1938-12-24-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 6 LAUANTAINA, JOULUKUUN 24 PÄIVÄNÄ
Yhä uudelleen kuvilla osoitetaan, että aviopareilla ei ole mitään
ikära jo ja. Tässäkin näemme 81-vuotiaan glaskoivilaisen liikemiehen
Sir Andrew Pettigreum ja hänen äsken vihityn 28-vuotiaan
herttaisen vaimonsa, jonka nimi ennen oli Miss Joan Cottaen ja
kotipaikka Et elä-A jrika.
S
Terveys oii kallein omaisuutemme,
senhän me kaikki tiedämme, mutta
muistammeko aina parhaamme mukaan
vaalia^ tätä omaisuuttamme?
Ne teistaY' Jotka herkeämättä ovat
huolissaan terveydestään, jotka aina
pelkäävät vilustuvansa tai saavansa
ruoansulatushäiriöitä, jotka punnitsevat
ja laskevat jokaisen suupalansa
eivätkä koskaan uskalla tehdä pienintäkään
poikkeusta tavoistaan,
hämmästyvät ehkä suuresti, kun sanon,
että siten ette suinkaan oikealla
tavalla vaali terveyttänne! Tuollainen
äärimmäinen varovaisuus ja ainainen
huoli ei suinkaan edistä terveyttänne
vaan huonontaa sitä.
Todella terve ihminen on onnellinen
ja iloinen. Hän elää tervettä,
reipasta elämää suomatta ajatustakaan
mahdollisille sairauksille, jotka
häntä vaanivat joka puolella. Ja hän
pysyy terveenä, tekisipä mieleni sanoa,
juuri siksi, ettei hän alinomaa
huolehdi terveydestään.
Sillä ettekö ole huomannut, miten
suuresti huolet ja surut vaikuttavat
ihmisen terveyteen ? Ne voivat riistää
häneltä elämänilon, tarmon, ruokahalun
ja voimat. Sitäpaitsi ettehän
voi auttaa mitään asiaa sure^ -
maila, te vain aiheutatte siten vahinkoa
itsellenne. Huolestuminen ja
suiitluminen aiheuttavat usein sen,
että ruoansulatusnesteitten muodosv
tuminen hidastuu, jopa toisinaan estyy
kokonaan. Tällöin ruoka mätänee
vatsalaukussa sulamatta aiheuttaen
kipua ja pahoinvointia. Pelko taas —
esimerkiksi tartunnon pelko — vaikuttaa
rauhasiin, jtUka kehittävät
hermostoa häiritsevää myrkkyä.
Tyytyväisyys, onni ja huoleton rauhallisuus
sensijaan edistävät huomattavasti
yleistä hyvinvointianne. Kun
mielenne on tyyni ja iloinen, pysyy
ruumiinnekin paremmin kunnossa,
sillä vaistomaisen itsesuggestion voima
on kieltämättä Suuri. Jos pelkäätte
ja ajattelette sairastuvanne^
sairastuttekin usein,, kun taas toisinaan
voitte voittaa alkavan sairauden,
kunhan vain uskotte sen olevan
huomenna ohi!
Jo nuorena tulisi jokaisen omaksua
terveellinen elämäntapa. Silloin on
tilaisuus totuttaa itsensä pitkiin,
reippaisiin kävelyretkiin ja oleskeluun
auringossa ja ulkoilmassa. Leikkikää,
pelatkaa pallopelejä, tanssikaa.
Jos .olette istumatyössä, viettäkää
vapaapäivänne mahdollisimman reippaasti
luonnonhelmassa. Huolehtikaa
siitä, että saatte runsaasti lepoa
ja unta. Älkää myrkyttäkö elimistöänne
väärillä ruoka- ja nautintoaineilla.
