1954-07-10-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KÄ UNOKIRJALUNEN mt&iOlSBTll ^
. L I E K K I , the only F i n n i s h liteäqftj^/iweeklytc||i Qfta|Ä» ( ^ ; T.
Published and printed by t h e VapMis Publishing ;q9mpany
Limited. 100-102 E k n Street West;"SudÖUry, Ontario
Registered at*the Post Office D e p ä H m e n n - ' 0 « ä ^ A - a « '
second class matter. j..^'^ u/^r';?'' ? -C
L i e k k i ilmestyy jokaisen v i i k o n lauantainat^l2"8ivuiseiia,
s i s ä l t ä e n parasta kaunokirjallista j a - t i e t e e l l i B t ä liiettävää.
T I L A U S H I N N A T : l^HDYSVAtTÖttliN:^^^
1 vuosikerta $4.00 1 vuosikerta , T . ^ . . . ,.:'$5.0!O
6 kuukautta 2.25 6 kuukautta . . . . . . . . . 2.75
8 kuukautta : . . . A . 0 ; ^ t 5 ( > ^ rr i ;
• Ö U Ö M E E N J A lÄÖUALfcE t J L K O M Ä i i a ^ E -
1 vuosifterta $5.50 6 kuukautta $3*0Q-I
L M O I T U S H I N N A T :
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4 00. K u o -
lemanilmoitus $4.00 j a sen y h t e y d e s s ä julkaistava muisto-vftrsy
$1.00 Ja k i i t o s $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoltxiksista. Tilajmisilmottajen
on l ä h e t e t t ä v ä maksu e t u k ä t e e n.
K a i k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja j a painaja: Vapaus Publishing Company L i m i ted,
100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario.
T o i m i t t a j a : J . W . S a a r i .
Aslamiehille m y ö n n e t ä ä n 15 prosentin palkkio.
L i e k k i i n aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O X 69 SUDBURY, O N T A R IO
Toimituksen liulmasta
Timminsissä pidetty CSJ:n TX laulu- ja soittojuhla on
jäänyt muistojen joukkoon. Se oli arvojuhla, sellainen, joka
jää pitkiksi ajoiksi siihen osallistuneiden, niin ohjelman esittäjien
l^uin juhlavieraidenkin mieliin.
Tällaisista suurista juhlista on paljon työtä ja vaivaa
erikoisesti isäntäosastolla. Monta jucScsua saa, juosta^'indhta
suurempaa ja pienempää asiaa toimittaa- Mutta sittefi Kuitenkin
juhlan päätyttyä ja onnistuttua on kaiÖllä järjestäjillä
hyvä mieli hyvin ja tunnolla suoritetusta työstä" siitä/^ttä
itsekukin on osaltaan ollut auttan^assa toimintaa, jonka tarkoituksena
on kalliiden kansallisten kulttuuriperintcidemme
vaaliminen ja edelleen kehittäminen.
Suuri työ ja huoli on myöskm ohjelman' esittkj!Häf Oh^
jelma on hiottava nijn, että se k(estää arvostelut. Monta
kertaa saavat laulajat ja soittajat lähteä harjoituksiin — ja
kaikki tämä tavallisen työn lisäksi, työn ja toimen väliajoilla.
Tämä tekee vielä nämä suur j u h l i t arvokkaammiksi, sillä kukaan
ohjelman esittäjistä ei ole siinä asemassa, että voisi täydellä
ajalla harjoitella esityksiä varten. Mutta jokainen tekee
tämän suuriarvoisen työn ilolla, siinä mielessä, että on
osana siinä suuressa joukossa, joka antaa niin itselleen kuin
suurelle yleisöllekin tyydytystä j a nautintoa esiintymisellään
ja ennenkaikkea — e t t ä voi^ rohkaista kanssaihmisiään osal-
'listumaan arvokkaiden kulttuuriperinteidemme vaalimiseen
ja edelleen kehittämiseen.
