1941-10-18-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
;Ssk€ttain oli itävaltioissa hyvin
pitkä kuiva Jakso, joka fiioUi Musäa
*^.paikoin sekä ihmisiUe että e-jäiniille,
kuten seuraava totuuteen pe-justiiva
uutinen kertoo:
Eräällä farmikontrilla Conn. val-m
vesi vähänä, mutta fairma-rien
oinenatarhoissa on paljon omenia.
Kuivuuden vaikutuksesto .omenat-
putoUevat puusta ja iehmät tfe-tävät,
että omena maisftiu hyvältä
ja täyttävät itsensäruiin täyteen omenilla
kuin vain mahtuu ja- sitten nukkua
feöUöttävät. Eräällä farmilla
kävi niin, että lehmät olivat syöneet
niin paljon omenia, että tulivat niin
kovaan-pöhnään, että eivät pysyneet
seisaallaan, joten lypsystä ei tullut
mitään. Farmari pakotti yh^den lehmistä
seisaalleen ja yritti lypsää; mutta
tippaakaan maitoa ei' tullut. •
* * *
Mtiiian herrasniies oli Lissabonissa
kävelyllä koiransa kanssa,' joka
bäjiella oli ollut monta vuotta. Kolfär
jäi kuitenkin jälkeen ja kun ^ isäntä
palasi katsomaan, mikä sillä öli hätänä,
totesi hän sen häinmästyttävän
lösiaBiäiT e t t ä koira oli-kesken' käikfen
saaiiiit kynimenen peiitiia. Tänää öli
nfiehestä' liikaa ja hän jätti koiraäi-din
iltfiäftf'muuta kadulld palaten yk- •
siif kotiinsa.
Kun hän sitten seuriaaväna aamuna
aukaisi ovensa mennäkseen ulos,
makasi koira pentuineen kynnyksellä.
Naajpurit kertoivat nähneensä koiran
y6n aikana kantavan toisen pen-tiiin
toisensa jälkeen kotioven edustalle.
Ja kuitenkin bU paikka, niissä'
pennut oivat syntyneet, viiden kilometrin
päässä kotoa.
* » *
BUBKK^l^KÄSVIEN
uudeUeenistuttamisessa on otettava
huoifiioon pari piendtä näyttävää seik-
^kaaijoiUa; kuitenkin on t^keä merkitys.
— Uusi kukkaruukku on ensin pidettävä
vödeSöä, etta se ön läpliriärltä en-äehkuln
kasvi muutetaan söhöi, koska
savi muuten vofei inl^*lilän paljon kasville
tarkoitetusta v€^dtestä. Uusi rtiulb-tei
sä& olla vain Äyvin Vähän edelllsm
suurempi, ettei käsvih juuret jäisi kovin
kauas ruukun huokoisista seinämistä,
uuden mullan, jota käytetään, pi-tSä.
olla yhtÄlänöhlntä kuin entinenkin,
siis huoneen lämpöistä, koska kasvien
juuret eivät ^iedä -suuria lämpöv^te-luja.
Ruukun pohjalle on hyvä panna
tiilimuröja, säitten kerros tuJrvepehkua
ja lopuksi nauftaa. Puutarhamultaa voi
hyvin käytföä, mutta paremmin vielä
kasvit viihtyvät hiekan ja.lannan sekoituksessa;
siis mullassa, jossa on aika
runsaasti hiekkaa sopivasti lannoitettuna.
ÄitVITYS
iJräs ylibpiktöinies kif joftläa:
"Onko teillä myrikynmrättejaköti-tahhuvillanne?
Jös joku perlieeiiiie
jäsen on sattunut saamaan siitä myr-
' kytyksen, niin' tiedätte"miten" epämukavaa
hänen Olonsa on ollut, ja jos te
olette kofettänut tappaa sitä, niin se ei
ole ollut helppoa.
Äskettäin esitettiin ammoniumsulfa-maattia
rikkaruohojen tappajaksi. Liuosta
ruiskutettiin rikkaruohoille ja
rhjTkkjönuratti näytti olevan erikoisen
arka sille. ToLsta vuotta sitten eräs
yliopiston hehkilökunhän jäsen etsi tfe-hokasta
myrkkymurätin hävittäjää ja
päätti koetella ammbniumsulfamaat-osoittautiii
tehokkaaksi.
