1938-09-03-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAU.\5:TAINA, SYYSKUUN 3 PÄIVÄNÄ 1938 (Canadan suomalaisten viikkolehti) Registered ät the Post Office Dept., Ott«wai as second class matter. 1 vk. 6 kk. 3 kk. 1 vk. 6 kk. TUaushlnnat: Ulkomaille $2.00 1.10 jsa $3.00 1.65 ' Irtonumerot 5 sentti Uekki.Umestyy jokaisen .^^on^^l^^ antaina 12-sivulsena, sisältäen parasta kaunokirjallista li;3ttavaa kaikilta aloilta.-••. • Aslamlehtile myönnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää aslamlesvälineitä jo tä- -nään, : -., Kustantaja: Vapaus 'Publishing Co. IM. " Tolniittaja A. Päiviö. . Toimitusneuvosto: J. JäSrvis, Rauha Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester «Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso ja Yrjö Saiva Liekkiin aijotut kirjoitukset oeol* tettava: : Sddbory, Ont. , Sirpa-serkku aiheuttaa tämän jutun. • Kaikki elävät Jaelct, vanhimmat, vakaantuneimmatkin, ovat jatkuvan kehityksen alaisena, vain kuolleet kie- 'kt (latina) pysyvät paikallaan. Muu^ tämä sata vuotta sitten virheetön 'kieli on tänään virheellistä ja vaja-ytaista. Suurimmat lisäykset ja muutokset kieliin aiheuttaa jatkuva kehitys kaikilla aloilla, joka vaatii omat 'nimityksensä, sekä yhä vilkkaampi kansainväiinen yhteys. Rinnan tämän kanssa käy joittenkin pienten, omaperäiseen sivistykseen pyrkivien kansojen kielen puhdistusliike, jolla tarkoitetaan vaihtaa ympärillä vai-kutt- aneitten valtakielien lainatavara omaperäiseen. Tätä kamppailua on käyty vuosikymmeniä m.m. meidän 'kielessämme, jonka muovaili jana on oUtit etupäässä vanhempi valtakieli ruotsi, josta johtuneita sanoja on kielessämme yhäkin runsaasti käytän^ nössä. Täällä Amerikassa, kansojen sulati4Siiutiissa, ovat siirtolaiskielet erikoisessa asemassa ja tietystikin tuomitut kuolemaan aikanaan. Meillä on kaarat, petit, paatit, stouvit, poi-larit, peilit, tiskarit, junssit,puukat, haalit, piknikit, pokat, häntclit y.m. niin vakaantuneita^ että joku vanhempi supisuomalainen saattaa tosiaan päätään raapien tuumia: Kyllä minä tiedän, että kirves on englanninkielellä äksä, mutta häntelht nimeä minä en muista. Erityisesti pistää silmiin esim. ''piknikiti'^ omituisuus, sillä useissa Ichdissämme se näy tään "suo-mimtiivan'' piktiekki, vaikka^ se yleensä lausittaanpikttikki ja telaan alkuperähellä kieleUä pia^^ Tuo e-kirjain täytyy kai pistää siihen amerikalaisena koristuksena, muuten ei sitä voi ymmärtää. Mutta itse "puetaan'*' kielemme kehityksessä tapahtuu tämäit tästä kaikenlaisia syrjähyppyjä, virhedlisiä omituisuuksia, joita joudutaait t<h sissaan karsimaan. Varsinkin paki" nat ja sensellaiset, joita tehdään hu-palsemmiksi mkolsilJa sanoälajasa^ navääntcillä, tuovat tartimtaa viika-vampaankin kieleen. Äskettäin näytti-melkein urheiltavan esim. sanonnalla: tyo tuli tehtyä, tuli sovittua, sanottua, käännettyä ja väättnettyä, vaikka oikein — tyStuliTEBBrKSI, ja Kumpi Oli suurempi? Italian kuningas Victor Emanuel taen manööverit, joihin osallistu 20,- jh,a a r^jM. o.tut.susk.osl.ii an iT as*ge» lut•ra actolezzmaans •s jaa Tsiovto»ill•am s -O dyO,t tOa. vm.a.i se...ts it..a .eri. asel.aj.e.i n, onntstuu tyy-laaksossa. Valtiaiden hymystä päät-imays I maKendän "ÄSITETTÄ ''ilma" on oikeastaan vaikeata määritellä, sitä kun käytetään niin monessa erilaisessa merkityksessä