1951-11-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•B
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLESTI)
T . T i . ! K K r y , the only Pinnish literary weekly ha Canada
Fublished and printed by the Vapaus Publishing Company
Lönited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Kegistered at the Post Office Department, Ottawa, as
secoiMi class matter.
liiekki ihnestyy jokisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luette-vaa.
1 vuosikerta .$4.25
6 kuulutta 2.50
1 vuosikerta . . . . . .$3.50
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00
3 kuukautta . . . . . . . . . . 1.25
SUOMEEN 3A MUS7ÄEXE lÄKOMÄIMJS
1 vuosikerta ..........$5.00 6kuukautta . . . . . . . . . . 2.75
IILMOIT0Se!NNÄT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00; Kuo-lemanilmoitus
$3:00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $2.(M>. Kirjeenvaihtoilmoitukset ^IM.
Brikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
bn lähetettävä maksu etukäteen,
^iamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki liiekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
Iki^tantajan nimeen: Vapaus Publishing Company L^ted.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Lhni-ted,
100«-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J, W. Saari.
liiekMin aiotut kirjoitukset osoitettava:
o BQ
ÖJemmepa ollut jäljessä asiamiehiä tänä syksynä! Huomasimme
sen vasta, kun eräältä Liekin asiamieheltä tuli
viime vuotinen lista täynnä joulutervehdyksiä Liekille ja mukana
huomautus, että missä tämän vuoden tervehdyslistat
viipyvät. Jaa, asian olimme kokonaan unohtanut ja samoin
senkin, että tänä vuonna kuten muinakin vuosina, tulee erikoinen
lehtemme joulumiiiiero.
No, mitäpä siinä sitten muuta kuin toimintaan. Lista
pantiin painoon ja tässä numerossa se on jo julkaistuna. Tätä
lehdessä olevaa listaa voi käyttää ainakin siihen saakka,
kunnes saa erikoiset listat — asiamiehet nimittäin. Kuka
hyvänsä voi tässä suhteessa toimia asiamiehen ominaiauu-desa
ja kerätä ykityisten ja liikkeiden sekä imyöskin järjestöjen
joulutervehdyksiä. Niitä voi kerätä muullekin paperillej ei
sen tarvitse ehdottomasti olla sellainen sitä varten painettu
lista Listat on tehty vain onnentoivotusten kerääjien työn
.he?pottamista vartren.
Yksi asia on tärkeä, nimittäin se, että nimet kirjoitetaan
mahdollisimman selvästi. Olisi ehkä parasta, että nimien
kerääj*ä kirjoittaa itse kaikki nimet listaan, että ne tulevat
samanlaisella käsialalla: Jotkut kirjoittavat toisinaan r—^
emme tahdo sanoa huonolla käsialalla, mutta hyvin hätiköiden
nimensä listalle ja siitä oh vaikea saada selvää. Useinkin
täytyy arvata ja tunnettu tosiasia on, että kun arvaamjaan
joutuu, arvaa aina väärin. Jokainen luonnollisesti hsduaa
«aada nimensä lehteen selvästi ja oikein.
Lehtemme jöuliih ja uuden vuoden numero ilmestyy joulukuun
22 päivälle päivättynä ja .siksi on tärkeää, että kaikki
listat palautetaan joulukuun 10 päivään mennessä. Kiire
täsiä vähän taitaa tulla niniien keräyksessä, mutta q||L|öme
syyn päällemme, sitä tämä asia olisi pitänyt "meidän^puoleltamme
huomioida jo paljon ennemmin. Mutta paljon Soidaan
tehdä lyhyessäkin ajassa, kunhan asiaan tartutaan toimella
•kiihni.
Tähän joulun ja uuden vuoden numeroon halutaan myöskin
kirjoituksia ja runoja, joten kehoitamme kaikkia kynäilijöitä
huomioimaan tämänkin seikan. Kirjoitukset saavat luoh-nollisesti
olla muunkin, ettei vain joulun ja uuden vuoden aiheisia,
mutta parempi olisi, että ne ölisK'at jouluaiheisia, koska
re antavat paremmin juhlatunnun.