Liuos, jossa on tuota atoettä (engl
anunöhiUm sUlfaii4ate) Tpauiöa
gallonassa vettä ruiskutettuna nbin 100
neliöjalan alalle, asyttliä öiriköiisen tahokkaalta.
Sitä voi ruiskuttaa tavallisella
"kärpäsruiskuUa" ellei parempaa
välinettä satu olemaan saatavissa"."
PeCiiniai ovat mitä^parhaMpia-koris-tekasveja,
kanoö Mifiteachu^tts State
Collegen '^kapihan^Pitotärfiöiri." Niitä
ei tarvitse kasvattaa, vaan ne kasvavat
itsekseen. Syyspuolellakin, kun
monet muut kukat surevat mennyttä
koreuttaan, ne kukoistavat.
Puutarbahiiret harvoin syövät pelti-kannulhto,
maitopulloihin tÄi muihhi
astioiliin asetettuja syöttejä, mutta* pienet
hönä- tai rehukääröt ovat niille
herkkusäläattia myrkkysyöttien ö&ella.
• * •
Lypsävin karja New Yorkin fcarjatä-lousyhdlstyksessä
elokuulla bU Wayne-kauntin
farmarilla Neil Fuhbeiilla.
jonka kymmenen lehmää antoivat keskimäärin
1735 paunaa maltoa ja-61.6
paunaa voirasvaa. Näitä lypsettiiff kolme
kertaa- päivä&sä. Eräs sbitsemän
lehmän^ karja. Jota lypsettilur kaSsli^ker-taa
päivässä, antoi keskimäärin 1664
paunaa maitoa ja 5a.4 paunaa voiras-vaa.
Kokeita tehtiin 69,890 Idimällä
2,739 karjassa.
* *
Miuiaemiatys. Lyle MoShetin omistama
nuori kana (puUet), South Daytonissa,
N. J., alkoi "ruiinlasä" htihti-kuim
30 päivänä ja jatkoi sitä elbk.
28 p:ään, munien tuona aikana munan
joka päivä, siis 120' munaa perättäin.
RADIOKAUPPA
(Jatkoa edelliseltä sivtUta)
Mumisin jo jotakin^ sillä nyt oliA
ifian värntiia) e t t ä taitoissaan olevassU
kädessä ohäe s^^
B^n veti käden taskustiaan ihan
edessäni, miitta autbniaattisen asd-itiasta
olikin siinä seitsemän sadan
markan seteliä. Ne hän ojensivmi-hulle
ja itku silmissä pyjrsi tekoaan
anteöljsi. Saiitti'oÄeöi^'ItiöVäsSi rahantarpeessa
ja siksi m3ri sen radiott.
Sanoi aikomuksensa olleen tuoda rahat
aamulla heti takaisin, mutta en
o l l u t i t s ^ asunnossani.
Ölin öjenäetut rahat javlupasin unhoittaa'kaikki.
Annoin hänen ymmärtää,
että^ en häntä rupea hätyji^-
tämään tuon 700 tähden», mutta minua
harmittaa, kun minä, maita ja
mantereita kulkenut mies^v annan h£i~
j än maalta tulleen poikasen itset&ii
puijata. Annoin hänen' vielä pitää ne
kintaatkin; Kauppias myöskin sanoi
olevansa tyjrtj/väinen, kun sai kalbi
radiotaan pois. Mutta samassa* astui
etsivä esille j a selitti, että kun
asia on ilmoitettu poliisiosastoon, p i tää
fiähgn vangita mies j a niin V
Sutisen poliisikonttoriin.
Kun menin hetken'kuluttua katsomaan
mitä miehelle tekivät, tuli ruojaa
sääli, kun näin' hänen istuvan kovin
murtuheena ristikkojen takana o-tia.
Eri vahvuisia Muoksia käytettiin rikkoen kyinmenvuotisen - ennätyksen /aot|amassaknulufetelua.
pitkin- kesää ja varhäiö syksyllä ja aine yhtämittaisessa mimunisesSä.