ja vivahduksessa. "Ilman" laita on sama kuin "ajan". Me kyllä käsitämme mitä se on, mutta meidän on mahdotonta selittää tätä käsitystämme. Missään tapauksessa emme voi tyytyä vanhaan selitykseen, että ilma on jotakin, jota me hengitämme. Kaikki alkuaineet muuttuvat määrätyissä lämpötiloissa kaasumaisiksi, joten voimme sanoa, että kaikki on ilmaa. Toiselta puolen voidaan kaikki kaasut, tarpeeksi voimakkaan paineen avulla muuttaa nestemäiseen tai kiinteään ;ölotilaan. Sitäpaitsi on eri kaasuilla se ominaisuus, että ne laajenevat, ellei mikään ulkonainen voima pane esteitä. Olemassaolollemme ilma on tärkein. Ellei sitä olisi, ei meidänkään planeetallamme esiintyisi elämää, vaan kiertelisi Maa autiona a\'aruu-dessa. Painovoimain vaikutuksesta TEHTYÄ ei saa tekemättömäksi. Eikä tämä ilmiö ollut havaittavissa ahiöastaau meillä, vaan Suomessakin. Kielemme ptthdistusharrasfus koti-tnaassamme näyttää toisaalta arvelut-tavasti horjuvan, ja eiköhän vain juuri niissä piireissä, joissa enimmän sen puhtaudesta puhutaan. Vanha hapatus vain yhdistelee taiteellisesti pulidasta suomea vieraaseen, että tunnuttaisiin suuremmilta. Mitähän arvelemme esim. seuraavista sanoista: aletnmuuskompleksi, intressipiirit, tai-t^^ ilija artistisessa mielessä, diakoni-fy& äinen, ja edelleen sellaisista virkanimityksistä kuin rekissööri, prokuristi, konsulentti, kamreeri ja — preparaattori. Mikä tuo viimeinen herra on, sitä saamme kvsvä tutta-valiammekin. Jatkamme juttua joskus toiste. .:(A.P.) ympäröi meitä ilmakerros joka seuraa mukanamme aurinkoa kiertäessäm-mev - Maailmassa ei ole kuin kolme olotilaa: kiinteä, nestemäinen ja kaasumainen, ja nämä muodostavat sen kolminaisuuden, josta elämän olemassaolo riippuu. Vanhan ajan viisaat koettivat myös saada selville, mitä ilma on. He esittivät teorian, että ilma onyksi neljästä elementistä aukuaineesta, joista muut olivat tuli, maa ja vesi. He erottivat myös kahdenlaista ilmaa: alimmat kerrokset, jotka olivat lähinnä maanpintaa ja joissa tuulet, ukkoset ja sateet syntyivät, ja ylimmät, joissa vallitsi tyyntä ja rauhaa. Vanhat olivat jossakin määrin oikeassa erottaessaan eri. ilmakerroksia. Nykyajankin tutkimus tekee siten. Tiedämmehän, että ilmakehän muodostaa kaksi oleellisesti erilaista osaa. Alinta sanotaan troposfääriksi, ja siinä syntyvät m.m. tuulet. On arveltu sen ulottuvanit. 11 km. korkeuteen. Sen jälkeen seuraa stratosfääri. Miten korkealle se ulottuu, ei kukaan tiedä. Tiedemiehet kiistelevät siitä. Jotkut arvelevat 600, jotkut 40,000 km. Ihminen on päässyt vain n. 20 km. korkeuteen (Piccard ja eräät venäläiset). Mitä korkeammalle tullaan, sen ohuemmaksi ilma käy. JoMonit Elänein huipulla ilmakehän paine on vain , puolet siitä, mikä se on merenpinnalla. 50 km. korkeudessa paine on vain 1 1.0 mm., kun se merenpinnalla on normaalioloissa 760 m.m. Kun ilma siis ohenemistaan ohenee, niin jossakin täytyy olla ilmakehän päättymisen raja. Muttamissä? Sitä emme tiedä. Ilmakehän korkeutta on koetettu laskea taivaalla näkyvien valoilmiöiden avulla. Yötaivaalla voidaan nähdä Valonkajastusta vielä senkin jälkeen, kun aurinko on laskenut 16 astetta alle taivaanrannan. Siis dS km. korkeudessa täytyy ilmakehän vielä oUa niin tiheää, että se; heipas-taa valoa. Laskuissa voidaan myös • • .ke -Siellä "suloisessa Siiojnessamme" on