Onnentoivotukset, varsinkin joulun ja uuden vuoden toivotukset
o\'at käytännöllisiä, sillä siten voi monelle ystävälleen,
omaisilleen ja tuttavalleen mukavalla ta\'alla ilmoittaa osoitteensa.
Monet ovat täten nähneet, että heidän se tai tämä
tuttavansa ön \'ielä elossa ja asuu siellä ja siellä. Monasti on
feurauksena ollut kirjevaihto ja vanhojep muistojen verestäminen
sellaisten henkiföitten \'i3ilillä, jotka eivät vuosikausiin
o> tietäneet mitään toisistaan. Siis lehdessä Jervehtiminen
on h3'ödyllistäkm monessa suhteessa.
Keholtamme erikoisesti metsäkämpillä ottamaan kiinni tästä
onnentoh-otusten keräyksestä, sillä metsämiehet ovat yleensä
liikkuvaa väkeä ja he haluavat ilmoittaa tuttavilleen ja
ystävilleen, mis^ä he joulun aikana ovat. Nimien keräys
käykin siellä hyvin, sillä ei ole pitkiä matkoja käveltävänä,
kuten useinkin on esimerkilcsi farmiseuduilla.
Uskomme Liekin ystävien telieran parhaansa tässäkin
kampanjassa kuten kaikissa muissakin kampanjoissa lehtensä
h>"väksi ja tiedämme heidän onnistuvan.
. . Kirj. SELMA
ONKO kärsimään luotu Korean j^ansa^
s£n känsä joukot tuhon koketnaau?.
Onko uhraamaan se luotu ainoansa, -
verenkin kziihtuneista suonistäait?
Elänyt ama olet kuin vieraslainen
omassa synnyinmaassas, poloinen.
Työskennellyt vieraan orjaruoskan alla,
päivästä päivään vapautta kaivannut.
Kokenut olet nälkävuosien kauhut; •
taudit, rutto, kalleimpasi riisti.
Ja vaikka unohtaisit ajo^n menneen,
nykyisyys sulle tarjoaa kaameimman.
Ei kukaan tulkita voi tuskiasi,
ei kärsimystes mittaa kuvata.
On tuhansien sydän sykkimästä laannut,
oi, mitä olettekaan kokeneet.
Kysyn mein itseltäni, ajatellen, odotan:
Loppuneeko sodan kauhut nää
milloinkaan?
Etsm vastausta, enkä muuttaa voi
kun kaukaa ääni korvihini huminoi.
Se urhea kansa, joka sortumatta kesti
tuon kaiken elinvoimallaan,
ei mikään mahti maailmassa estä,
'se kerran vapauden ja rauhan
saavuttaa.
Jk Y ii
Nainen voi pitää salaisuuden, mutta hänen täytyy kertoa
se jollekin, todistaakseen, että hän tietää sai. — Saiiter,
SivuZ
Daniel Defoe kuuluu niihin harvoihin
ja valittuihin kirjailijoihin, joiden on onnistunut
luoda vuosisadasta toiseen elä-'
vä roniaani- tai näjrtelmähenkilö. Hänen ^
"Robinson Crusbensa" kestää vertailun
Hamletin, Don Quijoten ja maailman-kirj^
lisuuden muidenkin kuuluisaih
hahmojen kanssa. Näin sittenkin, että
monet lukijat ovat nähneet ainoastaan
lyhenneltyjä ja mukailtuja laitoksia hänen
maineikkaasta romaanistaan.
Defoe syntyi Lontoossa v. 1659 ja
kuoli 1731. Hän sai hyvän kasvatuksen
ja koki vaiherikkaan elämän. Suuri<mr
man osan ajastaan hän uhrasi politiikalle,
vaikuttaen kulissien takana taitavana
ja taajaan käytettynä satiirien, par-jauskirjoitusten
ja muiden piopagända-tuotteiden
sepittäjänä. Puoluetta hän
vaihtoi, aina tarpeen tullen taitavasti.