Nauttikaa monipuolista ruokaa,
joka sisältää runsaasti maitotuotteita,
hedelmiä, vihanneksia ja kovaa
leipää, tällöin saatte kaikki tarvitsemanne
vitamiinit suoraan luonnosta-
'•, ^
Etsikää onnellisten, vapaitten ihmisten
seuraa ja välttäkää murjottavia,
pahantuulisia nurisijoita kuin
ruttoa. Muistakaa, että iloinen, huoleton
mieli on terveen ihmisen tunnus.
.
Elämänpursi on niin merkillisesti
rakennettu, että se kantaa enemmän
kuin siihen mahtuu.
Shakespeare oli hieno mies. Hän
käytti usein sama "Mene", mutta
ci päättänyt lausetta. Jos hän olisi
sanonut löpun,olisise ehkä kuulunut •
helvettiin!
"Mitä sinä sieUä kttpeUet?"
^'Kt^-ka-ka-ka, vo*vo«vo-voi! Minä
rakastan sinua niin että ihan sydämeni
halkeaa.'* -
"Mene sitten puhumaant sille Bely-tiisulle>
hänkin rakastaa minua niin
että pitää häkkiin suljettuna.^*
"Jnmalan OD niii
M a yenäläisiä"
Venäläisen sotapäällikön Suvarovin
omituisuuksista ori riionta juttua olemassa,
joista saa varsin elävän kuvan
hänestä ihmisenä, tästä miehestä joka
historiassa on tunnettu ankaran pelottavaksi,
mutta, samalla ihmeteltäväksi
sotasankariksi.
Suvarovin ulkomuoto oli kaikkea
muuta kuin viehättävä. Yleinen kom-pasana
oli, että hänellä oli apinan ruumis
ja härän sielu. Hänen muistokseen
lyödyt ktmniarahat antavatkin
väärän käsityksen hänen ulkomuodostaan.
Itse asiassa oli hän niin ruma,
että häntä inhoitti oman itsensä näkeminen,
peililasi oli ainoa vihollinen,
jota hän ei uskaltanut katsoa silmästä
silmään. Kun hänen upseeriensa tuli
hankkia hänelle asunto, saivat he aina
käskyn toimittaa pois kaikki ylellisyysesineet,
kuten kirjat, taulut, ko^
risteet ja ennenkaikkea peilit. Jos kuitenkin
oli jokin peili sattunut jäämään,
paiskasi Suvarov sen heti tuhansiksi
palasiksi. Hän noudatti aina
tavoissaan suurinta yksinkertaisuutta.
Sylyys tuoreita heiniä, jonka päälle
lakana oli levitetty, oli tavallisesti hänen
vuoteensa niin sodan kuin rauhan
aikana. Hän ei koskaan voinut nukkua
ummehtuneessa ilmassa, jä jollei
hän muuten saanut ikkunaa auki, löi
hän sen rustaksi. Harvoin hän otti
saappaat jaloistaan tai edes kannukset,
jos hän oli tavallista väsyneempi,
Rouvien kauppa-kavaljeerit
Hohoi! Ei ole Amerikan hienojen
rouvien elämä helppoa, kuten ehkä
luullaan. Kun he käyvät ostoksilla,
niin kuka heitä auttaa ja karttaa heidän
lukemattomia pakettejäan, kun
miehet ovat liikehommissa tai muilla
omilla retkillään? Siitä on aina harmia
ja päänvaivaa. Kyllähän kantajia
löytyisi vaikka kuinka paljon,
mutta kaikki eivät kelpaa — ei köyhät,
kömpelöt ja huohonnäköiset;
komea ja hieno mies pitäisi rinnalla
olla.
Tämä pula on nyt saatu ratkaistuksi.
On perustetty yhdist}^ "La-dies
shopping-gentlemen", joka antaa
köyhille ylioppilaille mahdollisuuden
ansaita juomarahoja, \lioppilailta ei
vaadita muuta kuin että he ovat komeita,
tyylikkäitä ja hyvin pukeutuneita,
mutta he eivät saa olla pintapuolisia
ja heidän on kyettävä keskustelemaan
syvällisesti. (Miksi?)
