Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 14, 1948

              itäyät,:mikä on Savainna?
tl vaatimaton puurakennus Sa*]
»puoleista hellahuonetta - \
i olemassaolon vuosikj-mnieniö
määrät kansalaisia, että n»,
monikerroksisista kivi- ja pjj.]
i suhteessa sen kanssa kflpaiie.
0-50 vuotta sitten laskeiti^^
a! Osa näistä lapsista, nvt
ilta, oli eräänä lauantai-ijtana^i
lapsuutensa elämysritkaj. ]
akin, tuotti suurta nautimca
nemullisessa kokouksessa, jokj
ytyväisyys ja huumori jaksaa
itä rehevänä ja elitfvoimaiseia
paristossa.
aa eläköötä Savilinnan sisii.
. hyvin vaikeissa ja alkuperäj.
ensä eteen ja yrittivät kas\-a{.
uilevista tenavastaan ahkeri»,
>sa pidettiin silloin \iiden lap.
i , sillä suurimmassa eli Xiem.
m 15, Jotta oli siinä v^anhem-
>kaa ja vaatetta sellaiselle pd
yritettiin sentään kiinnittää
iismetodit olivatkin siihen ai-hokkaita.
Ei silloin kersoife
:ä uhmakausia. Selkäsaunoja |
eivätkä ne nähtävästi olfe jä^ ;
nteenvikoja eikä komplekseji |
irit eivät siihen aikaan myös- ^
Isähuolta, ne saatiin ihnan eri
auringosta.
, jotka olemme pakahtua ah-
*sulIoo" meille alivuokralaisia
oton kuvitella, että esim. IJ-natta
säilyä 20 neliön hdla-vattavaa
ikkunaa! Ja mci-
, silmiä häikäisevät sähköva-loorat
nurkissa vonkumassa,
eellistä todeta, miten suoreii-
»elkisivät taloudenhoidostaan
kukkasia. Silloin ei tosiaan
e! Askareet ennätettiin suo-
1. Niinpä juuri Niemkeffi
tiappikauppiaat aina yösijaB.
likoina Saviiinnassa ollut, oli
koon vain yksi pata kerral-aitto
sujui aivan mainiosti.
syistä mahtunut huoMisiia
ja tuolit sekä ennen kaikkea
ttäviä sohvasänkyjä, joissa
oikin. Rientolan perfieessi
5en sijaan huonekaluja sitä
)nkia ja kaksi ompelukonet-
.vilinnan "noblessiin"', heillä
iironki, joita muiden perhei-illistelemässä.
illa Näsijärvestä avannosta
•dun päästä. Isommat lap-koina
ja mitä lienevät näil-ettiin
vain. että kerrankin
lupalla vettä kahvipannut
ta lattialle iso rupisammai-iin
puhallettuina, niin että
lalle taholle.
josta ei osattu uneksiakaaa
sti. Pahinta oli. että kca
\r3X riijuureisuiltaan, di tu-ytää
talkkunavatien. kouhJ-jskehä.
Sillä pöydällä o5
säilytyspaikkoja ei oBot
a tuntuu suorastaan aryt»-
la toistakj-mmentähenkise»
jnjäsenillä tosm oUtitkaaa.
ta ostettu kuin leipää hfih
kin sentään jotenkin P»f'
a ostaa palasia, erhin-^
lidit huushollin välissä ea-nättömitnmät
vaatekapp»-
vat eriskummallifilta. ktf-juuri
pesty lastcn^-aatte-lan,
tuli vieras ja ihm^f^
matonkuteita!" Mj-ö^s
iin ostaa hah-alla ja
inpä >faija muistaa ^
(Jatkoa ensimmäiseltä sivulta)
^aks?, 10.000 m. ja estejuoksussa. Muut
kultamitalit saivat: Stenroos maratoo-nissa.
Myyrä keihäänheitossa, Lehto­nen
viisiottelussa, Anttila höyhensarjan,
Friman kevyensarjan ja Vissterlund kes­kisarjan
painissa, Pihlajamäki kärpäs-sarjan
vapaassa painissa seka Thumberg
pikaluistelussa. Näiden lisäksi voitti­vat
Suomen joukkueet 3,000 m. Jouk­kue
ja murtomaajuoksussa.
Ensipalkintojen lisäksi Joutui suoma­laisille
myöskin 15 toista Ja 13 kol­matta
palkintoa. .
Seuraavissa kisoissa, Jotka pidettiin
1928 Amsterdamissa, hupenivat suoma­laisten
saavutukset huomattavalla ta­valla,
joka joiitui osaksi siitäkin, että
kisojen ohjelmasta oli jätetty pois eräi­tä
suomalaislajeja,, kuten 5-ottelu sekä
murtomaa- ja Joukkuejuoksut. Toi­saalla
oli muissa maissa kehitytty urhei­lun
alalla nopeammin kuin Suomessa.