puhetapa viime vuosien aikana hiukan muuttunut. Siksi ajattelimme, että Mn muutenkin tykkäärnm kulkea ajan tasolla, niin teemme sen tässäkin asiassa ja sanomme ''ke'* niin ;kuin Suomessakin sanotaan. Muuten, meidän mielestämme tuo ''ke'* on. kätevämpi sananpää-te kuin 'hien^*, jota suomenkieiessä vietä Moin käytettiin kuin me sieltä ^ läksimme. Niin, no, kyllähän tuo "nen" on myöskin paikallaan jossain asiassa, mutia meidän asiaantme ei se käy lähestulkoonkaan niin hyvin kuin ke*','Kyllähän sen lukija itsekin kä- : sitiää. Ottakaamme esimerkiksi v^ik- •ka sana ipakina,^kyllähän jokäintn • tietää 7^ fpäkinä. Tämänkin jutun -pitäisijarvonimeitään olla pakina, r/nnitta^hkim.emme^ o kyllin etevä ^Mrjoit^amaan kunnollista pakinaa,- niin^iäfhämki vain :pakinake. 'loq, siinä on se "ke" pai-kdlaan.^ Jos-tuohonkin sanaan olisi liittänyt sen vanhanaikaisen "nen" fpäkinäinen — nun menee koko sana vähän piiäUe. Jayhta huUusti käy turistin ^kanssa. Turisti menee johonkin järven • rannalle ja vuokraa kesähuvilan huvitellaksecn. Me me- . nimme myös järven rannalle ja vuok- f raslmme Vmvilan". Mutta kun em- I 7ne tullut tänne ainoastaan hnvitel- | Iäksemme, niin emme ole myöskään | oikea turisti, vaan turisti ke — eikä | turistinen. | Joo, tunnustaa täytyy, että se oli viisas joka hoksasi ottaa käytäntöön *^ ke'*-päätteen. Ajatella — vain yksi pieni "ke" ja se voi saattaa ymmärrykseen nämä | kaksi -—meille niin kovin tärkeää— sanaa. Olemme niin kyllästynyt nimittämään näitä neronleimauksiam' me vain jutuiksi t^ki paloiksi ja siksi olemme kiitollinen että: "ke" on ilmestynyt kieleemme, että voimme joskus vaihteen vuoksi sanoa pakina-ke. - Ja saamme olla edes turistike kun e7nme oikeaksi turistiksi päässyt. Oi voi, • kunpa pääsisikin turistimatkalle, vaikka ei nyt sen kauemmaksi kuin Suomeen, niin siitä reisusta olisi monta hyötyä. Ensiksi, saisi kuulla oikein, omin korvin, mitä muita uutuuksia suohienkielen sanavarastoon on Uniaantunut. Ja toiseksi, pääsist^ eroon Suomi-ikävästään, kun kävisi^ näkemässä, että sieUä ei ole kyvä olla. Mutta mtä me sitten foivoisiinme kun se reisu tulisi tehdyksi? Ei, kyU on parempi että se toivomus ei täyty, sillä jos kaikki saa mitä mieli tekee, niiniämä elämä käy pian yksitoikkoiseksi ja vaihtelu se on joka virkistää. Siis on parempi olla vain turistike. ja^ nähdä joka'viikko pakinakeen tässä M«r/feff«a: SIRPA-SERKKU. ' käyttää meteoreja, jotka alkavat hehkua tultuaan ilmakehän piinm, ja näitä "tähdenlentoja" on havaitw 200—300 km. korkeudessa. Sania on laita revontulienkin. Todistettavasti on siis ilmakehää vielä 300 km-korkeudessa, mutta matka siitä.40r 000 kmin^n huikea. . km. korkuinen ilmakerros olisikaan merkitj^sellinen. Jos ajattelisunni .maapaUo^, jonka Bpimitta oto P"^ jnetriä, ^ sen ibnakerros samasi >suhte^ olisi.vain 12 mm. korkea. ^Minkälainen sitten ön ilmakehän aman k o l i n e r | » » s^ ^^.S -happLJa «happo. ^"^^
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 3, 1938 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1938-09-03 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki380903 |
Description
Title | 1938-09-03-02 |
OCR text |
Sivu 2 LAU.\5:TAINA, SYYSKUUN 3 PÄIVÄNÄ 1938
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registered ät the Post Office Dept.,
Ott«wai as second class matter.