Hän toimitti niinikään muuatta Englannin
ensimmäistä aikakauslehdistä ja saavutti
suuren menestyksen kansanomaisena
kynänidikana.i^äntä sanotaankin
maailman ensimmäiseksi tähtiluokan sa-nomalAtimieheksif
Vasta kuudettakymmentä käydessään
Defoe rupesi kirjoittamaan TCfliiaaneja.
Silläkin linjalla häh osasi vetää oikeasta
nuorasta, koska hän sulatti kerrontaansa
uskottavia todellisuuspiirteitä. Useimmissa
alkukauden kirjoissaan hän käsitteli
tositapahtumia ja oikeita henkilöitä,
ja niiden voima piilee ympäristökuvauksessa
ja suorasukaisessa kerronnassa,
kun taas varsinainen ihmisten hahmottelu
tuskin kiinnosti häntä.
Defoe kirjoitti lukuisia romaaneja,
mutta "Robinson Crusoeta" lukuunottamatta.
useimmat niistä on unohdettu.
Hänen tartuttava kuvauksensa ruton
riehumisesta Lontoossa voi saada vieläkin
lukijoita, samaten hänen seikkailuromaaninsa
"Kapteeni Shingleton" ja
"Eversti Jack", sekä kertomuksensa kevytkenkäisestä
naisesta, "Moll Flander-sista".
Ellei Defoe olisi kirjoittanut "Robinson
Crusoeta'*, häntä tuskin tunnettaisiin
enää Englannin ulkopuolella. Se
olisi suuri vahinko, sillä joskin tarina
haaksirikkoisesta merhniehestä Pn hänen
paras kirjansa, ovat muutkin hyvin antoisia.
Niille on ominaista samanlainen
raikas, hilpeä todellisuusvaikutelma kuin
hänjen .suurelle, täysosumalleenkin.
17 piiväjai. 1951
Suomen Rauhanpuoiustajain keskiistöimikunta on Ifehin-gissä
ensi kesänä pidettävien olympialaisten merkeissä anta-nut
julkHausuman/jossa päa#t€taa^ mseliin olympialaisaat-teen
herattajap Piene Öe tloii&ertin ajatuksia olympialais-ten
muodostuimsesta raulian ja eri «kansojen veljelUsen kamppailun
juhlaksi. Alla julkilausuma: ^
"Olympialaisaate, joka viime vuözisadan lopulla. Pierre de
Coubertin aloitteesta herätettiin, Tähti ajatuksesta: Oljinpia.
laiskisat ovat rauhanjuhla, veljellisen kamppailun juhla, missä
maailman kaikkien kansojen valiot iftittelevät^ ^35^.
arv^sina fotuim, väriin ja syntyperään katsomatta.
Tämä olympialaisaate liittyy oleellisesti kansojen rauhan-taisteluun.
Meidän suomalaisten, joilla bn kunnia toimia
seuraavien olympialaisten isäntäkansana, on annettava Helsingin
olympialaisille oikea aatesisältö: kansojen ystä^vyden
ja veljeyden sisältö.
Me näemme tänään mielettömien sotavalmistelujen uhkaavan
maailman rauhaa. Joissakin maissa kansat on jo
syösty sodap kaikkiin kauheuksiin. Omassakin maassamme
näemme levit€?ttävän sotapropagandaa sekä vihaa ja ennakkoluuloa
kaikkien kansojen yhteistä rauhankamppailua vastaan.
Näemme yrityksiä kytkeä olyippialaisvalmisteluihinkin rau-hanvastaista
toimintaa^ kansalliskiihkoa ja puoluepoliittisia
pyyteitä. :^ *
Tällainen kansamme yaltayan enemmistön rauhantahtoa
loukkaava toiminta on estettävä. Jotta koko kansamme tuntisi
olympialaiset omikseen, bn eri piirien edustajat vedettävä
mukaan hiiden valmisteluiiiih. Kisojen valmisteluissa ja ni-den
aikana.ön osoitettava suomalaisten olevan — ei vain
urheilukansaa — vaan kansaa, joka yksimielisesti ja päättävästi
työskentelee maailman kaikkien kansojen rauhanomaisen
yhteistyön puolesta. Rauhanpuolustajat kehoittavat toteuttamaan
lämpimästi kannattamaansa Suomen kultamitalimies-ten
julkilausumaa, jossa velvoitetaan koko urheileva huomen
kansa jännittämään voimat taisteluun rauhan puolesta, sen
puolesta, että Helsingin kisat muodostuvat suuriksi Rauhan
Olympialaisiksi!"
