1941-03-08-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registerei at the Post Offlce Dei^
Ottawa, as second class matter. ^
Tilaosblniiat;
. l , j^^f^^ e kfc 1.10
3 kk: .60
yhdysvaltoihin:
1 vk........ r - . . . - . . . . . . . $2.50
Suomeen ja muualle ulkomaille:''
l vk $3.00
6 kk. ......................... 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
jLlekki ilm^tyy, Ipjcai^ Mikon lau«
»fitftlpai^ l^Vjslvuisena, £dsä parasta
k^uiv^JalUsta luettavaa kaikilta aloilta.
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio. •
S>yytäkää aslamiesvähneitä Jo tä-
.ILMOITUSHINNAT: Kkjeenvaihto-ilinoitukset
$1.00 kerta. Avioliittoon
menneille onnentoivotukset 40c palsta?
tuuma. Nimenmuuttpilmoitukset 50c
kert? $1.00 -kolme kertaa. Sjoitymä-llmoit^^
kset $1.00 kerta, $2.00 kolme kertaa.
ir*»olemanilmöitukset $2X)0, 'kerta,
60c lisäK?4ksu kiitoslauseelta tai muisto-
.värsyltä. v^alutaan tietää- ja.osoiteil-moitukset
AQC palstatuuma. — Tlldpäis-
Umoittajie^ on yaadittae^a lähetettävä
ilinoltusma>tsu etukäteen.
Yleiset ilmoitushlnnati 4^^^
ma. Ilmoitus, joka julkaistaan neljä-
Icevtaa- sajnanlaisena *!3Dc.;p£dstatuuiiia.
!A)ini-:lI|noltushinta^ :40c i^alstatuuma,
kerta ihnolttaessa.
r rJEMkoisista'< ilmoitu^hini^^ tle-
^ysjb^otämänjl^idencl^htt^
jCust^taja:: vVapaus>^ Co.
'ItolqaittajaiA-.Päiviö.
t ^toiitusneuvosto:. J^-^äi::vis^ Rauha
>Mm, HWa Aho.v-B. JSOksi. Estei
;^austinehr c ^ M ^ » Margit Laaks(\
'^YHö:Saivo ja^^^lmajT/^^
x4el^Un ^aijotui^^kirjoitukset osol<
Kiitpllincii fckija halu^ sanoa i,,^ ,,,,1,„^!
vaa; usein tulee se luetuksi yi^^ mmm^^
menoon viimeistä sanaa myöten ^ a.ka:sUtenmn^^^^ fe,;„,;
Hiljattain, tekemämnjs huomautukset
lukijapiiriimme kuuluville kynän-käyttelijöille
ovat kantaneet ainakin
•sen verran hyviä hedelmiä, että muutamia
aivan uusia nimiä on ilmestynyt
Liekin palstoille meidän ja luki-jaimmc
iloksi. Eräs heistä kirjoittaa
lähetyksensä yhteydessä jotakin, jonka
voimme yhteisesti lukea -ja mielessämme
analyscerata.
"Teidän huomautuksenne saivat
minunkin taas tarttumaan kynään ja
tässä se nyt tulee, lieneekö sitten julkaisemisen
arvoiften. Nyt auttoi tuollainen
kaunis Pyyntö, mutta oikeastaan
minä tttrvitseisin vain ruoskaa.
Ei muuta kun olisi joku, joka hutka-seisi
oikein ympärikorvia, niin se se
auttaisi, Jii samoin on monen muun
laita. Sillä ei tässä aikaa puutu, ma-koillaan
sitä ja haukotellaan pitkät
illat, tai pelataan mustaamaijaa, kun
on Liekin sivut luettu. Ettkä mene
takaamaan tuleeko minulta ja milloin
iaas tisää, mutta jos ei ala johonkin
kuukauteen kuulua, niin (kauniit sanat
eivät enää taida auttaa) ottakaa,
jq kiroilkaa toimituksen kulmassa
,rohvimman jälkeen,.silloin taas. tulee
jotakin. En kyllä Hcdä, miten tässä
tapauksessa ^piffiisi,kauniimpaa sukupuolta
käsitellä, joten kaikella varovaisuudella'se
jääköön teidän harkintanne
varaan. Kaikissa tapauksissa
JJekin pitäisi saada sellainen avustaja-
armeija, että aina rutkasti, riittäisi
sisällön täytettä silloinkin kun varsinaiset
vanhat avustajat lepäilevät.
