja arkena, sodassa ja rauhassa kotona ja ulko- Hän; käy valtakunnan ^ ylimystön tukkaan ja 'halveksii Kaarlet ja Kustaat Näillä ei ollut mitään tekemistä varsinaisen Ruotsin kansan kanssa. Ruotsin ritarihuoneen mailla) tai hänen kulttuurihistoria!- jäsenet olivat pääasiallisesti ulko^ lisiä kirjoituksiaan, joissa käsitel- maalaisia: 100 kreivistä oli vv. 1625 lään esimerkiksi ruotsalaisten ,up- ——1809 vain 20 ruotsalaisia ja 1600- seereiden kohtaloita Siperiassa ja luvun 110 vapaaherrasta oli vain 26 paloviinan historiaa ennen Kustaa III:n halutusta. Strindberg kävi aina valtavalla intohimolla käsiksi aiheisiinsa, ja k u n hänen tyylinsä oli räiskyvä ja huomionsa sattuvia, sai hän aina-lukijoita. Vielä tänä päivänäkin saattaa hänen kynänsä jälkeä lukea nautinnolla, vaikka silloin tällöin haluaa panna vastalauseensa hänen johtopäätöksilleen. Sekä suomalaisilla että norjalaisilla on ehkä syytä Valittaa suuren Augustin kylmäkisköista suhtautumista kansallisuuteensa. Hänen antipatioillaan naapureita kohtaan oli henkilökohtaiset syynsä: avioliiton rikkoutuminen suomalais-syn-tyisen Sigrid von Essenin kanssa sai hänet epäilemään kaikkea suomalaista ja vastakohta Henrik Ib-seniin vaikutti hänen arviointiinsa Norjan asioissa. Kuitenkin tunsi hän hyvin Suomen olosuhteet ja hänellä oli paljon suomalaisia suhteita. ruotsalaista ja l,429:stä aatelismie-hestä vain 690 kotimaista perua. Kuningatar Kristina, suuren Kustaa Aadolfin tytär, oli täysin epäisänmaallinen ja puhui halveksien ruotsalaisista. Kaarle XI oli saksalainen, joka tosin pelasti talonpojat aateliston ryöstöltä, mutta samalla riisti Ruotsin kansalta sen oikeudet ja rakennuta Tukholman kuninkaallisen linnan, jolla ei ole mitään tekemistä Ruotsin historian kanssa. Tunnettu on Strindbergin kanta Kaarle XII:een. Hän pitää sanka-rikuningasta täydellisenä heittiönä. Todisteena tästä hän tuo esiin kirjeen, jonka Kaarle X n Pultavan taistelun jälkeen kirjoitti Ruotsin valtakunnanneuvostolle, kirjeen, jossa kuningas ei ole tietääkseen-kään siitä, että on menettänyt koko armeijansa, vaan iloitsee vain omasta terveydestään. Myöhemmin koetti kuningas lykätä syyn tappiosta'Lewenhauptin niskoille. Kuinka hyvää huolta Kaarle XII Niinpä hän 1878 kirjoitti Tukholman-kirjeitä Finsk Tidskrif-tiin ja kuuluisan *Giftas*-jupakan aikana hän tiedusteli suomalaista pjti omasta itsestään samaan a i - vverner Söderströmiä kustantajak- kaan kuin sotilaat ja kansa saivat seen. Mutta historiallisissa tet*- kärsiä, käy selville siitä hovista, Z ^ — ~ r . —^ jonka hän 1708 kuljetti mukanaan lämmityksineen edes tuollaiseen herras- Venäjälle: hovimestari, kaksi ka- Kartanoasuntoonkaan, sillä nimenomaan mariherraa, lääkäri, kolme hovi- Juutalaiset hoviH9i»^|«t; tiavat . hänelle j a hänen hovi&eenl^ puutaiiiantuoteita,. sitruunia^ mu^ nia: ja jäniksenlihaa. Mazeppa lähetti ks^aa, kauriilta jk peltopyitä. Kaarle XHrlla ei siis itseUään ollut mitään hätää j a Turkissakin häntä syötettiin kuten ruhtinasta äijiäkin. Vangituista maamniehistään Vfehä-jällä hän ei piitannut vähääkään. Näitä Ruotsin miehiä, joiden Strindberg väittää panneen alulle Siperian sivistämisen, hän ylistää ruotsalaisen tarmon ja yritteliäisyyden malliesimerkkeinä. Erikoisesti hän ihailee Stralenbergiä, joks^^ maantieteellisellä teoksellaan ja karjallaan läski perustan Siperian olojen tuntemukselle. Mutta hän ylistää myöskin tykkijunkkari Johan Gustav Renatia, joka joutui inongoolien vangiksi, niiittajcohosi suuTixUehefksi näiden keskuudessa > räu^aiihasittelyn ja kiijpitustaidon q$»e$«^ana. .Eräs- t y i d^ : :Iioxei^rI^nge tä£^ ssuTin, pahreluks^^ j a saavutti suuren arvon- diplomaattina.' Strindr bergin mi^estä vangitut karoliinit osoittivat' paljon suurempaa isänmaallista mieltä j a taitoa kuin konsanaan heidän kiminkaansa; Arvid Horn, eräs vangituista kenraaleista, osoittautui Kaarle X I I :n kuoleman jälkeen suureksi valtiomieheksi, joka nosti voitetim maan sellaiseen