Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 3, 1948

              Muistetaanpa laulu-, soitto-ja urheilujuhlat lauantaina
ja sunnuntaina (3 ja 4 p.) Toronton Tarmolassa
(KAUNOKIJUALUNEN VIIKKOLEHTI)
Publisbed and printed by the Vapaus Publishing Company
Uinlted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second
dass matter.
Liekki ilmestyy jokaisen vlikop lauantaina 12-sivuisena, sisäl­täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kiUkilta aloUta.
TnAUSmNNAT: . YHDl?^VALTOIHIN:
1 vuosikerta $2^ l vuosikerta ...........$3.10
6 kuukautta l.*0 6 kuukautta . lÄ)
3 kuukautta .75
SU09IEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta ..$3.75 6 kuukautta 2.0a
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitc»llmoitus $2.00. 'Eri­koishinnat
pysyvistä ilmoitulcsista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä malcsu etukäteen.
AslamiehUIe myönnetään 20 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset. on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publi^iing Company LimiteC
Kustantaja ja painaja: VapaUs Piiblishing Company Liinitai,
lOU-102 ElÄ Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Paivid. ^
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:,
L I E K K I
P. O. BOX 69 SUDBUBT, ONT.
•
Toimituksen
Tuolla näiden palstojen yläpuolella onkin suurin, ^jc^
min sanottuna se, mistä meidän piti tässä vielä viime HetkeUa.
huomauttaa, nimittäin CSJ.n^laulu-, soitto- ja urheilujuhlista.
Pidämme sen niin tärkeänä kulttuuritilaisuutena,'että. toh-voisimme
sinne mahdollisimman paljon kansaa rientävän —
näkemään, kuulemaan, tapaamaan toisiaan ja siis nauttimaan
kaikesta siitä mitä sellainen retki ja tilaisuus antaa voi. Kan­san
paljoudellakin on huomattava osa juhlatunnelman kohot­tajana.
Emme ole olleet kenenkään kanssa tilaisuudessa sopi­maan
erikoisesta juhlapakinasta tähän Liekkiimme, mutta
toivottavasti sen joku sieltä kirjoittaa^ jotta mekin, jotka
emme syystä tai toisesta voi oUa juhlissa mukana, saisimme
niistä hauskan ja valoisan kuvan.
* * * * -
Lukijamme tietenkin ovat seuranneet Ellen Lindenin
Toronton kuvailuja ja huomanneet, että suurkaupunki, se on^
Mutta pankaapa m/rkille tässäkin numerossa oleva Toron­ton
koulujen lukumäärä. Ei se ole pikku kylä, jossa niitä on
niin paljon ja niin monenlaisia. — AP.
IHMISOIKEUKSIA JA PERUSVAP.4UKSL4
käsittelevä Canadan parlamentin komitea (sivUivapauksien
lain säätäm^istä varten) on antanut raporttinsa ja sanoo siinä,
että alahuone 'ja senaatti sekä "kansa itse'* on näiden oikeuk­sien
ja vapauksien todellinen takuu.
"Olisi paljon sanottavaa sen näkökannan puolesta, että
on sopimatonta ryhtyä määrittelemään niitä ennenkuin on
muodostettu luja yleinen mielipide niiden luonteesta. Komi-tea
ei ole saanut selville että sellainen mielipide olisi saavut­tanut
kehittyneen vaiheen Cttnadassa. Tarvitaan paljon
enemmän yleistä keskustelua ennenkuin ryhdytään määrit­telemään
turvattavat oikeudet ja vapaudet", sanotaan rapor­tissa.
Komitea sanoo olevan "epäviisasta" laatia oikeuksien
laki liittovaltion lakikirjoihin, ja ettei komitea voi esittää
muutoksia ESA lakiin 'tutkimatta asiaa huomattavan paljon
edelleen**. Kansainvälinen julistus ihmisoikeuksista olisi pal­jon
tehokkaampi, jos se olisi laadittu lyhempään ja tarkem­paan
muotoon.