Rapu — herrojen herkku ja ku- ' töntä> ääntä: sen otteet oyat kähmi-ningasten
ruoka — bn kaikille tlittu viä, barbaarimaisia, kuten skorppiöo-nojji
nimeltä ja kuvista, mutta vain nin rakkaus. Naaras ön pienempi.
Nähdessään minut, hän kutsui
luokseen j a pyysi olemaan hänelle armollinen.
Sanoi hänellä olevan tbi-siakin
kepposia selittämättä viranomaisten
kanssa ja jos joutuu kuulusteltavaksi
jottaa^ hänet paholainen;
Sfelitih* po^iSituomarille, että ei r i kos
ole niin kauhea, kun älussaiiäyt-ti,
enkä halua syyttää "herra Sutis-pieni
osa Suomea tuntee sen tarkem- korkeintaan kaksitoista senttiä pituu- ta". tiibmäti oli vähän sitä mieltä,
min, vain ne harvat Etelä-ja Keski- deltaan, kun taas uros vöi nousta*ai- että painaisin päälle. Ert kuitehkann
Suomen seudut, joista sitä yleisem- na puolitiehen toistakymmentä öent- muuttanut mielipidettäni,
min tavataan. Itse "suuri kansa" tiä. Kun kutuaika tulee, Hiiviskelee Sutiselle tehtiin joitakin kysymyk-siitä
tuskin paljoa piittaa näilläkään jälkimmäinen edellisen oleskelupai- siä j a käskettiin kiittää minua, kun
alueilla — rumasta ja mitättömästä koille, karkaa kimppuun ja sitoo tä- en kannustanut päälle ja sitten käs-
"sammakon kaimasta": leipä on var- män sakset, puolustusaseet, ja tyy- kettiin poistumaan.
Coloradon valtiossa oleville 1,500
kalkkunan kasvattajalle on Algert ,
Sinka välttämätöin, sillä hän on mies,
joka ön erikoistaituri kalkkunan tapossa.
Hän voi tappaa 9 kalkkunaa
minuutissa ja 4,000 päivässä. Sinka
on nyt Setä Samin sotaväessä, mutta
kalkkunan kasvattajien toivomuksesta
hän pääsee lomalle, juuri siksi
äikäa kuin kalkkunoita tapetaan. K i i tospäivää
varten. Mr. Sinka sanoi,
että kalkkunan tappo on hänen mie-
Htyötään ja hän voi nitistää niitä
4,000 päivässä. Sinka on 24'vuoden
vanha ja on ehdottomasti am-inattinsa
parhain.
* * * '
Philadelphiassa on eräs 5S-vuotias
j^kimies, Elia Taddi", tehnyt itsemur-
^ harvinaiseesta syystä. ..Hän o l i
osvatfanut kolme tytärtä neitosiksi
Ja luotti heidän käunnseen käytök-ja
moraalimsa joka suhteessa.
Matta kun hän kerran Huomasi tyt-
^ s ä vetelemässä savukkeita e-
^ virvoke- ja makeiskaupassa,
«oskije häneen niin, että hän meni
^otiinsa^ ja lopetti-^iväösä. Hänet
^J«fcttiin k o d i s l a a n k u o f e a , kuu-sydämessä
ja pistooU kädessä,
f uuta syytä eivät tyttäret tieiineet
^ epätoivoiseen feköön.
Voi isäparka,si6ä erehdyit luul-
5^» olevasi aihoä, joka on sfen y l -
hudmiön tehnyt' tiiliannet
?fvat tehdä sinun tavallasi, jos
^ ' a t yhtä tunteenrsla
mempaa ja tehoo jo mieheenkin! —
mutta ottakaamme pikku juttu siitäkin.
Rapukin on rauhoitettu, niinkuin
muukin luomakunta, mikä on katsottu
suojelusta kaipaavan: Suomessa
ei saa ravustaa toukokuun alusta heinäkuun
puolitiehen, eikä edes ottaa
muinakaan aikoina pienempää yksilöä
kuin kymmenen senttimetriä nokasta
pyrstöön pituutta lukien. Kumpikin
johtuu sen säilymisen tarpeesta:
edellinen tietää sen lisääntymis-aikaa
ja jälkimmäinen siitoskykyä,
jonka Fapu voi saada vasta 6—8-vuo-tiaana
7—8 sentin pituisena.
