1945-12-29-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
L A U . ^ - T X I X A , JOUiLUKUUN 29 PÄIVÄNÄ
TAIDE J A KULTTUURI
Terveisiä Ja metsä vähitellen tulee vallitsevaa- kasvavia tuuheita sypressejä ja luke-si.
Puutarhaan emme sisään pääs- mattomia erivärisiä kukkia, joiden
seet, koska sattui olemaan sunnuntai alkuperää ja kasvattamista meille i n -
ja puutarhan hoitaja oli C^mpo Bel- nostuksella selvitetään. Käydääa
lossa "vihreäpaitojen" paraatissa, sitten katsomassa täyshoitolaa, jonka
Sivumennen sanoen ovat vdhreäpai- avarassa oleskeluhallissa meille tar-dat,
''camisas \'«rdes", eräs vihreitä jotaan rafkasta vettä. Hvvältä vesi
Colonia Finlandezan suomalainen
väestö koettaa saada otetta uuteen
latimaahan ja viljelee- appelsihiin-taimia
myytäväksi,, siten turvatakseen
taloudellisesti tulevaisuutensa.-
; Alppelsiinien viljelys vientiä varten
on Brasiliassa- näinä vuosina
edistynyt huomattavasti ja. nykyääniin
on appelsiinrtarhöjen, istutus Rio
de Janeiron valtiossa^ johon suomalaisten
taimrvilj^joiden. : tiiolCtama
tavara suurimmaksi -osaksi myydään.
paitoja tunnusmerkkinään käyttävä,
Brasiliassa toimiva poliittinen puolue,
joka julistaa saattavansa Brasilian
ennenkuulumattoman onnelli-
Ensiksi siis yaan Walterille. Vanha,
elämänsä ehtoopuolta viettävä
täyshoitola-älueen laidalla. Meidän-
Dona Liisammeon XValterin mamman
vanha tuttu ja paljon niillä on
Ihailemme pihamaalla
Tarkemmin määritellen Rezenden Itatiaia vuoristoon, jos vaan ilma
kaupungin maalaiskunnasta, missä myöten iantaa; Tuumin siis ylösnoiis-tessani
jä taivaan merkkejä tirkistel-lessäni,
että autoretkihän tästä tä- yli laidan nykyiset vallanpitäjät, jot-nään
tulee. Kiireesti vaan «nsin jo- eivät kelpaa yhtään mihinkään,
teen aamukylpyyn ja sitten vähän Vaan eihän tuota auttanut liikolja
evästä taskuun! v murehtia, vaikka jäivätkin jkatso-
Lähtöpaikafle kerääntyi matkälai- matta valtion puut ja kufl^aset, sillä
sia kaikkiaan 16 henkeä. Kaikki ko- oirhan meillä j ^ l l ä kohne vierailu-toisin
sieltä suurten kirjailijoiden ja paikkaa, jotka karkki sijäitsivatkin
runoilijoiden, Aleksis Kiven j a Gab- siinä lähistöllä,
riel Tossun maasta. Kello oli 7 aamulla
kun automme ohjaaja, .joHa on
10 vuoden kokemus auton ajossa
täydessä käynnissä jä kysyntä on Argentiinan enemmän tai vähemmän
vihne.vuosina jopa ylittänyt tarjon- kuoppaisilla maanteillä, pani'moot-nan.
torin käyntiin, tarttui ohjauspyörään
Fazenda Penedo, sittemmin myös ja njin lähdettiin.
