1948-10-01-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I koivikko. Katkaistujen koi-
»la kantoja oli h>-vin tiheään
ympäristössä. Mitä kaueT
f? sitä han-emmaka
kko. ^loiIl 300 metrin etäi,
»tesin kaadetuksi vain ytsj
a sieltä täältä. Paksuin ha',
koivun kanto oli noin 15_
äpimittainen. Näin mvös yh-en
poikkisyömän haapapuun
,in 3*0—35 senttiä läpimital-'
1 kuitenkin kaatunut vasten
ijää, jota ns. aluspuuta ma-oUeet
kaataneet —minkä ne
iluvat tekevän.
1 ollut sitä mieltä, että luon-sään
majava käyttää ravin-leikein
yksinomaan haavan
nettelin itsekseni suuresti si-olla
oli koivun kuori ainoa-la.
Koko alueelta näet löy-n
jyrsimänä vain ennen mai-juuri
haapa, mikä sekin oli
•li tiehen kaatamatta. Pak-ravinnon
laadun, koska Evon
llä main ei ollut haapoja.
)itosäätiön herrat olivat sitä
i majava asutuilla seuduin
»eläin. Vain kaukaiset erä-l
puun arvo on h\-\'in alhai-
Lt majavien asuma-alueiksi.
1 käsityksen sai allekirjoit-
Icakäynnillään Evon majava-nme
takaisin Korkeasaaren
ariin. Kävin sinä kesänä u-ia
tervehtimässä, mm. elo-iväna.
Mentyäni häkille ma-livat
kukin pesäkopin perä-
"^immainen oli h>'\'in rau-itta
pari etumaista liikehti
i. Keskellä näitä j ) l i Mela.
ina päästä kahden toverinsa
että saisi ruumiiseensa lammista,
ja kun se ei oikein
catilaukscnnc heti.
koskevista asloLsU
lolecru
[onlreal Z Qu«-
^tunut, niin se joutui työntämään
tumaista ulommaksi. Rauha tietenkin
Liriintvi. Jonkin ajan kuluttua IMela
alkoi ikäänkuin hj^-äillä etumaisena ole-
Se raaputti etutassullaan toverin-
^ poskea, leuan alustaa, kaulaa ja niskaakin
sekä nassutteli suullaan samalla
sen turkkia. Kaikki tämä hyväily muistutti
jossain määrin apinain samantapaista
toimitusta.-^Näilälkin^ on tapana
etsiä syöpäläisiä toveristaan ja se on
hn-in tarkkaa työtä. Apinat asettuvat
toisiaan vasten, jolloin hyväUijä alkaa
tutkia toverinsa ihoa.- Toisella kädellä
apina tarttuu karvaste kiinni ja toisen
käden sormeUa raaputtaa ihoa, ja kun
löytää etsimänsä, niin pistää suuhunsa
ja maiskuttaa. Näin työ jatkuu pitkiäkin
aikoja.
Majava ei menetellyt yhtä g^usteel-l
lisesti. Sen toimitus>oli sumrnittaista ja
siihen sisältyi tassulla si\relyä ja suuUa
maiskutusta. Jonkin ajaa kuluttua Mela
taukosi ja samalla toveri ryhtyi puolestaan
hyväilemään Melaa. Päät kohosi-
\-at usein samaan aikaan. Mela oli kuitenkin
nyt hyväilyjen vastaanottaja ja
sulki silmänsä hyvän mielen olosta. Se
oli onnellinen.
Elämä ei aina öle tuusuills^tansämis-ta.
Siilien sisältyy myös^käfsirtiyksiä ja
kuolemaakin. Eräänä fltapäivänä
syyskuun alkupuolella saavuttuani majavia
tcrvehtimään^lmoitti hoitaja huolestuneena,
että yksi näistä on. sairas.
Hain istui surullisena h ^ n etuosassa
k^idla ja vaikutti puolittain> tajuttomalta.
Se vietiin- vigjjanättä lämpimään
sisahuoneeseen:. ja. kie^ttiin pehmeän^
viltin sisään. Soitin heti eläinlääkärille
ja hänen, määräämänsä^ lääke noudettiin
viipjmiättä. Kaiket huolimatta
eläin heitti henkensä seuraavana aamuna.
Kesä ihanuuksineen. kului ja syksy
saapui. Lokakuun alusta lähtien saattoi
panna merkille, että majavat alkoivat
rakentaa m^uuluolaansa suojaksi
\talven tuKSiijiT vahaan.. Ne kuljettivat
kammioonsa niille ruoaiksi tnotuja oksia
ja paksumpia pjiita. Päiväsaikaan ei
eläimiä juuri nähnyt vedessä uiskentelemassa.