Tämän viisauden on järkeni kyllä
huomannut jo aikaa sitten, vaikkei
siitä ole mitään hyötyä ollut, kun laiskuus
on valtaa pitänyt..*
* Näin tämä uusi avustajamme jut-ielec
ja uutta sihtä on se, että hänen
Olen kauan aitonut täältä kaukaa
länneltä kirjoittaa ja ;kiittää Liekin
edestäj Johon olen niin k i ^
tä olisi se siiuri kaipaus jos se lakkaisi
tulemasta — aivan kuin rakas
ystävä olisi kuollut. Pyydän lausua
Jciitokseni toimittajalle, joka siitä niin
mukavasti huolehtii.
Olen lukenut Liekkiä jo monena
vuotena, vaikka en sitä aluksi tilannut.
Minulla on täällä eräs hyvä ys-ja
sitten taas saa jäädä uutta Liekkiä
hartaana odottamaan. Nyt se kuitenkin
tulee aina säännöllisellä ajallaan,
mutta alkuaikoina sai toisinaan
odotella kauankin, kun sitä niin moni
lainasi. -
Niinkuin sanoin, olen kiitollinen että
oh tällainen lehti vielä olemassa,
mitään, mutta kun jouduin kehityksen
rattaille^ niin- se on Juoda jyryyt-fänyt
minua ja näin pitkälle . .. Sen
käsityksen sain selaillessani Liekhm-me
syntymäpäivänumeroa, sitä viisivuotista,
ja muitakin, joissa ystävät
ovat muistaneet minua niin rattoisasti
.
Mutta ikehitys on monipuolinen ja
tävä,jplleflähetti-.L^^^^ muihm yHtfelefi.oUfiasitä kiinni joka
•ystävänsä, Vneljäiehtea.kerrallaan, ja yjijarähmöihin, vaan- tyyiieesti antaa-, 'pmidtar-fiiifikuin^'olette vuosien m-minä
sain he aina lukea-sen jälkeen j^^^^^^^^^ valistusta itsekuHekin-y^Z/fl^^^^^^^
E^ nnen meille tuh eras muu lehti, .j•o' itelliii . lahkeras/t i.M^^ , .
jossa aina sanottiin: "te varkainluki- t^cmnmy ,ten^dm.,kmn nrhcU,
„ T - 1 1 - • ;.' A „ netlusta \ybta: paljon ktun terveydes-melle.
Liekki on ama sanonut: An- / , . ^
takaa ystävännekin lukea, että he tu- >^äkm.lJu,urf^^
tustuvat lehteemme. Tuo herättää k^myr^tm.paastasuksdlm^
lämpimän tunteen Liekkiä kohtaan f ^ ^ ^ ^ ! » ^ f « ^ ^ ' ^ ^ ^ -^»"«^^
j a niistä ystävistä^itten tulee lehden ^^«^'^''^ 7^ ''^'i^
tilaajia.
kuh ystäväni oli ne -ensin lukenut.
Näin meni kaksi vuotta. Sitten ystäväni
ystävä- tilasi hänelle Liekin ko-
' iTo vuodeksi, jä niin sitä taas Idettiin.
Silloin minä sanoin, että seuraavana
tilaan minä lehden. Ja ennenkuin
hänen tilausaikansa oli loppuun kulunut,
menin minä^postikonttoriin ja
lähetin tilauksen. Olin iloinen kun
aloin saada oikein oman Liekin kotiin,
ja niin se on tullut jo toista
vuotta.
/Liekin sisältö on ollut aina niin
miellyttävää, että ikun alan sitä l u -
Toivon siis, että Liekki aina tulee
lämpimänä J a viihdyttävänä, köyhien
. kotien Jjloksi. . ^
• EL-LA.
k i r j . M A R K TWAIN.