Edelleen heidän on osattava arvostella,
pukeeko jokin hattu tai leninki
heidän emäntäänsä.
Nämä ihastuttavat nuoret miehet
sitten juoksevat rouvien kanssa puodeissa,
juovat teetä heidän kanssaan,
valitsevat pitsejä ja kuljettavat suuria
määriä paketteja. Ja toisinaan
käytetään heitä vaihteen \'uoksi tekemään
ikävät aviomiehet mustasukkaisiksi.
Ja tällä välin luulevat monet köyhät
maaseudun isät, että he ovat
antaneet laLjakkaille pojilleen mahdollisuuden
kehittyä vaikkapa uudeksi
Abraham Lincolniksi.
irroitti hän joskus toisen kan;
Hän vihasi velttoutta ja jotta
kuisi liian pitkään, piti hän h
saan kukkoa, joka kiekui hänet
le aamusilla. Rummunpärr)
. aikana hän usein aamusill?
telttansa oviaukkoon ja huusi
valla äänellä: "Kukko kiekui
rättääkseen sotamiehiään.
Suvarov oli erittäin kohtu
ruuassa jä juomassa ja piti a
sotakuria, jonka alaiseksi hä]
kiri alistui. , Kerran' hyvällä t
ollessaan hän otti eteensä ene
leipää ja viinaa kuin reklemen'
li. Miiuan hänen upseereistac
silloin pois ruuan ja kielsi
syömästä enempi. "Kenen mää
nyt seuraatte?'' ''Sotamarsalkl-
Varovin", vastasi upseeri levol
"Vai niin, no sitä miestä täyt;
telia", vastasi Suvarov sävyiss
nousi pöydästä.
Suvarovin voitot ja verisauna
niiden sanain välillä ei hänellä
eroitusta — saaviitettiin suun
millä ihmishenkien uhrauksill;
miselämä oli helppoa tavaraa !
käsissään, sillä "jumalan on
helppo luoda venäläisiä" oH ]
tunnuslauseensa.
40,000:sta sotilaasta, jotka
vei Alppien yli jäi 2^,000 hänei
keensä tielle, muiden kanssa tu]
tui hän St. Göthardin solaa ylös
Se oli ainoa kerta, jolloin hänen
sensa" uskalsivat murista häntä
taan, 12,000 sotamiestä kielt
marssimasta edemmäksi. Silloin
kerrotaan, otti Suvarov lapion, I
haudan lumeen ja heittäytyi s
huudahtaen: "Jättäkää minut,
enää ole minun lapsiani, enkä
teidän isänne, minulla ei ole muut
lellä kuin kuolla!"
Ne sanat saivat silmanräpäyl
sä miehet tottelemaan. Se on ya
että hänellä oli miltei uskomaton
ta sotamiestensä yli. Sokeasti he
nivat tuleen hänen käskystään,
ollut yhtä pelkuria, ei yhtä murii
armeijassa, jota Suvarov johti.
Meidän joulu
Oo kristikunta, nyt juhlaasi
valmista sinuas visusti!
Suuri on ilo: verraton,
kun kävdään herkkuihin oiviin.
Moni varmaan sois,
että polviin cis
hällä suuta ja vatsaa,
ja lentävät joulupukit
ja vuotavat tynnyrin tapit.
Mutta tuo meidän ukko, Jussi,
hän neuvon eukolle löytää:'
"Kun joidu on,
niin joulit on
Moskovan suuri (kirkon) kello,
jota sanotaan "kellojen kuningattareksi",
on kaksikymmentä jalkaa kor-.
kea ja painaa 193 tonnia.
tuo toinenkin silakka pöytään:
Oi juhla juhlista parahin,
sä täytät vatsamme, päämme,
ja jätät mieleemme jotakin,
vaikka kuivin suinkin me jäämm
Siis terve vaan ^
nyt tulemaan f , ^ .
ei suUe kukaan " oo kuuro.
