Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 19, 1947

              Suomesta
'löyrylaiva "Ariande^ on Hie-
•rjiden telakalla, jossa sille teh-varsin
radikaalisiakorjauk-
T Laiva on p»antu keskeltä
nikki. suurennettavaksi leik-uskohdalta
,joten se tulee uu-eisa
muodossaan noin 7 metriä
iTfmmäksi. Korjauksen tarkoi-
5 on lähinnä järjestää miehis-
^Vje tarvittavat nykyajan vaa-vuksia
vastaavat asuntosuojat.
Iräät kalatkloudelUset^ yhdis-
•Iset ovat kääntyneet maata-ousministeriÖn
puoleen kirjel-
.illä jossa ovat ehdottaneet, että
jEkka ensi tilassa vapautettai-iir
säännöstelystä.
Kerttu Pehkosen, hiihtäjäty-ÖL.
ura on ollut, kuin tähdenlen-
0. Pari vuotta sitten hän ilmes-
\-i tuskin 17-vuotiaana kilpala-uille
kotipaikkakuntansa Var-ai;
den piiriä ulommaksi ja hiih-i
-oitosta voittoon. Siitä htiöli-a:
ta hänen nimensä ehkä olisi
äsnyt vain pahimman hiihtokär-hen
puremain joukon tietoon
tahtöohan naisten urheilu
:e:llä jäädä kokonaan miesten
uritusten varjoon. Mutta^ vih­oin
naisten hiihto tuli myös
£-pausselän kisojen ohjelmaan.
- Kerttu voitti taas tapansa
••kaan, tällä kertaa ^ myös
; o t s i n valiot. Itseoikeu-ei:
una hän matkusti Sundsval­lin
Suonien Hiihtoliiton lähettä-ssä
ensimmäisen kerran naisia-ulkomaisiin
kilpailuihin,
iellä.hän ylivoimaisella voitol-a£
n saavutti kaikkien jakämat-o.-
nan suosion. Suomalaisten joh-ija
Wahlroos antoi joukkueensa
•1:opuksen ja samalla varmim-r:
fn voittajan maaliin tullessa
I:AUANTAIXA HUHTIKUUX 19 PXIVXXÄ Sivu 11
tälle isällisen ylpeän suukon pos­kelle.
Tapaus oli toistettava,
kunnes \Tinieinenkin lehtivalo­kuvaaja
oli saanut sen ikuiste­tuksi.
Nimi "Kartu'' oli jokaisen
huulilla. Kerttu, Pehkosesta oli
tullut kirkkaasti loistava kan­sainvälinen
tähti.
Näyttelyssä |»alMttiija leivoksia
Charles Chaplinin
uusi filmi '
"Monsier Verdoux" esitetään
tällä viikolla Ne^Jv Yorkissa ensi
kerran. Tätä elokuvaa onkin
odotettu, sillä "Diktaattorin" jäl­keen
ei ole Chaplinilta tullut yh­tään
filmiä. Ennakkotiedoista
päättäen on Monsieur Verdox
erikoisen hy\'in valmistettu jä
esittää Chaplin siinä aivan uusia
puoli taiteestaan. Martha Raye
esittää filmissä naispääosaa.
Onnettomuus teki
tenorista basson
Kuuluisalle; amerikkalaiselle teno­rille
J. W.Wernenlle kerrotaan niin
käyneen. Hän otti osaa sotaan ja
eräässä taistelussa kranaatinsirpale
•tunkeutui hänen kurkunpäähänsä.
Hänen tilaansa pidettiin jo melkein
toivottomana. Hän jäi kuitenkin hen­kiin,
mutta äänijänteet olivat pahas­ti
vioittuneet eikä Onneton laulaja
voinut päästää tuskin ääntäkään. Vii­mein
onnistui erään kirurgin, joka
itsekin oli ollut aikoinaan laulaja, pa­lauttaa
Wernerin puhekyky. Nyt
VVemer saattoi jo laulaakin, mutta
:— hän ei ollut enää tenori, vaan
basso. Laulaja itse ei ole tyytymä'-
tön tähän muutokseen, sillä nyt hän
on vieläkin kuuluisampi kuin aikai­semmin,-
sillä sanomalehdet ovat teh­neet
'hänestä^arasta mahdollista mai­nostusta."
LAILA SAAREN
MUISTOLLE
•"^^o^^ London Sanatoriumissa
huhtikuun 17 p ä i v ä 19^.
• :'osia viisi on siitä vierinvt,
Simm Laila täytvi 'lähteä
-«"e mistä ci kukaan palaa.