Kuitenkin merkit viittasivat
eläinten yön tunteina käyttäneen vesiallasta
sekä uimiseen että ulostustensa
sinne laskemiseen. Pfelkäsivätkö ne kylmää
vettä,., sitä otoskin voi uskoa. Hoitajan
mentyä viemään ruokaa majavat
tulhrat makmihuoneensa oviaukolle ja
katselivat.hetken, ^ t e a ne joko pai-nuhrat
takaisin ^pesäkt^n peräosaan tai
ottivat vastaan ruokaasa ja alkoivat
nakertaa, Koka lokakuun ne työsken-teli\^
t risujeo ja oksien kimpussa kantaen
kaiken pesäkammioonsa: Joskus
oli huvittavaa katsella, kun molemmat
y^tz aätaa kiskoivat samaa puuta, ja
jos veto ei ^attmiuts yhteen suuntaan,
min siitä syntyi rähmää.
Kun lokakuun puoUvälrn maissa rae-
^ majavien häkkiin tutustuakseni rakennustyöhön
ja ottaaksem ni&tä valokuvan,
pesaEkmnrio oli puolillaaa oksia
ja risuja. Toinen^Jäimistä istui {^erällä
ja toinen hiipi vastaani makuusuojan
keskivaiheilta. Kun sitten ryhdyin houkuttelemaan
"kumpaistakin ulos pesä-
^ popista, niin en siinä onnistunut. Takimmaisena
ollut painui risukasan alle
sinne katosi toinenkin saman tien.
^''nulla ei näin ollen ollut sillä kertaa
uvia eikä hyötyä kumpaisestakaan.
% % i n kuitenkin tarkastamaan asuk-
•^^iden majaansa keräämien risujen ja
puiden muodostarmaa rakennetta. Kasa
2 korkeahko, risut ja puut sikin sokin,
"^uita kuitenkin muurattu toisiinsa hic-
.^"^ ja mudalla. Pesän takaosasta johti
^ " ^ n pyöreä aukko ja etuosassa maan
^^J-vssa .s.iaitoi havaita toisen, mutta hy-
1" P''^"^" ^^^on. Se oli ilmeisesti hen-
K't>-5rcikä. ^
J^J^iscmmin kuvasin Evon majavjen
jonne johti kaksi tai useampia
"tcjta. Vähän saipansuontaincn ra-
Vitamiinit ja terveys
Tiedemieliet alkavat yhä paremmin
päästä perille vitamiinien vaikutuksesta
ihmisruumiiseen. Xämä huomiot
ovat erittäin merkityksellisiä ter\-eyden-hoidolle
ja taistelulle reumaattisia tauteja
sekä verenpainetta vastaan. Xe o-soittavat
myöskin, että muutamat sairaudet
sekä myös ruokajärjestyksen
muutos voivat lisätä määrättyjen vita-
* miinien tarvetta.
Tällaisten tosiasioiden toteamiseksi
on.täytynyt suorittaa pitkäaikainen ja
vaivalloinen tutkimustyö senvuoksi, että
kemian haara on erittäin monimutkainen,
mutta eri puolilta maailmaa tehdyt
havainnot on koottu tieteellisiksi
toteamuksiksi.
Tri Robert R. Sealock, Iowa State
Collegen biokemisti kertoo, että muutamat
tutkijat Euroopassa, jotka tutkivat
"Addisonin tautia" olivat tehneet tärkeän
ratkaisun, ".\ddisonin tauti", joka
usein johtaa kuolemaan, tekee potilaat
kuihtuneiksi ja väsyneiksi ja hipiä
saa likaisenruskean värin. Tutkijoiden
onnistui saada selville, että tämä ruskea
ihonväri hävisi, jos pot^ilaalle annettiin
C-vitamiipejä. Muut oireet eivät kuir
tenkaan tästä hävinneet.
Ru5kea väri johtuu ennen kaikkea
ihon liian suuresta melaanipitoisuudes-ta.
Melaani on väriaine, joka antaa
iholle sen ruskean värin ainringon päi-vettäessä
sitä, mutta Addisonin taudissa
esiintyy väriä arvan liian runsaasti.
Tri Sealock ja hänen apulaisensa
huomsaivat, että melaniiniä muodostui
senvuoksi, että erästä kemiallista ainetta
ei: keho pystynyt käyttämään oikealla
tavalla hyväkseen. Tämä aine on
eräs aminohappo, tyrosuni. C-vitamii-nien
puute keskeytti reaktioketjun, jonka
kautta \eho valmisti tyrosiiniä> ja
melaniiniä muodostui.