UOLENPÄIVÄN
Galilean meressä
aikaan uimme
— se-oli aiitu-
•'tunniksi^ kuten vaatimattomaiti i h -
-misten.itapa on. '.*rMinä yapisih aja-aallineii
nautinto tässä -polttavassa i l - ^tellessani, kuinka .tuhoisaksi itämän
-mastossa'-— ja sittien söimme luns- päivän hommat saattaisivat 4iäydä
himme laiminlyödyn vanhan viiku- kukkaroillenime. En voinut olla pa-napuun
alla lähteen luona, jota sano- hoin Myistiiksin ajaU^
taan Ain-et-Tiniksi, satakunnan as-- hillitöntä kiihkoa, joka yoisaii^^
kelta raunioiksi rauenneesta Kaper- ki-ikäisetkin miehet ynohtaniaan it-naumista.
Jokaista pienintäkin pu- sensä ja antautumaan, ylellisyyteen
,maistaessaan ensi kerran houkuttelevaa
mielettömyryyttä. :En;liä kijiten-kaan
tuntenut . olevani pikeutettu
hämmästymään sitä asiain tilaa, joka
tuotti minulle niin paljon huolta.
Näitä miehiä oli lapsuudesta saakka
malalla ja-salaiset Mkoniukset mielessäni
hiihtelinministerini tripille asti.
Siellä sittenMvertelin ja houkuttelin
ihäfiei isaattajakseni kotimatkalle —
Ajoo-ro, fl^odäkseni sitten hänet häm-
^'TmstykseUUy kun^iiäkee^h^^^ minä
ip^ykkäisen. 'Niinpä hiihdin edallä
sen^uin.fpääsin^ja vauhti oli minun
Kmielestäni^hirveä. -MiUtta matkakoti
pitkä ja vauhti alkoi jo 'hiukan väsyttää,
jote^ päätin vähän pysähtyä ja
, Jmtsahtaa mi^sä .asti^ministerini perässä
.tulee-^^^^ tykkääkö bän
vahän^ t^^^^ vauhdista. Mutta
-^oifVoiysiinäM oli aivan k(in-tipitta
. ja enrie^ ehdin sujitani
JQ^höputiii
roa, joka, tässävniaan puolessa tihkuu
hiekasta ja kallipnraoista, nimitetään
komeasti "lähteeksi" ja ihmiset, jotka
tuntevat^Hudsonin, suuret järvet
ja Missisippin, joutuvat haltioihinsa
niitä ihaillessaan ja tyhjentävät runosuonensa
kuiviin sommitellakseen
säkeitä niiden ylistykseksi. Jos koottaisiin
kirjaan kaikki se runous ja hö- joilla heidän katseensa nyt lepäsT.
lynpöly, mitä on vuodatettu tämän . Monen monta \Tiotta oli juuri tämä
taulu väikkynyt heidän mielikuvituksessaan,
päivin ja öin elänyt heidän
unissaan. Seisoa sen edessä > omassa
lihassaan ^ nähdä se kuten he nyt
sen.näkivät — purjehtia tällä pyhi-
"Kqe^^^ mennä
napeämmin, kun ifiinä^^i^^^^^
litn. piet .vielä barrikaadi
ladulla^ ettei 6hipääse.'Näytäppä
nyt oikein taitoasi!"
'Niin.ituo sanoi, niinkuin en minä
sitä: olisiXjo näytlnnyt. Ja barrikaadi;
se ei minusta 'tuntunut mukavalta.
Vai .niin, .ajattelin. Näpsäytin
Ifiukam »yhteen jasitten minä lähdin.
. Nopeammin, nopeamtnin kuin koskaan,
ennen sttkset liukui, että metsä
vierellä.vilisi.' Tuli kuuma, hiki valui
opetettu kunnioittamaan, melkeinpä, silmiin .asti,,että :niitä oikein kirveli,
jumaloimaan niitä pyhiä paikkoja, mutta minä muistin barrikaadia .
seudun lähteille ja maisemille, tulisi
siitä polteltavaksi mitä arvokkain nide.