Tämä jokien ja purojen pikkuherk-ku
on Keski- ja Pohjois-Euroopah
erikoiseläin. Sen sukulaiseläjiä,
hummereita y.m. äyriäislajeja kyllä
tavataan kaikkialta maapallon maista,
mutta parasta ja pienintä, rapua,
vain näiltä määrätyiltä alueilta, niistäkin
rajoitetussa määrässä. Rapu
on valonarka, savisten ja mutaisten
liejujen asukas, joka ei harrasta avaria,
kirkkaita vesistöjä: vallan vaivainen,
mitätön purönliri pajukossa voi
olla ravustajan parhaita apajapaik-köja.
Kuten edellä jö ilmeni, kehittyy rapu
varsm hitaasti sukuansa jatkavaan,
täytebn mittaansa, joten voi
käydä, että tunnoton ravustaminen
voi hävittää rapukannan kokonaan
moniksi vuosiksi. Siittämisaika on
syksyisin. Rapu ei keräänny parvissa
kuhertamaan eikä pidä siitä yie-dyttää
sukuviettinsä luonnon tätä
varten kehittämällä taka jalkaparillaan,
jotka naaraalla ovat mitättömiksi
surkastuneet. Lisääntyminen
tapahtuu alkukesästä keväällä. Pik-korapuset
roikkuvat emonsa pyrstön
alla parisen viikkoa, 'kunnes saavat
suojaavan kalkkikuoren ylleen ja a-loittavat
elämänsä omin voimin. Siksi
on ravunpy3mti kielletty lisäänty-misaikana,
mutta tuhansia poikasia
häviää kuitenkin vesien herkkusuiden
— hauen, ahvenen, ankeriaan j a monen
muun petokalan — ahnaihin k i toihin.
Eikä vain' poikaset, vaan
myöskin emärapu voi, olla petokalan
edessä varsin turvaton. Ravun on
vaihdettava suojuskuortaan sen mukaan
kuin kasvaa — poikasena ta-
YHDYSV. A R M E I J A N hevoset
ja mtmlit, jotka joutuvat manööve-reihin
etelässä ja lounaassa, rokotetaan
_ unitautia vastaan. — Tutkimuksessa
on havaittu, että unitautia
on kahta eri lajia, itäistä ja läntistä,
Appalachian vuoristo ollen jakajana
näiden kahden eri lajin ilmenemisa-lueen
välillä. Itäinen laji ön pahempi
kuin läntinen. Äsken unitautia i l meni
hevosissa BocaChica tasangolla,
Meksikon rajalla j a havaittiin se
olevan itäistä lajia. Rokotusainetta
valmistetaan näitä kumpaakin u-nitaudin
lajia Vastaan, Armeijan e-läinlääkärikoulussa,
WashingtonIssa,
i). c.
pahtuu se kuusi, ehkä kahdeksankin
kertaa kesässä, vanhempana kahdesti, .. ^
kolmasti samana a i k a n a ^ - i j a ä I ] ^ i o - \ V f r E I^.AME&IKANviid^^ suu-
on rapu aivan suojaton ;v«i,iik>o««n rp;«ä,Nivv?äi#t nmman «aition väkiluku on: Brasilia
ja pysyttelee piilossa, kunnes sen kuori
— vatsalaukun rauhasista vereen.
hionnut kalkki — on ehtinyt kovettua
vaipaksi, joka tuntuu hankalalta häi-jymmänkin
hampaille.
Toinen tätä vesiemme pikkuasu-kasta'
vaaniva vaara on rapurutto. Se
on äkillisesti ilmenevä, täittuya tauti,
joka johtuu — tosin vielä päättämättömien
tutkimusten mukaan —
jostakin määrätystä bakteerilajista
taikka rihmasienestä ja tuhoaa rapujen
elimistön; Ensimmäinen ' ratto
kiersi Suomeen Ranskalta Veriä jän
kautta vuonna 1893^ seuraava 1906—
43,247,000, Meksiko 19,320,000,, A r -
gentma 13,318,000, Columbia 8,-
600,000 ja Peru 7,230^ 11.
Lihavat miehet ovat rauhallisia siksi,
kutpne eivät voi tapella eikä juos-ta:
— Theodore Roosevelt:
7 j a kolmas vasta aivan äskettäin.
