Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 4, 1944

              •m LAUAXTAiyA, MA.UISKUUy 4 PÄI\'ÄNÄ
Minnesotan yliopiston professori soittivat, että ne sotilaat, jotka olivat
OJaf xMickelson kirjoitti äskettäin saaneet vitamiiniannoksia, eivät olleet
Midland Cooperator-ieHdessä, että yhtään kestävämpiä kuin nekään jot-jos
ottaisi täydestä' ne ilmoitukset; ka eivät niitä-saaneet. Molemmilla
niitä julkaistaan sänomaiÖidissä; ai? teetettiiir erittäiji raskasta, työtä» ja
kakauskirjoissaja radi^HSsa, läiir tie- 'raolemmat'pantiin laboratorioissa sa-onnellisuuteen
ja hyvään, terv^teen- -.manlaisten kokeiden, läpi. Lopputu-riippuisi
vitamiinipillereiden ^äjttä- los tästä-kokeilusta- oli se, että kun
nrisestä. Jokaisesi raijiossaj - joKai- molemmat ^ofeeihävat ryhmät sai-sessa
kansanomaisessa. aiKäkauskir- vat ravitsevaa-ja terveellistä ruokaa,
jassa ja sanomalehdessä^ Illikaistaan se seikkaiettäsen lisäksi annetaan vi-
•tieteellisiä todistuksia,^^-j<H$sa-osoi- tamiineja,ei:o^miksihänhyodyksii
tetaan, että teidän rupkavaliöstaime' Laboratonokokeet osoittavat, että
puuttuu aivan arveluttavassa-niSäräs- suurien vitamiiniannoksien käyttämi*
sä vitamiineja. Ja sitten näissä flmoir sellä eirole imtään;,m6rkitj^stä. Ruu-ruksissa
osoitetaan mitkä kaikki vaa- mis ^ näyttää tarvitsevan^ vaiemmän
rst teitä uhkaavat sen vuoksi kun et- määrän karkkia' vitamitnejaj mutta
te saa riittävästi, ja kaikkia lajeja vi- miden ylenmääräinen antaminen on
tamiineja. Siitä'johtutTväsymys, l i ­haksien
kipu, velttous, selkäkivutj
päänsäryt jne.
Jä jos te uskotte.näitä ilmoituksia;
— ja kaikesta päi^täeHLvm^
— ainoa mitä te tarvitsettfe-on
•Sivu n
^imtuiuMiHiHiiHmiuuitinunniiuiiunimniuMiiiHmimmitimtmiHmnm imiiuimmii
Innille
Kirj. I;BMHI P B T E R S ON
erinäisiä vitamiinrvalmisteita; Jps o-,
lätte näitä Säännöllisesti iäaiikauden
tsi pitemmän; ajan, selitetään, ilmoi­tuksissa,
ne palauttavat teille teryey-
• tuhlausta. ICäyttämällä. terveellistä
ja ravitsevaa ruokaa, ruumis tavaili-sestir
saa siitä: kaikki tärvit^mansa
^^amiinit.Eiian suuresta- vitamiinien
V käyttämisestä-^oi olla sekin: seuraus -
että ne ovatymiuniin normaaliselle
toiminnalle suorastaan vediingöllisiai"
Olemme saaneet-yhä enemmän, to*
distuksia siitä että-vitamiinien. A\ Dl
ja-thiaminen käyttäminen, kovin suu*
rissa; määrissä haittani.ruumiin: elin*
Kaikki seikat puhuvat .kuitenkin: ^te n normaalista.. .t oimint.a a.; / .V ielä ei
sen puo<l e^s ta; ettaj'o s•^ ie-AhI-t*t*e säilyttää ote saatu pateviatodistuksi^^^I^,N^ ,<KL*.
hyvän terveyden teidän täytyy saada
iuUävästi niitä' ruol^l^jej^^ jotka si-^;
sältävät kaikkia niitä; ravintoaineita
mitä ruumis terveeiiä^pysyäkse^
vitsee. Sellaisia ruokäl^^jeja-Qya^
hat,,kananmunaty hjedelmätv viijaruu^ .
ai, marto ja^ maitotuotteet. Täilais-^
ta ruokajäi?jesteltt*^;^siyui^
noen, suurin osa. pfohgöisissa^:^^
tioissa asuvista;-ihmi8istä'Trtp
Tällainen ruokavalio takaa nermaali"
selle ihmiseHe ei ainoastaan •feaikMn^^^^
ravinto-aineet mitä ruiiniis Jäunhösss
ja toimintakykyisenä pysyäkseen tar­vitsee,
vaan myöskin riittävästi kaik­kia
vitamiinejä. Ainoa ja pätevä keiV
ro saada riittävästi .vitaniiineja on-jviada
niitä hinnoUisista rtiuista,^ j ^
v?3lmistetaan siteh; etta niiden vitar
miinipitoisuus säilyy.