Komitea on sitä mieltä, että canadalaiset "nauttivat laa­jassa
mitassa^ siviilioikeuksista ja vapauksista!'*.
"Xe on ehdottomasti säilytettävä. Mutta yrittää määri­tellä
mmä oikeudet ja vapaudet lakikielellä on sellainen teh­tävä,
johon ei voida ryhtyä kevytmielisesti. Sellaisen tehtä­vän
vaikeutta osoittaa se kamppailu, jota on käyty sopimuk­seen
pääseiniseksi kansainvälisen oikeuksien lain sanamuo­dosta,
ja joka on kuluttanut YK:n aikaa niin kauan", sanoo
komitea ja lausuu lisäksi:
**Mitä hyvänsä esitetäänkin oikeuksien ja vapauksien
säilyttämiseksi, on canadalaisten aina käsitettävä se, että lo-puUinen
ja tekokas turva näille oikeuksUIc ja vapauksille on *
kansa itse, sekä päättävä ja tehokas yleinen mielipide."
; NOITARUMPU Y
on taikaesine, jonka kumean soinnun
huumaamana noita pyrkii horrpstilaan
ja siinä henkien yhteyteen. Suurim­man
maineen ovat tämän taikaesineen
käyttäjinä saaneet Eiuroc^an ja Aasian
pohjoisimmat luonnonkansat: lappalai­set,
samojedit, ostjaakit sekä yleensä
Siperian alkuasukkaat. Sitäpaitsi noi­tarumpu
on loitsimisvälineenä ollut tun-nettunvyös
Keski-Aasiass^S,ekä,eskinao-jen,
ei^M^n. intiaaniheimojen ynaäi muu­tamien
muiden luonnonkansojen k^^s-h
u i l d e ^ . Riunmun muoto j a koko
Araihtelevat jonkun verran eri. kansoilla.
Siperialaim^n n. muistuttaa tekotaval­taan,
suurta, seulaa, sillä SI? on muodp?r
t^ttu sit^h, että saämisköity nahka on
pingoit^ttu vanteeksi taiyut^ttuun ^uu-'
kehykseen; avoimelle puolöHe on Idinr.
nitetty j^ikklpuu — jp^kuss^, pn
tin, niiiptoinen — kädensijaksi. Tämä,
onkin yleisin j a yksinketrtaisin. niuotoV
Kehys, ininkä, tiilee pila yhtä. puuta^ tsn.-
vutetaaa m seud^?; vailits^yie taif^O:-.
j(^ mukaan jpko ympyrän tai ^ ^ p n
nuiptoiseiksL Luqlajan ja, Tpmipn, lapr
pala^.n}a pix kilisen phella. ^eJä; ta­vattu
seHainenkin muptp, jpssa; piuike-.
hys pn kuperan kannen tai maljan muori
toinen, jpnka. pohjaan on tehty reikäpari
k ä d e n s i j ^ i .
Jotta ääni oikein, kumajaisi, lämmit­tää
noita rummun kdyoa tvl^n äänellä,
ennenkuin hän ryhtyy sitä käyttämääix
S.O. päristämään vasaran tapaisella esi*-
neellä. Lappalaisilla "vasara" oli val­mistettu
pcMon luusta ja taitehikkäasti
koristeltu. Huumauksen aikaansaamis­t
a tarkoittanevat myös Kaikenlaiset
rummun kehykseen ripustetut luu- ja
metallihelistimet, sekä kuvatkin^ joita
toisinaan ön piirretty rummun%aJvoUe.
Viimdcsimainituita ön lappalaisr um­muissa
varsin rimsaasti; eräiden jo si­perialaisten
rummuissa tavatta,vien
alkuperäisten piirrosten Iisaksi on
niissä runsas määrä — joskus
toista sataa — kuvipta, jpista u-seimmilla
on mytologinen mericitys ja
jotka senvuoksi ovat arvokas lähde lap­palaisten
uskonnon tutkimukselle.