OB i
Kun viime numerossa kirjoitimme kauneudenhoidosta tälfä
palstalla, jo silloin mainitsimme, että katsomme näiden asiain
kuuluvan myös työläisnaisille — ja ennenkaikkea juuri heille.
Tällä kerralla jatkamme juttua siitä, että huoliteltu ulkoasu
käsittää mielestämime muutakin kuin kasvot ja vaatteet. Myös
kätemme jäc4alkamniö kaipaavat hoitoa. Jos puhumme käsitteestä
kauniit kädet, joku saattaa hymyillä, että niiden
omistamiseen bn vain yksi keino: älä tee mitään, ei mitään,
ei ainakaan työtä! Tiedämme hyvin, että on paljon naisia,
joiden oh tehtävä likaisia ulkotöitä tai lioteltava käsiään päivät
päästään pesuvesissä Voimatta ajatella käsiensä pilalie-
* menoa. Sanoisimme kuitenkin/ että jokaisen tulisi varata
kotiinsa jotain glyseriinipitoista voidetta, jota iltasin hierotaan
käsiin. Ennen sitä on kädet luonnollisesti pestävä haaleassa
saippualioksessa. Puhtaus on eräs yksinkertaisin mutta
tärkein asia käsienkin hoidossa. Älkää unohtako irroittaa
pesun jälkeen ihoa kynsien ympäriltä. Laiminlyönnistä seu-i
aa helposti kynsipoimujen tulehdus jä ärtyminen. Kynnet
tulevat ruman muotoisiksi, kun n.s.puoliktiut kasvavat umpeen.
Kynsiä" ei pitäisi lainkaan leikata, vaan ainoastaan viilata.
Näin he säilyttävät pareihhiin muotonsa.
Liian hauraat ja ohuet kynnet kielivät kalkin puutteesta.
Älkää kuitenkaan luulko, että asia paranee, jos muutaman
päivän aikana nautitte källckitäbletteja. "Kalkkikuurin" on
jatkuttava säännöllisenä muutaman kuukauden ajan.
Monet nubret tytöt kuittaavat käsiensä hoidon yksinomaan
kirkuvanpunaisella kynsilakalla,' ikäänkuin se olisi jokin
kaikkitekevä voima. Ensinnäkin voidaan keskustella siitä,
onko yleensä luonnottoman värinen lakka kaunista ja toiseksi
voidaan sanoa, että monet kädet valituttavat sangen hyvin
hoidetuilta ilman kynsilakkaakin. Jos on liian lyhyeksi pureskellut
kynnet ja "isänmaata^ kynsien alla, lakka tekee aivan
tuhruisen vaikutuksen.
Ja entä sitten jalkaparkamme, jotka saavat kantaa raskaimman
kuorman. Kunpa ohnistuistmme aina valitsemaan
jaloillemme sopivat kengät, olisimme voittaneet paljon jalko-jenhoidon
alalla. Kuinka .fialjoniiäkeekä^^ kadulla naisia,
joiden kasvoilla on kärtyisiä iliniitä pelkästään sen vuoksi,
että muodin mukaan asteleminen tuotäaa heille jokaisella askeleella
kärsimyksiä; Monasti näkee, kuinka sopimattomien
kenkien ansiosta varpaat ovat mukautuneet aivan luonnottomaan
asentoon ja isonvarpaan kykeen muodostuvat rumentava
"päkiäinen", joka pilaa pian uudenkin jalkineen muodon.
Jos isovarvas kipeytyy ja alkaa riistottautua, sitä on h.vva
hieroa pyöristysliifckeellä kumpaankin suuntaan. Jos var\'as
alkaa kääntyä vinoon -ulos päin, jotkut ovat suositelleet korkin
asettamista yöksi isbn- ja etuvarpaan väliin, jotta jal*?
saisi jälleen oikean asentonsa. Nivätä voidellaan ennen korkm
asettamista jodilla. '
Henkilöt, joiUa on n.s. lättäjalat, väsyvät helposti ja saavat
selkäsäryn, jos joutuvat paljon seisomaan tai kävelemään.