Lunshin aikana seuramme .iVä^IuJn-vaeltaja-
intöilijoilla, joiden sydän oli
ollut niin kevyt, jotka aina siitä, kun
jalkamme koskettivat pyhää maata,
olivat olleet niin onnelliset, että tuskin
saattoivat syödä, oli suuri hätä
päästä haahteen ja omakohtaisesti
purjefhtia sillä samalla vedellä, joka
kerran oli apostolien alusta kantanut.
. Heidän hätänsä kasvoi ja innostuksensa
yltyi hetki hetkeltä, kunnes
pelkoni alkoi herätä ja aloin epäillä
että he nykyisessä mielentilassaan
mistään välittämättä ryntäisivät kumoon
kaikki järjellisyyden teljet ja
ostaisivat kokonaisen laivaston haak-sia,
millä purjehtia, sen sijaan että
vuokraisivat ' yhden ainoan yhdeksi
mielestään pitäisi ruoskaakin käyttää
ja kiroilla, hyvän asian puolesta ni-
^^ittäin. Pannaan tuo korvan, taa.
tetyllä merellä ja suudella sitä pyhää
maata, joka sitä ympäröi, nämä olivat
ne kaihot, joita he olivat hemmotelleet
mielessään yhden sukupolven viivy
ttelevine vuodenaikoineen hitaasti
kuliiessa ja jättäessä ryppynsä heidän,
kasvoihinsa, härmänsä heidän hiuksiinsa.
Katsellakseen tätä kuvaa ja
purjehtiakseein_ tällä ,merellä he olivat
jättäneet kotinsa ja rakkaansa ja
matkustaneet niin monet tuhannet
mailit väsymystä ja harmia kokien.
Oliko ihme, että arkivarovaisuuden
alhainen järkeily kalpenisi heidän ihanan
toivonsa rinnalla, joka oli kypsyytensä
täydessä loistossa? ' Antaa
heidän tuhlata miljoqneja! sanoin
kuka puhuu rahasta tämmöisenä het-kenä?
Tässä mielentilassa seurasin niin
vaikka muuten hartaasti toivotaan, nopeaan kuin taisin pyhiinvaeltajain
ettei iiihen syntiin tarvitscisi llaannggeettai innostuneita askelia ja tulin järven
milloinkaan. EJkäpä juuri nyt ole
syytäkään, päinvastoin hyvillä mielin
odotamme laajentuvan harrastuksen
jatkuvan, yhä uusia kyvykkäitä
avustajia ilmestyvän. — AP.
rantaan ja paisutin hatullani ja äänelläni
sitä rajua hohoijausta, jota he
luikkasivat rannasta lähteneen
"haaksen" jälkeen. Menestys oli
täydellinen. Meren ahertajat kään-
Mimsterini.tuU perässä ja luultavasti
katseli kahden- puolen kohoavia kuusikoita,
koska kuului niitä arvostelevan,
vaikka mihulla; ei ollut aikaa sivuilleni
vilkua. Ajattelin vain, että
kunhan pääsen kämppään, niin sukset
saavat vähän aikaa Jiuilata.
Kun sitten viimein kämppään päästiin,
tuntui-niin hyvälle ja turvalliselle
istahtaa ministerin viereen ja no-^
jata Jfäänsä harien olkaaiisa, että
kaikki muu unohtui. Lähden vastakin
hiihtämäiin, mutta katson vähän
lämpöisemmän ilman, ettei jäinen
tuuli pihalla ministerini hiestä märkien
^vaatteiden läpi, vaikka vauhtint
olisi sitten niin hiljainen, että kerkiän
katsella kuusikoita.
SIRPA-SERKKU.
tyivät maala kohti ja laskivat aluksensa
rantaan- Iloa loistivat kaikki
kasvot.
"Kuinka paljon? — kysykää häneltä,
Ferguson, kuinka paljon! ^
Kuinka paljon meistä kaikista —
kahdeksasta
ja teistä — Bethsaidaan,
tuonne nom, ja Jordanin suuhun
siihen paikkaan, kussa siat juoksi^^t
mereen — sukkelaan! — ja me tahdomme
kulkea rantoja pitkin kaikkialle!