taloudelliseen ja sivistykselliseen kukoistukseen, ettei sellaista koskaan aikaisemmin oltu Rudtsi&sa koettu. Yleensäkin pitää Strindberg 1700 lukua, n. s. vapauden aikaa, suurena sivistyksellisenä j a taloudellisena edistyskautena. Kustaa III:n ja hänen vallankaappauksensa hän tuomitsee. Kirjailijalla on siis. v i rallisesta h i s t o r iankirjoituksesta täysin poikkeava ka^ta^, -Eräässä. suhteessa hän kuitenkin pitää I7QO7 . luvun kehitystä onnettomana: |iai-nen joutuu häpeälliseen asemaan, hänestä tehdään — nukke. "Kysymyksessä on ulkomainen (ranskalainen) keksintö", pauhaa Strindberg. "Nainen lakkaia olemasta i h minen, hänet julistetaan enkeliksi ja samalla on tasa-arvoisuus hänen ja miehen välillä poissa. Hänet pitää kasvattaakin kuten enkeli, eikä hänellä sen vuoksi saa olla maallisia tehtäviä. Aikaa myöten hänestä tulee 'kaunis sielu* j a häntä ravitaan huonolla runoudella ja keskustelulla epätodellisesta kaunotaiteista. Mutta erottamalla hänet todellisuudesta erottaa mies hänet itsestään. Mies^ joka kantaa, raskasta leipälaukkua^ ei enää voi seurata naista tämän korkealentoi- . sille retkille. Mies saa rangaistuksen keksinnöstään, ^aispalyonnan vuosisata näkee naisvihaajien ja irstailijain luvun kasyavan . . A Tässä näemme kirjailija August Strindbergin ilmielävänä, hänen, joka niin intohimoisesti on käsitellyt naiskysymystä teoksissaan. Erittäin hauskaa luettavaa on . •Ruotsin kansa-teöks^ ällissä A u gust Strindbergin väittely yleisiä käsityksiä vastaan kysymyksen oi-meistä kylläkin siltäi-kuin iSUUri *Ltti'öJsawmc ow Ä. .4. Horn^ steini IHitohallitufcsen yleisen säähavaintoaseman johtaja Ha^ lifaxissa. Hän esiintyy Canadan Yleisradion ohjelmassa **Kysy säähavainnoitsijalta" joka sun-nuntai- ilta kello 630, Tässä oh-jelntiBSSa mr, Homstein selostaa sääteorioita^ vqnhoja ^ uusia ja.okjdma on mielenkiintoinen huumtdhi August tässä taistelisi tuulimyllyjä vastaan, mutta oma mielenkiintoa* sa ön ^ehkä kuitenkin hänen käsi* tyksellään, että ns. kansallispukuja ei koskaan ole ollut olemassakaan» vaan että kansan vaatetus on oUufe koko ajan kehityksen alainen kuten kaiikki mu\| inhimillisessä yhteisö-kunnassa. Kuvien ja piirustusten avulla koettaa Strindberg todistaa, että useimmat kansanpuvut ovat kehittyneet 'herrasväen* pukujen tai univormujen jäljittelyistä. Sa-« moin hän todistelee, fettä kansanrunoissa ja kansanmusiikissa huomaa mm. virsien ja kirkkomusiikin vaikutusta. Nämä Strindbergin v. 1882 esittämät mielipiteet eivät nykyisin enää ole outoja tämän alaa erikoistutkijainkaan keskuudessa. Yleensä Strindberg'kansanhisto-i riansa* yhteydessä ylistää niitä i h misiä, jotka ovat tehneet jotäkia hyödyllistä kansan hyväksi, 1700^ luvun luonnontieteilijät ja käytännön miehet olivat hänen mielestään sellaisia. Tutkijain ansiosta kohosi maanviljelyksen j a teollisuuden ta« SO .melkoisesti. Tämä oli myöskin kulttuurin perustana. Millä tavoin' Strindberg arvioi kirjallisuuden ja taiteen merkityksen, käy selville 'Ruotsin kansan* toisen osan lopus- , ta, jossa hän omaa aikaansa kuvatessaan sanoo seuraavaa: \ "Vaikkalkaan uusi aika ei Platon lailla sulje taiteilijoita pois valtion puitteista, on se kuitenkin tullut] heidän työnsä laadusta toisiin ajatuksiin kuin edellinen aikakausi* joka kieriskek nerouden palvonnassa. Meidän aikanmie on todennut taiteet miellyttäviksi ylellisyys ilmiöiksi, jotka eivät tee ihmistä pa^ v remmaksi eikä onnellisemmaksi, ja se ylevä^salaikieli, jota kaunotaiteet ovat harrastaneet, on rajoittanut taiteilijain vaikutuspiirin melkein . yksinomaan varakkaisiin ja sivistyneisiin luokkiin ,jotka kaikkein vähiten tarvitsevat taidetta. Aika on vallankumouksellisesti vaatinut taidetta siirtymään suljetulta alueeltaan elämän piiriin, nimiskun* nan^ yh^^nen '^unfeucienväatimurf iimänee nyt talojen ja kotien, yleis- 'ten paikkojen ja teollisuudentttot- * täsumdktm^mocti^^ 1952 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-31-03