Cobnia Finlandeza nimeä käyttävä Aluksi kävi kulku oikeata tietä
suomalaissiirtola perustettiin vuonna myöten, mutta kun kerran Campö
1928 lopulla ja.on senjälkeen jontu- Belloon piti päästä, niin eihän auttanut
kamppailemaan v rahataloudellis- niit muu kuin lähteä ajelemaan cam- juteltavaa,
ten vaikeuksien kanssa. Monet ovat poa pitkin, jonkinlaiiien ruohottunut ^^^J^it»^^
pitäneet koko siirtolayritystä jo ko- polun- tai tientapainen väylä osviit- . ^ '
tonaan menetettynä, mutta toistai- tana. Hyviiihän sitä sentään eteen-seksi
se on sentään pystyssä-j^^ päin päästiin. Välillä kyllä vähän
ja omaa tälläkin ;ietkeJlä^v^ kallisteltiin oikealle ja - vasemmalle
kaksi .mah{ft>llisuuttä, jptkai.jokainen ja oli jokunen kuoppakin pontta an-yrJtys
saa noin niinkuin kumminlalh- tamassa. Vaan eihän, se mitään. Jo-jaisi
taipaleelle lähtiessään; joko ki, jonka poikki oli ajettava, oli ko- Texasin valtion yliopiston.oppilaat
menestyä ja vaurastua tafkka epä- tona tuottanut meille vähän pä^vai- ovat yiiöpistolleen rakentaneet yhden
onnistua ja,sortua, . caa, että mitenkä sitä siitä päästään, merkiflisimmän rakennuksen. Sen
* * ; jos vettä on paljon. Hyvin siitäkin nimi on *-*Kappeli metsäsä" ja sijait-ijäs
sunnuntaiaamu marraskuussa vaan päästiin. Vesi nousi kyllä as- see itäisen Texasin yfliireässä ja rau-
»rmon vuona 1935 valkeni jonkun- tinlaudoille ja taisipa konekin vähän hailisessa tammimetsässä,
verran pilvisenä,^ mutta ej sentään ryypätä, koska parisen kertaa otti ja Siinä, että he, ja etupäässä naiset,
erikoisemmin, sadetta tihkaavana ja pärskähti, mutta samassa oHiin jo ovat rakentaneet metsään rauhallisen
ffijijhenmun päivällä paistoikin sit- toisella rannalla ja matkaa jatke^^^^^ ;kappelin sellaisia pieniä kirkollisia
ten aurinko täydeltä; terältään. Oli rohkein mielin. Yritettiinpä vähän tilaisuuksia kuin kastetilaisuuksia ja
laätetty edellisellä viikolla, että sun- laulaakin, vaan taisi koko laulun.'- varsinkin vihkamätflisuuksia vartien
nirataina lähdetään kuorma-autolla, mahti häipyä penkin alle, koska ei romanttiseen ymiJäristöön, ei ole mi-jöka
kyllä palvelee henkilöautonakin mitään kunnollista saatu aikaan. tään erikoista mainitsemisen arvoista,
farpeen vaaliessa, Campo Bellon kau- Campo Sellosta lähtien oli tie tar- Mutta siinä, etftä tämä kappeli on
pungin- kautta pienelle huvimatkalle pgeksi h\-vää autohurjastelua varten
ja mies ohjauspyörän ääressä painoi-kin
lusikat pohjaan asti, koska moottori
pian pani ankaran vastalauseen-sellaista'
menoa vastaan saattaen veden
jäähd>^täjässä kiehumaan, 'f äy-
Entisen leningradilaisen rä'utasor- tietysti pysähtyä ja ottaa tien
sivulla kulkevasta joesta viileänipää
vettä, ennenkuin matkaa voitiin jatkaa.
Sitten kohta alkoikin tie nousta
ylöspäin niin jyrkästi, että saatiin
olla tyytjrväisiä kun moottoria tuon
maistuukin, sillä taivaankannella he-loittava
aurinko on saattanut kielenkannan
kuivamaan. Hoitolavieraita
ei tällä hetkellä ole enempää kuin
seksi, kun vaan ensm §aa heitetyksi yksi näkyvillä, mutta on sitä siinäkin.
jo kerrakseen: . elämänsä kukkeata
kevättä viettävä neiti tai rouva, mikä
lie. Täysi softamaalaus aina sormien
ja ehkä varpaiden kynsiä myöten.
"Keinuvaiset lanteet'V totesi
vanhin meiTcäläisistä, siten kai . i l maisten
muittenkin mielipiteen, koskapa
ei kuikaari eriävää mielipidettään
esittänyt. Tarkasteltiin sitte»
vähän ympäristöä. Kävin uimassa
saksalainen pariskunta, joka on van- joKeen padotu;^ uima-altaassa. Air
huuden päivänsä turvannut lähellä taan vierellä kyhjötti hylätt>-nä ja
sijaitsevan täyshoitolan perustajana rapistuneena eräitten suomalaisten
ja entisenä oinistajana, nyt omistaen kuusi vuotta sitten rakeritama sauna,
pienen" maapalstan ja sievän talon Sillä kun rakentatjat a&ansa tuimia
löylyjä otettuaan muuttivat pois, ei
löylynpttäjia ole muualta ilmaantunut
ja niin on sauna jäänyt muis-tomerkflcsi
suomalaisiten kylpyhar-
~. ti
Simonovin *Täivät ja
yöt" saavuttanut
tunnuksen
värin Konstantin Simonovin teos
"Päivät ja yöt" on saavuttanut Yh-
•Ij-svalloissa huomatun tunnustuksen
^en, että se on valittu kustannus-rakentanut
Hattulan vanhan kirkon
— jota pidetään kolmennenCoista
vuosisadan yhtenä pienten kirkkojen
rakennustaiteen merkkiteoksena —
piirustuksilla ja malliin, on meille
suomalaisillekin on mielenkiintoista.