Trit Levine Cornell-yliopistosta keksi
-sitten;- kuinka näitä saavuti&sia voitai*
siin-käyttää hyväksi.
Liian aikaisin syntyneissä lapsissa,
joita ravittiin lehmänmaidoUa, esiintyi
keripukin .oireita. Lehmänmaito sisältää
enemmän tyrosiiniä kuin äidinmai'
to ja senvuoksi tarvittiin suiunempia annoksia
€-vitamiineja kuin mitä I^:^i
sai tavallisessa muassaan. Heille annettiin
näitä aineita, ja keripukki hävisi.
Muita keksintöjä nopeassa tahdissa.
New Yorkin yliopistossa havaitsi
Miss Ella Fishberg, että eräässä harvinaisessa
taudissa, esiintyy veressä sellaisia
aineksia, jotka alentavat sen hap-l>
eakuljettavaa ominaisuutta. Tämä aine
osoittautui olevan syntynyt riittämättömästi
hyväksikäytetystä tyrosii-nistä.
Sairaille annettiin enemmän C-vitamiineja
ja he paranivat. '
Muutamien reumaattista kuumetta
sairastavien lasten havaittiin myöskin
erittävän tätä jäteainetta 'tyrosiinistä
•
kennuss^teemi ilmeni tässäkin. Muuraamalla
risut toisiinsa pesästä muodostui
ilmatiivis. Kulkutie ja hengitysauk-ko
puolestaan pitivät huolen ilmanvaihdosta.
* • • •
Vuodet ovat vaihtuneef ja samanlaisena
on Korkeasaaren majavien elämä
jatkunut, kuin mitä ne elivät ensimmäi-
.scnä elinvuotenaan. Joka syy.skc.>ä kerätään
ri.^^ua ja törkyä suuret määrät pesä-kammioon,
pesä muurataan talvioloa
varten, mutta nc eivät kuitenkaan saa
sifä käyttäii. Varovaisuu.ssyistä majavat
on joka talvi noin joulukuun puolivälin
maissa siirretty liimmitettävään
huoneeseen ja sicllii ne saavat viettää
keskitalven. Omasta puole.'rtani uskoisin
majavien hyvinkin kestävän talven häkissäkin
eläessään, sillä j o s ^ ^"»ttu-ncct
aikaiset 20 asteen pakkaset eivät
ole näitä puistattaneet.
Kuparin eristä ja keksitty
American Chemical Societyn vuosikokouksessa
St. Louisissa äskettäin selostettiin
uutta kemiallitsa tekniikk/a,
jonka avulla voidaan löytää ja poistaa
kupari juomaVedestä — Uusi laite on
niin herkkä., että seu avulla! voidaan
nähdä yksinpä sormeen jäänyt kuparin
jälki silloin kun henkilö on pitänyt kädessään
sentin kuparirahaa.
Saksan k;psan yhteistyössä olleiden
poistaminen teollistiuslaitoksista on ai-heuttanut
monien tavallisten rivijäsenten
nimittämisen johtoon. Työttömyys
on kokonaan hävitetty ja uudet teollisuuslaitokset
yrittävät saada hetimiten
30,000 työläistä maaseudulta teollisuuden
palvelukseen. Tuotanto oo
noussut 33 prosentilla verrattuna so
dan edelliseen tasoon.
Peura ahdisteli tyttöä
Sellainen harvinainen tapaus sattui
Jarrettawnissa eräälle 22-\'uotiaalle
naiselle. Theresa Rowen oli odottamassa
bussia tien sivussa, silloin metsiköstä
ilmestyi iso urospeura ja puski
hänet ojaan. Kun Theresa nousi ylös^
yritti peura uudelleen puskea, mutta^
silloin tyttö, jonka isä on urheiluval-mentaja,
tarttui lujin ottein jukuria
sarviin ja piti niistä kiinni — noin puoli
tuntia, jolloin kaksi miestä kuuli hänen
hätähuutonsa jä tuli apuun.
Bulgarian uniot ja
teollisuus
Bulgarian arnmattiunioiden jäsenmäärä"
kasvaa jatkuvasti jaon nyt 61^,-
000. • Teollisuuden kansallistaminen ja
vitamiinipuutteen vuoksi. On myöskin
mahdollKfe, Bttä korkea verenpaine on
jotenkin tekemisissä t3rrosiinin jä C-vi-tamiinien
keskinäisen suhteen kanssa,
mutta tätä ei vierä kuitenkaan ole täysin
^tovästl todistettu.
