1944-02-26-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
A vdruuden ihmeitä
On vaikea tutkia avaruutta maasta,
joka keinuu ja pyörii jalkojemme alla
kuLn leikkihyrrä, muodostaen ihmeellisen
radan avaruuteen.
Me näemme kuitenkin avaruuden
' liikkuvana maisemana ja^meistä tuntuu
kuin me itse pysyisimme yhdessä
ja samassa paikassa' samalla kun
maailmojen loppumaton kulku sivuuttaisi
meidät,: lähimmistä kiertö-tähdistä,
kuusta ja auringosta, kau-kaisimpiin
tähtiin saakka.
Mutta kuinkapaljon työtä, aikaa
ja kärsivällisyyttä onkaan tiedemiesten
täytynyt kuluttaa köotak^
tarkat tiedot avaruudesta jä^^ ^ ^^^^^^
kaajksestä joka dn ympärillänime.
. Kenellä on ibkkda l^sk^jm
koettakoon ottaa s^lystay^^^^m^^
peudella hän Uikkuu avaruudessa,
kun hänelle ilmoitetaan että ^naa-lde
tää aiiriiikoa 3Öi Ä i S i e t t ^^
nopeudella, että se yhdessä kuun
kanssa kiertää säman^ painopistteen
- ympäri-46 kilometrin vtuntinopeud^^
la, että sen -oma- kiertonopeus akselinsa
ympäri päiväntasaajan kohdalla
on 1,700 kilometriä tunnissa, että se
yhdessä auringon ja; sen aurinkokunnan
kanssa kiitää avaruuden halki 20
kiic metrin sekunt^inopeudella jne.
jD nämä numerot ovat riittävät sekoittamaan
maallikon käsitystä saati
sitten, kun lisäämme, että me lähimpien
tähtien kanssa lennämme ava-ruu
den halki 30 kilometriä • sekunnissa,
että koko meidän tähtisaairemme
— jinnunratä/:—kehittää 150 kilometrin
sekunttinopeuden, >liikkeen,
johon aurinkö alati.osallistuu, vetäen;-
mukanaan kaikkia :kiertotähtiään,
niiden mukana myös meidän pientä
maapalloamme.; •
Koettakaamme nyt lyhyesti. luonnon
meille suomin välikappalein tehdä
jonkunlaista selvää siitä pelottavasta
kaaoksesta, jossa maailma näyttää
olevan. Tässä on meillä apunamme
monet ihmisen keksimät välineet,
jotka "näkevät" ja "kuulevat"
paremmin kuin .me ihniislapset; On
kaukoputki,' vvalökuyaus,. spektrianalyysi
ja monet muut:-/'kQJe^
on päästy jo hyvinkin pitkälle maailmankaikkeuden
salaisuuksien; selvittämisessä.
Onhan atoomien-ja aineen
maailman ankara järjestys jo melko
tarkkaan selvitettyj- samaten kuin
kasvi- ja eläinmaailman tarkka luokittelu
on suoritettu ja paljon sellaista
paljastettu, joka antaa meille mahdollisuuden
päätellä' vissien muotojen
Synnystä, kehityksestä ja tulevaisuudesta.
Samalla • tavalla koettavat
tähtitieteilijät ratkoa tahtimaailman
rakenteen pulmallisia, solmuja ja sei- ,
vittää niiden synnyn,- kehityksen ja
tulevaisuuden vaiheet, -'-i
Eleistä majailma näyttää -fcaaoksel-ta
— mutta ;onk6 todellisuudessa a-siar^
lait^;niin?;;jSSkö myös sen suh^ .
teen ole'Joitaki^: i n ä ä ^ ^ lakeja,
jotka-antavat 3iile;ankatai{;ja'^ •
loogillisen- järjestyfcsfcn? . .Ratkaisun
tähän kysymykseen saa- ihmiskunta
^asta kenties hyyinkiiir kaukaisessa
tulevaisuudessa, mutta jo • täbärt: asti .
sanoi kuin Jhmetellen: .'ilVHä?^'
'Voi, hyvänen aika! Oletpa nyt
näkemys!" ihmetteli Valpuri esikoistaan.
