1947-06-14-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAU,\XTAIXA KESÄKUUN 14 PÄIVÄNÄ .
mm
Elämyksiä etelämeren loistolaivassa -
K i r j . JOSEF K A A R T I X EX
Olen nnitkustellut kaukaisien Australian
vesillä, Intianmerellä, jossa
raju kaatosade ja häikäisevän kirkkaat
salamat räiskyen lyövät kivitalon
korkuisia aaltoja vsten. Atlantin
kyntäjissä, joihin >^dellä kertaa
mahtuu pienen kaupungin asukasluku.
Kiinan vesillä, mutta sittenkin
kaikkein unohtumättomimTnat elämykseni
olen viettänyt etelämeren
saarten mitaamattomilla ulapoilla.
Etelämerellä, vähän ennen sotaa
olin matkalla Hawaijia kohti amerikkalaisessa
25,000 tonnin aluksessa.
Montereyssa.
Olo laivalla oli järjestetty mahdollisimman
viihtyisäksi. Aikaisin aa-nralla.
heti kun ensimmäiset aurin-'
gon säteet pilkistivät kirkkaalta taivaalta.
a\-autui neljän hengen kojumme
ovi ja äänettömästi liikkuen
stuertti toi aamuteen. Tilauksesta sai
vaihtoehtoisesti myös kahvia tai kaakaota.
Anglosaksilaiseen tapan seurasi
teen kera paahdettua valkoista -leipää
ja marmelaadia. Samoin myös
hedelmäkori, jossa oli monta lajia
meheviä tropiikin hedelmiä.
Jos silloin satuit raoittamaan s i l -
niäkulmaasi tai kääntämään kylkeä
tavalla, että palvelija otaksui sinun
jo olevan hereillä, kuulit hänen toivottavan
iloisella, mutta hillityllä
"Good morning, SIK"
Stuertin poistuttua yhtä äänettömästi
kuin oli tullutkin kävin heti
herkkuihin käsiksi. Laivamatkoilla
vallitsee miltei sammumaton nälkä
ja ruoka maistuu erinomaiselta.
Paahdetun leivän ja hedelmien ihana
tuoksu sai toisetkin hereille. N i i n pä
huonetoverini, eräs lähetyssaarnaaja,
hyppäsi ketterästi kuin orava
lattialle ja avasi kabinetin pyöreän
luukun selko selälleen. Raikas pasaa-dituuli
puhalsi huoneeseemme. Toiset,
kaksi matkatoveria, eräs uusseelantilainen
lääkäri ja australialainen veh-
:iä!armari. hieroivat silmiään ja pistettyään
"'Chesterfield"-savukkeen
palamaan he alkoivat tutkia laivassa
ilmestyvää sanomalehteä.
"Hei Joe!" huudahti lääkäri minulle.
"Tiissähän on meidän tämän
illan konserttiohjelma! Mitä hyvää
sinä meille esität?'* ^
naisemme ovat liian vaatimattomia,
r^ikä johtunee miehen herruudesta,
^odin ja köyhyyden painostuksesta,
loistamalla nämä kahleet j a asettajalla
nainen miehen veroisena yhteiskunnalliseen
työhön ja vastuuseen
kasvaa tasavertaisuus hetkessä
esille. Siis politikohnaan tyttöset
-•^ailiki. niin aukeaa tämä" "sesam",
kuuluu kirvesmies Niemen kehoitus.
— Minä en ole mikään järjestöih-
^•i'ien. sanoi Tuntematon Mies,' jolta
myöskin pyysimme lisäselvitystä
y:hän kipeään kysymykseen. — Euk-
"•'l'-' l i ole koskaan ollut politiikasta
'nmi.tunut — lukuimottamatta nii-
"'i"!-;!!a. joita sattuu maitokaupas-
• • •^^u!r!llaan. Jos h än päättäisi ru-
••' • ^-.vniään kokouksissa ja lilttyi-
.'-1 p.kin järjcstööii. ei kai minul-niitään
sitä vastaan. Ehkäpä
neliä sitten illalla työstä tulles-
• olisi jotakin uutta kerrottavaa
iaiiureiden perheasioiden ja sen-
'^'>ten lisäksi. ~ Uusi Nainen.