Suomea edustaneet 35 yleisurheilijaa
uittivat viisi kultamitalia: Larva 1,500
m. juoksussa, Loukola estejuoksussa,
Rhcla 5,000 m. Juoksussa, Nurmi 10,-
OQP m. juoksussa ja Yrjölä 10-ottelus-sa.
Urheilun edist3rminen muissa maissa
tuli entistä ilmeisemmäksi v. 1932 pide­tyissä
Los Angelesin kisoissa, jolloin
Suomen 23-miehinen joukkue sai tyy­tyä
vain kolmeen voittoon: Lehtinen
5,000 m. juoksussa, Iso-Hollo estejuok­sussa
ja M . Järvinen keihäänheitossa,
jossa Sippola ja Penttilä voittivat myös­kin
toisen ja kolmannen tilan.
Berlinin kisoissa v. 1936 oli Suomes­ta
33 yleisurheilijaa, Jotka pystyivät
eräisiin varsin kunniakkaisiin saavutuk­siin:
Kolmoisvoitto 10,000 m. juoksus­sa
(Salminen, .Askola, ja Iso-Hollo),
kaksoivoitto 5,000 m. juoksussa (Hö-ckert
ja Lehtinen) kuin myöskin" este­juoksussa
(Iso-Hollo ja Tuominen).
Näiden lisäksi saivat ho|>eamitaleita
Bärlund kuulantyönnössä ja Nikkanen
keihäänheitossa, jossa Toivonen saa­vutti
kolmannen tilan. Mainittava on
myöskin Kotkaksen neljäs tila kor-keu5h\
pyssä, parhaana eurooppalaise­na.
Kun olympialaiskisojen miesten yleis-nrhellun
sijoitusten arvoksi lasketaan
Hnie pistettä ensimmäisestä tilasta,
^ b i toisesta ja yksi kolmannesta Xx-k^
ta. on Yhdysvallat aina ollut ylivoi-tnai^
esti ensimmäisellä tilalla ja Suomi
sijoittunut toiseksi kaikissa kisois-
1^ -^a, jotka on pidetty Tukholman. kiso­ja
jälkeen. Tukholmassa saavutti
J^"^<5tsi tällä tavoin laskien 30 pistettä
ja Suomi 29.
Kaikki olympialaiskisojen kilpailula-
M huomioon ottaen sijottui Suomi nel-
Jä^^neksi Tukholman, Antvverpenin ja
Angelesin kisoissa, kohnanneksi Pa-
"^^n ja Amsterdamin kisoissa sekä vii-
^f^-neksi Berlinin kisoissa. Kaikki kil-mukaan
laskien on Yhdys^'allat
J3j-allisesti anastanut ensitilan kisoissa,
'•J^uunottamafta Tukholman ja Berli-liisoja.
joissa toimeenpanevat maat
or^n.s:! uivat pliäsemään ensimmäiselle
tiiaJle.
^nUKTOJA NYKYISTEN
^ISOJEX SAAVUTUKSISTA
'O.COO m. juoksim voitti tshekkoslo-
• - .. ^ laman matkan rrtaailman-
[ Savflinnan laps^ *'**| ^ l y s on edelleenkin Viljo Heinon ni-
29 m. 33.4 sek.) Seuraavat jär-
^ytscjLsä olivat ranskalainen Alain-
Mimoin-O Kacha, ruotsaJaine.n S. Ben-nolf,
norjalainen M. Stokhin ja belgia­lainen
R. Everart.
Korkeushypyn voitto austraalialainen
John L. \Vimer. 1.9^ m.
Viiden kilometrin juoksun voitti bel-biolainen
Gaston Rei(f, 14 min. 17.6
sek. Toisena oli Emil Zatopek, 6 jal­kaa
jälessä.
SOO metrin Juoksun voitti amerikka­lainen
neekeri Malvin Whitfield olym-pialaisennätysajassa
1.49.1.
Kiekonheiton voitti italialainen Adol-pho
ConsQlini, mj'öskin uudella olym-pialaistuloksella,
173 Jalkaa 2 tuumaa.
Seiväshypyn voitti yhdysvaltalainen
Owen Quinii tuloksella 14 jalkaa Ja 1^4
tuumaa.
^Naisten 100 metrin juoksun voitti
hollantöainen Fanny Blankers-Koen
(kahden lapsen äiti) tuloksella 11.9 sek.