Kuten, tiedetään, Hattulan kirkko
on rakennettu maakivistä, joita Texasissa
sillä seudulla ei ole. Mutta
texasilaiset ylioppilaat ovat kappelinsa
rakennukseen käyttäneet harmaata
kalkkikiveä, joka tekee sen
seen ovat koonneet ja luovuttaneet
ylioppilaiden vanhemmat ja ylioppilaat
itse sekä tehneet sunrimman o-san
työstä. Yksin tarpeelliset matot
ja penkkien tyynyihin tarvittavat
vaatteet naisylioppilaat ovat käsin
kutoneet ja valmistaneet. He ovat
tehneet myöskin maalauksen ja suurimman
osan taiteellisista kaiver-
V..
ruksista. Mutta siinäpä he ovatkin
saaneet näyttä ätatioaa nja rakkauttaan
työhönsä.
Ja että tämä "Hattulan kirkko" eli
Kappeli metsässä", kuten sitä nyt
kutsutaan, on myöskin tullut suosituksi,
osoittaa se, että joulukuussa
vuonna 1939. ja ennenkuin se oli vielä
täydellisesti valmiskaan ja toimeensa
vihitty (alttari, penkit, ikkunat
ja ovetkin olivat vielä poissa paikoiltaan)
tässä kappelissa toimitettiin
181 vihkimistilaisuutta ja ovat
ne kappelin valmistuttua jatkuneet
samassa tahdissa. Kappelista on tullut
erikoinen pyhättö avioliittoon ailii^
eiden ja kirjallisuuden harras- koville, sillä jokainen kestävään avio-lajien
erikoi^omitean toimesta huo- tuostakin kylmällä vedellä lepytellen Hattulan kirkon n^öiseksikin. Hoi- 'iiittoon afkova, niinkuin suomalaiset
^mmaksi marraskuun kkjaksi. yleensä eteenpäin päästiin, t i e kie- vikaaret on tehty tiilestä, samoin avioliitot kolmaramellatoista vuösisa-
Teos käsittelee Itaunokirjallisessa murteli pitkin vuoriston rinteitä. Oi- lattiat sitävarten valmistetuista tii-
"Juodossa Stalingradin sankarillista kealla puolella kohosi rinne jyrkästi Kstä. Ikkunoissa ja kirkon sisustuk-
!»iolustamista 70 päivän aikana. . taivasta kohden, väliin paljaana, ai- sessa on jäljennetty Hattulan vanhaa
Teosta on myyty Neuvostoliitossa noastaah rasvaruohoa kasvavana kirkkoa niin lähelle kuin se yleensä
JH 400,000 kappaletta ja arvostelijat kumpuna, välillä taas purojen not- voi olla mahdbllista. Kattotuolit ja
dalla olivat, menevät tähän Texasin
tammimetsään rakennettuun kirkkoon
vihittäväksi. Jos joku suomalaisista
sattuu matkustamaan Texasin
valtion itäisessä osassa, niin poi-
* ^ julistaneet sen siellä, parlhaak.- kelmissä kasvaen pensaikkoa ja met- /aiprot on tehty punapuusta, mutta «letkaapa katsomassa ja ihailemassa
ä imaisen armeijan, n^ovelliksi- Teos sää. Vasemmalla ammotti .aivan sehän siinä suhteessa oidcm mahdol- vanhaa. Hattulan kirkkoa
^ käännetty-en^annirikielelte ja on tien vieressä syviä kuiluja ja kuilu- -lisimman lähellä Suomen punaista
* ^ t u Canadassa Mussomnkusr jen pohjalla kohisi kivisessä uomas- hoiikaa. Ikkunamaalaukset, kyntti-
^ ^ Ä k e e n tokneita .nimteHä saan vuorflta virtaava joki. Kauem- läjalat ja kattoon sijoitetut valaistus-
^f>aj^ and Nights'^: kolmen dollarin paha eroitti sHmä Parahybajoen laitteet ovat ylioppflaät itse valmis-
iu"*i*ta^iisseennaa.. ,, '' ilaaaakkssoonn ccaammppooiinneeeenn jjaa aauutteerreeeessssaa ttaanneeeett.. Ovet on va'h n*i stettu mahon-
"^emieUessääa- rautäsonrar^ siintävät merivuoret, Serra do Mar, gista ja messingistä vanhojen ovien
^ ' ' ^ 1935 s a a l i a kirjoitti Simo- joiden takana Atlannin valtameri malliin. Kirkon taikka kappelin