Vastasin parilla sanalla ia käänsin
kylkeä, sillä on todella nautiiito saa-da^
oikoilla pehmeällä jousipatjalla
valtameren "aaltojen tuuditellessa u-nen
ja horroksen väfitilaan. Nukahdin
ja heräsin vasta singnaalitorven
aamiaiskutsuun.
Kun saavuimme avaraan ruokasaliin
oli täällä jo täysi touhu käynnissä.
Aina touhukas kapteenimme
on tietysti nytkin äänessä. Hänen
pöytäänsä on sijoitettu joukko australialaisia
filmitähtiä, jotka ovat
matkalla Honoluluun filmaamaan.
Aivan oven edessä istuu niinikään
, hauska seurue — neljä brittiläistä
eläkkeellä olevaa upseeria, jotka ovat
maailmansodan loputtua yhtämittaa
purjehtineet kaikkia .seitsemää suur-
. ta-^, valtamerta eivätkä ole vieläkään
saaneet meri-ilmasta kyllikseen.
Tuotuaan pöytään kaikenlaisia
herkkuja stuertti kysyi, haluaisiko
kukaan mitiiSti lempiruokaansa. Sanoin
haluavani luumukiisseliä kerman
kera. Tuota herkkuani pian i l -
mestyi pöytäämme suuri kulhollinen.
V'oiko kukaan lukijoista arvata mikä
oli "^'taivaan valtakunnan poikien",
kiinalaisten herkkua? Sitäkin oli laivassa
saatavana, vaikka tosin kannu-tettuna.
Onneksi olin jo ehtinyt lopettaa
aamiaiseni, kun naapurini alkoivat
pistää poskeensa mieliruokaansa
— palvattuja kastematoja. M a kunsa
kullakin, ajattelin. Lisäksi
näin Shanghain tienoilla kiinalaisten
herkuttelevan koiran ja kissanlihalla.
Eläimet vietiin narusta taluttaen pannuhuoneeseen,
jossa ne vasaralla napautettiin
toiseen maailrriaan jar-savustettiin
karvoineen päivineen.
Jäätelöä tarjoiltiin päivät päästään
ja ''lemon aquashia" huljui satojen
olkipilHen läpi. Ihohuokosemme olivat
kuin suihkulähteet ja pyyheliina
piti aina olla matkassa.
Laivan uima-allas tarjosi jonkinlaisen
pakopaikan tropiikin^ kiusaamalle
sielulle. Naisia ja herroja varten
oli * r i kylpyajat. iMutta niinkuin
usein muuallakin kävivät naisten
kellot täälläkin ''huonosti''. Senyuok- .
si saattoikin nähdä esim. laivan lääkärin,
ministerin ja kolmen N-ederinei-don
yhtäaikaa polskuttelemassa välttäen
suurmaailmallisella taidollaan
kaikkia loukkaavia yhteentörmäyksiä
ja antaen luontevalla; sujölla pienet
anteeksi. Altaan ympäristössä kaikui
imartelevia kohteliaisuuksia.
Kaikilla pilkillä vpJtamerimatkoil-la
järjestetään matkustajien huviksi
ainakin yksi konserttitilaisuus, johon
kaikki matkustajat luokkaeroi-tuksitta
kutsutaan. Tavallisesti tämä
juhlatilaisuus pidetään ensimmäisen
luokan juhlasalissa. Tässä samoin
kuin sunn^ntaiaamusin viete-tetyissä
jumalanpelvelustilaisuuksis-sakin
tarjoutuu jokaiselle matkustajalle
mahdollisuus käväistä ensimmäisen
luokan puolella. Tavallisesti
kansainvälinen Punaisen Ristin vh-distys
järjestää tilaisuudet, joista
tulot sataprosenttisesti toimitetaan
puutetta kärsivien nierimiest(>n hyväksi.
Ohjehiian esittäjien kyky on
tasoltaan mitä vaihtelevin ja niinpä
saattaakin esim. maailmankuulun Pa-derewskyn.
jälkeen ilmestyä laivalle
joku dollariprinsessa. jolla on enemmän
tai vähemmän "luonnonääntä'',
tai ohjelman loppuosassa jopa
laivan parturikin esittämään kammallaan
mitä eriskummallisimpia l i rutuksia.
Soitin pari suomalaista sävellystä
orkesterin säestyksellä ja lisää vaadittiin.