Canadalaiset Viola Meyers Torontosta
ja Pat Jones New VVestmlnsteristä si­joittuivat
neljänneksi Ja viidenneksi.
5 km. joukkueratsastuksen voitti Ar-gentiria
295 pisteelylä. \Tidysvallat sai
294, Suomi 273 ja Ruotsi 251 pistettä.
lOO m. vapaauinnin voitti yhdys­valtalainen
Wally Ris, 57.3 sek.
Miesten ponnahduslautahypyssä (su­kellus)
joutti kolme ensimmäistä tilaa
jänkeiHe, neljäs oli meksikolainen, vii­des
ranskalainen, kuudes ruotsalainen
ja yhdeksäs suomalainen.
Pituushypyn voitti califomialainen
neekeri Willie Steele, 25 jalkaa^ja 8
tuumaa.
Naisten keihäänheiton voitti itäval­talainen
H. Baume uudella olympialais-ennätyksellä
45.57 m. Toiseksi tuli
suomalainen K. V. Parviainen, 43.79 m.
Moukarinheiton voitti unkarilainen
Irmy Nemeth, 183 jalkaa ja 11.5 tuu­maa.
Naisten ponnahduslautasukelluksen
voitti yhdysvaltalainen mrs. Victoria
Manolo Draves 108.74. pisteellä.
Nvkvaikaisen viisiottelun 300 uinnis-talainen
Mel Patton, 21,1.
400 m. aitajuoksun voitri califomia­lainen
ylioppilas Roy Cochron, 51.5
sek.
Keihäänheiton voitl: Suocnen TUL:n
mies Tapio Rautavaara, 228 jalkaa ja
10.5 tuumaa.* (Virallinen maailman­ennätys
on Yrjö Nikkasen nirnJssä. jo­ka
heitti v. 1938 25S Jalkaa Ja 2 tuu­maa.)
Vapaapainin raskaansarjan mesta­ruuden
voitti unkarilainen G. Bobis,
keskisarjan n\estäruuden yhdysvaltalai­nen
Glen Brand, raskaan keskisarjan
turkkilainen Cleal Atik, höyhensarjan
turkkilainen Gazander Bilge Ja kärpäs-sarjan
suomalainen V, L . Viitala.
Ranskan miesten Joukkue voitti miek-kailumestaruuden
ja Ilona Elek Unka­rista
voitti naisten henkilökohtaisen
miekkailukilpailun.
Tanskan Greta .\nderson voitti nais­ten
vapaauinnin 1.6.3.
Perulainen E. Vasquez Cam voitti
50 metrin pistoolimestaruuden.
Naisten kuulantyönnön voitd rans­kalainen
Micheline Ostermeyer tulok­sella
45 jalkaa ja IVj tuumaa. L'usi
maai!manennät\'s. Hän voitti aikaisem­min
myöskin naisten keihäänheiton.
Hollantilainen naburheilija Fanny
Blankers-Koen, joka voitti naisten 100,
metrin juoksun ja 200 metrin juoksun,
voitti myöskin 80 m. aitajuoksun ja sa­malla
maailmanennätj'ksen ajalla 11.2
sek.
Ruotsalainen tykistömajuri W. O. G.
Grut voitti nykyail^sen viisiottelun
16 pisteellä. Toiseksi tässä kilpailus­sa
tuli yhdysvaltalainen majuri G. B.
Moore,
Hollantilainen Nel Van Vliet saavutti
uuden olymgialaisennätyksen naisten
200 m. selkäuinnissa, 2.57.
Yhdysvaltain ja L^nkarin joukkueet
rikkoivat miesten 800 m. uinnissa sen
maailmanennätyksen minkä japanilai­set
saavuttivat Berliinin kisoissa. Yh-r
r i
sa voitti ruotsalainen W. O. G. Grut,' dysvaltain joukkueen aika oli 8.46.
4.20.
Kolmiloikan voitti ruotsalainen A.
Öhman, 50 jalkaa ja 614 tuumaa.
Kuulantyönnön voitti yhdys\'altalai-nen
Wilbur Thompson. 56 ialkaa ja 2
tuumaa. Suomen Y. I. Lehtinen kuu­dennella
tilalla.
200 metrin juoksun voitti yhdysval-
Naisten pituushypyn voitti unkaritar
V. O. Gyarmati tuloksella 18 jalkaa ja
Sli tuumaa.
Wilbur Thompson, 20-vuotias nuoru­kainen
Los .\ngelesista, voitti mestaruu­den
50 m. ammunnassa pienikaliberi-sella
kiväärillä. Hän saavutti 599 pis­tettä
mahdollisesta 600.
t
Briitilainen laulajatar Und Joyce opettaa erästä poikasta aja­maan
pienoismoottorspyörää.