Olisi toivottavaa, että joskus {Rastaisiin kaikkien suomalaisten
kesken niin paljon yhteisymmärrykseen, että voitaisiin
järjestää yhdessä suuret, kiHckia tämän maan suomalaisia
käsittävät musiikkijuhlat. CSJ:n taholta on aina korostettu
tätä seikkaa ja on tehty yhteistoiminnan tarjouksia,
mutta tähän saakka turhaan. Pienissä ryhmissä tpimiminen
ei anna koskaan sitä kuvaa kansallisesta kulttuuristanune,
minkä antaisi kaikin joukolla toimiminen. Yhteistoiminnasta
kulttuurisella alalla ei mikään seura eikä ryhmä kärsisi, vaan
päinvastoin, se olisi kaikille edullista. Toivotta^^asti joskus
päästiiän siihen, että turhat enn.^kkoluulot saadaan poistetuksi
ja suomalaiset voivat osoittaa^ mihin yhteisin voimin
voidaan päästä kulttuurisella alalla
Nyt, kun suurjuhla on pidetty voivat mi*?ikaaliset h i mamme
ottaa pienen hengähdystauon. Syksyllä kuitenkin
taas alkaa uusi ponnistus tulevaa juhlaa silmälläpitäen. Alkavat
taas harjoitukset, uusia lauluja otetaan ohjelmistoon, kansantanhuja
valikoidaan ja mikä suurin, kantaatin harjoitus
tulee m y ö h i n alkaa. Kantaatin esitys onkin Icohokdhta laulu-
ja soittojuhlassa, se on arvokas ja ylevä esitys, joka vai-k^
ittaa suuresti juhlayleisöi>n. Toivottavasti ensi laulu- ja
soittojuhlaan saadaan taas yhtä juhlallinen ja vaikuttava kan-tai
»tti kuin on ollut kahdessa viimeksipideiyssä juhlassa.
Toinen suurjuhla on vielä "hyvällä puolefla**, kuten sanotaan,
nimittäin liittojuttla joka pidetään Toröhton Tärrito-lassa
t.k. viimeisenä ja elokuun ensiiftAlaisenä p^vänä.Xäuhi-
JA soittojuhlan sekä liittojuhlan ybdistämiseiSfa on myöskin
oUut puhe.tta, muttli sen suhteen ei ole ^Cielä pälsfy yksimieli-see^
ti Vatkaisuun. Näiden juhlien vhdist^minen'biisi erittäin
terretuliut, sillä kulttuuri- ja fy^skulttuurialalla voidaan toimia
siten, e t t ä yhdessä voidaan järjestää entistä ehoöänat ja
»n^ieleflkiimoisemmat juhlat, kun n i i ^ olisi mi^nkiintoista
olij^ltiuta tarjottavana juhlaylesöJIe. Monetkju^n m a a i i f l^
Kaksivuotias edmontonUainen tyttönen^
Diane Mason, katosi tuntemattomalla
tavalla kesäkuun 30 päivä/lt kotinsa
puutarhasta. Tuhansia ihmisiä on osallistunut
tyttösen etsintään, joka fiyt
on kuitenkin lopetettu tuloksettomana.
EnsHuokan fiAlfnskaa
Eräs Liekin lukija on lähettänyt toimitukselle
palan "ensiluokan finlihs-kaa",
jonka hän on- saksittanut "Minnesotan
Uutisef-lehdestä. Näyte fin-linskasta
on seuraavanlainen:
ZrM, M I N N .
Rocky Kanerva Zimistä ja Larson
Hibbingistä. ottivat viik-entin muuraustöistä
ant ajoivat arount lääst
satortei tuolla Caaaatan partei-illa
kalastustripillä, ant hääs piin hyvä
apaja.
From täät Paivaapikin mainitau-nista
Karin ant Wäinö Tuomi ant
kitit I l a r i t ant peipi Roy olivat lääst
sonteina kaararakilla farmikontrilla.