Suomalainen musiikki on täällä
etelässäkin hyvin pidettyä. Kiitos
siitä ennenkaikkea Sibeliukselle. Pia-nonsoittajia
on tällaisilla matkoilla
eniten tarjolla.
Olen usein ihmetellyt, minkä kuolemansynnin
norjalainen Sinding lienee
.^aikoineen tehnyt, koska sallimus
usuttaa kaikki pianotautiset hänen
Friihlingsrauscheninsa kimppuun.
Kaikkialla maapallollamme vedetään
salkusta kainosti esiin vaaleanpunainen
vihko Sindingiä. Kaikki
soittajat sotkeutuvat bassojuoksu-tuksissa.
Samoin kävi eräälle eurooppalaiselle
diivalle, joka tietysti oli
valinnut sen ohjelmanumerokseen.
Päästyään onnellisesti bassosooloon
saakka ei vasen käsi tiennyt mitä
oikea tekee, ja kappale lysähti kasaan
kuin korttitalo. Syntyi kiusallinen
tauko esittäjämme katkaistessa
hiljaisiuiden laulumalla: "Oh — minä
en ole tottunut tähän pianoon!"
Sindingin Frulingsrauschen on koko
maailman naimattomien naisten äly-lioris<
intti, ja elleiN^ät he pääse naimisiin,
ennen kuin sen bassokohta
lakkaa reistailenuista, eixiit he pääse
koskaanI
Konsertin jälkeen alkoivat yleiset
tanssiaiset laivan 12-miehisen orkesterin
pitäessä rytmistä huolla. Hillitty
tangomusiikki, himmeät valot ja
iloinen seurapiiri vaikuttivat aivan
hiunnaavasti mielialaan, sliamppan-jan
kohoiltaessa tunnelmaa yhä korkeammalle.
Konsertin johdosta sain
tilaisuuden tutustua lukuisiin huo-maiiaviin
henkilöihin, joiden vieraanvaraisuutta
safft sittemmin runsaasti
kokeo maailman eri kulmilla liikkuessani.
Menimme kannelle jatka-ma,-
in toivekonserttejamme. Oli tähtikirkas
yö. Kuu N-alaisi ihmeellisesti.
meren pintaa. Voimakas ananaksen
tuoksu täylti ilman. — Hedelmiä oli
laatikoit tain vläkannella.
Meidän i^uriistellessamnie kannella
saapui laivaan kolkko vieras, kuolema.
Eräs laivamiehistä lauloi pa-raillaan
ukulelellaan säestäen , mutta
muisti yht'äkkiä vainajan ja vaikeni.
Sitäpaitsi hän näki matruusien
nousevan laivan uumenista vartioup-seerin
komentaessa ja järjestäytyvän
riviin kuin tarkastusta vartem Hän
kiiruhti paikalleen huolestunut ilme
kasvoillaan.
-Aivan uusi pitkä lankku asetettiin
laivan kannelle. Toinei; pää tj-önnet-tiln
ulos helposti kallistuvaan asentoon
merenpinnan ylle ja alhaalta
tuotiin neljän matruusin kantama
käärö, harmaa kangastuppi, joka i l maisi
kangistuneen ihmisruumiin
muodot.
".'\loha Ooen" sävelet katkeavat
kuin kitara särkyisi. Pieni seurueemme
nousee seisomaan. Salista kuuluva
hilpeä "Lambeth Walk'' lakkaa
sekin pian, ja kaikki rientävät kannelle.
Kuka on poissa? Ken meistä
ei koskaan enää saa nähdä Havaijia?
Laivan vauhtia hiljennetään-k
u n n e s koneet kokonaan lakkaavat
toiminnasta. Tuntuu kuin koko
laiva *olisi kuollut. Sen sykkivä
.sydän on lakannut toimimasta keskellä
aavaa merta.
Kapteenin annettua huomiota herättämättä
merkin astuu alimatruu-sien
ohjaaja puosu ja lukee arkipäiväisellä
äänenpainolla vainajalle tarkoitetun
viimeisen tervehdyksen.