Kaksi edielli^ä hävittivät r^aptlkännan
melkeinpä kökonä^tn, jMkimm^hen
saatifn viranomaisten toimenpiteillä
jossain määrin rajoitetuksi, mutta
setiraöksitta ei mennyt tämäkään. —
(Knlutt. lehti.)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 18, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-10-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki411018 |
Description
| Title | 1941-10-18-11 |
| OCR text | ;Ssk€ttain oli itävaltioissa hyvin pitkä kuiva Jakso, joka fiioUi Musäa *^.paikoin sekä ihmisiUe että e-jäiniille, kuten seuraava totuuteen pe-justiiva uutinen kertoo: Eräällä farmikontrilla Conn. val-m vesi vähänä, mutta fairma-rien oinenatarhoissa on paljon omenia. Kuivuuden vaikutuksesto .omenat- putoUevat puusta ja iehmät tfe-tävät, että omena maisftiu hyvältä ja täyttävät itsensäruiin täyteen omenilla kuin vain mahtuu ja- sitten nukkua feöUöttävät. Eräällä farmilla kävi niin, että lehmät olivat syöneet niin paljon omenia, että tulivat niin kovaan-pöhnään, että eivät pysyneet seisaallaan, joten lypsystä ei tullut mitään. Farmari pakotti yh^den lehmistä seisaalleen ja yritti lypsää; mutta tippaakaan maitoa ei' tullut. • * * * Mtiiian herrasniies oli Lissabonissa kävelyllä koiransa kanssa,' joka bäjiella oli ollut monta vuotta. Kolfär jäi kuitenkin jälkeen ja kun ^ isäntä palasi katsomaan, mikä sillä öli hätänä, totesi hän sen häinmästyttävän lösiaBiäiT e t t ä koira oli-kesken' käikfen saaiiiit kynimenen peiitiia. Tänää öli nfiehestä' liikaa ja hän jätti koiraäi-din iltfiäftf'muuta kadulld palaten yk- • siif kotiinsa. Kun hän sitten seuriaaväna aamuna aukaisi ovensa mennäkseen ulos, makasi koira pentuineen kynnyksellä. Naajpurit kertoivat nähneensä koiran y6n aikana kantavan toisen pen-tiiin toisensa jälkeen kotioven edustalle. Ja kuitenkin bU paikka, niissä' pennut oivat syntyneet, viiden kilometrin päässä kotoa. * » * BUBKK^l^KÄSVIEN uudeUeenistuttamisessa on otettava huoifiioon pari piendtä näyttävää seik- ^kaaijoiUa; kuitenkin on t^keä merkitys. — Uusi kukkaruukku on ensin pidettävä vödeSöä, etta se ön läpliriärltä en-äehkuln kasvi muutetaan söhöi, koska savi muuten vofei inl^*lilän paljon kasville tarkoitetusta v€^dtestä. Uusi rtiulb-tei sä& olla vain Äyvin Vähän edelllsm suurempi, ettei käsvih juuret jäisi kovin kauas ruukun huokoisista seinämistä, uuden mullan, jota käytetään, pi-tSä. olla yhtÄlänöhlntä kuin entinenkin, siis huoneen lämpöistä, koska kasvien juuret eivät ^iedä -suuria lämpöv^te-luja. Ruukun pohjalle on hyvä panna tiilimuröja, säitten kerros tuJrvepehkua ja lopuksi nauftaa. Puutarhamultaa voi hyvin käytföä, mutta paremmin vielä kasvit viihtyvät hiekan ja.lannan sekoituksessa; siis mullassa, jossa on aika runsaasti hiekkaa sopivasti lannoitettuna. ÄitVITYS iJräs ylibpiktöinies kif joftläa: "Onko teillä myrikynmrättejaköti-tahhuvillanne? Jös joku perlieeiiiie jäsen on sattunut saamaan siitä myr- ' kytyksen, niin' tiedätte"miten" epämukavaa hänen Olonsa on ollut, ja jos te olette kofettänut tappaa sitä, niin se ei ole ollut helppoa. Äskettäin esitettiin ammoniumsulfa-maattia