Jbs. yhtäkkiä muuttaa ruokajärjes-tystääxi
siten, että vähän valkuaineita
sisältävien aineiden asemesta syö paljon
valkuaisaineita sisältäviä aineita,
tarvitsee keho enemmän Ovitamiinia
pysyäkseen hyvässä; kumiossa. Tiedemiehet
koettavat nyt ratkaista kuinka
suuri- määrä tarkalleen, tarvitaan G-vita-miineja
ruokkjärjestykseen erimäärän
valkuaisaineita^ sisältävilFä aineilla ja
erilataissa sairauksissa. Mtiita vitamii-nilajeja
tutkitaan samaa tarkoitusta
varten.
feotavelkoja poistettu
kirjoista
Lake Succeessa pidetyissä viimeisi<i<;ä
YK: n istunnoissa todettiin, että useimmat
ensimmäisen maailmansodan aikana
syntyneet kansojen väliset velat on
poistettu asianomaisten kirjoista kui-tattiiina,
mutta USA pitää niitä edelleen
tappioina kirjoissaan.
Maksamattomia ja luultavasti ikuisiksi
ajaksi sellaiseksi jääviä velkoja on
eri mailla USA;lie ja Britannialle 11
biljoonaa dollaria.
Näistä kymmenistä maista on ainoastaan
Suomi maksanut tämän sodan
aikaisia ja jälkeisiä velkojaan säännöllisesti
niitä lyhentämällä.
Useimmat lainaajatyovat yksinl>j?i:tai-sesti
poistatjeetv n ^ kirjoistaan jo vuosikymmeniä
sitten. Näitä lainaajia on
ollut 52" eri maata, ilmoittaa YK julkaisemassaan
kirjasessa. Hoowerin antaman
moratorion jälkeen, 1931 eivät
.\ustralia, Italia, Raiska, Portugali ja
Suur-Britannia pitäneet näitä 1914—
18 vdkoja kirjoissaan.
Esimerkiksi Ranska on 1939 mennessä
ollut vdikaa Yhdysvalloille biljoona
dollaria ja 700 miljoonaa puntaa
Sjiglanniire.
Italian maksamaton velka oli Amerikalle
2 biljoonaa dollaria ja Englannille
270 miljoonaa puntaa. Portugalikin on
ollut Englannille velkaa 22 miljoonaa
puntaa.
Englanti on poistanut tileistään US
A:\\e maksussa olevia velkojaan 4 biljoonaa,
jotka se lainasi ensimmäisen
maailmansodan aikana.
Ottunmmiuutmii imHitmiauiiiii
S
S
K I I T O S
Parhaiö kiitos tuttavilleni, jotka yllättäen tulivat tervehtiuaÄän minua syn-tyiu&
päivänäni 14- i^vH, syyskiuitä, tuoden muTranoan syömiset Ja juomiset.
S^dämeQlnen. kiitos rahalahjasta, jonka sain vastaanottaa. Kiitos myöslcin
niilSi osaaottaneille» jotka eivät voineet saapua.
Erikoisesti kiitos Tyynelle. Katrille. Lempille ja TaimiHe. Jotka olivat tämän
jäljestäneet.
Tämä iloinen ilta säilyy muistossani aina.
Kiitollisuudella,
V. TORPAKKA
Green Point Ontario
JC//TOS
# Kauniit kiitokset kaikille ystäville sUtä yllätysillasta, jonka järjestitte
mesUe tupaantiäiaissksi syyskuun 17 p:n iltana^
Kiitos arvokkaasta lahjasta, puheesta, runosta, kahvipöydästä ja kukista.
Erikoinen kiitos illan emännille ja homman 'aikuunpunljotlle miss
Helmi Niskaselle ja mr. N, Rajalalle.
Kiitos myös kaikille, jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet saapua.
Kiitollisuudella muistaen,
Montreal
ILMA JA OLAVI « Quebec
KIITOS
Haluamme lausua kauneimmat kiitokset Bukulal.sillc Ja tuttaville, jotka n i in
Buurllukuislna yllätitte meitä yhteiselämämme alkamLscn johdosta Pohjolan
haalilla. syyskuun 11 p:nä 1948.