Pastorin siunattua ruumiin kap-tcÄi
komentaa miehensä kallistani
i
; Piip
t * . . t ',
M 111 ;j
: Hv,
11
'L1
' i i
'i.l
"rl
. 5
' Hi
' . a
I
Vaticouvcrsaarcn duhoborit arvelevat, että heidän itienettclytaparisa, yhteistalous, on ainoa auttava ja
turvallinen toimenpide elämään nähden, jota Florence Podovnijj kitvannollisesti osoittaa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 14, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-06-14 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470614 |
Description
| Title | 1947-06-14-09 |
| OCR text | LAU,\XTAIXA KESÄKUUN 14 PÄIVÄNÄ . mm Elämyksiä etelämeren loistolaivassa - K i r j . JOSEF K A A R T I X EX Olen nnitkustellut kaukaisien Australian vesillä, Intianmerellä, jossa raju kaatosade ja häikäisevän kirkkaat salamat räiskyen lyövät kivitalon korkuisia aaltoja vsten. Atlantin kyntäjissä, joihin >^dellä kertaa mahtuu pienen kaupungin asukasluku. Kiinan vesillä, mutta sittenkin kaikkein unohtumättomimTnat elämykseni olen viettänyt etelämeren saarten mitaamattomilla ulapoilla. Etelämerellä, vähän ennen sotaa olin matkalla Hawaijia kohti amerikkalaisessa 25,000 tonnin aluksessa. Montereyssa. Olo laivalla oli järjestetty mahdollisimman viihtyisäksi. Aikaisin aa-nralla. heti kun ensimmäiset aurin-' gon säteet pilkistivät kirkkaalta taivaalta. a\-autui neljän hengen kojumme ovi ja äänettömästi liikkuen stuertti toi aamuteen. Tilauksesta sai vaihtoehtoisesti myös kahvia tai kaakaota. Anglosaksilaiseen tapan seurasi teen kera paahdettua valkoista -leipää ja marmelaadia. Samoin myös hedelmäkori, jossa oli monta lajia meheviä tropiikin hedelmiä. Jos silloin satuit raoittamaan s i l - niäkulmaasi tai kääntämään kylkeä tavalla, että palvelija otaksui sinun jo olevan hereillä, kuulit hänen toivottavan iloisella, mutta hillityllä "Good morning, SIK" Stuertin poistuttua yhtä äänettömästi kuin oli tullutkin kävin heti herkkuihin käsiksi. Laivamatkoilla vallitsee miltei sammumaton nälkä ja ruoka maistuu erinomaiselta. Paahdetun leivän ja hedelmien ihana tuoksu sai toisetkin hereille. N i i n pä huonetoverini, eräs lähetyssaarnaaja, hyppäsi ketterästi kuin orava lattialle ja avasi kabinetin pyöreän luukun selko selälleen. Raikas pasaa-dituuli puhalsi huoneeseemme. Toiset, kaksi matkatoveria, eräs uusseelantilainen lääkäri ja australialainen veh- :iä!armari. hieroivat silmiään ja pistettyään "'Chesterfield"-savukkeen palamaan he alkoivat tutkia laivassa ilmestyvää sanomalehteä. "Hei Joe!" huudahti lääkäri minulle. "Tiissähän on meidän tämän illan konserttiohjelma! Mitä hyvää sinä meille esität?'* ^ naisemme ovat liian vaatimattomia, r^ikä johtunee miehen herruudesta, ^odin ja köyhyyden painostuksesta, loistamalla nämä kahleet j a asettajalla nainen miehen veroisena yhteiskunnalliseen työhön ja vastuuseen kasvaa tasavertaisuus hetkessä esille. Siis politikohnaan tyttöset -•^ailiki. niin aukeaa tämä" "sesam", kuuluu kirvesmies Niemen kehoitus. — Minä en ole mikään järjestöih- ^•i'ien. sanoi Tuntematon Mies,' jolta myöskin pyysimme lisäselvitystä y:hän kipeään kysymykseen. — Euk- "•'l'-' l i ole koskaan ollut politiikasta 'nmi.tunut — lukuimottamatta nii- "'i"!-;!!a. joita sattuu maitokaupas- • • •^^u!r!llaan. Jos h än päättäisi ru- ••' • ^-.vniään kokouksissa ja lilttyi- .'