rikkaruohojen tappajaksi. Liuosta ruiskutettiin rikkaruohoille ja rhjTkkjönuratti näytti olevan erikoisen arka sille. ToLsta vuotta sitten eräs yliopiston hehkilökunhän jäsen etsi tfe-hokasta myrkkymurätin hävittäjää ja päätti koetella ammbniumsulfamaat-osoittautiii tehokkaaksi. Liuos, jossa on tuota atoettä (engl anunöhiUm sUlfaii4ate) Tpauiöa gallonassa vettä ruiskutettuna nbin 100 neliöjalan alalle, asyttliä öiriköiisen tahokkaalta. Sitä voi ruiskuttaa tavallisella "kärpäsruiskuUa" ellei parempaa välinettä satu olemaan saatavissa"." PeCiiniai ovat mitä^parhaMpia-koris-tekasveja, kanoö Mifiteachu^tts State Collegen '^kapihan^Pitotärfiöiri." Niitä ei tarvitse kasvattaa, vaan ne kasvavat itsekseen. Syyspuolellakin, kun monet muut kukat surevat mennyttä koreuttaan, ne kukoistavat. Puutarbahiiret harvoin syövät pelti-kannulhto, maitopulloihin tÄi muihhi astioiliin asetettuja syöttejä, mutta* pienet hönä- tai rehukääröt ovat niille herkkusäläattia myrkkysyöttien ö&ella. • * • Lypsävin karja New Yorkin fcarjatä-lousyhdlstyksessä elokuulla bU Wayne-kauntin farmarilla Neil Fuhbeiilla. jonka kymmenen lehmää antoivat keskimäärin 1735 paunaa maltoa ja-61.6 paunaa voirasvaa. Näitä lypsettiiff kolme kertaa- päivä&sä. Eräs sbitsemän lehmän^ karja. Jota lypsettilur kaSsli^ker-taa päivässä, antoi keskimäärin 1664 paunaa maitoa ja 5a.4 paunaa voiras-vaa. Kokeita tehtiin 69,890 Idimällä 2,739 karjassa. * * Miuiaemiatys. Lyle MoShetin omistama nuori kana (puUet), South Daytonissa, N. J., alkoi "ruiinlasä" htihti-kuim 30 päivänä ja jatkoi sitä elbk. 28 p:ään, munien tuona aikana munan joka päivä, siis 120' munaa perättäin. RADIOKAUPPA (Jatkoa edelliseltä sivtUta) Mumisin jo jotakin^ sillä nyt oliA ifian värntiia) e t t ä taitoissaan olevassU kädessä ohäe s^^ B^n veti käden taskustiaan ihan edessäni, miitta autbniaattisen asd-itiasta olikin siinä seitsemän sadan markan seteliä. Ne hän ojensivmi-hulle ja itku silmissä pyjrsi tekoaan anteöljsi. Saiitti'oÄeöi^'ItiöVäsSi rahantarpeessa ja siksi m3ri sen radiott. Sanoi aikomuksensa olleen tuoda rahat aamulla heti takaisin, mutta en o l l u t i t s ^ asunnossani. Ölin öjenäetut rahat javlupasin unhoittaa'kaikki. Annoin hänen ymmärtää, että^ en häntä rupea hätyji^- tämään tuon 700 tähden», mutta minua harmittaa, kun minä, maita ja mantereita kulkenut mies^v annan h£i~ j än maalta tulleen poikasen itset&ii puijata. Annoin hänen' vielä pitää ne kintaatkin; Kauppias myöskin sanoi olevansa tyjrtj/väinen, kun sai kalbi radiotaan pois. Mutta samassa* astui etsivä esille j a selitti, että kun asia on ilmoitettu poliisiosastoon, p i tää fiähgn vangita mies j a niin V Sutisen poliisikonttoriin. Kun menin hetken'kuluttua katsomaan mitä miehelle tekivät, tuli ruojaa sääli, kun näin' hänen istuvan kovin murtuheena ristikkojen takana o-tia. Eri vahvuisia Muoksia käytettiin rikkoen kyinmenvuotisen - ennätyksen /aot|amassaknulufetelua. pitkin- kesää ja varhäiö syksyllä ja aine yhtämittaisessa mimunisesSä. Rapu — herrojen herkku ja ku- ' töntä> ääntä: sen otteet oyat kähmi-ningasten ruoka — bn kaikille tlittu