K i i t o s arvokkaista lahjoista ja ullUi suuresta rahalahjasta, jotka saimme
vastaanottaa sekä kaunlLsta kahvlpöydilstä ja'emännille, j o t k a häärii-sivät t a r joilussa
koko illan-,
Erikoinen kiitos yllätyksen alkuunpanijoille mrs. O. N a l l i l l e ja Elia.*? Osto-lalle
sekä kalkille, jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet snapua tilaisuuteen.
Suuri kiitos M a t t i Katajistolle niitistä "sikapossusta", j o k a myös sai nauttia
hauskasta Illasta.
Tämä suuri yllätys Ja hauska Ilta tulee aina säilymään mielessämme yhtenä
kauneimpana muistona.
HELEN JA AIMO SINNEMAKI
Kaministiqnia Onlarlo
I
II
M
li
k
u
LAL'WrAINA, LORAKUl/N 1 PXlVÄN'Ä, 1948 SIVU n
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 1, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-10-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki481001 |
Description
| Title | 1948-10-01-11 |
| OCR text | I koivikko. Katkaistujen koi- »la kantoja oli h>-vin tiheään ympäristössä. Mitä kaueT f? sitä han-emmaka kko. ^loiIl 300 metrin etäi, »tesin kaadetuksi vain ytsj a sieltä täältä. Paksuin ha', koivun kanto oli noin 15_ äpimittainen. Näin mvös yh-en poikkisyömän haapapuun ,in 3*0—35 senttiä läpimital-' 1 kuitenkin kaatunut vasten ijää, jota ns. aluspuuta ma-oUeet kaataneet —minkä ne iluvat tekevän. 1 ollut sitä mieltä, että luon-sään majava käyttää ravin-leikein yksinomaan haavan nettelin itsekseni suuresti si-olla oli koivun kuori ainoa-la. Koko alueelta näet löy-n jyrsimänä vain ennen mai-juuri haapa, mikä sekin oli •li tiehen kaatamatta. Pak-ravinnon laadun, koska Evon llä main ei ollut haapoja. )itosäätiön herrat olivat sitä i majava asutuilla seuduin »eläin. Vain kaukaiset erä-l puun arvo on h\-\'in alhai- Lt majavien asuma-alueiksi. 1 käsityksen sai allekirjoit- Icakäynnillään Evon majava-nme takaisin Korkeasaaren ariin. Kävin sinä kesänä u-ia tervehtimässä, mm. elo-iväna. Mentyäni häkille ma-livat kukin pesäkopin perä- "^immainen oli h>'\'in rau-itta pari etumaista liikehti i. Keskellä näitä j ) l i Mela. ina päästä kahden toverinsa että saisi ruumiiseensa lammista, ja kun se ei oikein catilaukscnnc heti. koskevista asloLsU lolecru [onlreal Z Qu«- ^tunut, niin se joutui työntämään tumaista ulommaksi. Rauha tietenkin Liriintvi. Jonkin ajan kuluttua IMela alkoi ikäänkuin hj^-äillä etumaisena ole- Se raaputti etutassullaan toverin- ^ poskea, leuan alustaa, kaulaa ja niskaakin sekä nassutteli suullaan samalla sen turkkia. Kaikki tämä hyväily muistutti jossain määrin apinain samantapaista toimitusta.-^Näilälkin^ on tapana etsiä syöpäläisiä toveristaan ja se on hn-in tarkkaa työtä. Apinat asettuvat toisiaan vasten, jolloin hyväUijä alkaa tutkia toverinsa ihoa.- Toisella kädellä apina tarttuu karvaste kiinni ja toisen käden sormeUa raaputtaa ihoa, ja kun löytää etsimänsä, niin pistää suuhunsa ja maiskuttaa. Näin työ jatkuu pitkiäkin aikoja. Majava ei menetellyt yhtä g^usteel-l lisesti. Sen toimitus>oli sumrnittaista ja siihen sisältyi tassulla si\relyä ja suuUa maiskutusta. Jonkin ajaa kuluttua Mela taukosi ja samalla toveri ryhtyi puolestaan hyväilemään Melaa. Päät kohosi- \-at usein samaan aikaan. Mela oli kuitenkin nyt hyväilyjen vastaanottaja ja sulki silmänsä hyvän mielen olosta. Se oli onnellinen. Elämä ei aina öle tuusuills^tansämis-ta. Siilien sisältyy myös^käfsirtiyksiä ja kuolemaakin. Eräänä fltapäivänä syyskuun alkupuolella saavuttuani majavia