-1 p.kin järjcstööii. ei kai minul-niitään sitä vastaan. Ehkäpä neliä sitten illalla työstä tulles- • olisi jotakin uutta kerrottavaa iaiiureiden perheasioiden ja sen- '^'>ten lisäksi. ~ Uusi Nainen. Vastasin parilla sanalla ia käänsin kylkeä, sillä on todella nautiiito saa-da^ oikoilla pehmeällä jousipatjalla valtameren "aaltojen tuuditellessa u-nen ja horroksen väfitilaan. Nukahdin ja heräsin vasta singnaalitorven aamiaiskutsuun. Kun saavuimme avaraan ruokasaliin oli täällä jo täysi touhu käynnissä. Aina touhukas kapteenimme on tietysti nytkin äänessä. Hänen pöytäänsä on sijoitettu joukko australialaisia filmitähtiä, jotka ovat matkalla Honoluluun filmaamaan. Aivan oven edessä istuu niinikään , hauska seurue — neljä brittiläistä eläkkeellä olevaa upseeria, jotka ovat maailmansodan loputtua yhtämittaa purjehtineet kaikkia .seitsemää suur- . ta-^, valtamerta eivätkä ole vieläkään saaneet meri-ilmasta kyllikseen. Tuotuaan pöytään kaikenlaisia herkkuja stuertti kysyi, haluaisiko kukaan mitiiSti lempiruokaansa. Sanoin haluavani luumukiisseliä kerman kera. Tuota herkkuani pian i l - mestyi pöytäämme suuri kulhollinen. V'oiko kukaan lukijoista arvata mikä oli "^'taivaan valtakunnan poikien", kiinalaisten herkkua? Sitäkin oli laivassa saatavana, vaikka tosin kannu-tettuna. Onneksi olin jo ehtinyt lopettaa aamiaiseni, kun naapurini alkoivat pistää poskeensa mieliruokaansa — palvattuja kastematoja. M a kunsa kullakin, ajattelin. Lisäksi näin Shanghain tienoilla kiinalaisten herkuttelevan koiran ja kissanlihalla. Eläimet vietiin narusta taluttaen pannuhuoneeseen, jossa ne vasaralla napautettiin toiseen maailrriaan jar-savustettiin karvoineen päivineen. Jäätelöä tarjoiltiin päivät päästään ja ''lemon aquashia" huljui satojen olkipilHen läpi. Ihohuokosemme olivat kuin suihkulähteet ja pyyheliina piti aina olla matkassa. Laivan uima-allas tarjosi jonkinlaisen pakopaikan tropiikin^ kiusaamalle sielulle. Naisia ja herroja varten oli * r i kylpyajat. iMutta niinkuin usein muuallakin kävivät naisten kellot täälläkin ''huonosti''. Senyuok- . si saattoikin nähdä esim. laivan lääkärin, ministerin ja kolmen N-ederinei-don yhtäaikaa polskuttelemassa välttäen suurmaailmallisella taidollaan kaikkia loukkaavia yhteentörmäyksiä ja antaen luontevalla; sujölla pienet anteeksi. Altaan ympäristössä kaikui imartelevia kohteliaisuuksia. Kaikilla pilkillä vpJtamerimatkoil-la järjestetään matkustajien huviksi ainakin yksi konserttitilaisuus, johon kaikki matkustajat luokkaeroi-tuksitta kutsutaan. Tavallisesti tämä juhlatilaisuus pidetään ensimmäisen luokan juhlasalissa. Tässä samoin kuin sunn^ntaiaamusin viete-tetyissä jumalanpelvelustilaisuuksis-sakin tarjoutuu jokaiselle matkustajalle mahdollisuus käväistä ensimmäisen luokan puolella. Tavallisesti kansainvälinen Punaisen Ristin vh-distys järjestää tilaisuudet, joista tulot sataprosenttisesti toimitetaan puutetta kärsivien nierimiest(>n hyväksi. Ohjehiian esittäjien kyky on tasoltaan mitä vaihtelevin ja niinpä saattaakin esim. maailmankuulun Pa-derewskyn. jälkeen ilmestyä laivalle joku dollariprinsessa. jolla on enemmän tai vähemmän "luonnonääntä'', tai ohjelman loppuosassa jopa laivan parturikin esittämään kammallaan mitä eriskummallisimpia l i rutuksia. Soitin pari suomalaista sävellystä orkesterin säestyksellä ja lisää vaadittiin. Suomalainen musiikki on täällä etelässäkin hyvin pidettyä. Kiitos siitä ennenkaikkea Sibeliukselle. Pia-nonsoittajia on tällaisilla matkoilla eniten tarjolla. Olen usein ihmetellyt, minkä kuolemansynnin norjalainen Sinding lienee .