* ^ tehtaansa seinälehteen runoja ja aaltojaan vyöryttelee. penkit on tehty Hattulan kirkon
hänet lähetettim - Kaiftaiseen Kello lähentelee puolta yhdeksää penkkien malliin ja koko sisustus
? ^ Hrjoittamaan veimläfe-japani- ja samassapa jo eräässä tienmut- niin, että heti sisään astuttuaan tun-taisteluista
IHko-Mongolias- kassa tuleekin näkyviin Brasilian tee olevansa ei'-kahdennnenkymme-
^ Sen jälkeen tbimi hän miltei jo- valtiolle kuuluva kasvitieteellinen nennen vuosisadan uudessa kirkossa,
rintamalla sotakirjeenvaih-- puutarha ^i 'Näillä seu- vaan kolmannentoista vuosisadan messa sijaitsevan vanhan kirkon mal-ja
palkittiin Punaisen lipun duin loppuvat myöskin kahvivilje- Hattulan vanhassa kirkossa. Ukseen ja jäljentäneet sen Texasm
*^ianierkillä. lykseUä aikoinaan autioitetut seudut Varat tämän kappelin rakenriuk- metsään, ei kertomuksessa mamita.
Amerikalainen naisten suuri kuukausilehti
"Mademoiselle" viime
huhtJkuun erikoisessa numerossa julkaisi
koko sivun kuvan kirkon sisustasta
ja kuvia sen rakermustyöstä,
(joissa kuvissa naiset ovat valmistamassa
esineitä kirkkoon ja holveja
maalaamassa, sekä kertomuksen itse
kiricon rakennxiksesta.
Mistä texasilaiset ylioppilaat ovat
saaneet aiheen ottaa kaiAana Suo-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 29, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-12-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki451229 |
Description
| Title | 1945-12-29-03 |
| OCR text | L A U . ^ - T X I X A , JOUiLUKUUN 29 PÄIVÄNÄ TAIDE J A KULTTUURI Terveisiä Ja metsä vähitellen tulee vallitsevaa- kasvavia tuuheita sypressejä ja luke-si. Puutarhaan emme sisään pääs- mattomia erivärisiä kukkia, joiden seet, koska sattui olemaan sunnuntai alkuperää ja kasvattamista meille i n - ja puutarhan hoitaja oli C^mpo Bel- nostuksella selvitetään. Käydääa lossa "vihreäpaitojen" paraatissa, sitten katsomassa täyshoitolaa, jonka Sivumennen sanoen ovat vdhreäpai- avarassa oleskeluhallissa meille tar-dat, ''camisas \'«rdes", eräs vihreitä jotaan rafkasta vettä. Hvvältä vesi Colonia Finlandezan suomalainen väestö koettaa saada otetta uuteen latimaahan ja viljelee- appelsihiin-taimia myytäväksi,, siten turvatakseen taloudellisesti tulevaisuutensa.- ; Alppelsiinien viljelys vientiä varten on Brasiliassa- näinä vuosina edistynyt huomattavasti ja. nykyääniin on appelsiinrtarhöjen, istutus Rio de Janeiron valtiossa^ johon suomalaisten taimrvilj^joiden. : tiiolCtama tavara suurimmaksi -osaksi myydään. paitoja tunnusmerkkinään käyttävä, Brasiliassa toimiva poliittinen puolue, joka julistaa saattavansa Brasilian ennenkuulumattoman onnelli- Ensiksi siis yaan Walterille. Vanha, elämänsä ehtoopuolta viettävä täyshoitola-älueen laidalla. Meidän- Dona Liisammeon XValterin mamman vanha tuttu ja paljon niillä on Ihailemme pihamaalla Tarkemmin määritellen Rezenden Itatiaia vuoristoon, jos vaan ilma kaupungin maalaiskunnasta, missä myöten iantaa; Tuumin siis ylösnoiis-tessani jä taivaan merkkejä tirkistel-lessäni, että autoretkihän tästä tä- yli laidan nykyiset vallanpitäjät, jot-nään tulee. Kiireesti vaan «nsin jo- eivät kelpaa yhtään mihinkään, teen