Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 11, 1952

              V .M- ( .
XKAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
U E B r a , the onlyPiimish Ut«raryweÄly to Canada
Published and printed by the Vapaus Publishtog Company
Lönlted, 100-102 E lm Street West. Sudbury. Onta^o.
Begistered at the Post Office Department, Qttawa, afi
second class matter. - - • >
Liekki lUnestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjalljsta ja tieteellistä luettavaa.*
THDTSVALTOmiN:
' l vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50f
TIIAUSHINNAT:
1 vuosikerta $3.50
6 kuukautta.-^.......... 2.00 6 kuukautta 2.65
8kuukautta 135
SUOMEEN JÄ MUOAIXE ULKOMAILLE
1 vuosikerta , : . . . • . . $ 5 . 0 0 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.75
ILMOnUSBINNAT:
75 senttiä palstatuiraialta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-ivfirsy
$1.00 ia kiitos $2.00. Karjeenvaihtoilmbitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen. .
AsiamiehHle myöimetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P.O. BOX «9 SUDBURY, ONT.
Göteborgissa pidettiin tänä kesänä pohjoismainen työväen
laulujuhla, jossa suomalaiset työläislaulajat jä soittajat siai-vat
varsin kiittävät arvostelut ruotsalaisissa lehdissä; Koska
tämänkin maan suomalaisille työläislaulajille on varmaankin
mielenkiintoista tietää suomalaisesta työväen musiikkliöiihinr.
naista ja sen kehityksestä, julkaisemme tällä palstalla Suomen
Työväen Musiikkilehden toimitxiskirjoituksen, missä käsi­tellään
yllämainitussa juhlassa esiintyneitä kuoroja jgi ver­taillaan
niitä ja niiden esityksiä toisiinsa. Kirjoitus kuuluu
seuraavasti:
Pohjoismaisilla työväen laulujuhlilla Göteborgissa
kiintyi huomio eri maiden työväehmusiikin luontee­seen
ja sen ulkonaiseen ilmenemismuotoon. Juuri
näillä juhlilla oli tilaisuus ensi kertaa vertailla niitä
keskenään. Silloin saattoi todeta suomalaisen työ-väenmusiikin
eron näiden muiden maiden ohjelmis­tosta.
Tanskan, Norjan ja Ruotsin työväenmusfikki
liikkuu voimakkain kansallisin tunnuksin. Viime ai­koina
on syntynyt monia yhteispohjoismaisia sävel­lyksiä,
joissa romantisoidusti maalataan pohjoismai­sia
luononnäkymiä ja muitakin aiheita. Sitävastoin
aatteellinen julistus, joka suomalaisessa työväenmu-siikissa
on etualalla ja riipaisevan voimakas paikoi­tellen,
joka polkee jykevästi hieman surumielisessä
ja raskaassa tahdissaan, melkein puuttuu niistä. Suo­malaisten
runoissa ja musiikissa taas on laajempi
kansainvälinen yhteenkuuluvaisuuden julistus etu­alalla
eikä pohjoismainen yhteistyö ole sille muut­tunut
vielä miksikään olennaiseksi eikä vaikuttanut
missään suhteessa järjestötoimintaamme. Isänmaal­listen
tunnusten puutteesta huolimatta suomalainen
työväenmusiikki ja sen ulkoiset ilmenemismuodot
kantavat kuitenkin omaperäistä kansallista luonnet­ta
sytj^tävän kansainvälisen veljeyden rinnalla.
Sitäpaitsi suomalaafleh työväen* musiikkikustan-nustoiminta
tarjoaa uutuuksia runsaanimin kuin
edellämainittujen maiden työväen kustannustoimin­ta.
Sikäläiset kuorot laulavat etupäässä lauluja, jot­ka
ovat puolen vuosisadan takaa ja vaikuttavat tyy-lillisestikin
jo vanhentuneilta. Suomalaisten ohjel-mbto
on vaihtelevampaa ja sisältää myös laajoja sä-velrunoelmia,
kun sitäpaitsi soitinmusiikin esittäjiä
oli vain Suomesta. Suomalaiset soittokunnat kulku­eessa
antoivat suuren panoksen marssittaessa juhla­paikalle
ja suomalaiset punaiset liput olivat kansain­välisen
aatteellisuuden tunnukset kulkueen yllä. Suo­malaiset
ottavat tämäntapaiset marssit juhlavan mie­lenosoituksen
luonteisina, kun taas esimerkii;si tans­kalaiset
mm. pajapukuineen ja pahvisine lekoineen
jne. halusivat antaa kulkueelle kevyempiä ulkoisia
työväen tuntomerkkejä. Suomalaisilta laulajilta
puuttuivat mj'öskin valkoiset laulajälakit, jotka oli­vat
tunnusmerkillisä muille mukanaolleille laulajille
sekä komeat laulajan\erkit joita joillakin laulajilla oli
rinnus tä>ninä, mutta joilla suomalainen työläismuu-sikko
ei mielellään koristaudu. Itse aseimoituminen
juhliin ja järjestelyihin oli suomalaisten kohdalta vä-hemmäin
korrektia, niutta erikielisinä ja siinä suh­teessa
unohdettuina ei tämä puoli liene ihmeteltä\'ää.