OlU kuoUessasi vasta 18 vuoden
•^•atncii. Tauti julma saavutti
hiitri elämäsi keväässä.
R . \ K K A U D E L L A M U I S T A V AT
ÄITI J A V E L I P E R H E I N E E N -
CO.NNAUGHT, O K T A R I O.
K a h v m veivät venetsialaiset kaup­piaat
Eurooppaan Aasiasta v. 1624. Sen
k ä y t t ö ä vastustettiin alussa sangen an­karasti.
Naisten kansainvälisessä taiteen ja
teollisuuden näyttelj-ssä New Yorkissa
toimeenpantiin mj^öskin leipomokilpai-l
u , johon p e r h e e n e m ä n n ä t Ne\v Y o r k in
kaupungin alueelta saivat tuoda n ä v t -
teille leivoksiaan. Sen p i t i e s i t t ä ä ame-rikalaisten
naisten k e i t t i ö n e r o i i t t a so--^
kerin, jauhojen ja rasvojen puutteen
aikana. Y l i sata naista osallistui ja
palkinnot jaettiin ulkoiiäön, aineitten,
hinnan, ravintoarvon, maun j a alku­p
e r ä i s y y d e n perusteella. Voiton vei
suomalainen kahvileipä, jonka o l i l e i ­ponut
Mrs. Victor Bedell, joka palkit­t
i i n hopeaisella ramnerenkaalla. Sa­manlaisia
palkintoja s a i v a t - m y ö s un­karilainen,
jugosla\'jalainen j a ameri-kalainen
leivos.
S U O M A L A I N E N KAm-n. E I ^X
Mrs. Bedellin kahvileivos oli tehty
seuraavasti:
4 munaa, 1 k a h n u sokeroitua kannu-maitoa.
1 k v a r t t i tuoretta maitoa, puo­l
i teelusikallista suolaa. 10 kuppia jau­hoja,
^ paunaa voita, 2 ruokalusikal­l
i s t a appelsiinimehua, jauhettua aispel-s
i i n i n kuorta j a hiivakaakku.
Puolitoista kuppia maitoa lUmmite-t
ä ä n hiukan haaleaksi, sitten miuren-netaan
siihen hiiva ja l i s ä t ä ä n puoli­toista
kuppia jauhoja. Seos annetaan
kohota puolta suuremmaksi. Sitten
Mrs. Bedell lisäsi lopun maidon, k a n n u ,
maidon j a muut aineet j a alusti t a i k i ­n
a n hyvin. Jälleen h ä n asetti sen
kohoamaaiL Sitten h ä n käsin vaivasi
t a i k i n a n kapeiksi suikaleiksi, l e t i t t i ne
j a muodosti l e t i s t ä r i n k i l ä n . Annettu­aan
vielä kerran pullan kohota, h än
paistoi sen kohtalaisen kuumassa uu­nissa
tasaisen niskeaksi.
C N K A E I L A I N E N K A K KU
Samassa tilaisuudessa palkittu un­k
a r i l a i n e n kakku on valmistettu seu­raavasti:
5 munaa, 1 kuppi sokeria, 1M« kuppia
jauhettuja raakoja keltajuuria. 3 kup­p
i a jauhettua valkaistua almondia. y h ­den
lemonin jauhettu kuori, 2 ruoka­l
u s i k a l l i s t a perunajauhoja.
Munan keltuaiset j a sokeri vatkataan
y h d e s s ä vaahdoksi. Sitten lisätään
muut kuivat aineet, hiukan lemonin
mehua j a vatkataan h y v i n sekaisin. V i i ­meksi
sekoitetaan mukaan munan val­kuaiset.
K a k k u paistetaan uunissa 325
asteen kuamuudessa t u n n i n ajan kym-mentuumaisessa
pyöreässä pannussa.
J U G O S L A V I A L A I N E N K A K KU
P a l k i t t u jugoslavialainen k a k k u val­m
i s t e t t i i n seuraavasti:
1 1/3 kuppia sokehia, 6 munan kel­tuaista,
yhden lemonin mehu j a kuori,
2 kuppia hyvin sihdatulta jauhoja, 1
teelusikallinen suolaa j a puoli kuppia
v e t t ä . V
K u n kaikki n ä m ä aineet on sekoitet­t
u hyvin yhteen, l i s ä t ä ä n kupillinen
s i e m e n e t t ö m i ä rusinoita j a kovaksi vat­katut
munan \^lkuaiset sekoitetaan
mukaan. Paistetaan uunissa 375 as-t€
eja kuumuudessa yksi t u n t i . K u n k a k ­k
u o n \'almis, p ö l ä y t e t ä ä n p ä ä l l e seos­t
a . J o k a on valmistettu kolmesta l u s i ­kallisesta
l e i \ ^ n m u r u j a . ^ a h d e s t a lusi-kallisesta
sulaa voita j a kahdesta lusi­kallisesta
sokeria:
AMERIIKKAL.4LINEN K A R KU
A m e r i k a l ä l s e n reseptin niukaan v a l ­m
i s t e t t u ja p a M t t u k a k k u valmistet­t
i i n seuraavasti:
2 kuppia t a a t e l i a . -H kuppia päliki-n
ö l t ä (waluut) 2 munaa, kuppia h u ­najaa,
*j kuppia jauhoja, teelusikalli­nen
leivospulveria. \^ kuppia l a i h a a.