tcrvehtimään^lmoitti hoitaja huolestuneena, että yksi näistä on. sairas. Hain istui surullisena h ^ n etuosassa k^idla ja vaikutti puolittain> tajuttomalta. Se vietiin- vigjjanättä lämpimään sisahuoneeseen:. ja. kie^ttiin pehmeän^ viltin sisään. Soitin heti eläinlääkärille ja hänen, määräämänsä^ lääke noudettiin viipjmiättä. Kaiket huolimatta eläin heitti henkensä seuraavana aamuna. Kesä ihanuuksineen. kului ja syksy saapui. Lokakuun alusta lähtien saattoi panna merkille, että majavat alkoivat rakentaa m^uuluolaansa suojaksi \talven tuKSiijiT vahaan.. Ne kuljettivat kammioonsa niille ruoaiksi tnotuja oksia ja paksumpia pjiita. Päiväsaikaan ei eläimiä juuri nähnyt vedessä uiskentelemassa. Kuitenkin merkit viittasivat eläinten yön tunteina käyttäneen vesiallasta sekä uimiseen että ulostustensa sinne laskemiseen. Pfelkäsivätkö ne kylmää vettä,., sitä otoskin voi uskoa. Hoitajan mentyä viemään ruokaa majavat tulhrat makmihuoneensa oviaukolle ja katselivat.hetken, ^ t e a ne joko pai-nuhrat takaisin ^pesäkt^n peräosaan tai ottivat vastaan ruokaasa ja alkoivat nakertaa, Koka lokakuun ne työsken-teli\^ t risujeo ja oksien kimpussa kantaen kaiken pesäkammioonsa: Joskus oli huvittavaa katsella, kun molemmat y^tz aätaa kiskoivat samaa puuta, ja jos veto ei ^attmiuts yhteen suuntaan, min siitä syntyi rähmää. Kun lokakuun puoUvälrn maissa rae- ^ majavien häkkiin tutustuakseni rakennustyöhön ja ottaaksem ni&tä valokuvan, pesaEkmnrio oli puolillaaa oksia ja risuja. Toinen^Jäimistä istui {^erällä ja toinen hiipi vastaani makuusuojan keskivaiheilta. Kun sitten ryhdyin houkuttelemaan "kumpaistakin ulos pesä- ^ popista, niin en siinä onnistunut. Takimmaisena ollut painui risukasan alle sinne katosi toinenkin saman tien. ^''nulla ei näin ollen ollut sillä kertaa uvia eikä hyötyä kumpaisestakaan. % % i n kuitenkin tarkastamaan asuk- •^^iden majaansa keräämien risujen ja puiden muodostarmaa rakennetta. Kasa 2 korkeahko, risut ja puut sikin sokin, "^uita kuitenkin muurattu toisiinsa hic- .^"^ ja mudalla. Pesän takaosasta johti ^ " ^ n pyöreä aukko ja etuosassa maan ^^J-vssa .s.iaitoi havaita toisen, mutta hy- 1" P''^"^" ^^^on. Se oli ilmeisesti hen- K't>-5rcikä. ^ J^J^iscmmin kuvasin Evon majavjen jonne johti kaksi tai useampia "tcjta. Vähän saipansuontaincn ra- Vitamiinit ja terveys Tiedemieliet alkavat yhä paremmin päästä perille vitamiinien vaikutuksesta ihmisruumiiseen. Xämä huomiot ovat erittäin merkityksellisiä ter\-eyden-hoidolle ja taistelulle reumaattisia tauteja sekä verenpainetta vastaan. Xe o-soittavat myöskin, että muutamat sairaudet sekä myös ruokajärjestyksen muutos voivat lisätä määrättyjen vita- * miinien tarvetta. Tällaisten tosiasioiden toteamiseksi on.täytynyt suorittaa pitkäaikainen ja vaivalloinen tutkimustyö senvuoksi, että kemian haara on erittäin monimutkainen, mutta eri puolilta maailmaa tehdyt havainnot on koottu tieteellisiksi toteamuksiksi. Tri Robert R. Sealock, Iowa State Collegen biokemisti kertoo, että muutamat tutkijat Euroopassa, jotka tutkivat "Addisonin tautia" olivat tehneet tärkeän ratkaisun, ".