viä, barbaarimaisia, kuten skorppiöo-nojji nimeltä ja kuvista, mutta vain nin rakkaus. Naaras ön pienempi. Nähdessään minut, hän kutsui luokseen j a pyysi olemaan hänelle armollinen. Sanoi hänellä olevan tbi-siakin kepposia selittämättä viranomaisten kanssa ja jos joutuu kuulusteltavaksi jottaa^ hänet paholainen; Sfelitih* po^iSituomarille, että ei r i kos ole niin kauhea, kun älussaiiäyt-ti, enkä halua syyttää "herra Sutis-pieni osa Suomea tuntee sen tarkem- korkeintaan kaksitoista senttiä pituu- ta". tiibmäti oli vähän sitä mieltä, min, vain ne harvat Etelä-ja Keski- deltaan, kun taas uros vöi nousta*ai- että painaisin päälle. Ert kuitehkann Suomen seudut, joista sitä yleisem- na puolitiehen toistakymmentä öent- muuttanut mielipidettäni, min tavataan. Itse "suuri kansa" tiä. Kun kutuaika tulee, Hiiviskelee Sutiselle tehtiin joitakin kysymyk-siitä tuskin paljoa piittaa näilläkään jälkimmäinen edellisen oleskelupai- siä j a käskettiin kiittää minua, kun alueilla — rumasta ja mitättömästä koille, karkaa kimppuun ja sitoo tä- en kannustanut päälle ja sitten käs- "sammakon kaimasta": leipä on var- män sakset, puolustusaseet, ja tyy- kettiin poistumaan. Coloradon valtiossa oleville 1,500 kalkkunan kasvattajalle on Algert , Sinka välttämätöin, sillä hän on mies, joka ön erikoistaituri kalkkunan tapossa. Hän voi tappaa 9 kalkkunaa minuutissa ja 4,000 päivässä. Sinka on nyt Setä Samin sotaväessä, mutta kalkkunan kasvattajien toivomuksesta hän pääsee lomalle, juuri siksi äikäa kuin kalkkunoita tapetaan. K i i tospäivää varten. Mr. Sinka sanoi, että kalkkunan tappo on hänen mie- Htyötään ja hän voi nitistää niitä 4,000 päivässä. Sinka on 24'vuoden vanha ja on ehdottomasti am-inattinsa parhain. * * * ' Philadelphiassa on eräs 5S-vuotias j^kimies, Elia Taddi", tehnyt itsemur- ^ harvinaiseesta syystä. ..Hän o l i osvatfanut kolme tytärtä neitosiksi Ja luotti heidän käunnseen käytök-ja moraalimsa joka suhteessa. Matta kun hän kerran Huomasi tyt- ^ s ä vetelemässä savukkeita e- ^ virvoke- ja makeiskaupassa, «oskije häneen niin, että hän meni ^otiinsa^ ja lopetti-^iväösä. Hänet ^J«fcttiin k o d i s l a a n k u o f e a , kuu-sydämessä ja pistooU kädessä, f uuta syytä eivät tyttäret tieiineet ^ epätoivoiseen feköön. Voi isäparka,si6ä erehdyit luul- 5^» olevasi aihoä, joka on sfen y l - hudmiön tehnyt' tiiliannet ?fvat tehdä sinun tavallasi, jos ^ ' a t yhtä tunteenrsla mempaa ja tehoo jo mieheenkin! — mutta ottakaamme pikku juttu siitäkin. Rapukin on rauhoitettu, niinkuin muukin luomakunta, mikä on katsottu suojelusta kaipaavan: Suomessa ei saa ravustaa toukokuun alusta heinäkuun puolitiehen, eikä edes ottaa muinakaan aikoina pienempää yksilöä kuin kymmenen senttimetriä nokasta pyrstöön pituutta lukien. Kumpikin johtuu sen säilymisen tarpeesta: edellinen tietää sen lisääntymis-aikaa ja jälkimmäinen siitoskykyä, jonka Fapu voi saada vasta 6—8-vuo-tiaana 7—8 sentin pituisena. Tämä jokien ja purojen pikkuherk-ku on Keski- ja Pohjois-Euroopah erikoiseläin. Sen sukulaiseläjiä, hummereita y.m. äyriäislajeja kyllä tavataan kaikkialta maapallon