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
TUaushlnnat:
Ulkomaille
$2.00
1.10
jsa
$3.00
1.65
' Irtonumerot 5 sentti
Uekki.Umestyy jokaisen .^^on^^l^^
antaina 12-sivulsena, sisältäen parasta
kaunokirjallista li;3ttavaa kaikilta aloilta.-••.
•
Aslamlehtile myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää aslamlesvälineitä jo tä-
-nään, : -.,
Kustantaja: Vapaus 'Publishing Co.
IM.
" Tolniittaja A. Päiviö. .
Toimitusneuvosto: J. JäSrvis, Rauha
Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester
«Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso
ja Yrjö Saiva
Liekkiin aijotut kirjoitukset oeol*
tettava:
: Sddbory, Ont.
, Sirpa-serkku aiheuttaa tämän jutun.
•
Kaikki elävät Jaelct, vanhimmat,
vakaantuneimmatkin, ovat jatkuvan
kehityksen alaisena, vain kuolleet kie-
'kt (latina) pysyvät paikallaan. Muu^
tämä sata vuotta sitten virheetön
'kieli on tänään virheellistä ja vaja-ytaista.
Suurimmat lisäykset ja muutokset
kieliin aiheuttaa jatkuva kehitys
kaikilla aloilla, joka vaatii omat
'nimityksensä, sekä yhä vilkkaampi
kansainväiinen yhteys. Rinnan tämän
kanssa käy joittenkin pienten,
omaperäiseen sivistykseen pyrkivien
kansojen kielen puhdistusliike, jolla
tarkoitetaan vaihtaa ympärillä vai-kutt-
aneitten valtakielien lainatavara
omaperäiseen. Tätä kamppailua on
käyty vuosikymmeniä m.m. meidän
'kielessämme, jonka muovaili jana on
oUtit etupäässä vanhempi valtakieli
ruotsi, josta johtuneita sanoja on kielessämme
yhäkin runsaasti käytän^
nössä. Täällä Amerikassa, kansojen
sulati4Siiutiissa, ovat siirtolaiskielet
erikoisessa asemassa ja tietystikin
tuomitut kuolemaan aikanaan. Meillä
on kaarat, petit, paatit, stouvit, poi-larit,
peilit, tiskarit, junssit,puukat,
haalit, piknikit, pokat, häntclit y.m.
niin vakaantuneita^ että joku vanhempi
supisuomalainen saattaa tosiaan
päätään raapien tuumia: Kyllä minä
tiedän, että kirves on englanninkielellä
äksä, mutta häntelht nimeä minä
en muista. Erityisesti pistää silmiin
esim. ''piknikiti'^ omituisuus, sillä
useissa Ichdissämme se näy tään "suo-mimtiivan''
piktiekki, vaikka^ se
yleensä lausittaanpikttikki ja
telaan alkuperähellä kieleUä pia^^
Tuo e-kirjain täytyy kai pistää siihen
amerikalaisena koristuksena, muuten
ei sitä voi ymmärtää.
Mutta itse "puetaan'*' kielemme
kehityksessä tapahtuu tämäit tästä
kaikenlaisia syrjähyppyjä, virhedlisiä
omituisuuksia, joita joudutaait t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-09-03-02