TäUaisten henkilöitten tulisi hankkia itselleen kengän pohjalla
pidettävä jalkatuki. Se kyll^ aiheuttaa pienen menoerän,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 17, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-11-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511117 |
Description
| Title | 1951-11-17-02 |
| OCR text |
•B
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLESTI)
T . T i . ! K K r y , the only Pinnish literary weekly ha Canada
Fublished and printed by the Vapaus Publishing Company
Lönited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Kegistered at the Post Office Department, Ottawa, as
secoiMi class matter.
liiekki ihnestyy jokisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luette-vaa.
1 vuosikerta .$4.25
6 kuulutta 2.50
1 vuosikerta . . . . . .$3.50
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00
3 kuukautta . . . . . . . . . . 1.25
SUOMEEN 3A MUS7ÄEXE lÄKOMÄIMJS
1 vuosikerta ..........$5.00 6kuukautta . . . . . . . . . . 2.75
IILMOIT0Se!NNÄT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00; Kuo-lemanilmoitus
$3:00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $2.(M>. Kirjeenvaihtoilmoitukset ^IM.
Brikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
bn lähetettävä maksu etukäteen,
^iamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki liiekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
Iki^tantajan nimeen: Vapaus Publishing Company L^ted.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Lhni-ted,
100«-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J, W. Saari.
liiekMin aiotut kirjoitukset osoitettava:
o BQ
ÖJemmepa ollut jäljessä asiamiehiä tänä syksynä! Huomasimme
sen vasta, kun eräältä Liekin asiamieheltä tuli
viime vuotinen lista täynnä joulutervehdyksiä Liekille ja mukana
huomautus, että missä tämän vuoden tervehdyslistat
viipyvät. Jaa, asian olimme kokonaan unohtanut ja samoin
senkin, että tänä vuonna kuten muinakin vuosina, tulee erikoinen
lehtemme joulumiiiiero.
No, mitäpä siinä sitten muuta kuin toimintaan. Lista
pantiin painoon ja tässä numerossa se on jo julkaistuna. Tätä
lehdessä olevaa listaa voi käyttää ainakin siihen saakka,
kunnes saa erikoiset listat — asiamiehet nimittäin. Kuka
hyvänsä voi tässä suhteessa toimia asiamiehen ominaiauu-desa
ja kerätä ykityisten ja liikkeiden sekä imyöskin järjestöjen
joulutervehdyksiä. Niitä voi kerätä muullekin paperillej ei
sen tarvitse ehdottomasti olla sellainen sitä varten painettu
lista Listat on tehty vain onnentoivotusten kerääjien työn
.he?pottamista vartren.
Yksi asia on tärkeä, nimittäin se, että nimet kirjoitetaan
mahdollisimman selvästi. Olisi ehkä parasta, että nimien
kerääj*ä kirjoittaa itse kaikki nimet listaan, että ne tulevat
samanlaisella käsialalla: Jotkut kirjoittavat toisinaan r—^
emme tahdo sanoa huonolla käsialalla, mutta hyvin hätiköiden
nimensä listalle ja siitä oh vaikea saada selvää. Useinkin
täytyy arvata ja tunnettu tosiasia on, että kun arvaamjaan
joutuu, arvaa aina väärin. Jokainen luonnollisesti hsduaa
«aada nimensä lehteen selvästi ja oikein.
Lehtemme jöuliih ja uuden vuoden numero ilmestyy joulukuun
22 päivälle päivättynä ja .siksi on tärkeää, että kaikki
listat palautetaan joulukuun 10 päivään mennessä. Kiire
täsiä vähän taitaa tulla niniien keräyksessä, mutta q||L|öme
syyn päällemme, sitä tämä asia olisi pitänyt "meidän^puoleltamme
huomioida jo paljon ennemmin. Mutta paljon Soidaan
tehdä lyhyessäkin ajassa, kunhan asiaan tartutaan toimella
•kiihni.