2klitään takeita'ei olet öterhassa sii­tä,
että mistään- k-^n^rtekoisesti yial-rjistötuista
pillereistä jä Valmisieista
kaikkia vitamiineja. Sellaisessa
timnetusti vitämiimrikkaassa- äihees-ko
muiden- vitamiinien Hiällistetä
käyttämisestä samanlaisia tulbksiai
Tämä viittaa" siihen^ ,että"v?*amiihienv
kin. käyttämisessä- olisi noudatettu
kohtttuJlisut<tta^; initä tanfitsee
olleirkaäu^^^^^
paitsi mitlsaa:däan^t .
lajeista,
V" iVitamiinie^^
aluksi sdyiÖe: niiden: käytännöllisten
kokfeiden kautta: mitä .tehtiin erinai^
sissä kofeöeläimissäi Koe-eläimiksi
valittiin tevailisesti sdläiset nisäkö .
kääty \jötkat olivat jiiuri lakanneet
käyttämästä, emän- maitoa ja joita-ryjidyttiiii
ruokkimaan-i^^
TehtMti. m.m. seminoii^
että- nuoret, eläimet, joille annettiin
"puhtaita ruokia", joihin pantiin ta-yallisestr
kivennäisaineita ja vitamii*
heja-niiden puhtaassa m'updössa; kas­voivat
paijoji Kitäammm kuin sne; joiU
le ahnettiiii tavalKsia. luonnollisia ruo*
kalajejai
Ihminen tarvitsee ravirinokseen
paitsi vitamiinejä, sellaisia r^yintoair
SfiK.%LAISIA PIENIÄ NEUVOJA
Pikku matot liukuvat toelp6§tl korkki- •
maton .päältä. Tämän haitan »voi es­tää
neulomalla pikkumaton alle villa-vaattetca.
'Vanhat koFklcimatot-^daan maalata;
mieluiseUa-värlUäUa »ttien v i e i ä i e f r o s .
vedenkestävää, ivefnissaai ^ 'latfett' "voi­daan
käyttää korkkimattoa vuosia vie­lä-
senj»lk«en.tam sen-ku?riot-ovat kulu-,
neet pois,
> iKudemallin voi muuttoa »eXposti
vaihtamalla fiuikkojä. Paksununilla-tu­lee
"«uursempaa ja ohuemmilla p l e n^
pää kokoa.
'iSSällastuneen. noramluu-esineen ivoi
valkaista kun asettaa sen ijoksikin aikaa,
auringonpaisteeseen.
Jos naulan - tai ruuvinvkuumÄntaa en-nenkuin:
sit& upottaa rapattuun.selnään,
niin se ei riko niin heipostl'*iTapiiia.
Hjpvin lujassa olevaninaulan tai ruuvin
jostakin; puues^eiKtävsaa h i o s t i : pois
kun kaataa väHän^parafiinlöljyä tai
lami^pitSljjrä sen ympärille ja antaa
seistä hetken.' " - - -
ilJxjhaisen ihmisenJienäliinat.jos pa­nee:
eimenpösua^öaöiäcin alkaa, valk­eapa
pariksi vi^ suo­laveteen,
irtoaa niistärvn£a<Jä Ja ne ovat
mukavammat pestä.- He^onic^
huuhdottava Jhyvtn ennenkuin- niitä pa.
nee-muun:pyykin sekaan.
Qmpelukoriinvtai -lippaaseen: saa pa-mnunan
.järi^styksen kim^pistää^rullat
puikolle^ j0n}£ä' päihin t^r^tää 'korkit;
joläca ipitÄvftt rullat. taUella. ^
iPhikkDkud^ voi estää har­tioista
«venyinästä^^c^
vaatekappaleen: tai-^^^ nurealle
PV^lelle-fcaul^Ct?. h
Öljyiset pullot saa^puht^ifcsi:)^^
hiekalla ja laimeaUä' etikalla/ jonka-jälkeen-
ne huuhidotaah. läinpiniällä ve-dellä.