Monet lahjat tuo,
hyvää lykkyä suo,
ettdpaimsijcMpuuro.^-
KYLLIKKI'
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 24, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-12-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki381224 |
Description
| Title | 1938-12-24-06 |
| OCR text | Sivu 6 LAUANTAINA, JOULUKUUN 24 PÄIVÄNÄ Yhä uudelleen kuvilla osoitetaan, että aviopareilla ei ole mitään ikära jo ja. Tässäkin näemme 81-vuotiaan glaskoivilaisen liikemiehen Sir Andrew Pettigreum ja hänen äsken vihityn 28-vuotiaan herttaisen vaimonsa, jonka nimi ennen oli Miss Joan Cottaen ja kotipaikka Et elä-A jrika. S Terveys oii kallein omaisuutemme, senhän me kaikki tiedämme, mutta muistammeko aina parhaamme mukaan vaalia^ tätä omaisuuttamme? Ne teistaY' Jotka herkeämättä ovat huolissaan terveydestään, jotka aina pelkäävät vilustuvansa tai saavansa ruoansulatushäiriöitä, jotka punnitsevat ja laskevat jokaisen suupalansa eivätkä koskaan uskalla tehdä pienintäkään poikkeusta tavoistaan, hämmästyvät ehkä suuresti, kun sanon, että siten ette suinkaan oikealla tavalla vaali terveyttänne! Tuollainen äärimmäinen varovaisuus ja ainainen huoli ei suinkaan edistä terveyttänne vaan huonontaa sitä. Todella terve ihminen on onnellinen ja iloinen. Hän elää tervettä, reipasta elämää suomatta ajatustakaan mahdollisille sairauksille, jotka häntä vaanivat joka puolella. Ja hän pysyy terveenä, tekisipä mieleni sanoa, juuri siksi, ettei hän alinomaa huolehdi terveydestään. Sillä ettekö ole huomannut, miten suuresti huolet ja surut vaikuttavat ihmisen terveyteen ? Ne voivat riistää häneltä elämänilon, tarmon, ruokahalun ja voimat. Sitäpaitsi ettehän voi auttaa mitään asiaa sure^ - maila, te vain aiheutatte siten vahinkoa itsellenne. Huolestuminen ja suiitluminen aiheuttavat usein sen, että ruoansulatusnesteitten muodosv tuminen hidastuu, jopa toisinaan estyy kokonaan. Tällöin ruoka mätänee vatsalaukussa sulamatta aiheuttaen kipua ja pahoinvointia. Pelko taas — esimerkiksi tartunnon pelko — vaikuttaa rauhasiin, jtUka kehittävät hermostoa häiritsevää myrkkyä. Tyytyväisyys, onni ja huoleton rauhallisuus sensijaan edistävät huomattavasti yleistä hyvinvointianne. Kun mielenne on tyyni ja iloinen, pysyy ruumiinnekin paremmin kunnossa, sillä vaistomaisen itsesuggestion voima on kieltämättä Suuri. Jos pelkäätte ja ajattelette sairastuvanne^ sairastuttekin usein,, kun taas toisinaan voitte voittaa alkavan sairauden, kunhan vain uskotte sen olevan huomenna ohi! Jo nuorena tulisi jokaisen omaksua terveellinen elämäntapa. Silloin on tilaisuus totuttaa itsensä pitkiin, reippaisiin kävelyretkiin ja oleskeluun auringossa ja ulkoilmassa. Leikkikää, pelatkaa pallopelejä, tanssikaa. Jos .olette istumatyössä, viettäkää vapaapäivänne mahdollisimman reippaasti luonnonhelmassa. Huolehtikaa siitä, että saatte runsaasti lepoa ja unta. Älkää myrkyttäkö elimistöänne väärillä ruoka- ja