^aikoineen tehnyt, koska sallimus usuttaa kaikki pianotautiset hänen Friihlingsrauscheninsa kimppuun. Kaikkialla maapallollamme vedetään salkusta kainosti esiin vaaleanpunainen vihko Sindingiä. Kaikki soittajat sotkeutuvat bassojuoksu-tuksissa. Samoin kävi eräälle eurooppalaiselle diivalle, joka tietysti oli valinnut sen ohjelmanumerokseen. Päästyään onnellisesti bassosooloon saakka ei vasen käsi tiennyt mitä oikea tekee, ja kappale lysähti kasaan kuin korttitalo. Syntyi kiusallinen tauko esittäjämme katkaistessa hiljaisiuiden laulumalla: "Oh — minä en ole tottunut tähän pianoon!" Sindingin Frulingsrauschen on koko maailman naimattomien naisten äly-lioris< intti, ja elleiN^ät he pääse naimisiin, ennen kuin sen bassokohta lakkaa reistailenuista, eixiit he pääse koskaanI Konsertin jälkeen alkoivat yleiset tanssiaiset laivan 12-miehisen orkesterin pitäessä rytmistä huolla. Hillitty tangomusiikki, himmeät valot ja iloinen seurapiiri vaikuttivat aivan hiunnaavasti mielialaan, sliamppan-jan kohoiltaessa tunnelmaa yhä korkeammalle. Konsertin johdosta sain tilaisuuden tutustua lukuisiin huo-maiiaviin henkilöihin, joiden vieraanvaraisuutta safft sittemmin runsaasti kokeo maailman eri kulmilla liikkuessani. Menimme kannelle jatka-ma,- in toivekonserttejamme. Oli tähtikirkas yö. Kuu N-alaisi ihmeellisesti. meren pintaa. Voimakas ananaksen tuoksu täylti ilman. — Hedelmiä oli laatikoit tain vläkannella. Meidän i^uriistellessamnie kannella saapui laivaan kolkko vieras, kuolema. Eräs laivamiehistä lauloi pa-raillaan ukulelellaan säestäen , mutta muisti yht'äkkiä vainajan ja vaikeni. Sitäpaitsi hän näki matruusien nousevan laivan uumenista vartioup-seerin komentaessa ja järjestäytyvän riviin kuin tarkastusta vartem Hän kiiruhti paikalleen huolestunut ilme kasvoillaan. -Aivan uusi pitkä lankku asetettiin laivan kannelle. Toinei; pää tj-önnet-tiln ulos helposti kallistuvaan asentoon merenpinnan ylle ja alhaalta tuotiin neljän matruusin kantama käärö, harmaa kangastuppi, joka i l maisi kangistuneen ihmisruumiin muodot. ".'\loha Ooen" sävelet katkeavat kuin kitara särkyisi. Pieni seurueemme nousee seisomaan. Salista kuuluva hilpeä "Lambeth Walk'' lakkaa sekin pian, ja kaikki rientävät kannelle. Kuka on poissa? Ken meistä ei koskaan enää saa nähdä Havaijia? Laivan vauhtia hiljennetään-k u n n e s koneet kokonaan lakkaavat toiminnasta. Tuntuu kuin koko laiva *olisi kuollut. Sen sykkivä .sydän on lakannut toimimasta keskellä aavaa merta. Kapteenin annettua huomiota herättämättä merkin astuu alimatruu-sien ohjaaja puosu ja lukee arkipäiväisellä äänenpainolla vainajalle tarkoitetun viimeisen tervehdyksen. Pastorin siunattua ruumiin kap-tcÄi komentaa miehensä kallistani i ; Piip t * . . t ', M 111 ;j : Hv, 11 'L1 ' i i 'i.l "rl . 5 ' Hi ' . a I Vaticouvcrsaarcn duhoborit arvelevat, että heidän itienettclytaparisa, yhteistalous, on ainoa auttava ja turvallinen toimenpide elämään nähden, jota Florence Podovnijj kitvannollisesti osoittaa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-06-14-09