KINDER6ARTEN
O E oli yksi niitä merkillisiä sattumia,
ajoilla toisinaan ovat kauaskantoiset
seuraukset. ^ :
Noin 90 \niotta sitten Mrs. Carl
Schurz (Schurz itse oli Saksasta v. 1848
vallankumouksen Jälkeen paennut libe­raali,
joka palveli myöhemmin Yhdys­valtain
kapinetissakin) tuli pienen poi­kansa
kanssa vierailulle ystäviensä luok­se
Bostoniin. Kuuluisan aikalaisen sa­nojen
mukaan ystävät "oli perhe. Jossa
oli neljä hy\'äkäytöksistä lasta, joiden
isällä oli sellainen teoria, että lapsia on
käsiteltävä vastuunalaisuudettomina o-
Hoina kuusivuotiaiksi saakka, jonka Jäl­keen
hänen mielestään lapsia on totu­tettava
kuriin." Eroitus Schurzin pojan
Ja neljän bostonilaisen lapsen välillä oli
ilmeisesti silmiinpistävä. Lasten käyt­täytymistä
seurannut sanoi pojan äidil­le:
"Teidän pieni poikanne on ihmeelli­nen,
niin lapsellinen, teeskentelemätön
ja samalla niin vii.sas ja k>'vykäs vetäen
puoleensa ja halliten toisia lapsia."
" E i hän mikään ihme ole", lausui
Mrs. Schurz,. "vaan pelkästään kinder-gartenin
kasvatti."
"Kindengartenin? Mikä se on?"
"Ettekö te ole koskaan kuullut nimi­tystä?"
Mrs. Schurz nopeasti ja mielellään se­litti
kindergartenin olevan sellaisen puu­tarhan,
jossa kasvit ovat lapsia. Se oli
uusimallinen koulu alle kuuden vuoden
oleville lapsille, hän jatkoi. Ja sanoi it­se
olleensa ujon ja oppineen saksalaisen
opettajan Friedrich Fröbelin oppilaana,
joka perusti ensimmäisen tällaisen kou­lun
Ja antoi sille nimeksi kindergarten.
Kuuluisa sen aikalainen, joka tämän
tarinan kertoi, oli Elizabeth Peabody,
suuri opettaja omasta puolestaan, jonka
sisaret olivat naimisissa Nathaniel Haw-thornen
ja Horace Mannin kanssa. Seu­raavana
vuotena, 1860, hän perusti en­simmäisen
amerikkalaisen kindergarte­nin
Bostoniin. Jälleen suuri liike alkoi
voittoisan yli mantereen käyvän matkan
Bostonista.
Sata vuotta myöhemmin kindergarten
on tullut o.saksi opetusjärj estelmästa
jokaisessa sivistysmaa.ssa ja saksalai­nen
sana "kindergarten" (mikä tarkoit­taa
lapsitarhaa) osak.si englannin kie­lestä.
Mutta me olemme melkein unoh­taneet
mestarin, sillä hänen työnsä on
kasvanut häntä suuremmaksi.
Hän .syntyi kyläpappila.s.sa Thurin;re-nissa,
Sak.sas.<a. Hänen lapsuutensa
puutarhassa ei ollut aurinn;()n paistetta.
.Äitinsä aikaisen kuoleman jälkeen po­jan
kasvatuksen otti tehtäväk.«5een tiuk­ka
äitipuoli. Hän ei suuria välittänyt
tunteellisesii pikkupojasta. Poika tun­si
itsensii yksinäi.«^?ksi ja laiminlyödyksi.
Pian sen jälkeen poika joutui setänsii ho­teisiin,
jolla ei ollut sen suurempaa ym­märrystä.
Hän piti poikasta tyl.siimie-lisenä.
Frederich kouluutcttiin met.sän-hoitajaksi
ja kulutti .s<'uraavat muuta­mat
vuodet meJsissii. Myöhemmin hä­nen
onnistui palata kouluun ja hänestä
tuli opettaja. Mutta melkein koko hä­nen
elämänsä surut ja vaikeudet olivat
hänen jokapäiväisiä tovereitaan. Yk-sinpä
hänen viimeisenä vuotenaan
Preussin opctusmini.steri kielsi kinder-jjartenin
"vaaralli.sena laitoksena". Vas­ta
vuosikymmen PVöbelin kuoleman
jälkeen naurettava ukaasi peruutettiin.
Sillävälin kindcrgartcniajatukscn olivat
omaksuneet loisti kansat, varsinkin
Skandinavia ja anglosaksiset maat. Ke
lopulta toivat sen takabin Fröbelin o-
I
4
iv