\ddisonin tauti", joka usein johtaa kuolemaan, tekee potilaat kuihtuneiksi ja väsyneiksi ja hipiä saa likaisenruskean värin. Tutkijoiden onnistui saada selville, että tämä ruskea ihonväri hävisi, jos pot^ilaalle annettiin C-vitamiipejä. Muut oireet eivät kuir tenkaan tästä hävinneet. Ru5kea väri johtuu ennen kaikkea ihon liian suuresta melaanipitoisuudes-ta. Melaani on väriaine, joka antaa iholle sen ruskean värin ainringon päi-vettäessä sitä, mutta Addisonin taudissa esiintyy väriä arvan liian runsaasti. Tri Sealock ja hänen apulaisensa huomsaivat, että melaniiniä muodostui senvuoksi, että erästä kemiallista ainetta ei: keho pystynyt käyttämään oikealla tavalla hyväkseen. Tämä aine on eräs aminohappo, tyrosuni. C-vitamii-nien puute keskeytti reaktioketjun, jonka kautta \eho valmisti tyrosiiniä> ja melaniiniä muodostui. Trit Levine Cornell-yliopistosta keksi -sitten;- kuinka näitä saavuti&sia voitai* siin-käyttää hyväksi. Liian aikaisin syntyneissä lapsissa, joita ravittiin lehmänmaidoUa, esiintyi keripukin .oireita. Lehmänmaito sisältää enemmän tyrosiiniä kuin äidinmai' to ja senvuoksi tarvittiin suiunempia annoksia €-vitamiineja kuin mitä I^:^i sai tavallisessa muassaan. Heille annettiin näitä aineita, ja keripukki hävisi. Muita keksintöjä nopeassa tahdissa. New Yorkin yliopistossa havaitsi Miss Ella Fishberg, että eräässä harvinaisessa taudissa, esiintyy veressä sellaisia aineksia, jotka alentavat sen hap-l> eakuljettavaa ominaisuutta. Tämä aine osoittautui olevan syntynyt riittämättömästi hyväksikäytetystä tyrosii-nistä. Sairaille annettiin enemmän C-vitamiineja ja he paranivat. ' Muutamien reumaattista kuumetta sairastavien lasten havaittiin myöskin erittävän tätä jäteainetta 'tyrosiinistä • kennuss^teemi ilmeni tässäkin. Muuraamalla risut toisiinsa pesästä muodostui ilmatiivis. Kulkutie ja hengitysauk-ko puolestaan pitivät huolen ilmanvaihdosta. * • • • Vuodet ovat vaihtuneef ja samanlaisena on Korkeasaaren majavien elämä jatkunut, kuin mitä ne elivät ensimmäi- .scnä elinvuotenaan. Joka syy.skc.>ä kerätään ri.^^ua ja törkyä suuret määrät pesä-kammioon, pesä muurataan talvioloa varten, mutta nc eivät kuitenkaan saa sifä käyttäii. Varovaisuu.ssyistä majavat on joka talvi noin joulukuun puolivälin maissa siirretty liimmitettävään huoneeseen ja sicllii ne saavat viettää keskitalven. Omasta puole.'rtani uskoisin majavien hyvinkin kestävän talven häkissäkin eläessään, sillä j o s ^ ^"»ttu-ncct aikaiset 20 asteen pakkaset eivät ole näitä puistattaneet. Kuparin eristä ja keksitty American Chemical Societyn vuosikokouksessa St. Louisissa äskettäin selostettiin uutta kemiallitsa tekniikk/a, jonka avulla voidaan löytää ja poistaa kupari juomaVedestä — Uusi laite on niin herkkä., että seu avulla! voidaan nähdä yksinpä sormeen jäänyt kuparin jälki silloin kun henkilö on pitänyt kädessään sentin kuparirahaa. Saksan k;psan yhteistyössä olleiden poistaminen teollistiuslaitoksista on ai-heuttanut monien tavallisten rivijäsenten nimittämisen johtoon. Työttömyys on kokonaan hävitetty ja uudet teollisuuslaitokset yrittävät saada hetimiten 30,000 työläistä maaseudulta teollisuuden palvelukseen. Tuotanto oo noussut 33 prosentilla verrattuna so dan edelliseen tasoon. Peura ahdisteli tyttöä Sellainen harvinainen tapaus sattui Jarrettawnissa eräälle 22-\'uotiaalle naiselle. Theresa Rowen oli odottamassa bussia tien sivussa, silloin metsiköstä ilmestyi iso urospeura ja puski hänet ojaan. Kun Theresa nousi ylös^ yritti peura uudelleen puskea, mutta^ silloin tyttö, jonka isä on urheiluval-mentaja, tarttui lujin ottein jukuria sarviin ja piti niistä kiinni — noin puoli tuntia, jolloin kaksi miestä kuuli hänen hätähuutonsa jä tuli apuun. Bulgarian uniot ja teollisuus Bulgarian arnmattiunioiden jäsenmäärä" kasvaa jatkuvasti