' • •.•
Pounhajun Ma pois/iuuri rakenne­tuista-
/koraeroiste.i^cmaJlä sinne kei­tettyä
maitoa sisältävän astian.
. aP^erunat, .jotlca halkaistaan pituus­suuntaan,
eikär poikiKipäin;. pehmene­vät
keitettäessäv.pikenmiin.
•Rasvassa keitetl^s^ tulevat peru­nat
iniauiäcaa^^ ripottaa ras­vaan
keittnpulverla-. /
Lievä pahoinvohrti menee-usein ohi
kun juo lasillisen iämtntotäiV^
I^rsilja säilyy tuoreempana jos s>e
kastetaan veteeni puriftetaan. yesipfais
ja paima&n kamaelliseen inirkttlin, kuin,
jos se pan - .
Kuoritut perunat tulevat kauniiksi»
jos keitettäessä pannaan Joukkoon
kerinpaläoien. '
Paistinosomu on iiarasc.kSiyttin jäl^
•keen hiemanv l ä m m i ^ ^ dpttä ijäleiU^
oleva rasva s i|lm {ja s^adfUo^iianga»-
-ta pubttikalla ipaperiUa Iti^vtts
käy klltt&vän RiÖitaalssi. , ^ - T \ 7
Puisilla päillä^^raiustettuja pfiytfitireiti'
^.haarukoita, tai.multa sellaisia est^
n^ttä ei: pidä'pann» nreteen.lUeoanxaan»
koska ^ I s t ä päät :^t&n'tuzp<^^
koutuvat ja irtautuvat.
tTUsi paistinpannu Oli poh(iaanpalami<*
sen ehkäisemiseksi ennen jb^tfiä ikäsi*
tdtävä. seiuraaivasti: Pannua täytetään:
sttolalla^^ja .^a^tetaan tuIelle^N ^kunnes
- suola .-^ .-Jota on hämmennettävä, -r-kuiunenee.
Suola kaadetaan pois ja
panniia: hangataan* paperilla. Täsnä on
uudistettava^pariin Icertaan. . :
' RUukkukasvin^ joka oh unohtunut
-kastelematta, on senjälkeeii saatava-
*^kokp; kylpy"; se on upotettava Irokor
>naan '.veteen 4& annettava olla Biin&
kuzmes el kuplia enää.nouse veden pin­nalle.
' .
' » . ^ •• , • • » .. . • .
.* . • • \: T. ' •' - ... ^ ^ . , * • , . .
. RTis*nQita voi helposti hakata kakkui-hin
jos ne ensin-pyörittää jauhoissa.
Ruokaleipä pysyy kauemmin tuoree*'
na. ja tulee myös maukkaamman ma>
kuista, jos sen: taikinaan pannaan hie^
man hyvää rasvaa.
' Pestyt sukat kuivavat nopeammin jos
. ne vetää paperirullan päälle. Jos uudet
sukat .kastelee märällä: vaatteella ja sir
littää ne sitten kuiviksi, kestäivät ne ta^
vallista: kauennnin.
Sibruui^ säilyvät kauan tuoreina
Icytavässä vedessä,: jota vaihdetaan Joka
Sltniunanmehua voidaan käyttää eti­kan
-Q^emesta kaikissa imUiÄsa "les^»
tei^";paitsi.el p:kikelsien vali?iistUkr
,sessa. ,. _ ••••^......
iSitruuna^ on mainio puhdistusaine
messlidar, kupari- »ja muille samanta-
-patsilite e^b^ Esineitä'hierotaan sit^
ruimapapalla Ja sei^ällreen. puhdiste­taan
ja» kuivataan vaatteiUai-
;. SiUinhaju- lähtee käsistä» ja. astioista,
jos ne huuhdellaan lämpihiällä kahvil­la.
•
SipuUn: kuoiimisen jälkeen saadaan
veitsestä kipuiinäiaju ipois pistelemällä
veistä jonkun^ Kerran perunan-läpi.