He troppet in Kanerva Sr. farmilla
Kimissä ant Kätkäin Taikarannalla
Aironissa
Aalsou Wendla ant Sakri Sillanpää^
taus Spartan lukeesin oultaimerJt
traivet arount lääst sontei kontrilla,
käyden Kanervain farmeilla Zimissä.
Tänks a lat kaikille vierailleni, ant
kom akein somtaims.
Hääs piin kylmää kapal av teis,
oikein on pakannut kynnet friisata,
ven ai has piin munkkinu kukkapenk-kieni
kanssa jaartissa.
Ais paus tämä on inoh nau, sou
lang ensikertaan. — Kaisa Kataja.
Herrassukua olen minäkin, kun isä-vainajan
mökki oli pappilan aidan takana,
sanoi Heitulan Ville.
hemme eivät voi osallistua samana kesänä
molempiin juhliin, mutta jos ne
olisivat yhte'>et. niin silloin olisi aina
parempi mahdollisuus saada yhä suuremmat
seur.iajajoukot.
Timminsissi pidetyssä laulajien ja
soittajien kokouksessa hyväksyttiin yllämainittujen
juhlien yhdistämisajatus ja
toivottavaa on, että liittokokous tekee
myöskin samanlaisen päätöksen kaikkien
maanmiestemme yhteiseksi eduksi.
Yhteisin voi.tiin musikaalista ja fyys-
Hkulttuurista toimintaa eteenpäin vieden
^^j^aadaip^afempia tuloksia ^ k a ^ , ^
SETOJEN miljoonien kaniinien harmaa via - ^
Australian villantuotantoa. Kaniinit ovat vie
saavuttaneet niin tähtitieteellisen luvun sen vooksL '
me sodasta johtuva työvoiman ja tarvikkeiden puute*^
tannut niiden kuriss^pitoa. *
Jos kuivuus tekee haittaa, niin Australian, tät
lampaankasvatusalueiden tuotto kärsii suuresti SiP •
niinit syövät kaiken vihreän, mitä on tarjolla ja
Australian tärkein omaisuus — kuolevat milk
ten paljon tahansa lammaspaimenet kuivina vuosha
vatkin kaniineja myrkyillä ja savustamalla ja vaikka 1*
ka hävittävät kaniinien pesäpaikkoja, niin ainarnj^
moja tulee heidän mailleen Muutamilla seuduilla
naiset ja ^lapset hävittävät kaniineja yötä päi\äi.
K^iQsi kartfinte syör* y h t ä paljon kuin yksi.
^nii*ä iaskmsn -oieiran m o n t a «vertaa enemmäil'
.Australian jokaista lammasta kohti, joita on 100
Kaniinipari ehtii lisääntyä tuhanneksi vuodessa ja täsi'
ilmaisee, miten äärettömän vaikeaa on pitää kammias
sääntymistä aisoissa Yhdysvaltain kokoisessa maassa
valtavat ta'kamaat ovat harvaan asuttuja.
Kaniinien leviämistä on hillitty satojen mailien
sella aitauksella, joka sodan aikana kuitenkin jäi
matta. Aitausta on tarkkailtava säännöllisesti, siliii
kaivautuvat sen alta tai tunkeutuvat aidan lävitse kaat-den
puiden, karjan, kengurujen ja emujen tderaiaä.
koista. Mutta kun Australiassa on ollut ja on kä^cdefltu
työvoiman puutetta, niin maatiloilta ja teollisuudesta ei
tarpeeksi väkeä vastustamaan kaniinien lisääntyraisä;
Australian tehtaat eivät liioin pysty tyydyttiMSiffl fe;
niiniaitojen kysyntää. Niinpä virolaisia ja muita'
laisia, joita on viime vuosina tullut Australiaan, onkin siji
tettu näihin tehtaisiin torjumaan kansallista onneitömu
Puutetta on myöskin myrkyistä ja savustusaineista,
ka ovat kaksi muuta tärkeää kaniinien aiheuttamien "tu
jen torjumismenetelmää. Savustusaineita pumpataan s#
raan koloihin. iMyrkkypillereitä tiputtavat myrkkyrati
vasta kynnettyihin vakoihin, joita kaniinit niin mieielfiii
penkovat.