aamukylpyyn ja sitten vähän Vaan eihän tuota auttanut liikolja evästä taskuun! v murehtia, vaikka jäivätkin jkatso- Lähtöpaikafle kerääntyi matkälai- matta valtion puut ja kufl^aset, sillä sia kaikkiaan 16 henkeä. Kaikki ko- oirhan meillä j ^ l l ä kohne vierailu-toisin sieltä suurten kirjailijoiden ja paikkaa, jotka karkki sijäitsivatkin runoilijoiden, Aleksis Kiven j a Gab- siinä lähistöllä, riel Tossun maasta. Kello oli 7 aamulla kun automme ohjaaja, .joHa on 10 vuoden kokemus auton ajossa täydessä käynnissä jä kysyntä on Argentiinan enemmän tai vähemmän vihne.vuosina jopa ylittänyt tarjon- kuoppaisilla maanteillä, pani'moot-nan. torin käyntiin, tarttui ohjauspyörään Fazenda Penedo, sittemmin myös ja njin lähdettiin. Cobnia Finlandeza nimeä käyttävä Aluksi kävi kulku oikeata tietä suomalaissiirtola perustettiin vuonna myöten, mutta kun kerran Campö 1928 lopulla ja.on senjälkeen jontu- Belloon piti päästä, niin eihän auttanut kamppailemaan v rahataloudellis- niit muu kuin lähteä ajelemaan cam- juteltavaa, ten vaikeuksien kanssa. Monet ovat poa pitkin, jonkinlaiiien ruohottunut ^^^J^it»^^ pitäneet koko siirtolayritystä jo ko- polun- tai tientapainen väylä osviit- . ^ ' tonaan menetettynä, mutta toistai- tana. Hyviiihän sitä sentään eteen-seksi se on sentään pystyssä-j^^ päin päästiin. Välillä kyllä vähän ja omaa tälläkin ;ietkeJlä^v^ kallisteltiin oikealle ja - vasemmalle kaksi .mah{ft>llisuuttä, jptkai.jokainen ja oli jokunen kuoppakin pontta an-yrJtys saa noin niinkuin kumminlalh- tamassa. Vaan eihän, se mitään. Jo-jaisi taipaleelle lähtiessään; joko ki, jonka poikki oli ajettava, oli ko- Texasin valtion yliopiston.oppilaat menestyä ja vaurastua tafkka epä- tona tuottanut meille vähän pä^vai- ovat yiiöpistolleen rakentaneet yhden onnistua ja,sortua, . caa, että mitenkä sitä siitä päästään, merkiflisimmän rakennuksen. Sen * * ; jos vettä on paljon. Hyvin siitäkin nimi on *-*Kappeli metsäsä" ja sijait-ijäs sunnuntaiaamu marraskuussa vaan päästiin. Vesi nousi kyllä as- see itäisen Texasin yfliireässä ja rau- »rmon vuona 1935 valkeni jonkun- tinlaudoille ja taisipa konekin vähän hailisessa tammimetsässä, verran pilvisenä,^ mutta ej sentään ryypätä, koska parisen kertaa otti ja Siinä, että he, ja etupäässä naiset, erikoisemmin, sadetta tihkaavana ja pärskähti, mutta samassa oHiin jo ovat rakentaneet metsään rauhallisen ffijijhenmun päivällä paistoikin sit- toisella rannalla ja matkaa jatke^^^^^ ;kappelin sellaisia pieniä kirkollisia ten aurinko täydeltä; terältään. Oli rohkein mielin. Yritettiinpä vähän tilaisuuksia kuin kastetilaisuuksia ja laätetty edellisellä viikolla, että sun- laulaakin, vaan taisi koko laulun.'- varsinkin vihkamätflisuuksia vartien nirataina lähdetään kuorma-autolla, mahti häipyä penkin alle, koska ei romanttiseen ymiJäristöön, ei ole mi-jöka kyllä palvelee henkilöautonakin mitään kunnollista saatu aikaan. tään erikoista mainitsemisen arvoista, farpeen vaaliessa, Campo Bellon kau- Campo Sellosta lähtien oli tie tar- Mutta siinä, etftä tämä kappeli on pungin- kautta pienelle huvimatkalle pgeksi h\-vää autohurjastelua varten ja mies ohjauspyörän ääressä painoi-kin lusikat pohjaan asti, koska