Voiastia oli tylijä, mutta oli
-•^itä sensijaan Paulin ikasvoilla, käsis-
•^ä ja koltulla.
MALVIINA.
• suoritetut tutkimukset ovat riittävät
antamaan varmuuden, että tällainen
ratkaisu kerran on saatavissa.
Paljaalla silmällä me voimme huomioida
vain niitä avaruuden ilmiöitä"
jotka ovat meidän lähimmässä
ympäristössämme. Mitä tämän "takana'*
on, se ei ole näkömme ulottuvilla.
Varmaa kuitenkin on, että a-varuuden
äärettömyyteen on kätketty
lukematon joukko kaikenlaisia ihmeitä
ja ihmeellisyyksiä, minkä osoitukseksi
meidän tarvitsee valita vain
merkitsemättömän pieni pala avaruu-
' desta, vain muutamien harvojen tähtien
rajoittama alue ja r>'htyä sitä
tutkimaan niillä lukuisilla välineillä,
joita observatorioissa on meidän käytettävänämme.
. • :
,;;0sukoonpa valintariime nyt t pä
•kertaa Otavan piiriin, tuohon.kauniiseen
tähtikuvioon, joka ei koskaan
pakene pohjoiselta taivaaltanune.
i Otavan piiriä rajoittaa neljä kirkasta
tähteä: alfa, heta, gamma ja
delta, joista beta ja gamma muodostavat
Otavan n.s. syvänteen, pohjan.
Beta on sen oikeassa alanurkassa ja
gamma vasemmassa. Välimatka häiden
tähtien välillä on niin suuri että
niiden valo ehtii meidän luoksemme
vasta kymmenien vuosien jälkeen.
Me tiedämme, että valo kulkee a-varuudessa
300,000 kilometriä sekunnissa.
Se on suurin luonnossa esiintyvä
nopeus. Minkä suunnattoman
niatkan valo tekeekään vuodessa! O-tavan
beta on meistä 65 ja gamma 78
valovuoden päässä eli suunnilleen 63
ja»75 biljoonan peninkulman etäisyydessä.
Näiden tähtien keskinäinen
etäisyys on niin suuri kuin auringon
ja Siriuksen välimatka. Mikä suunnaton
välimatka tässä on kysymyksessä,
siitä saa jonkunlaisen käsityksen
kun tietää, että auringon valo saavuttaa
meidät — 8 ja kolmasosa minuutissa!
Koko Otavan piiri käsittää vain tuhannennen
osan taivaankaaresta. Jos
me lähemmin tarkastamme sen edellämainittua
neljää tähteä, niin me
huomaamme, että ailfa on oranssinvärinen
ja toiset kolme toistensa
kanssa samanvärisiä, kulkien samalla
nopeudella ja samaan suuntaan, sensijaan
kuin alfa kulkee päinvastaiseen
suuntaan. Edelleen me huomaamme
sen piirissä tusinan verran
muita tähtiä, jos on oikein hyvä nä-kyväisyys
ja yö on sysimusta. Paljaalla
silmällä on mahdotonta, nähdä
mitään eroavaisuutta näiden kymmenen
tai kahdentoista tähden välillä,
mutta kaukoputkella havaitsee, että
he ovat erivärisiä. Eräillä niistä on
korkea lämpömäärä — toiset sensijaan
ovat kylmiä — ja kaikki ne liikkuvat
eri nopeuksilla j ^ eri suuntiin.
iKuta tarkempi kaukoputki on, sitä
useampia tähtiä sillä >roi nähdä Ota- .
•vaii piirissä. ValokuyauKsen avulla
voi meidän " päiviemme kaukoputki .
"paljastaa" siinä jopa 150,000 täh- :
teä! Valo kaukaisimmasta niistä
saavuttaa meidät vasta tuhansien
vuosien jälkeen. Sitäpaitsi näemme
me sadottain valoisia utupilkkuja,
joiden Valo ehtii meille vasta miljoonien
vuosien jälkeen ja sijaitsevat ne
kaukana linnunratamme rajojen ulkopuolella.