Tähän joulun ja uuden vuoden numeroon halutaan myöskin
kirjoituksia ja runoja, joten kehoitamme kaikkia kynäilijöitä
huomioimaan tämänkin seikan. Kirjoitukset saavat luoh-nollisesti
olla muunkin, ettei vain joulun ja uuden vuoden aiheisia,
mutta parempi olisi, että ne ölisK'at jouluaiheisia, koska
re antavat paremmin juhlatunnun.
Onnentoivotukset, varsinkin joulun ja uuden vuoden toivotukset
o\'at käytännöllisiä, sillä siten voi monelle ystävälleen,
omaisilleen ja tuttavalleen mukavalla ta\'alla ilmoittaa osoitteensa.
Monet ovat täten nähneet, että heidän se tai tämä
tuttavansa ön \'ielä elossa ja asuu siellä ja siellä. Monasti on
feurauksena ollut kirjevaihto ja vanhojep muistojen verestäminen
sellaisten henkiföitten \'i3ilillä, jotka eivät vuosikausiin
o> tietäneet mitään toisistaan. Siis lehdessä Jervehtiminen
on h3'ödyllistäkm monessa suhteessa.
Keholtamme erikoisesti metsäkämpillä ottamaan kiinni tästä
onnentoh-otusten keräyksestä, sillä metsämiehet ovat yleensä
liikkuvaa väkeä ja he haluavat ilmoittaa tuttavilleen ja
ystävilleen, mis^ä he joulun aikana ovat. Nimien keräys
käykin siellä hyvin, sillä ei ole pitkiä matkoja käveltävänä,
kuten useinkin on esimerkilcsi farmiseuduilla.
Uskomme Liekin ystävien telieran parhaansa tässäkin
kampanjassa kuten kaikissa muissakin kampanjoissa lehtensä
h>"väksi ja tiedämme heidän onnistuvan.
. . Kirj. SELMA
ONKO kärsimään luotu Korean j^ansa^
s£n känsä joukot tuhon koketnaau?.
Onko uhraamaan se luotu ainoansa, -
verenkin kziihtuneista suonistäait?
Elänyt ama olet kuin vieraslainen
omassa synnyinmaassas, poloinen.
Työskennellyt vieraan orjaruoskan alla,
päivästä päivään vapautta kaivannut.
Kokenut olet nälkävuosien kauhut; •
taudit, rutto, kalleimpasi riisti.
Ja vaikka unohtaisit ajo^n menneen,
nykyisyys sulle tarjoaa kaameimman.
Ei kukaan tulkita voi tuskiasi,
ei kärsimystes mittaa kuvata.
On tuhansien sydän sykkimästä laannut,
oi, mitä olettekaan kokeneet.
Kysyn mein itseltäni, ajatellen, odotan:
Loppuneeko sodan kauhut nää
milloinkaan?
Etsm vastausta, enkä muuttaa voi
kun kaukaa ääni korvihini huminoi.
Se urhea kansa, joka sortumatta kesti
tuon kaiken elinvoimallaan,
ei mikään mahti maailmassa estä,
'se kerran vapauden ja rauhan
saavuttaa.
Jk Y ii
Nainen voi pitää salaisuuden, mutta hänen täytyy kertoa
se jollekin, todistaakseen, että hän tietää sai. — Saiiter,
SivuZ
Daniel Defoe kuuluu niihin harvoihin
ja valittuihin kirjailijoihin, joiden on onnistunut
luoda vuosisadasta toiseen elä-'
vä roniaani- tai näjrtelmähenkilö. Hänen ^
"Robinson Crusbensa" kestää vertailun
Hamletin, Don Quijoten ja maailman-kirj^
lisuuden muidenkin kuuluisaih
hahmojen kanssa. Näin sittenkin, että
monet lukijat ovat nähneet ainoastaan
lyhenneltyjä ja mukailtuja laitoksia hänen
maineikkaasta romaanistaan.
Defoe syntyi Lontoossa v. 1659 ja
kuoli 1731. Hän sai hyvän kasvatuksen
ja koki vaiherikkaan elämän. Suuri |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-11-17-02