MääMa lapset harrastavat erityisen mielellään kahiiiM
-pyydyStäifftfetä "frettien, hillerih puolikesyjen albinomubto»
jeh ivtilla. Tämä pieni pahanhajuinen eläin muistuttaa jossain
määrin haisunäätää. Se tunkeutuu kaniinien koioihin jl
pelottelee ne pesistään verkkoihin Freteissä on kiiiterlklö'»'
paha vika, että ne voivat innostua tappamaan kaniineja j>
ahmimaan niistä itsensä kylläiseksi, jääden sulattelemail
saalistaan koloihin, joista niitä on joskus aivan mahdoton sa»-
da savustamallakaan lähtemään.
Eivät kaniinit sentään ole pelkäksi vahingoksikaan.
tä saadaan villaa huopahattuteollisuutta varten, joka on
Australian erittäin tärkeä dollarilähde. :MGnet farmarit p>7-
dystävätkin kaniineja tuottavana sivuelinkeinonaan, ja jotkut
eivät juuri muuta teekään. 20 puntaa on kaniininppd)^
täjien tavallinen viikköansio, mutta jotkut nuonikiset ^
miehet voivat kovalla työllä ja taidollaan ansaita jopa kuDJ
kinkynmientä. Muutamin paikoin, missä kaniineista eiA
vielä muodostunut ylivoimaista maanvaivaa, farffiat!t eivä
päästäkään pyyntimiehiä ilmaiseksi mailleen. EräilFä
maata on lihanjäädyttämöttä, joiden kuorma-autot keräävät
tienvarsilta säkkikankaaseen kiedottuja, seipäissä roikkuva
kaniininippuja. Metsästäjät ovat jättäneet ne sinne
taviksi. Muutamat yhtiöt lähettävät jäädytettyä kanimifr
lihaa Malaijiin ja muille ulkomaiden markkinoille.
Australian kaupunkilaiset syövät mielellään kaniiDÄ"
lihaa, mutta maalaisyäestö voi j)ahoin jo kannnm na
säänkin. Sen liha ei kelpaa maaseudulla edes koirille ja m
Joonia kaniininraatoja jää korppien kettujen. muurahaL^tfli
ja kärpästen saaliiksi. • • lä on
Koska Australiassa on niin paljon kaniineja, sie. a ^
sitä vähemmän jäniksiä, sillä jänikset eivät menesty
nien joukossa. Olen kuullut, että jänikset P^t^v^\"^"'"'jj
likaisina, mutta tätä väitettä en voi todistaa. k ö ; -a
haastatellut yhtäkään jänistä. -.u-ptei-iMetsästäminen
ei Australiassa käy koskaan pu-v
seksi, koska siellä on a i n a kaniineja tähtäimeen. ^'J^^
muuta kuin heittäytyä pitkäkseen maahan la pauRU
kauan kuin panoksia riittää. Minulla oli \ ictonan u
eteläosassa tapana istua auton etupyörän "'J"'-^ .^.^^ ^j^j
pua satoja kaniineja sitä mukaa kuin ne juo";
Kaniinit enempää kuin muutkaan Australian M
erxät ole sieltä kotoisin. Siirtolaiset toivat ""^^^^^^^.^^^ jj-mukanaan
ja ne menestyivät erinomaisesti Au^tra ^ ^ . ^
van samoin kuin merinolampaat viihtyvät >^e\\'i
kuin kotimaassaan Espanjassa. . j^^f^jt
Olisi väärin kuvitella, että kaniinit riehuvat P
pahojaan koko Australiassa. Sisämaassa on
alueita, mihin ne eivät ole levinneet Tämä J^^htuu jo^ ^
e t t ä suoja-aidat täyttävät tehtävänsä tai etia ni»^^ ^
noilla seuduilla tarpeeksi ravintoa. Siellä, mis a kasv
kaa metsää, on taniineja vähän tai ei ollenkaan.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 10, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-07-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540710 |