Niiden 150,000 tähden joukossa,
jotka nykyaikainen valokuvauskau-koputki
vangitsee Otavan rajoitetussa
(KirjaUhianäyHcitäi MoaMärtimonmromaanhta"Kvihtiöroch äpfelträdV
Tänä iltana äiti kylpee.
Siitä on kauan kun äiti Sofi ja
Fredrika rupesivat kylpemään,•mutta
yhä vielä on koko talo jännittynyt
joka kerta kun se tapahtuu. Koko
talo, koko seutu, melkein koko pitä-
Kaksi vanhenevaa naista, molemmat
viisissakyniimenissä, toisella viisitoista
lasta, jos otetaan lukuun esikoinen,
joka tuli ennen naimisiinmenoa
ja joka aikoja sitten on häipynyt
maailmalle äpäränä elättinä. Toisella
neljätoista lasta,.toinen Iapset0n7:hai-
.misissa puolisokean vaivaisen ukon
kanssa^, jolla oli vähän, aivan liian
vähän maatay mutta jolla erääii itsepäisen
huhun mukaan piti olla enemmän
rahoja kuin kellään koko pitäjässä.
Jokaisessa pitäjässä on. tuollainen
salaperäinen ukko runsaine rahoineen,
ukko tai akka, kuinka kulloinkin.
Kaksi vanhenevaa naista, jotka
kylpevät joka viikko. Mokomaa ei
olla kuultu ennen pitäjässä, eikä naa-taiväan
piirissä, on sekä suuria jätti-läistähtiä
että myöskin kääpiöitä. Nämä
loistavat kappaleet ja loistavat
pilkut ovat meistä eri etäisyyksillä ja
eroavat toisistaan iän, suuruuden,
nopeuden ja liikkumissuuntansa puolesta.
Kuinka ne ovat syntyneet, ja
mikä on niiden liikkumisen tarkoi-
. tus avaruudessa? Mihin nämä kaikki
maailmat pyrkivät ja miksi? , Onko
niillä joku tarkoitus ja joku olemassaolon
oikeutus kaikkeen siihen
~ nähden, mitä maailmankaikkeus merkitsee?
On anteeksiannettavaa tehdä
taas tässäkin yhteydessä nämä kysymykset,
jotka itseasiassa ruokkiva;t
maailman kaikkien ihmeiden tutkimusta.
Observatorioissa on satojatuhansia
valokuvauskokoelmia yksityisistä tähdistä.
Jos hyväntahtoisesti valitset
näistä kokoelmista vaikka vain yhden,
niin pian huomaat, että sen perusteellisesta
kuvaamisesta paisuu kokonainen
teos. Kaikkialla tapaat saman
taulun meitä ympäröivästä kaaoksesta,
yläpuolellamme olevasta a-varuudesta.
Voiko löytyä lopullinen
ratkaisu tälle arvoitukselle? Miten on
meneteltävä, että voisimme löytää
jonkunlaisen -luokittelun kaikille erilaisille
ilmiöille eri maailmojen lukemattomista
tähtijoukoista meteoori-tomuun
saakka, mikä täyttää avaruuden.
Loputtomasti erilainen on myöskin
se maailma, jonka me tapaamme lujalla
maalipinnalla. Maailma on rikas
ja vaihteleva, eikä ole mitään rajoja
niille muodoille, joissa- se ilme-
Tiee- , Mahdollista kuitenkin pn, että
kaikkia niitä sitoo joku-määrätty Jk- ,
ki, alku jä perusta kaikkeen olevaan.-;
Nykyään tuntuisi siltä kuin jokainen
tiede seuraisi omaa rataansa, pyrkien
määrättyyn päämäärään.. Mutta se- ,
kä bioloogi, joka-tutkii eläviä pirgäa-nisiä
soluja, ja fyysikko, jokia aherte-iee
luonnon ilmiöiden parissa, sekä
astronoomi, joka,suuntaa kaukoput- ,
kensa tähtiä kpliti — kaikki ne kuitenkin
tähtäävät samaan päämäärään,
löytääkseen selvityksen kaiken '
sen tarkoitukseen ja alkuun, jota he
tutkivat.
puripitäjässäkään.