kermaa, \k teelusikallista suolaa.
Taatelit j ä p ä h k i n ö t paimaart sekai­s
i n jauhinmyllyn läpi j a l i s ä t ä ä n vat­k
a t t u muna, sihdatut j a u h ö f j a leivos-pulveri.
Kalkki aineet sekoitetaan' h y ­v
i n yhteen ja paistetaan rasvatulla
p a i s t i n p e l l l l l ä kohtalaisen kuumassa
uunissa k a k s i k y m m e n t ä minuuttia. K u n
k a k k u on vielä lämmin, leikataan ss
pieniksi neliöiksi. «•
Vanhoista uusia
Varmaan teillä on paljon vaatekap­paleita,
jotka ovat Ulan h y v i ä pois hei ­t
e t t ä v ä k s i , mutta jolta ette e h ä ä väU-t
ä sellaisenaan k ä y t t ä ä — ellette •. ole
n i i t ä - l ä h e t t ä n y t Suomeen. J a vaikka
l ä h e t t ä i s i t t e Suomeenkin; n i i n jos aika
s a l l i i , o n nyvä katsba, e t t ä ne ovat k ä y t ­t
ö k e l p o i s i a mj'öskin siellä. Vaatetavara
on k a l l i s t a , joten el kannata h e i t t ä ä m i ­t
ä ä n kunnollista hukkaan. Sitäpaitsi
on kiinnostavaakin luoda vanhasta jo-
- t a i n uutta.
V a r s i n k i n n ä i n keväällä on h y v ä teh­d
ä perinpohjainen* tarkastus vaateva­rastossaan.
Jos siellä on vanhoilta h y ­v
i l t ä ajoilta joku hyvästä kankaasta
valmistettu leninki, vaikka joiltakin
kohdin kulunut j a vanhanaikainen, t u ­lee
"siitä varmaan hyvä hame. Jostain
toisesta leninkistä voi saada sille so­pivan
puseron. Ja jos teillä on joskus
o l l u t p ä ä h ä n p i s t o laittaa jotain t i l a i ­suutta
varten iltaleninki, n i i n voi siitä
saada katkaisemalla p i t k ä n hameen
poikki, tavallisen joka. aikaisen lenin­g
i n kun k ä y t t ä ä helmasta saadun vaat­teen
hihoiksi tai yleensä miehustaksi.
J a jos ei vaate s i t t e n k ä ä n riitä, voi­daan
leninki koristella jollain toisen­näköisellä,
väriltään yhteen sopivalla
k a n k a a l l a .
T a i jos on lapsia, n i i n melkein mistä
tahansa aikaisen vaatekappaleesta voi
valmistaa hyviä pukuja lapsille. Ja
vaikka aikoisitte l ä h e t t ä ä Suomeenkin,
n i i n t ä t e n kehnot paikat pois J ä t t ä en
j a vanhoja yhteen neuloen s ä ä s t ä ä tur­hanaikaisia
postikuluja rikkinäisistä
vaatteista. Keinokkuus ja hyvä mieli­kuvitus
voi keksiä loppumattomiin k a i ­kenlaisia
käyttöjä vanhoille vaatteille,
j o i t a ei henno h e i t t ä ä pois.
SALLI SUVANNEN
M U I S T O L L E
K u o l i huhtikuun 11 p : i i ä 1946.
Kuvas kauniina mielissämme pysjT.
hymys' aina muistossamme on.
Hyvj-ytes i ä t i sydämissämme säil\-y.
O l i t aarteemme korvaamaton.
Emme koskaan sinua unhoita.