Description
| Title | 1954-07-10-02 |
| OCR text | (KÄ UNOKIRJALUNEN mt&iOlSBTll ^ . L I E K K I , the only F i n n i s h liteäqftj^/iweeklytc||i Qfta|Ä» ( ^ ; T. Published and printed by t h e VapMis Publishing ;q9mpany Limited. 100-102 E k n Street West;"SudÖUry, Ontario Registered at*the Post Office D e p ä H m e n n - ' 0 « ä ^ A - a « ' second class matter. j..^'^ u/^r';?'' ? -C L i e k k i ilmestyy jokaisen v i i k o n lauantainat^l2"8ivuiseiia, s i s ä l t ä e n parasta kaunokirjallista j a - t i e t e e l l i B t ä liiettävää. T I L A U S H I N N A T : l^HDYSVAtTÖttliN:^^^ 1 vuosikerta $4.00 1 vuosikerta , T . ^ . . . ,.:'$5.0!O 6 kuukautta 2.25 6 kuukautta . . . . . . . . . 2.75 8 kuukautta : . . . A . 0 ; ^ t 5 ( > ^ rr i ; • Ö U Ö M E E N J A lÄÖUALfcE t J L K O M Ä i i a ^ E - 1 vuosifterta $5.50 6 kuukautta $3*0Q-I L M O I T U S H I N N A T : $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4 00. K u o - lemanilmoitus $4.00 j a sen y h t e y d e s s ä julkaistava muisto-vftrsy $1.00 Ja k i i t o s $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoltxiksista. Tilajmisilmottajen on l ä h e t e t t ä v ä maksu e t u k ä t e e n. K a i k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja j a painaja: Vapaus Publishing Company L i m i ted, 100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario. T o i m i t t a j a : J . W . S a a r i . Aslamiehille m y ö n n e t ä ä n 15 prosentin palkkio. L i e k k i i n aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P. O. B O X 69 SUDBURY, O N T A R IO Toimituksen liulmasta Timminsissä pidetty CSJ:n TX laulu- ja soittojuhla on jäänyt muistojen joukkoon. Se oli arvojuhla, sellainen, joka jää pitkiksi ajoiksi siihen osallistuneiden, niin ohjelman esittäjien l^uin juhlavieraidenkin mieliin. Tällaisista suurista juhlista on paljon työtä ja vaivaa erikoisesti isäntäosastolla. Monta jucScsua saa, juosta^'indhta suurempaa ja pienempää asiaa toimittaa- Mutta sittefi Kuitenkin juhlan päätyttyä ja onnistuttua on kaiÖllä järjestäjillä hyvä mieli hyvin ja tunnolla suoritetusta työstä" siitä/^ttä itsekukin on osaltaan ollut auttan^assa toimintaa, jonka tarkoituksena on kalliiden kansallisten kulttuuriperintcidemme vaaliminen ja edelleen kehittäminen. Suuri työ ja huoli on myöskm ohjelman' esittkj!Häf Oh^ jelma on hiottava nijn, että se k(estää arvostelut. Monta kertaa saavat laulajat ja soittajat lähteä harjoituksiin — ja kaikki tämä tavallisen työn lisäksi, työn ja toimen väliajoilla. Tämä tekee vielä nämä suur j u h l i t arvokkaammiksi, sillä kukaan ohjelman esittäjistä ei ole siinä asemassa, että voisi täydellä ajalla harjoitella esityksiä varten. Mutta jokainen tekee tämän suuriarvoisen työn ilolla, siinä mielessä, että on osana siinä suuressa joukossa, joka antaa niin itselleen kuin suurelle yleisöllekin tyydytystä j a nautintoa esiintymisellään ja ennenkaikkea — e t t ä voi^ rohkaista kanssaihmisiään osal- 'listumaan arvokkaiden kulttuuriperinteidemme vaalimiseen ja edelleen kehittämiseen. Olisi toivottavaa, että joskus {Rastaisiin kaikkien suomalaisten kesken niin paljon yhteisymmärrykseen, että voitaisiin järjestää yhdessä suuret, kiHckia tämän maan suomalaisia käsittävät musiikkijuhlat. CSJ:n taholta on aina korostettu tätä seikkaa ja on tehty yhteistoiminnan tarjouksia, mutta tähän saakka turhaan. Pienissä ryhmissä tpimiminen ei anna koskaan sitä kuvaa kansallisesta kulttuuristanune, minkä antaisi kaikin joukolla toimiminen. Yhteistoiminnasta kulttuurisella alalla ei mikään seura eikä ryhmä kärsisi, vaan päinvastoin, se olisi kaikille edullista. Toivotta^^asti joskus päästiiän siihen, että turhat enn.^kkoluulot saadaan poistetuksi ja suomalaiset voivat osoittaa^ mihin yhteisin voimin voidaan päästä kulttuurisella alalla Nyt, kun suurjuhla on pidetty voivat mi*?ikaaliset h i mamme ottaa pienen hengähdystauon. Syksyllä kuitenkin taas alkaa uusi ponnistus tulevaa juhlaa silmälläpitäen. Alkavat taas harjoitukset, uusia lauluja otetaan ohjelmistoon, kansantanhuja valikoidaan ja mikä suurin, kantaatin harjoitus tulee m y ö h i n alkaa. Kantaatin esitys onkin Icohokdhta laulu- ja soittojuhlassa, se on arvokas ja ylevä esitys, joka vai-k^ ittaa suuresti juhlayleisöi>n. Toivottavasti ensi laulu- ja soittojuhlaan saadaan taas yhtä juhlallinen ja vaikuttava kan-tai »tti kuin on ollut kahdessa viimeksipideiyssä juhlassa. Toinen suurjuhla on vielä "hyvällä puolefla**, kuten sanotaan, nimittäin liittojuttla joka pidetään Toröhton Tärrito-lassa t.k. viimeisenä ja elokuun ensiiftAlaisenä p^vänä.Xäuhi- JA soittojuhlan sekä liittojuhlan ybdistämiseiSfa on myöskin oUut puhe.tta, muttli sen suhteen ei ole ^Cielä pälsfy yksimieli-see^ ti Vatkaisuun. Näiden juhlien vhdist^minen'biisi erittäin terretuliut, sillä kulttuuri- ja fy^skulttuurialalla voidaan toimia siten, e t t ä yhdessä voidaan järjestää entistä ehoöänat ja »n^ieleflkiimoisemmat juhlat, kun n i i ^ olisi mi^nkiintoista olij^ltiuta tarjottavana juhlaylesöJIe. Monetkju^n m a a i i f l^ Kaksivuotias edmontonUainen tyttönen^ Diane Mason, katosi tuntemattomalla tavalla kesäkuun 30 päivä/lt kotinsa puutarhasta. Tuhansia ihmisiä on osallistunut tyttösen etsintään, joka fiyt on kuitenkin lopetettu tuloksettomana. EnsHuokan fiAlfnskaa Eräs Liekin lukija on lähettänyt toimitukselle palan "ensiluokan finlihs-kaa", jonka hän on- saksittanut "Minnesotan Uutisef-lehdestä. Näyte fin-linskasta on seuraavanlainen: ZrM, M I N N . Rocky Kanerva Zimistä ja Larson Hibbingistä. ottivat viik-entin muuraustöistä ant ajoivat arount lääst satortei tuolla Caaaatan partei-illa kalastustripillä, ant hääs piin hyvä apaja. From täät Paivaapikin mainitau-nista Karin ant Wäinö Tuomi ant kitit I l a r i t ant peipi Roy olivat lääst sonteina kaararakilla farmikontrilla. He troppet in Kanerva Sr. farmilla Kimissä ant Kätkäin