Rengit ja piiat, pojat ja tyttäret,
joskus kesäaikaan ehkä, mutta naimisissa
olevat vaimot? Ja ympäri
vuoden?
Se alkoi kj^mmenen vuotta sitten e-räänä
syksynä pellavanloukutuksen
jälkeen. Täynnä nukkaa, pölystä
mustina kuin miilunpolttajat pitkien
työpäivien jälkeen käveli "äiti Sofi"
raskaana ja väsyneenä imurinsa rih«
nalla ja tahtoi tulla puhtaaksi. :
Sie pU..sn ^odotti neljättätoista
lastaan, tahtoo sanoa, vii-deittätoistaan,
ja hän oli iidjä^
menen ikäinen.
— En luule käveleväiii huonienna,
kaadun koska tahansa, olin likainen
saadessani edellisen lapsen, olin silloin
riihellä, en jaksa tänä iltana liioin
pestä itseäni, en välitä siitä> luulen,
että ryömin heinien päälle, käyhän
se siinäkip, niin sain ehsimmäi-seni,
muistatko, Fredrika, että sain
ensimmäiseni heinien päällä, mutta
— niin nyt meillä on uusi kätilö, kätilö?
Mitä se hj^ödyttää, täytyy kuitenkin
synnyttää, menihän se ennenkin,
kun vain "napamummu" tuli ja
kapaloi lapsen, lehmä poikii- paremmin
yksinään, tiedäthän, nyt menen
sisälle pitkäkseni.
— Menemme pyykkitupaan pesemään
itsemme, sanoi Fredrika, ja niin
se alkoi . . .
Kaikki kutsuivat Sofiaa "äidiksi",
ei niiden monien lasten tähden, ^aan
sen tähden, että hän oli naimisissa talollisen
kanssa joka omisti suurimmat
maat, se oli paikkakunnan tapana.
Kaikki pitivät Sofista, ja kun
hän meni naimisiin isännän kanssa,
jonka luona palveluksessa pitäjän
suurimmassa talossa, mutta kuiten-rJatkoa
6:lla sivulla)
Eiokuvatähti Gipsy Markojf, joka
loukkaaniui lentorikossa noin vuosi
sitten, on parantunut ja voipi taas
hyvin, kuten näyttääkin.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 26, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-02-26 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki440226 |
Description
| Title | 1944-02-26-03 |
| OCR text | A vdruuden ihmeitä On vaikea tutkia avaruutta maasta, joka keinuu ja pyörii jalkojemme alla kuLn leikkihyrrä, muodostaen ihmeellisen radan avaruuteen. Me näemme kuitenkin avaruuden ' liikkuvana maisemana ja^meistä tuntuu kuin me itse pysyisimme yhdessä ja samassa paikassa' samalla kun maailmojen loppumaton kulku sivuuttaisi meidät,: lähimmistä kiertö-tähdistä, kuusta ja auringosta, kau-kaisimpiin tähtiin saakka. Mutta kuinkapaljon työtä, aikaa ja kärsivällisyyttä onkaan tiedemiesten täytynyt kuluttaa köotak^ tarkat tiedot avaruudesta jä^^ ^ ^^^^^^ kaajksestä joka dn ympärillänime. . Kenellä on ibkkda l^sk^jm koettakoon ottaa s^lystay^^^^m^^ peudella hän Uikkuu avaruudessa, kun hänelle ilmoitetaan että ^naa-lde tää aiiriiikoa 3Öi Ä i S i e t t ^^ nopeudella, että se yhdessä kuun kanssa kiertää säman^ painopistteen - ympäri-46 kilometrin vtuntinopeud^^ la, että sen -oma- kiertonopeus akselinsa ympäri päiväntasaajan kohdalla on 1,700 kilometriä tunnissa, että se yhdessä auringon ja; sen aurinkokunnan kanssa kiitää avaruuden halki 20 kiic metrin sekunt^inopeudella jne. jD nämä numerot ovat riittävät sekoittamaan maallikon käsitystä saati sitten, kun lisäämme, että me lähimpien tähtien kanssa lennämme ava-ruu