moottori pian pani ankaran vastalauseen-sellaista' menoa vastaan saattaen veden jäähd>^täjässä kiehumaan, 'f äy- Entisen leningradilaisen rä'utasor- tietysti pysähtyä ja ottaa tien sivulla kulkevasta joesta viileänipää vettä, ennenkuin matkaa voitiin jatkaa. Sitten kohta alkoikin tie nousta ylöspäin niin jyrkästi, että saatiin olla tyytjrväisiä kun moottoria tuon maistuukin, sillä taivaankannella he-loittava aurinko on saattanut kielenkannan kuivamaan. Hoitolavieraita ei tällä hetkellä ole enempää kuin seksi, kun vaan ensm §aa heitetyksi yksi näkyvillä, mutta on sitä siinäkin. jo kerrakseen: . elämänsä kukkeata kevättä viettävä neiti tai rouva, mikä lie. Täysi softamaalaus aina sormien ja ehkä varpaiden kynsiä myöten. "Keinuvaiset lanteet'V totesi vanhin meiTcäläisistä, siten kai . i l maisten muittenkin mielipiteen, koskapa ei kuikaari eriävää mielipidettään esittänyt. Tarkasteltiin sitte» vähän ympäristöä. Kävin uimassa saksalainen pariskunta, joka on van- joKeen padotu;^ uima-altaassa. Air huuden päivänsä turvannut lähellä taan vierellä kyhjötti hylätt>-nä ja sijaitsevan täyshoitolan perustajana rapistuneena eräitten suomalaisten ja entisenä oinistajana, nyt omistaen kuusi vuotta sitten rakeritama sauna, pienen" maapalstan ja sievän talon Sillä kun rakentatjat a&ansa tuimia löylyjä otettuaan muuttivat pois, ei löylynpttäjia ole muualta ilmaantunut ja niin on sauna jäänyt muis-tomerkflcsi suomalaisiten kylpyhar- ~. ti Simonovin *Täivät ja yöt" saavuttanut tunnuksen värin Konstantin Simonovin teos "Päivät ja yöt" on saavuttanut Yh- •Ij-svalloissa huomatun tunnustuksen ^en, että se on valittu kustannus-rakentanut Hattulan vanhan kirkon — jota pidetään kolmennenCoista vuosisadan yhtenä pienten kirkkojen rakennustaiteen merkkiteoksena — piirustuksilla ja malliin, on meille suomalaisillekin on mielenkiintoista. Kuten, tiedetään, Hattulan kirkko on rakennettu maakivistä, joita Texasissa sillä seudulla ei ole. Mutta texasilaiset ylioppilaat ovat kappelinsa rakennukseen käyttäneet harmaata kalkkikiveä, joka tekee sen seen ovat koonneet ja luovuttaneet ylioppilaiden vanhemmat ja ylioppilaat itse sekä tehneet sunrimman o-san työstä. Yksin tarpeelliset matot ja penkkien tyynyihin tarvittavat vaatteet naisylioppilaat ovat käsin kutoneet ja valmistaneet. He ovat tehneet myöskin maalauksen ja suurimman osan taiteellisista kaiver- V.. ruksista. Mutta siinäpä he ovatkin saaneet näyttä ätatioaa nja rakkauttaan työhönsä. Ja että tämä "Hattulan kirkko" eli Kappeli metsässä", kuten sitä nyt kutsutaan, on myöskin tullut suosituksi, osoittaa se, että joulukuussa vuonna 1939. ja ennenkuin se oli vielä täydellisesti valmiskaan ja toimeensa vihitty (alttari, penkit, ikkunat ja ovetkin olivat vielä poissa paikoiltaan) tässä kappelissa toimitettiin 181 vihkimistilaisuutta ja ovat ne kappelin valmistuttua jatkuneet samassa tahdissa. Kappelista on tullut erikoinen pyhättö avioliittoon ailii^ eiden ja kirjallisuuden harras- koville, sillä jokainen kestävään avio-lajien erikoi^omitean toimesta huo- tuostakin kylmällä vedellä lepytellen Hattulan kirkon n^öiseksikin. Hoi- 'iiittoon afkova, niinkuin suomalaiset ^mmaksi marraskuun kkjaksi. yleensä