Lappalaisten noitarummun nimi on
gobdas, joka tavataan suomalaisissa ru­noissakin
muodossa "kannus". Myö­hemmin
tämä rumpu etelästä kulkeutu­neen
arpaseulan vaikutuksesta muuttui
arpomisväliueeksi. Sitä varten tarvit­tiin
lisäksi arpamerkki, jota vasaran
avulla hypitettiin kalvon päällyspuo-lella.
" '-^r
Monet luonnonkansat ovat pitäneet
noitarumpua elävänä olentona ja usein
sillä on erikoinen haltijakin. Joskus val­mistetaan"
rummun kehys pyhässä pai­kassa
kasvaneesta puusta, jota uhrilah­join
on lyyliteltä\^
s
Muinaiskaupunki löydetty
Neuvostoliitossa
Olemme kuulleet jt^tenkin hallitusmiesten 5anov<fn, että
"palkkojen kohottaminen ei paranna tilannetta", muita sa­malla
kuomammeet, etti eivät tee sUi tmstOj mikin he kai
tSlVt lausunnoltaan viittaavat — ki$aojem aHentamista.
iloskox-an radiossa on sanottu, että
tutkijat ovat Azerbaijanin neuvostota­savallassa
löytäneet kivilohkareita joi­hin
oli veistetty sanoja aivan tuntemat­tomalla
kielellä,
Samalta paikalta on löydetty hauta­kumpuja
jotka taannehtivat vähintäin
kolmetuhatta vuotta takaisinpäin; \*e-denalla
oleva tiilirakennus, jonka seiniä
oli \-ärjätty kasviksista otetuilla vär-jä>'
saineilla ja kaksi kasaa vanhanaikai­sia
rahoja, joista toiset taannehtivat
.Ituudennelle vuosisadalle ja toiset tah-deksannelk
vuostsadalle.
lnti^aIli]M^^ 1^^^^^^^^^
_ };jrj.ELLENMNi>EN
^ ^ ^ ^ ^ ^
EnsinjimäinenjEo^d Yorkissa sijaitsi Duke- ja King-ka-dun
kutoassa ja $^ oli avattu4 7^8^ Ja toinen — Home District
Grammar School — äyattiin 1807 Church- ja Adelaide-kadun
kulmaan. Nämä koulut olivat ainoastaan pojille ja kirjojen
puutteen vuoksi usein oli raamattu tärkein oppikirja. Upper
Canada College avattiin Simcoe- ja King-kadun kuknassa
pley2^1e ns? Russell Squarelle 1829. Kuvernööri Simcoe oli
u^Hsinut ylenraiästä oppilaitoksesta xtässä uudessa maassa
ja hänen kaukonäköisyytensä ansiosta varattiin maata kou­luja
varten.
y . 1SÖ6 John, Strachan k^yi hallituksen toimesta pyy-tämässä
kuöinkaalta lupaa yliopiston perustambta varten,
jplsa s^atijnkin seuraavana vuonna, jonka jälkeen perustettiin
] ^ i n ^ College, ^'onka peräänkatsoja o l i Englannin kirkko
(Chimi^ England). Maakunnan asukkaat eivät kuiten-
|j|lÄn^ p i l ^ ^ Idrkkokuntaan kuuluvia ja niinpä
täm^iinsi; koulu joutui^ ej;i uskonlahkojen ja poliittisten r\'h-mieJ]^-
riit^ Kahdenkynmienen vuoden aikana teh-tiii|
L useita yrityksiä lainl.a^ sen hajoittamiseksi
tai: aljiaki^ koetettiin sen ylläpitoa varten varattuja varoja
s^^dg, n^i^ opistoille, sillä kun eri uskonnot eivät halun­net
l^bu^ttää poikiaan'Anj^ican ( ^ ^ - protestanttinen kirk­ko),
J^iippis^toon, olivat muethpdistit perustaneet Victoria yli-ppi^
pn, 'touborgiin ja presbyterialaiset Queens yliopistDn
Ig^ih^toniin. , ^
K u n lupa yliopiston perusteiseen oli saatu 1828, niin
22:S,pÖp. eelUveriä hallituksen maata oli luovutettu sen yllä­pitämiseen,
ja näiden maiden myynnistä saaduilla rahoilla sit­ten
rakemxettiin Kings College sille paikalle missä nyt on
parlamenttitalon itäinen osa ja täimä oppilaitos avattiin 1S43.