jaon nyt 61^,- 000. • Teollisuuden kansallistaminen ja vitamiinipuutteen vuoksi. On myöskin mahdollKfe, Bttä korkea verenpaine on jotenkin tekemisissä t3rrosiinin jä C-vi-tamiinien keskinäisen suhteen kanssa, mutta tätä ei vierä kuitenkaan ole täysin ^tovästl todistettu. Jbs. yhtäkkiä muuttaa ruokajärjes-tystääxi siten, että vähän valkuaineita sisältävien aineiden asemesta syö paljon valkuaisaineita sisältäviä aineita, tarvitsee keho enemmän Ovitamiinia pysyäkseen hyvässä; kumiossa. Tiedemiehet koettavat nyt ratkaista kuinka suuri- määrä tarkalleen, tarvitaan G-vita-miineja ruokkjärjestykseen erimäärän valkuaisaineita^ sisältävilFä aineilla ja erilataissa sairauksissa. Mtiita vitamii-nilajeja tutkitaan samaa tarkoitusta varten. feotavelkoja poistettu kirjoista Lake Succeessa pidetyissä viimeisij?i:tai-sesti poistatjeetv n ^ kirjoistaan jo vuosikymmeniä sitten. Näitä lainaajia on ollut 52" eri maata, ilmoittaa YK julkaisemassaan kirjasessa. Hoowerin antaman moratorion jälkeen, 1931 eivät .\ustralia, Italia, Raiska, Portugali ja Suur-Britannia pitäneet näitä 1914— 18 vdkoja kirjoissaan. Esimerkiksi Ranska on 1939 mennessä ollut vdikaa Yhdysvalloille biljoona dollaria ja 700 miljoonaa puntaa Sjiglanniire. Italian maksamaton velka oli Amerikalle 2 biljoonaa dollaria ja Englannille 270 miljoonaa puntaa. Portugalikin on ollut Englannille velkaa 22 miljoonaa puntaa. Englanti on poistanut tileistään US A:\\e maksussa olevia velkojaan 4 biljoonaa, jotka se lainasi ensimmäisen maailmansodan aikana. Ottunmmiuutmii imHitmiauiiiii S S K I I T O S Parhaiö kiitos tuttavilleni, jotka yllättäen tulivat tervehtiuaÄän minua syn-tyiu& päivänäni 14- i^vH, syyskiuitä, tuoden muTranoan syömiset Ja juomiset. S^dämeQlnen. kiitos rahalahjasta, jonka sain vastaanottaa. Kiitos myöslcin niilSi osaaottaneille» jotka eivät voineet saapua. Erikoisesti kiitos Tyynelle. Katrille. Lempille ja TaimiHe. Jotka olivat tämän jäljestäneet. Tämä iloinen ilta säilyy muistossani aina. Kiitollisuudella, V. TORPAKKA Green Point Ontario JC//TOS # Kauniit kiitokset kaikille ystäville sUtä yllätysillasta, jonka järjestitte mesUe tupaantiäiaissksi syyskuun 17 p:n iltana^ Kiitos arvokkaasta lahjasta, puheesta, runosta, kahvipöydästä ja kukista. Erikoinen kiitos illan emännille ja homman 'aikuunpunljotlle miss Helmi Niskaselle ja mr. N, Rajalalle. Kiitos myös kaikille, jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet saapua. Kiitollisuudella muistaen, Montreal ILMA JA OLAVI « Quebec KIITOS Haluamme lausua kauneimmat kiitokset Bukulal.sillc Ja tuttaville, jotka n i in Buurllukuislna yllätitte meitä yhteiselämämme alkamLscn johdosta Pohjolan haalilla. syyskuun 11 p:nä 1948. K i i t o s arvokkaista lahjoista ja ullUi suuresta rahalahjasta, jotka saimme vastaanottaa sekä kaunlLsta kahvlpöydilstä ja'emännille, j o t k a häärii-sivät t a r joilussa koko illan-, Erikoinen kiitos yllätyksen alkuunpanijoille mrs. O. N a l l i l l e ja Elia.*? Osto-lalle sekä kalkille, jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet snapua tilaisuuteen. Suuri kiitos M a t t i Katajistolle niitistä "sikapossusta", j o k a myös sai nauttia hauskasta Illasta. Tämä suuri yllätys Ja hauska Ilta tulee aina säilymään mielessämme yhtenä kauneimpana muistona. HELEN JA AIMO SINNEMAKI Kaministiqnia Onlarlo I II M li k u LAL'WrAINA, LORAKUl/N 1 PXlVÄN'Ä, 1948 SIVU n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-01-11