Taikarannalla Aironissa Aalsou Wendla ant Sakri Sillanpää^ taus Spartan lukeesin oultaimerJt traivet arount lääst sontei kontrilla, käyden Kanervain farmeilla Zimissä. Tänks a lat kaikille vierailleni, ant kom akein somtaims. Hääs piin kylmää kapal av teis, oikein on pakannut kynnet friisata, ven ai has piin munkkinu kukkapenk-kieni kanssa jaartissa. Ais paus tämä on inoh nau, sou lang ensikertaan. — Kaisa Kataja. Herrassukua olen minäkin, kun isä-vainajan mökki oli pappilan aidan takana, sanoi Heitulan Ville. hemme eivät voi osallistua samana kesänä molempiin juhliin, mutta jos ne olisivat yhte'>et. niin silloin olisi aina parempi mahdollisuus saada yhä suuremmat seur.iajajoukot. Timminsissi pidetyssä laulajien ja soittajien kokouksessa hyväksyttiin yllämainittujen juhlien yhdistämisajatus ja toivottavaa on, että liittokokous tekee myöskin samanlaisen päätöksen kaikkien maanmiestemme yhteiseksi eduksi. Yhteisin voi.tiin musikaalista ja fyys- Hkulttuurista toimintaa eteenpäin vieden ^^j^aadaip^afempia tuloksia ^ k a ^ , ^ SETOJEN miljoonien kaniinien harmaa via - ^ Australian villantuotantoa. Kaniinit ovat vie saavuttaneet niin tähtitieteellisen luvun sen vooksL ' me sodasta johtuva työvoiman ja tarvikkeiden puute*^ tannut niiden kuriss^pitoa. * Jos kuivuus tekee haittaa, niin Australian, tät lampaankasvatusalueiden tuotto kärsii suuresti SiP • niinit syövät kaiken vihreän, mitä on tarjolla ja Australian tärkein omaisuus — kuolevat milk ten paljon tahansa lammaspaimenet kuivina vuosha vatkin kaniineja myrkyillä ja savustamalla ja vaikka 1* ka hävittävät kaniinien pesäpaikkoja, niin ainarnj^ moja tulee heidän mailleen Muutamilla seuduilla naiset ja ^lapset hävittävät kaniineja yötä päi\äi. K^iQsi kartfinte syör* y h t ä paljon kuin yksi. ^nii*ä iaskmsn -oieiran m o n t a «vertaa enemmäil' .Australian jokaista lammasta kohti, joita on 100 Kaniinipari ehtii lisääntyä tuhanneksi vuodessa ja täsi' ilmaisee, miten äärettömän vaikeaa on pitää kammias sääntymistä aisoissa Yhdysvaltain kokoisessa maassa valtavat ta'kamaat ovat harvaan asuttuja. Kaniinien leviämistä on hillitty satojen mailien sella aitauksella, joka sodan aikana kuitenkin jäi matta. Aitausta on tarkkailtava säännöllisesti, siliii kaivautuvat sen alta tai tunkeutuvat aidan lävitse kaat-den puiden, karjan, kengurujen ja emujen tderaiaä. koista. Mutta kun Australiassa on ollut ja on kä^cdefltu työvoiman puutetta, niin maatiloilta ja teollisuudesta ei tarpeeksi väkeä vastustamaan kaniinien lisääntyraisä; Australian tehtaat eivät liioin pysty tyydyttiMSiffl fe; niiniaitojen kysyntää. Niinpä virolaisia ja muita' laisia, joita on viime vuosina tullut Australiaan, onkin siji tettu näihin tehtaisiin torjumaan kansallista onneitömu Puutetta on myöskin myrkyistä ja savustusaineista, ka ovat kaksi muuta tärkeää kaniinien aiheuttamien "tu jen torjumismenetelmää. Savustusaineita pumpataan s# raan koloihin. iMyrkkypillereitä