Samaan aikaan tehtiin koulun taholta tarjous toisille yliopis-toijle
yhdistymisestä yhdeksi oppilaitokseksi, mutta tämä
yritys epäonnistui.
V. 1849 Kings College kokonaan uudistettiin, sen ohjel­mana
poistettiin uskonnon opetus j a se erosi Church of
Englannin alaisuudesta, jonka vuoksi ahdasmieliset uskon­nolliset
alkoivat kutsua sitä "jumalattomaksi yliopistoksi".
Tä^än uuijelleenjärjestelyn yhteydessä sen nimi muutettiin
Toronton yliopistoksi. Tämän vuoksi John Strachan, joka
oli Toronton ensimmäinen piispa, perusti Church of Englan­nin
alaisen-Trinity yliopiston Torontoon 1851. Seuraavana
vuonna perustettiin roonulaiskatolinen St. Michael College
myös Torontoon, vaikka se ei sirutkaan yliopiston oikeuksia-
Yliopiston uusi rakennus valmistui 1859 ja se on kaunista
normaanUaista arkkitehtuuria. Etenkin sen kaiverruksilla ko­ristettu
i>ääsisäänkäytävä on katsomisen ja ihailemisen ar­voinen
,sanaoin sisällä oleva pprtaikko. Silloin oli sen oppilas­määrä
35, joilla opetajina neljä professoria.
V. 1877 annettiin ensikerran lupa naisille suorittaa eril­lisiä
tutkinnolta, j a k u n Ontarion lainlaatijakunta v. 1834 hy­väksyi
lain, joka. oikeutti naisetkin yliopisfon oppilaiksi, niin
se herätti vanhoillisissa piiressä suurta suuttumusta ja he al­koivat
vaatia nabille erillistä yliopistoa. Se ei saanut kuiten­kaan
suurempaa kannatusta ja ensimmäisenä vuonna sisään-kirjoitettiin
9 naisoppilasta.
V. 1890 yliopistorakennus suurelta osalta tuhoutui tuli­palossa
ja sen 33,000kirjaa käsittävä kirjasto, jossa oli useita
harvinaisia ja ainutlaatuisia kirjoja, myöskin tuhoutui. Ra­kennus
kuitenkin uusittiin ja sen kirjaston uusi rakenn*^
avattiin pari vuotta myöhemmin.
\1iopistojen yhdistämisestä oU käyty keskusteluja use­ampaan
kertaan, mutta vihdoin siitä kuitenkin päästiin yksi­mielisyyteen
ja yksi toisensa perästä ne yhtyivät Toronton
yliopiston kanssa, paitsi Queens, joka on vieläkin Kingstonis-sa.
Nykyään Toronton yliopistoon kuuluu mm. viisi eri kirk­kokuntien
jumaluusopillista collegea j a musiikkiopisto sekä
Guelphissa ijijaitsevat Ontarion mänviljelyskoulu ja eläin-lääkärikoulu.
Hart Housessa sijaitsee voimistelu- ja seurusteluhuoneet,
teatteri, uima-allas, ylioppilasyhdistyksen toimistohuoneet ja
yksi maailman kauneimpia ruokasaleja? Sen länsipäässä ole-va<
i$a "Sotilaiden tornissa" on 23 kelloa, jotka soittavat joka
ilta tunnin toukokuun puolivälistä syyslTnun puoliväliin ja
joulu- ja uudenvuoden aattoiltoina sekä yliopiston juhlapäi­vinä,
Toronton yliopbto on yksi surimpia englanninkielisiä
yliopistoja brittiläisessä yaltakiinnassa. T a n ^ vuonna siellä oli
lähes 18,000 oppilasta päivällä ja noin 12,000 oppilasU illalla
Lähes 3,000 oppilasta sai tänä vuonna p^tolodistuksensa.
SIVU 2 LAUANTAINA, »EINXKimN S PÄIVÄNÄ.