— kaikkialle! — Koko päivän!
— minä voisin purjehtia vaikka
(Jatkuu 10:im sivulla)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 8, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-03-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410308 |
Description
| Title | 1941-03-08-02 |
| OCR text | i(Canadan suomalaisten viikkolehti) Registerei at the Post Offlce Dei^ Ottawa, as second class matter. ^ Tilaosblniiat; . l , j^^f^^ e kfc 1.10 3 kk: .60 yhdysvaltoihin: 1 vk........ r - . . . - . . . . . . . $2.50 Suomeen ja muualle ulkomaille:'' l vk $3.00 6 kk. ......................... 1.65 Irtonumerot 5 senttiä jLlekki ilm^tyy, Ipjcai^ Mikon lau« »fitftlpai^ l^Vjslvuisena, £dsä parasta k^uiv^JalUsta luettavaa kaikilta aloilta. Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. • S>yytäkää aslamiesvähneitä Jo tä- .ILMOITUSHINNAT: Kkjeenvaihto-ilinoitukset $1.00 kerta. Avioliittoon menneille onnentoivotukset 40c palsta? tuuma. Nimenmuuttpilmoitukset 50c kert? $1.00 -kolme kertaa. Sjoitymä-llmoit^^ kset $1.00 kerta, $2.00 kolme kertaa. ir*»olemanilmöitukset $2X)0, 'kerta, 60c lisäK?4ksu kiitoslauseelta tai muisto- .värsyltä. v^alutaan tietää- ja.osoiteil-moitukset AQC palstatuuma. — Tlldpäis- Umoittajie^ on yaadittae^a lähetettävä ilinoltusma>tsu etukäteen. Yleiset ilmoitushlnnati 4^^^ ma. Ilmoitus, joka julkaistaan neljä- Icevtaa- sajnanlaisena *!3Dc.;p£dstatuuiiia. !A)ini-:lI|noltushinta^ :40c i^alstatuuma, kerta ihnolttaessa. r rJEMkoisista'< ilmoitu^hini^^ tle- ^ysjb^otämänjl^idencl^htt^ jCust^taja:: vVapaus>^ Co. 'ItolqaittajaiA-.Päiviö. t ^toiitusneuvosto:. J^-^äi::vis^ Rauha >Mm, HWa Aho.v-B. JSOksi. Estei ;^austinehr c ^ M ^ » Margit Laaks(\ '^YHö:Saivo ja^^^lmajT/^^ x4el^Un ^aijotui^^kirjoitukset osol< Kiitpllincii fckija halu^ sanoa i,,^ ,,,,1,„^! vaa; usein tulee se luetuksi yi^^ mmm^^ menoon viimeistä sanaa myöten ^ a.ka:sUtenmn^^^^ fe,;„,; Hiljattain, tekemämnjs huomautukset lukijapiiriimme kuuluville kynän-käyttelijöille ovat kantaneet ainakin •sen verran hyviä hedelmiä, että muutamia aivan uusia nimiä on ilmestynyt Liekin palstoille meidän ja luki-jaimmc iloksi. Eräs heistä kirjoittaa lähetyksensä yhteydessä jotakin, jonka voimme yhteisesti lukea -ja mielessämme analyscerata. "Teidän huomautuksenne saivat minunkin taas tarttumaan kynään ja tässä se nyt tulee, lieneekö sitten julkaisemisen arvoiften. Nyt auttoi tuollainen kaunis Pyyntö, mutta oikeastaan minä tttrvitseisin vain ruoskaa. Ei muuta kun olisi joku, joka hutka-seisi oikein ympärikorvia, niin se se auttaisi, Jii samoin on monen muun laita. Sillä ei tässä aikaa puutu, ma-koillaan sitä ja haukotellaan pitkät illat, tai pelataan mustaamaijaa, kun on Liekin sivut luettu. Ettkä mene takaamaan tuleeko minulta ja milloin iaas tisää, mutta jos ei ala johonkin kuukauteen kuulua, niin (kauniit sanat eivät enää taida auttaa) ottakaa, jq kiroilkaa toimituksen kulmassa ,rohvimman