Tässä suhteessa varsinkin on suomalaisien saaminen
Marraskuun 26 p:nä esittää Cana­dan
Yleisradio oopperan "School
for Fathers'* ja siinä esiintyy Lu-cindan
osassa tvfontolainen kolora-tmmlaulajatm
Evelyn Gould. Vii­me
vuosien ai/ltina hän on esiinty­nyt
useissa radiorohjelmissa ja
myöskin näköradiossa Yhdysval­loissa
ja Canadassa
^apääy Ittullaat^
Suomessa on ollut yleisenä uskona
viimeaikoina, että koivun tul&a paran­taisi
syöpää ja muita tauteja. Koivun
tuhkaa on sieltä lähetetty muihinkin
maihin ja jotkut tämän maan suoma­laisetkin
ovat sitä tuoneet mukanaan
tänne Suomessa käydessään. Useissa
lehdissä ön ollut kirjoituksia, kuinka
tuolla tuhkalla ja samoja alkuaineita
sisältävillä tableteilla on ollut erittäin
parantava vaikutus.
Suomen Syöpäyhdistys on asian joh­dosta
antanut sanomalehdistölle seuraa­van
lausunnon:
Koska suuren yleisön keskuuteen
on viime aikoina levirihyt käsitys, et­t
ä koivun tuhkan sekä samoja alku­aineita
sisältävien tablettien käyttö
voisi parantaa syöpää, tahtoo Suo­men
Syöpäyhdistys huomauttaa, et­tei
näiden aineiden käytöllä ole voi­tu
todeta olevan mitään syöpää pa­rantavaa
vaikutusta. ' Sensijaan on
nyt jo havaittu, että koivun tuhkan
ja k o. tablettien käyttö on viivästyt-tänjrt
potilaiden saapumista ajoissa
asianmukaiseen hoitoon. '*
Voimattoman viha ja hampaattoman
tora kituu ja kituu kuin Pellon pojan
nälkä.
Ei sovi muoto pataan eikä kauneus
kattilaan.
pohjoismaiseen yhteistyöhön vaikeaa
eikä tunnu muuta kansainvälistä
kanssakäymistä kotoisemmalta.
Ylläolevassa selviää hj^^^ästi, miten
suomalainen työväenmusiikki on aat­teellisessa
mielessä huomattavasti edel­lä
muitti pohjoismaita. Se pyrkii aina
esittämään uutta ja sillä ouvsiihen va­raa,
koska sillä on käytettävänään huo-i^
iattava määrä uutta musiikkia. Tä­mänkin
maan suomalaiset työväen kuo­rot
voisivat saada ohjelmistoonsa paljon
uusia lauluja, kääntymällä Suomen
Työväen Musiikkiliiton puoleen, sillä
hyvin paljon meidänkin kuoromme esit­tävät
vielä vanhoja lauluja, jotka epäi­lemättä
ovat kauniita, mutta huomatta­vasti
vanhentuneita.
Kuorojemme ja Suomen työläiskuo-rojen
välinen kanssakävTninen ohjelmis­ton
suhteen olisi hyvin suositeltavaa.
Mitään suurempia vaikeuksia ei tässä
kanssakäjTnisessä liene. Varmaankin se
olisi hedelmällistä meille täällä. Ehkä
muslikkimiehemme ja -naisemme ottai­sivat
tämän mahdollisuuden huomioon­sa
ja katsoisivat, mitä -asian suhteen
voitaisiin tehdä. — J\VS.
kuva
SATOI hiljalleen. -Taidekaupan ovi oli auki t,,
Wollner päätti pistäytyä kaupassa.
ensm
taasti cLccupajin j a i^ciiacn xiayiceiyyn asetettuja
ten hän pysähtyi erään muotokuvan eteen Kuv
not,kuUatuttehykset. "
— "Ketä tämä kuva esittää, neiti?" 0
— Mikäli minä tiedän, erästä kenraalia '
— Kenraalia? Ketä? ' :
Tyttö kohautti olkapäitään. — Sitä saatte ky$va ta?
Jalta, minä en tiedä. Kiinnostaako muotokuva teitä >
— Kyllä ja ei! ;
Myyjätär 3fritti saada asiakasta ostamaan: ~ Hintaa
alennettu huomattavasti, teette hyvän kaupan. JaoniM
Iina ollut kuka tahansa, niin on ainakin varmaa, etta •
•ollut kuuluisa kenraali. ^ ^
\Vollner nyökkäsi ja laski, kuinka monta mitalia
kenraalin asetakin rintaa. — Kolmek>inmentä! ^
kymmentä teurastusta,, mutta tuhansia kuolleita jokais
ainoassa teurastuksessa! Tuhat kenraalia ja tuhat te
tusta! Järvi verestä ja vuori kuolleista ja meri kyj-neleisti
Tyttö oli vaiti.