tiputtavat myrkkyrati vasta kynnettyihin vakoihin, joita kaniinit niin mieielfiii penkovat. MääMa lapset harrastavat erityisen mielellään kahiiiM -pyydyStäifftfetä "frettien, hillerih puolikesyjen albinomubto» jeh ivtilla. Tämä pieni pahanhajuinen eläin muistuttaa jossain määrin haisunäätää. Se tunkeutuu kaniinien koioihin jl pelottelee ne pesistään verkkoihin Freteissä on kiiiterlklö'»' paha vika, että ne voivat innostua tappamaan kaniineja j> ahmimaan niistä itsensä kylläiseksi, jääden sulattelemail saalistaan koloihin, joista niitä on joskus aivan mahdoton sa»- da savustamallakaan lähtemään. Eivät kaniinit sentään ole pelkäksi vahingoksikaan. tä saadaan villaa huopahattuteollisuutta varten, joka on Australian erittäin tärkeä dollarilähde. :MGnet farmarit p>7- dystävätkin kaniineja tuottavana sivuelinkeinonaan, ja jotkut eivät juuri muuta teekään. 20 puntaa on kaniininppd)^ täjien tavallinen viikköansio, mutta jotkut nuonikiset ^ miehet voivat kovalla työllä ja taidollaan ansaita jopa kuDJ kinkynmientä. Muutamin paikoin, missä kaniineista eiA vielä muodostunut ylivoimaista maanvaivaa, farffiat!t eivä päästäkään pyyntimiehiä ilmaiseksi mailleen. EräilFä maata on lihanjäädyttämöttä, joiden kuorma-autot keräävät tienvarsilta säkkikankaaseen kiedottuja, seipäissä roikkuva kaniininippuja. Metsästäjät ovat jättäneet ne sinne taviksi. Muutamat yhtiöt lähettävät jäädytettyä kanimifr lihaa Malaijiin ja muille ulkomaiden markkinoille. Australian kaupunkilaiset syövät mielellään kaniiDÄ" lihaa, mutta maalaisyäestö voi j)ahoin jo kannnm na säänkin. Sen liha ei kelpaa maaseudulla edes koirille ja m Joonia kaniininraatoja jää korppien kettujen. muurahaL^tfli ja kärpästen saaliiksi. • • lä on Koska Australiassa on niin paljon kaniineja, sie. a ^ sitä vähemmän jäniksiä, sillä jänikset eivät menesty nien joukossa. Olen kuullut, että jänikset P^t^v^\"^"'"'jj likaisina, mutta tätä väitettä en voi todistaa. k ö ; -a haastatellut yhtäkään jänistä. -.u-ptei-iMetsästäminen ei Australiassa käy koskaan pu-v seksi, koska siellä on a i n a kaniineja tähtäimeen. ^'J^^ muuta kuin heittäytyä pitkäkseen maahan la pauRU kauan kuin panoksia riittää. Minulla oli \ ictonan u eteläosassa tapana istua auton etupyörän "'J"'-^ .^.^^ ^j^j pua satoja kaniineja sitä mukaa kuin ne juo"; Kaniinit enempää kuin muutkaan Australian M erxät ole sieltä kotoisin. Siirtolaiset toivat ""^^^^^^^.^^^ jj-mukanaan ja ne menestyivät erinomaisesti Au^tra ^ ^ . ^ van samoin kuin merinolampaat viihtyvät >^e\\'i kuin kotimaassaan Espanjassa. . j^^f^jt Olisi väärin kuvitella, että kaniinit riehuvat P pahojaan koko Australiassa. Sisämaassa on alueita, mihin ne eivät ole levinneet Tämä J^^htuu jo^ ^ e t t ä suoja-aidat täyttävät tehtävänsä tai etia ni»^^ ^ noilla seuduilla tarpeeksi ravintoa. Siellä, mis a kasv kaa metsää, on taniineja vähän tai ei ollenkaan. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-10-02