nautintoaineilla. Nauttikaa monipuolista ruokaa, joka sisältää runsaasti maitotuotteita, hedelmiä, vihanneksia ja kovaa leipää, tällöin saatte kaikki tarvitsemanne vitamiinit suoraan luonnosta- '•, ^ Etsikää onnellisten, vapaitten ihmisten seuraa ja välttäkää murjottavia, pahantuulisia nurisijoita kuin ruttoa. Muistakaa, että iloinen, huoleton mieli on terveen ihmisen tunnus. . Elämänpursi on niin merkillisesti rakennettu, että se kantaa enemmän kuin siihen mahtuu. Shakespeare oli hieno mies. Hän käytti usein sama "Mene", mutta ci päättänyt lausetta. Jos hän olisi sanonut löpun,olisise ehkä kuulunut • helvettiin! "Mitä sinä sieUä kttpeUet?" ^'Kt^-ka-ka-ka, vo*vo«vo-voi! Minä rakastan sinua niin että ihan sydämeni halkeaa.'* - "Mene sitten puhumaant sille Bely-tiisulle> hänkin rakastaa minua niin että pitää häkkiin suljettuna.^* "Jnmalan OD niii M a yenäläisiä" Venäläisen sotapäällikön Suvarovin omituisuuksista ori riionta juttua olemassa, joista saa varsin elävän kuvan hänestä ihmisenä, tästä miehestä joka historiassa on tunnettu ankaran pelottavaksi, mutta, samalla ihmeteltäväksi sotasankariksi. Suvarovin ulkomuoto oli kaikkea muuta kuin viehättävä. Yleinen kom-pasana oli, että hänellä oli apinan ruumis ja härän sielu. Hänen muistokseen lyödyt ktmniarahat antavatkin väärän käsityksen hänen ulkomuodostaan. Itse asiassa oli hän niin ruma, että häntä inhoitti oman itsensä näkeminen, peililasi oli ainoa vihollinen, jota hän ei uskaltanut katsoa silmästä silmään. Kun hänen upseeriensa tuli hankkia hänelle asunto, saivat he aina käskyn toimittaa pois kaikki ylellisyysesineet, kuten kirjat, taulut, ko^ risteet ja ennenkaikkea peilit. Jos kuitenkin oli jokin peili sattunut jäämään, paiskasi Suvarov sen heti tuhansiksi palasiksi. Hän noudatti aina tavoissaan suurinta yksinkertaisuutta. Sylyys tuoreita heiniä, jonka päälle lakana oli levitetty, oli tavallisesti hänen vuoteensa niin sodan kuin rauhan aikana. Hän ei koskaan voinut nukkua ummehtuneessa ilmassa, jä jollei hän muuten saanut ikkunaa auki, löi hän sen rustaksi. Harvoin hän otti saappaat jaloistaan tai edes kannukset, jos hän oli tavallista väsyneempi, Rouvien kauppa-kavaljeerit Hohoi! Ei ole Amerikan hienojen rouvien elämä helppoa, kuten ehkä luullaan. Kun he käyvät ostoksilla, niin kuka heitä auttaa ja karttaa heidän lukemattomia pakettejäan, kun miehet ovat liikehommissa tai muilla omilla retkillään? Siitä on aina harmia ja päänvaivaa. Kyllähän kantajia löytyisi vaikka kuinka paljon, mutta kaikki eivät kelpaa — ei köyhät, kömpelöt ja huohonnäköiset; komea ja hieno mies pitäisi rinnalla olla. Tämä pula on nyt saatu ratkaistuksi. On perustetty yhdist}^ "La-dies shopping-gentlemen", joka antaa köyhille ylioppilaille mahdollisuuden ansaita juomarahoja, \lioppilailta ei vaadita muuta kuin että he ovat komeita, tyylikkäitä ja hyvin pukeutuneita, mutta he eivät saa olla pintapuolisia ja heidän on kyettävä keskustelemaan