jälkeen,.silloin taas. tulee jotakin. En kyllä Hcdä, miten tässä tapauksessa ^piffiisi,kauniimpaa sukupuolta käsitellä, joten kaikella varovaisuudella'se jääköön teidän harkintanne varaan. Kaikissa tapauksissa JJekin pitäisi saada sellainen avustaja- armeija, että aina rutkasti, riittäisi sisällön täytettä silloinkin kun varsinaiset vanhat avustajat lepäilevät. Tämän viisauden on järkeni kyllä huomannut jo aikaa sitten, vaikkei siitä ole mitään hyötyä ollut, kun laiskuus on valtaa pitänyt..* * Näin tämä uusi avustajamme jut-ielec ja uutta sihtä on se, että hänen Olen kauan aitonut täältä kaukaa länneltä kirjoittaa ja ;kiittää Liekin edestäj Johon olen niin k i ^ tä olisi se siiuri kaipaus jos se lakkaisi tulemasta — aivan kuin rakas ystävä olisi kuollut. Pyydän lausua Jciitokseni toimittajalle, joka siitä niin mukavasti huolehtii. Olen lukenut Liekkiä jo monena vuotena, vaikka en sitä aluksi tilannut. Minulla on täällä eräs hyvä ys-ja sitten taas saa jäädä uutta Liekkiä hartaana odottamaan. Nyt se kuitenkin tulee aina säännöllisellä ajallaan, mutta alkuaikoina sai toisinaan odotella kauankin, kun sitä niin moni lainasi. - Niinkuin sanoin, olen kiitollinen että oh tällainen lehti vielä olemassa, mitään, mutta kun jouduin kehityksen rattaille^ niin- se on Juoda jyryyt-fänyt minua ja näin pitkälle . .. Sen käsityksen sain selaillessani Liekhm-me syntymäpäivänumeroa, sitä viisivuotista, ja muitakin, joissa ystävät ovat muistaneet minua niin rattoisasti . Mutta ikehitys on monipuolinen ja tävä,jplleflähetti-.L^^^^ muihm yHtfelefi.oUfiasitä kiinni joka •ystävänsä, Vneljäiehtea.kerrallaan, ja yjijarähmöihin, vaan- tyyiieesti antaa-, 'pmidtar-fiiifikuin^'olette vuosien m-minä sain he aina lukea-sen jälkeen j^^^^^^^^^ valistusta itsekuHekin-y^Z/fl^^^^^^^ E^ nnen meille tuh eras muu lehti, .j•o' itelliii . lahkeras/t i.M^^ , . jossa aina sanottiin: "te varkainluki- t^cmnmy ,ten^dm.,kmn nrhcU, „ T - 1 1 - • ;.' A „ netlusta \ybta: paljon ktun terveydes-melle. Liekki on ama sanonut: An- / , . ^ takaa ystävännekin lukea, että he tu- >^äkm.lJu,urf^^ tustuvat lehteemme. Tuo herättää k^myr^tm.paastasuksdlm^ lämpimän tunteen Liekkiä kohtaan f ^ ^ ^ ^ ! » ^ f « ^ ^ ' ^ ^ ^ -^»"«^^ j a niistä ystävistä^itten tulee lehden ^^«^'^''^ 7^ ''^'i^ tilaajia. kuh ystäväni oli ne -ensin lukenut. Näin meni kaksi vuotta. Sitten ystäväni ystävä- tilasi hänelle Liekin ko- ' iTo vuodeksi, jä niin sitä taas Idettiin. Silloin minä sanoin, että seuraavana tilaan minä lehden. Ja ennenkuin hänen tilausaikansa oli loppuun kulunut, menin minä^postikonttoriin ja lähetin tilauksen. Olin iloinen kun aloin saada oikein oman Liekin kotiin, ja niin se on tullut jo toista vuotta. /Liekin sisältö on ollut aina niin miellyttävää, että ikun alan sitä l u - Toivon siis, että Liekki aina tulee lämpimänä J a viihdyttävänä, köyhien . kotien Jjloksi. . ^ • EL-LA. k i r j . M A R K TWAIN. UOLENPÄIVÄN Galilean meressä aikaan uimme — se-oli aiitu- •'tunniksi^ kuten vaatimattomaiti i h - -misten.itapa on. '.