maista, mutta parasta ja pienintä, rapua, vain näiltä määrätyiltä alueilta, niistäkin rajoitetussa määrässä. Rapu on valonarka, savisten ja mutaisten liejujen asukas, joka ei harrasta avaria, kirkkaita vesistöjä: vallan vaivainen, mitätön purönliri pajukossa voi olla ravustajan parhaita apajapaik-köja. Kuten edellä jö ilmeni, kehittyy rapu varsm hitaasti sukuansa jatkavaan, täytebn mittaansa, joten voi käydä, että tunnoton ravustaminen voi hävittää rapukannan kokonaan moniksi vuosiksi. Siittämisaika on syksyisin. Rapu ei keräänny parvissa kuhertamaan eikä pidä siitä yie-dyttää sukuviettinsä luonnon tätä varten kehittämällä taka jalkaparillaan, jotka naaraalla ovat mitättömiksi surkastuneet. Lisääntyminen tapahtuu alkukesästä keväällä. Pik-korapuset roikkuvat emonsa pyrstön alla parisen viikkoa, 'kunnes saavat suojaavan kalkkikuoren ylleen ja a-loittavat elämänsä omin voimin. Siksi on ravunpy3mti kielletty lisäänty-misaikana, mutta tuhansia poikasia häviää kuitenkin vesien herkkusuiden — hauen, ahvenen, ankeriaan j a monen muun petokalan — ahnaihin k i toihin. Eikä vain' poikaset, vaan myöskin emärapu voi, olla petokalan edessä varsin turvaton. Ravun on vaihdettava suojuskuortaan sen mukaan kuin kasvaa — poikasena ta- YHDYSV. A R M E I J A N hevoset ja mtmlit, jotka joutuvat manööve-reihin etelässä ja lounaassa, rokotetaan _ unitautia vastaan. — Tutkimuksessa on havaittu, että unitautia on kahta eri lajia, itäistä ja läntistä, Appalachian vuoristo ollen jakajana näiden kahden eri lajin ilmenemisa-lueen välillä. Itäinen laji ön pahempi kuin läntinen. Äsken unitautia i l meni hevosissa BocaChica tasangolla, Meksikon rajalla j a havaittiin se olevan itäistä lajia. Rokotusainetta valmistetaan näitä kumpaakin u-nitaudin lajia Vastaan, Armeijan e-läinlääkärikoulussa, WashingtonIssa, i). c. pahtuu se kuusi, ehkä kahdeksankin kertaa kesässä, vanhempana kahdesti, .. ^ kolmasti samana a i k a n a ^ - i j a ä I ] ^ i o - \ V f r E I^.AME&IKANviid^^ suu- on rapu aivan suojaton ;v«i,iik>o««n rp;«ä,Nivv?äi#t nmman «aition väkiluku on: Brasilia ja pysyttelee piilossa, kunnes sen kuori — vatsalaukun rauhasista vereen. hionnut kalkki — on ehtinyt kovettua vaipaksi, joka tuntuu hankalalta häi-jymmänkin hampaille. Toinen tätä vesiemme pikkuasu-kasta' vaaniva vaara on rapurutto. Se on äkillisesti ilmenevä, täittuya tauti, joka johtuu — tosin vielä päättämättömien tutkimusten mukaan — jostakin määrätystä bakteerilajista taikka rihmasienestä ja tuhoaa rapujen elimistön; Ensimmäinen ' ratto kiersi Suomeen Ranskalta Veriä jän kautta vuonna 1893^ seuraava 1906— 43,247,000, Meksiko 19,320,000,, A r - gentma 13,318,000, Columbia 8,- 600,000 ja Peru 7,230^ 11. Lihavat miehet ovat rauhallisia siksi, kutpne eivät voi tapella eikä juos-ta: — Theodore Roosevelt: 7 j a kolmas vasta aivan äskettäin. Kaksi edielli^ä hävittivät r^aptlkännan melkeinpä kökonä^tn, jMkimm^hen saatifn viranomaisten toimenpiteillä jossain määrin rajoitetuksi, mutta setiraöksitta ei mennyt tämäkään. — (Knlutt. lehti.) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-10-18-11