eteenpäin päästiin, t i e kie- vikaaret on tehty tiilestä, samoin avioliitot kolmaramellatoista vuösisa- Teos käsittelee Itaunokirjallisessa murteli pitkin vuoriston rinteitä. Oi- lattiat sitävarten valmistetuista tii- "Juodossa Stalingradin sankarillista kealla puolella kohosi rinne jyrkästi Kstä. Ikkunoissa ja kirkon sisustuk- !»iolustamista 70 päivän aikana. . taivasta kohden, väliin paljaana, ai- sessa on jäljennetty Hattulan vanhaa Teosta on myyty Neuvostoliitossa noastaah rasvaruohoa kasvavana kirkkoa niin lähelle kuin se yleensä JH 400,000 kappaletta ja arvostelijat kumpuna, välillä taas purojen not- voi olla mahdbllista. Kattotuolit ja dalla olivat, menevät tähän Texasin tammimetsään rakennettuun kirkkoon vihittäväksi. Jos joku suomalaisista sattuu matkustamaan Texasin valtion itäisessä osassa, niin poi- * ^ julistaneet sen siellä, parlhaak.- kelmissä kasvaen pensaikkoa ja met- /aiprot on tehty punapuusta, mutta «letkaapa katsomassa ja ihailemassa ä imaisen armeijan, n^ovelliksi- Teos sää. Vasemmalla ammotti .aivan sehän siinä suhteessa oidcm mahdol- vanhaa. Hattulan kirkkoa ^ käännetty-en^annirikielelte ja on tien vieressä syviä kuiluja ja kuilu- -lisimman lähellä Suomen punaista * ^ t u Canadassa Mussomnkusr jen pohjalla kohisi kivisessä uomas- hoiikaa. Ikkunamaalaukset, kyntti- ^ ^ Ä k e e n tokneita .nimteHä saan vuorflta virtaava joki. Kauem- läjalat ja kattoon sijoitetut valaistus- ^f>aj^ and Nights'^: kolmen dollarin paha eroitti sHmä Parahybajoen laitteet ovat ylioppflaät itse valmis- iu"*i*ta^iisseennaa.. ,, '' ilaaaakkssoonn ccaammppooiinneeeenn jjaa aauutteerreeeessssaa ttaanneeeett.. Ovet on va'h n*i stettu mahon- "^emieUessääa- rautäsonrar^ siintävät merivuoret, Serra do Mar, gista ja messingistä vanhojen ovien ^ ' ' ^ 1935 s a a l i a kirjoitti Simo- joiden takana Atlannin valtameri malliin. Kirkon taikka kappelin * ^ tehtaansa seinälehteen runoja ja aaltojaan vyöryttelee. penkit on tehty Hattulan kirkon hänet lähetettim - Kaiftaiseen Kello lähentelee puolta yhdeksää penkkien malliin ja koko sisustus ? ^ Hrjoittamaan veimläfe-japani- ja samassapa jo eräässä tienmut- niin, että heti sisään astuttuaan tun-taisteluista IHko-Mongolias- kassa tuleekin näkyviin Brasilian tee olevansa ei'-kahdennnenkymme- ^ Sen jälkeen tbimi hän miltei jo- valtiolle kuuluva kasvitieteellinen nennen vuosisadan uudessa kirkossa, rintamalla sotakirjeenvaih-- puutarha ^i 'Näillä seu- vaan kolmannentoista vuosisadan messa sijaitsevan vanhan kirkon mal-ja palkittiin Punaisen lipun duin loppuvat myöskin kahvivilje- Hattulan vanhassa kirkossa. Ukseen ja jäljentäneet sen Texasm *^ianierkillä. lykseUä aikoinaan autioitetut seudut Varat tämän kappelin rakenriuk- metsään, ei kertomuksessa mamita. Amerikalainen naisten suuri kuukausilehti "Mademoiselle" viime huhtJkuun erikoisessa numerossa julkaisi koko sivun kuvan kirkon sisustasta ja kuvia sen rakermustyöstä, (joissa kuvissa naiset ovat valmistamassa esineitä kirkkoon ja holveja maalaamassa, sekä kertomuksen itse kiricon rakennxiksesta. Mistä texasilaiset ylioppilaat ovat saaneet aiheen ottaa kaiAana Suo- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-12-29-03