*rMinä yapisih aja-aallineii nautinto tässä -polttavassa i l - ^tellessani, kuinka .tuhoisaksi itämän -mastossa'-— ja sittien söimme luns- päivän hommat saattaisivat 4iäydä himme laiminlyödyn vanhan viiku- kukkaroillenime. En voinut olla pa-napuun alla lähteen luona, jota sano- hoin Myistiiksin ajaU^ taan Ain-et-Tiniksi, satakunnan as-- hillitöntä kiihkoa, joka yoisaii^^ kelta raunioiksi rauenneesta Kaper- ki-ikäisetkin miehet ynohtaniaan it-naumista. Jokaista pienintäkin pu- sensä ja antautumaan, ylellisyyteen ,maistaessaan ensi kerran houkuttelevaa mielettömyryyttä. :En;liä kijiten-kaan tuntenut . olevani pikeutettu hämmästymään sitä asiain tilaa, joka tuotti minulle niin paljon huolta. Näitä miehiä oli lapsuudesta saakka malalla ja-salaiset Mkoniukset mielessäni hiihtelinministerini tripille asti. Siellä sittenMvertelin ja houkuttelin ihäfiei isaattajakseni kotimatkalle — Ajoo-ro, fl^odäkseni sitten hänet häm- ^'TmstykseUUy kun^iiäkee^h^^^ minä ip^ykkäisen. 'Niinpä hiihdin edallä sen^uin.fpääsin^ja vauhti oli minun Kmielestäni^hirveä. -MiUtta matkakoti pitkä ja vauhti alkoi jo 'hiukan väsyttää, jote^ päätin vähän pysähtyä ja , Jmtsahtaa mi^sä .asti^ministerini perässä .tulee-^^^^ tykkääkö bän vahän^ t^^^^ vauhdista. Mutta -^oifVoiysiinäM oli aivan k(in-tipitta . ja enrie^ ehdin sujitani JQ^höputiii roa, joka, tässävniaan puolessa tihkuu hiekasta ja kallipnraoista, nimitetään komeasti "lähteeksi" ja ihmiset, jotka tuntevat^Hudsonin, suuret järvet ja Missisippin, joutuvat haltioihinsa niitä ihaillessaan ja tyhjentävät runosuonensa kuiviin sommitellakseen säkeitä niiden ylistykseksi. Jos koottaisiin kirjaan kaikki se runous ja hö- joilla heidän katseensa nyt lepäsT. lynpöly, mitä on vuodatettu tämän . Monen monta \Tiotta oli juuri tämä taulu väikkynyt heidän mielikuvituksessaan, päivin ja öin elänyt heidän unissaan. Seisoa sen edessä > omassa lihassaan ^ nähdä se kuten he nyt sen.näkivät — purjehtia tällä pyhi- "Kqe^^^ mennä napeämmin, kun ifiinä^^i^^^^^ litn. piet .vielä barrikaadi ladulla^ ettei 6hipääse.'Näytäppä nyt oikein taitoasi!" 'Niin.ituo sanoi, niinkuin en minä sitä: olisiXjo näytlnnyt. Ja barrikaadi; se ei minusta 'tuntunut mukavalta. Vai .niin, .ajattelin. Näpsäytin Ifiukam »yhteen jasitten minä lähdin. . Nopeammin, nopeamtnin kuin koskaan, ennen sttkset liukui, että metsä vierellä.vilisi.' Tuli kuuma, hiki valui opetettu kunnioittamaan, melkeinpä, silmiin .asti,,että :niitä oikein kirveli, jumaloimaan niitä pyhiä paikkoja, mutta minä muistin barrikaadia . seudun lähteille ja maisemille, tulisi siitä polteltavaksi mitä arvokkain nide. Lunshin aikana seuramme .iVä^IuJn-vaeltaja- intöilijoilla, joiden sydän oli ollut niin kevyt, jotka aina siitä, kun jalkamme koskettivat pyhää maata, olivat olleet niin onnelliset, että tuskin saattoivat