- IVollner. selaili paperipinoa pienellä pöydällä. \Titä
hän piti kädessään erästä kuvaa, joka ilmeisesti oli perä'
jostakin aikakauslehdestä?'"^ Hän katseli sitä tarkkaan
nimenä oli "Itkevä äf*i".
— Mitä täm neiti?
^yyjlatär katseli ihmetellen ja ravisti ihmeissään
tään. Ei mitään. Näitä lehtiä käytämme paketteja
dessämriie.
—-Entä jos haluaisin ostaa kuvan?
Tyttö hymyili. — Voitte ottaa sen, ei se maksa mitään.
Wöllner asetti Itkevän äidin kuvan kenraalin muotoku
kulmaan.
— Ihanaa! Neiti, saanko ostaa tällaisen kultakehvl
tähän kuvaan?
— Totta kai! sanoi tyttö ja mainitsi hinnan.
. Wollner maksoi ja sanoi: — Te olette tietysti hämmi?
nyt. Katsokaa, maailmassa on kyllä ihmisiä, jopa aika
jonkin, jotka ovat ihasiuneita kenraalin muotokuvaan,
o\'at sitä sikSlj koska sota on heille kannattava liikejTi.
Mutta minulla on syytä olla kiinnostunut tästä itkeviltä"
öistä. Hän tulee saamaan kunniapaikan huoneessani. V
moni sydän murtui, kun meidän kaksi poikaamme kaatui-dassa
Hänen kätensä vapisivat kun hän otti kuvan. — N~
muistan vaimoni, aivan niinkuin tämä itkevä äiti. N"
hänkin itki kuolemaansa saakka.
'Nyt myöskin tyttö katsoi kuvaa. Siinä he seisoint. \'
ha mies ja nuori tyttö ja katselivat itkevän äidin kuvaa, 1
kuin olisivat kuuluneet yhteen. Se o l i k u i n velvoitus.
Milä tiedämme bakteereista!
Kaikkialla ympärillämme on lukemattomia näkjinättönil
pikkuolioita, bakteeretja. Niitä sopisi 25 sentin rahan
yhtenä kerroksena l'CX) miljoonaa.
Bakteerit lisääntjryät suotuisissa olosuhteissa niin n-asti,
että seitsemän tuntia myöhemmin ne peittäisivät en
män kuin miljoonan 25-senttistä. Bakteerit, joilla ei olej
kupuölta, ovat eläin- ja kasvikunnan rajamailta. Ne &
tyvät jakautumalla — joskus jopa kerran 20 minuutissa.
Bakteereja on monenlaisia, yksinäisiä pallomaisia (kokke­ja),
parittain esiintyviä kaksoiskokkeja, ketju- eli strepto­kokkeja
jne, Sauyanmuotoisia bakteereja sanotaan bssr
leiksi, esimerkiksi tuberkuloosi. Toisilla basilleilla on vai
karvoja, joiden avulla ne liikkuvat nopeasti.
•Monista bakteereista on ihmiselle suurta hyötyä. Ne e
vät maassa ja hajoittavat eläin- ja kasvijäännöbiä m «
kasvien ravinnoksi. Toiset taas ovat jatkuvasti hyödj
työssä, milloin esimerkiksi valmistetaan juustoa, täi milloin
parkitaan ^nahkoja tai valmistetaan olutta. Mutta ön^
massa myöskin monia erittäin vahingollisia baktefnp ^
laisia, jotka 'aiheuttavat ihmiselle kipuja ja tauteja,
usein kuolemankin. Juuri nämä bakteerit kiinnostaat
mistä eniten. Laboratorioissa niitä viljellään erit}n5is53^^
vintolaliuoksissa monenlaisia tutkimuksia varten. ^P^;^
vää ainetta siirretään pieni määrä ravintoliuokseen,^^^^
pinnalla bakteerit tasaisessa lämmössä ja suojattuina
twät pian. Syntyneiden kasvustojen väri ja "^^^1.
vat nopeasti niiden laadun. Nyt niistä Jokaisesta ote aa^^
sara koeputkeen kasvamaan. Uudet viljelmät, }0^^ ^
nen sisältää vain yhtä bakteerilajia — P^^^.^f ^ p^jj^js-pannaan
taas ns. termostaatin tasaiseen lämpöön.^ ^
viljelyksistä levitetään bakteereja lasilevylle ja^ä^J^^^.^
liiniväreillä, jotta niiden muodpj näkyisivät paremmin
koopissa. • on^'
Samanmuotoisia mutta muuten erilaisia bakteereja ^
kittava vielä toisin keinoin niiden käyttäytymistapoj ,
kaksi selvittämiseksi. Esimerkiksi, 1"""^^"^^^^^ fcis-suttavat
maidon, toiset taas synnyttävät sokeriliuoksen
su ja. Näin päästään perUle, mitä bakteerit ovat.
Sivu 2 I»auaiilaina« lokakuun U päivänä. 1952