Ssinäpaperln saa irti seoksella: ruo­kalusikallinen
saipietaEia-gallanaan^etv
tä.: HartJaila.^oka.ontkast^eltu täliäcive^
d^lla, s|ve}lääni 9 a | » r i a muutamia ker­toja
ja^papertirtaut^^^ Itelposti: VMen
,tutee olla.fcuumaai
Sakuin hiiva, ei ole käikldat^nettu- : neitakuin hiilihydfeattejäi ras\^-ai-ja-
vitamiineja ja tämä'i^tSäl>äikkai»-^^ netta,; valkuaisainetta jai erinäisiä ki­sa
kaikkim vitartiiiniy^lirasteisii^^ lukuunottamatta
?>ähden. ^ • :^ ; - • v • \
Käynnissä oleya^ ;attdän alkupiio- käisen tulisi saadar mahdollisimman
Jella le\4teltim hidiul^^^ietl^^ nnioiiipuelisen
^lle sotilaille aimertäanhpife v .
ka takaavat sen: mä^i^'\|<>ivat^n ]EsimCTkiksi valkuai
%5a taistöla yhtä^i^fetää^ 2^> tui|^ jotka ovat' tärkei-i<>
pa48 turttiäi M ^ j ^ ^ a^-
^'tiedettiin'rettanähiä^2vi^ :Am|nohappöjto: määrä erinäi^
vat yli-vitämimeja. iäikestä^ täs- ^sissa^^Valkuaisainepitoisissa ruokala^
tä vedettiin sitten;seifir%^^ kuitenkin melkp pal-
Päätöksiä että, kuka-^aliahsi^r^Ö
%ttää tavallista r u n s ^ ^ ö ^ ä p ^ ^"-^!
vitamiinejay saavuttaa-^manlai- käyttää ruokä^^
KNfSIMMÄES^^ Woplv«)rthin : R\flTAVEJl^p?J. teriä ei t^^^ ca-
-*'senttistoori" avattiin- Uticassa, N . nadalaisijta miehatä^puuttuma^ . va»
Y., vuonna 1879. kuuttavat asiäntuhtijjatt.
ROOMAN valtakunnain ajoilla KAASUA käytettiin Toroirton fca-käytettiin-
rautaisia vihki^rttiuksiä. tujen valaisemiseen^ jo vuonna' 1841.
^^n kestävyyden kuin-saksalaiset so­tilaat.
• ; • - V \
Kaksi Minnesotan valtion yliopis-f^
n fysiologian professoria^ trit Ancel
Keys ja Austin Fv H^ajhel;. järjesti­vät
kokeita Fort Snellingissä- olevien
-sotilaiden keskuudessa.^ Yhdelle ryh-
^^lle sotilaista annettiin pillereitä,
:'<»ika sisälsivät -suuria annoksia vita-
•^»neja ja toiselle samanlaiselle ryh-
•^lle annettiin pillereitä, 4jotka eivät
sisältäneet muuta kuin puhdasta so-
^ena. Molempiin ryhmiin kuuluvat
-^»itilaai saivat kirjaimelleen samanlai-set
nioka-annokset sekä määrään et-
'•^ laatuun nähden. Kokemukset o-välkuai^
inepitöisiä ruokia, sellaisia
kuin-lihaa, kananmxmia, maitoa, vr-
. hanneksia ja kokovilj^ruokia.
AJhalsimmat hinnat
iKmaeinNVÄmTp
Marketta, Matti H., Elisa, B., Ok­san
Jussi, Annie Ruissalo, D., Lea
Lae, Liina, Mummu, Lännen Salama,
Minda K. ja A. K. Kirjoituksenne
täällä ja kaikki saavat osakseen asi­anmukaisen
huomion.
JOS SINULLA ON hyvä aihe. niin
kirjoita LIEKKIIN. - ,
PääÖSi: RICöAIÖE) BIX
— TOn*EN K U V A —
Pääos. B L O N D I E Ja B U M S T E A D I T '
Lisänä PILAPIIBRO». UlITISET
ja 8 osa jatkoknvasta 61CK TRACY
VS;-CKIlVfES
Pääosalla
— TOINEN KttVA
,PUäos.: qVlL GIBBEE ja GLORIA
TVARREN
lisätYä: pilapiirros 'SlfPER BABBKT
iii