syödä, oli suuri hätä päästä haahteen ja omakohtaisesti purjefhtia sillä samalla vedellä, joka kerran oli apostolien alusta kantanut. . Heidän hätänsä kasvoi ja innostuksensa yltyi hetki hetkeltä, kunnes pelkoni alkoi herätä ja aloin epäillä että he nykyisessä mielentilassaan mistään välittämättä ryntäisivät kumoon kaikki järjellisyyden teljet ja ostaisivat kokonaisen laivaston haak-sia, millä purjehtia, sen sijaan että vuokraisivat ' yhden ainoan yhdeksi mielestään pitäisi ruoskaakin käyttää ja kiroilla, hyvän asian puolesta ni- ^^ittäin. Pannaan tuo korvan, taa. tetyllä merellä ja suudella sitä pyhää maata, joka sitä ympäröi, nämä olivat ne kaihot, joita he olivat hemmotelleet mielessään yhden sukupolven viivy ttelevine vuodenaikoineen hitaasti kuliiessa ja jättäessä ryppynsä heidän, kasvoihinsa, härmänsä heidän hiuksiinsa. Katsellakseen tätä kuvaa ja purjehtiakseein_ tällä ,merellä he olivat jättäneet kotinsa ja rakkaansa ja matkustaneet niin monet tuhannet mailit väsymystä ja harmia kokien. Oliko ihme, että arkivarovaisuuden alhainen järkeily kalpenisi heidän ihanan toivonsa rinnalla, joka oli kypsyytensä täydessä loistossa? ' Antaa heidän tuhlata miljoqneja! sanoin kuka puhuu rahasta tämmöisenä het-kenä? Tässä mielentilassa seurasin niin vaikka muuten hartaasti toivotaan, nopeaan kuin taisin pyhiinvaeltajain ettei iiihen syntiin tarvitscisi llaannggeettai innostuneita askelia ja tulin järven milloinkaan. EJkäpä juuri nyt ole syytäkään, päinvastoin hyvillä mielin odotamme laajentuvan harrastuksen jatkuvan, yhä uusia kyvykkäitä avustajia ilmestyvän. — AP. rantaan ja paisutin hatullani ja äänelläni sitä rajua hohoijausta, jota he luikkasivat rannasta lähteneen "haaksen" jälkeen. Menestys oli täydellinen. Meren ahertajat kään- Mimsterini.tuU perässä ja luultavasti katseli kahden- puolen kohoavia kuusikoita, koska kuului niitä arvostelevan, vaikka mihulla; ei ollut aikaa sivuilleni vilkua. Ajattelin vain, että kunhan pääsen kämppään, niin sukset saavat vähän aikaa Jiuilata. Kun sitten viimein kämppään päästiin, tuntui-niin hyvälle ja turvalliselle istahtaa ministerin viereen ja no-^ jata Jfäänsä harien olkaaiisa, että kaikki muu unohtui. Lähden vastakin hiihtämäiin, mutta katson vähän lämpöisemmän ilman, ettei jäinen tuuli pihalla ministerini hiestä märkien ^vaatteiden läpi, vaikka vauhtint olisi sitten niin hiljainen, että kerkiän katsella kuusikoita. SIRPA-SERKKU. tyivät maala kohti ja laskivat aluksensa rantaan- Iloa loistivat kaikki kasvot. "Kuinka paljon? — kysykää häneltä, Ferguson, kuinka paljon! ^ Kuinka paljon meistä kaikista — kahdeksasta ja teistä — Bethsaidaan, tuonne nom, ja Jordanin suuhun siihen paikkaan, kussa siat juoksi^^t mereen — sukkelaan! — ja me tahdomme kulkea rantoja pitkin kaikkialle! — kaikkialle! — Koko päivän! — minä voisin purjehtia vaikka (Jatkuu 10:im sivulla) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-03-08-02