den halki 30 kilometriä • sekunnissa, että koko meidän tähtisaairemme — jinnunratä/:—kehittää 150 kilometrin sekunttinopeuden, >liikkeen, johon aurinkö alati.osallistuu, vetäen;- mukanaan kaikkia :kiertotähtiään, niiden mukana myös meidän pientä maapalloamme.; • Koettakaamme nyt lyhyesti. luonnon meille suomin välikappalein tehdä jonkunlaista selvää siitä pelottavasta kaaoksesta, jossa maailma näyttää olevan. Tässä on meillä apunamme monet ihmisen keksimät välineet, jotka "näkevät" ja "kuulevat" paremmin kuin .me ihniislapset; On kaukoputki,' vvalökuyaus,. spektrianalyysi ja monet muut:-/'kQJe^ on päästy jo hyvinkin pitkälle maailmankaikkeuden salaisuuksien; selvittämisessä. Onhan atoomien-ja aineen maailman ankara järjestys jo melko tarkkaan selvitettyj- samaten kuin kasvi- ja eläinmaailman tarkka luokittelu on suoritettu ja paljon sellaista paljastettu, joka antaa meille mahdollisuuden päätellä' vissien muotojen Synnystä, kehityksestä ja tulevaisuudesta. Samalla • tavalla koettavat tähtitieteilijät ratkoa tahtimaailman rakenteen pulmallisia, solmuja ja sei- , vittää niiden synnyn,- kehityksen ja tulevaisuuden vaiheet, -'-i Eleistä majailma näyttää -fcaaoksel-ta — mutta ;onk6 todellisuudessa a-siar^ lait^;niin?;;jSSkö myös sen suh^ . teen ole'Joitaki^: i n ä ä ^ ^ lakeja, jotka-antavat 3iile;ankatai{;ja'^ • loogillisen- järjestyfcsfcn? . .Ratkaisun tähän kysymykseen saa- ihmiskunta ^asta kenties hyyinkiiir kaukaisessa tulevaisuudessa, mutta jo • täbärt: asti . sanoi kuin Jhmetellen: .'ilVHä?^' 'Voi, hyvänen aika! Oletpa nyt näkemys!" ihmetteli Valpuri esikoistaan. Voiastia oli tylijä, mutta oli -•^itä sensijaan Paulin ikasvoilla, käsis- •^ä ja koltulla. MALVIINA. • suoritetut tutkimukset ovat riittävät antamaan varmuuden, että tällainen ratkaisu kerran on saatavissa. Paljaalla silmällä me voimme huomioida vain niitä avaruuden ilmiöitä" jotka ovat meidän lähimmässä ympäristössämme. Mitä tämän "takana'* on, se ei ole näkömme ulottuvilla. Varmaa kuitenkin on, että a-varuuden äärettömyyteen on kätketty lukematon joukko kaikenlaisia ihmeitä ja ihmeellisyyksiä, minkä osoitukseksi meidän tarvitsee valita vain merkitsemättömän pieni pala avaruu- ' desta, vain muutamien harvojen tähtien rajoittama alue ja r>'htyä sitä tutkimaan niillä lukuisilla välineillä, joita observatorioissa on meidän käytettävänämme. . • : ,;;0sukoonpa valintariime nyt t pä •kertaa Otavan piiriin, tuohon.kauniiseen tähtikuvioon, joka ei koskaan pakene pohjoiselta taivaaltanune. i Otavan piiriä rajoittaa neljä kirkasta tähteä: alfa, heta, gamma ja delta, joista beta ja gamma muodostavat Otavan n.s. syvänteen, pohjan. Beta on sen oikeassa alanurkassa ja gamma vasemmassa. Välimatka häiden tähtien välillä on niin suuri että niiden valo ehtii meidän luoksemme vasta kymmenien vuosien jälkeen. Me tiedämme, että valo kulkee a-varuudessa 300,000 kilometriä sekunnissa. Se on suurin luonnossa esiintyvä nopeus. Minkä suunnattoman niatkan valo tekeekään vuodessa! O-tavan beta on meistä 65 ja gamma 78 valovuoden päässä