syvällisesti. (Miksi?) Edelleen heidän on osattava arvostella, pukeeko jokin hattu tai leninki heidän emäntäänsä. Nämä ihastuttavat nuoret miehet sitten juoksevat rouvien kanssa puodeissa, juovat teetä heidän kanssaan, valitsevat pitsejä ja kuljettavat suuria määriä paketteja. Ja toisinaan käytetään heitä vaihteen \'uoksi tekemään ikävät aviomiehet mustasukkaisiksi. Ja tällä välin luulevat monet köyhät maaseudun isät, että he ovat antaneet laLjakkaille pojilleen mahdollisuuden kehittyä vaikkapa uudeksi Abraham Lincolniksi. irroitti hän joskus toisen kan; Hän vihasi velttoutta ja jotta kuisi liian pitkään, piti hän h saan kukkoa, joka kiekui hänet le aamusilla. Rummunpärr) . aikana hän usein aamusill? telttansa oviaukkoon ja huusi valla äänellä: "Kukko kiekui rättääkseen sotamiehiään. Suvarov oli erittäin kohtu ruuassa jä juomassa ja piti a sotakuria, jonka alaiseksi hä] kiri alistui. , Kerran' hyvällä t ollessaan hän otti eteensä ene leipää ja viinaa kuin reklemen' li. Miiuan hänen upseereistac silloin pois ruuan ja kielsi syömästä enempi. "Kenen mää nyt seuraatte?'' ''Sotamarsalkl- Varovin", vastasi upseeri levol "Vai niin, no sitä miestä täyt; telia", vastasi Suvarov sävyiss nousi pöydästä. Suvarovin voitot ja verisauna niiden sanain välillä ei hänellä eroitusta — saaviitettiin suun millä ihmishenkien uhrauksill; miselämä oli helppoa tavaraa ! käsissään, sillä "jumalan on helppo luoda venäläisiä" oH ] tunnuslauseensa. 40,000:sta sotilaasta, jotka vei Alppien yli jäi 2^,000 hänei keensä tielle, muiden kanssa tu] tui hän St. Göthardin solaa ylös Se oli ainoa kerta, jolloin hänen sensa" uskalsivat murista häntä taan, 12,000 sotamiestä kielt marssimasta edemmäksi. Silloin kerrotaan, otti Suvarov lapion, I haudan lumeen ja heittäytyi s huudahtaen: "Jättäkää minut, enää ole minun lapsiani, enkä teidän isänne, minulla ei ole muut lellä kuin kuolla!" Ne sanat saivat silmanräpäyl sä miehet tottelemaan. Se on ya että hänellä oli miltei uskomaton ta sotamiestensä yli. Sokeasti he nivat tuleen hänen käskystään, ollut yhtä pelkuria, ei yhtä murii armeijassa, jota Suvarov johti. Meidän joulu Oo kristikunta, nyt juhlaasi valmista sinuas visusti! Suuri on ilo: verraton, kun kävdään herkkuihin oiviin. Moni varmaan sois, että polviin cis hällä suuta ja vatsaa, ja lentävät joulupukit ja vuotavat tynnyrin tapit. Mutta tuo meidän ukko, Jussi, hän neuvon eukolle löytää:' "Kun joidu on, niin joulit on Moskovan suuri (kirkon) kello, jota sanotaan "kellojen kuningattareksi", on kaksikymmentä jalkaa kor-. kea ja painaa 193 tonnia. tuo toinenkin silakka pöytään: Oi juhla juhlista parahin, sä täytät vatsamme, päämme, ja jätät mieleemme jotakin, vaikka kuivin suinkin me jäämm Siis terve vaan ^ nyt tulemaan f , ^ . ei suUe kukaan " oo kuuro. Monet lahjat tuo, hyvää lykkyä suo, ettdpaimsijcMpuuro.^- KYLLIKKI' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-12-24-06