Syvällä rakkaudella muistelevat,
. ^ i t i , isä, siskot, veljet ja
k a i k k i omaiset. |
Uusi leikkaustapa jatkaa Maissinkävjt nylon-sukiksi
syöpätautisten elämää Kaksitoista vuotta kestäneen
Sanfranciscolainen kirurgi tri. ja miljoona dollaria maksaneen
Gunther Nagel selosti äskettäin tutkimustyön tuloksena on on-'
Amerikan kirurgien järjestön nistuttu kehittämään kemialli-kokouksessa
uutta leikkaustapaa,
jolla vatsasyöpää potevien henki­löiden
elämää voidaan pitentää
nen prosessi maissinkäpyjen ja
toisten maanviljelyksen sivu­tuotteiden
käyttämiseksi nylonin
valmistamiseen, tiedottaa du
^ ' i M i i r i ; i i i < i i l i i i i i : i r i i i i i i i i i i i M i i M i u i i i i i i M M i i i r i t i i i i i i i i i i i ! i i i i i i i i : i i i M t i i i i i i i : t i i : ' £
I KIRJEENVAIHTOON I
I HALUTAAN |
1 Suomalainen sotaleski, ikä 35 |
1 vuotta, haluaa kirjeyhteyttä f
I Amerikan ja Canadan suoma-1
I laisiin. |
1 HELMI DAMMERT |
I ' Karhula, Finland. Europe. |
U I I I I I I I I i r U l l l l l l l l l U l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l M ' ' ' " " ! " " ! ' ' ' ' ' ! ' " ' " ! ' " ' ' " ' ' " ' ' ' ' ' - -
neljässä" tapauksessa viidestä jo- Pont yhtiön tutkijakemisti Oli­pa
lähelle kahta vuotta. ver W. Case.
Leikkaus toimitetaan niissä Tarkoitukseen voidaan käpy-henkilöissä,-
joilla on syöpä vat- Jen lisäksi käyttää puuvillan,
san yläosassa tai ruokatorven a- kauran ja riisin siementen, ruu-laosassa.
Kirurgit aikaisemmin "^enia. Niistä saadaan furfural
ovat pitäneet mahdottomana tä- niminen kemikaali, joka juuri
män ruokatorven osan poistami- keksityllä prosessilla muunne-sen,
koska se siinä kohdassa kul- ^^an nylonin valmistuksessa
kee vatsalihaksien lävitsi yhdis- välttämättömäki adiponitrile ke-tyäkseen
vatsaan. Kun tämä yh­teys
katkaisuin niin sitä ei voitu
uudistaa koska ruokatorvea ei
mikaaliksi.
CSJ.n VANCOUVERIN OSASTO ESITTÄÄ 3-NÄY-TOKSISEN
KANSANNÄYTELMÄN
ii Pohjalaisia''
Kirj. Artluri Järviluoma
CLINTON MAALILLA
-«»^ P E X D E R ST. t A S T VANCOUVER B. C.
Sunnnntaina, hubtik. 27 p:nä, alk. hio 7.30
Ravintolalippu: Aikuiset 75c Lapset 25c
T E R V E T U L O A I
C S J : n V A X C O U V E B I N OS. NÄYTTÄMÖ.
voitu riittävästi venyttää.
Tämä probleemi ratkaistiin a-vaamalla
rintaontelo eikä vatsaa.
Siten päästiin v-atsalihaksien lä­vitse
ja voitiin vetää vatsanosaa
ylös ja liittää se lyh(?hnetty>'n
ruokatorveen.
Kuudestatoista potilaasta, jois­sa
tehtiin tämä leikkaus "Stan­ford-
yliopiston sairaalassa, yh­deksän
onnistui täydellisesti ja
seitsemälle saatiin lievennystä.
Näistä yhdeksästä onnistuneesta
tapauksesta kuuden elinaika pi­teni
kahdesta kuukaudesta aina
kahteen vuoteen.
YHDYSV.ALT.MX taholta on il­moitettu
Britannialle, Venäjälle ja
Kiinalle, että 239 japanilaista sota­laivaa
voidaan nyt jakaa neljän suur­vallan
kesken, joiden \'älinen sopi­mus
määrittelee, että Japanilta ote­tut
sotalaivat ja sukellusveneet tuho­taan.
Sotalaivojen jako. toimitetaan
arpomalla Tokiossa neljän vallan e-dustajien
toimesta myöhemmin.
TYÖLAKKOJEN' luku Yhdysval­loissa
viime vuonna on ollut 4,935.-
000 ja niissä on menetelty 116,000.-
000 työpiävää.
S a a r i n alueella SaJcsassa on kalvettu
k l v l h l l l t f i keskiajalta l ä h t i e n.
4
m
H
im
^11
'-'SM
- 1 > i
4
•f
mk
im- *
II
i
"li *