eli suunnilleen 63 ja»75 biljoonan peninkulman etäisyydessä. Näiden tähtien keskinäinen etäisyys on niin suuri kuin auringon ja Siriuksen välimatka. Mikä suunnaton välimatka tässä on kysymyksessä, siitä saa jonkunlaisen käsityksen kun tietää, että auringon valo saavuttaa meidät — 8 ja kolmasosa minuutissa! Koko Otavan piiri käsittää vain tuhannennen osan taivaankaaresta. Jos me lähemmin tarkastamme sen edellämainittua neljää tähteä, niin me huomaamme, että ailfa on oranssinvärinen ja toiset kolme toistensa kanssa samanvärisiä, kulkien samalla nopeudella ja samaan suuntaan, sensijaan kuin alfa kulkee päinvastaiseen suuntaan. Edelleen me huomaamme sen piirissä tusinan verran muita tähtiä, jos on oikein hyvä nä-kyväisyys ja yö on sysimusta. Paljaalla silmällä on mahdotonta, nähdä mitään eroavaisuutta näiden kymmenen tai kahdentoista tähden välillä, mutta kaukoputkella havaitsee, että he ovat erivärisiä. Eräillä niistä on korkea lämpömäärä — toiset sensijaan ovat kylmiä — ja kaikki ne liikkuvat eri nopeuksilla j ^ eri suuntiin. iKuta tarkempi kaukoputki on, sitä useampia tähtiä sillä >roi nähdä Ota- . •vaii piirissä. ValokuyauKsen avulla voi meidän " päiviemme kaukoputki . "paljastaa" siinä jopa 150,000 täh- : teä! Valo kaukaisimmasta niistä saavuttaa meidät vasta tuhansien vuosien jälkeen. Sitäpaitsi näemme me sadottain valoisia utupilkkuja, joiden Valo ehtii meille vasta miljoonien vuosien jälkeen ja sijaitsevat ne kaukana linnunratamme rajojen ulkopuolella. Niiden 150,000 tähden joukossa, jotka nykyaikainen valokuvauskau-koputki vangitsee Otavan rajoitetussa (KirjaUhianäyHcitäi MoaMärtimonmromaanhta"Kvihtiöroch äpfelträdV Tänä iltana äiti kylpee. Siitä on kauan kun äiti Sofi ja Fredrika rupesivat kylpemään,•mutta yhä vielä on koko talo jännittynyt joka kerta kun se tapahtuu. Koko talo, koko seutu, melkein koko pitä- Kaksi vanhenevaa naista, molemmat viisissakyniimenissä, toisella viisitoista lasta, jos otetaan lukuun esikoinen, joka tuli ennen naimisiinmenoa ja joka aikoja sitten on häipynyt maailmalle äpäränä elättinä. Toisella neljätoista lasta,.toinen Iapset0n7:hai- .misissa puolisokean vaivaisen ukon kanssa^, jolla oli vähän, aivan liian vähän maatay mutta jolla erääii itsepäisen huhun mukaan piti olla enemmän rahoja kuin kellään koko pitäjässä. Jokaisessa pitäjässä on. tuollainen salaperäinen ukko runsaine rahoineen, ukko tai akka, kuinka kulloinkin. Kaksi vanhenevaa naista, jotka kylpevät joka viikko. Mokomaa ei olla kuultu ennen pitäjässä, eikä naa-taiväan piirissä, on sekä suuria jätti-läistähtiä että myöskin kääpiöitä. Nämä loistavat kappaleet ja loistavat pilkut ovat meistä eri etäisyyksillä ja eroavat toisistaan iän, suuruuden, nopeuden ja liikkumissuuntansa puolesta. Kuinka ne ovat syntyneet, ja mikä on niiden liikkumisen tarkoi- . tus avaruudessa? Mihin nämä kaikki maailmat pyrkivät ja miksi? , Onko niillä joku tarkoitus ja joku olemassaolon oikeutus kaikkeen siihen ~ nähden, mitä maailmankaikkeus merkitsee? On anteeksiannettavaa tehdä taas tässäkin yhteydessä nämä kysymykset, jotka itseasiassa ruokkiva;t maailman kaikkien ihmeiden tutkimusta. Observatorioissa on satojatuhansia valokuvauskokoelmia yksityisistä tähdistä. Jos hyväntahtoisesti valitset näistä kokoelmista vaikka vain yhden, niin pian huomaat, että sen perusteellisesta kuvaamisesta paisuu kokonainen teos. Kaikkialla tapaat saman taulun meitä ympäröivästä kaaoksesta, yläpuolellamme olevasta a-varuudesta. Voiko löytyä lopullinen ratkaisu tälle arvoitukselle? Miten on meneteltävä, että voisimme löytää jonkunlaisen -luokittelun kaikille erilaisille ilmiöille eri maailmojen lukemattomista tähtijoukoista meteoori-tomuun saakka, mikä täyttää avaruuden. Loputtomasti erilainen on myöskin se maailma, jonka me tapaamme lujalla maalipinnalla. Maailma on rikas ja vaihteleva, eikä ole mitään rajoja niille muodoille, joissa- se ilme- Tiee- , Mahdollista kuitenkin pn, että kaikkia niitä sitoo joku-määrätty Jk- , ki, alku jä perusta kaikkeen olevaan.-; Nykyään tuntuisi siltä kuin jokainen tiede seuraisi omaa rataansa, pyrkien määrättyyn päämäärään.. Mutta se- , kä bioloogi, joka-tutkii eläviä pirgäa-nisiä soluja, ja fyysikko, jokia aherte-iee luonnon ilmiöiden parissa, sekä astronoomi, joka,suuntaa kaukoput- , kensa tähtiä kpliti — kaikki ne kuitenkin tähtäävät samaan päämäärään, löytääkseen selvityksen kaiken ' sen tarkoitukseen ja alkuun, jota he tutkivat. puripitäjässäkään. Rengit ja piiat, pojat ja tyttäret, joskus kesäaikaan ehkä, mutta naimisissa olevat vaimot? Ja ympäri vuoden? Se alkoi kj^mmenen vuotta sitten e-räänä syksynä pellavanloukutuksen jälkeen. Täynnä nukkaa, pölystä mustina kuin miilunpolttajat pitkien työpäivien jälkeen käveli "äiti Sofi" raskaana ja väsyneenä imurinsa rih« nalla ja tahtoi tulla puhtaaksi. : Sie pU..sn ^odotti neljättätoista lastaan, tahtoo sanoa, vii-deittätoistaan, ja hän oli iidjä^ menen ikäinen. — En luule käveleväiii huonienna, kaadun koska tahansa, olin likainen saadessani edellisen lapsen, olin silloin riihellä, en jaksa tänä iltana liioin pestä itseäni, en välitä siitä> luulen, että ryömin heinien päälle, käyhän se siinäkip, niin sain ehsimmäi-seni, muistatko, Fredrika, että sain ensimmäiseni heinien päällä, mutta — niin nyt meillä on uusi kätilö, kätilö? Mitä se hj^ödyttää, täytyy kuitenkin synnyttää, menihän se ennenkin, kun vain "napamummu" tuli ja kapaloi lapsen, lehmä poikii- paremmin yksinään, tiedäthän, nyt menen sisälle pitkäkseni. — Menemme pyykkitupaan pesemään itsemme, sanoi Fredrika, ja niin se alkoi . . . Kaikki kutsuivat Sofiaa "äidiksi", ei niiden monien lasten tähden, ^aan sen tähden, että hän oli naimisissa talollisen kanssa joka omisti suurimmat maat, se oli paikkakunnan tapana. Kaikki pitivät Sofista, ja kun hän meni naimisiin isännän kanssa, jonka luona palveluksessa pitäjän suurimmassa talossa, mutta kuiten-rJatkoa 6:lla sivulla) Eiokuvatähti Gipsy Markojf, joka loukkaaniui lentorikossa noin vuosi sitten, on parantunut ja voipi taas hyvin, kuten näyttääkin. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-02-26-03
