1948-07-03-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tan vallankmnous mid
iviiliavioliitclJe.
en lajun häämenoja
otka pyrkivät kuvaanJ
aviopuolisojen keskinaisg
vaimon asemaa uudessa b.
tnalaisilla oli tapana
li ns. dextrarum juncUo^jj
u on havaittu hinduissa'jj
raiigbanuwassa. Ceylonij
rsian kääräisee suBiasa
mpäri, merkiksi siitä, ets
i, hienon punomansa nt».
lanen tästä lähin ainaiajj.
!n kesken avioliitto
ena aikana täyden ^
ta sitten, kun sulhanen QE
1 aaia ojentanut morsa.
nuksen , sanoen: "Tämla
utta olet minulle pyhitetty
ia Israelin lain jälkeea.»
intoi roomalainenkin kUj-j
k s i . Muinaiset saksalai-
Hittonsa morsiusIahjaHa,
myöhemmin tuli köih-di
sitten kristillmen tapa
eki vihkisormukseksi,
a morsiamen tulevaa vh-uutta
kuvaa monien kai^l
issa ateria tai juoma, joa-i
nauttivat (navajot, ma.
i^at, hindut, skandinaavit,
.). Xiinpä esim. muuta-1
»it saattoivat morsiaaifa
settaen hänet pöydän taa
een istumaan tarjosivat
jkunnalle erityisesti täti
rten valmistetun bAun,
lii kumniankin kerran po-tamissa
villikansoissa tyt-ostumisensa
suorittamalla
sa joitakin vaimolle kua-narrinjeri-
kansassa kania
miehen majaan, Loaa-:
keittämällä pari ruoka-j
aisten morsiussaatossa ottivat
vertauskuvina \-ai-j
tehtävistä rukkia villoi-nää
värttinäpuineen.
itaanpa häämenoissa ta- i
rkivät osoittamaan avio-evaa
valtasuhdetta. Ger*
virolaisilla, inkeriläisilli
i sulhasilla on ollut tapa-jälkeen
koettaa salaa tai-
1 jalalle osoitteeksi nyt
•uudestaan. Mutta jos
istuikin asettaa jal-kansi
jalalle, niin tuli suhde
. Miehen herruutta tah-silläkin,
kun ylläm^
isen hattu pantiin mor-
. Tämä tapa. joka it-istä
mainitaan 150O-1Q-n
Suomessa ainakin La-sa
se kuului -Itku-Hbn''
1 hääpäivän ohjelmaan,
ijiin häämenoja luiinna
; ja hyvästijätön.
-at erottamattomasti yi'
ja laulettiin entbaikaii
sissa '-häbsä' ja " l ^ '
i varoitettiin morsiac'-2
tiä ja isää seka neu.-Qt-skuntaa
elämään ^o^'^*
dessa. — Itkuvirsiä bu-ikanuskoisten
karjali^
ovat erittäin runoilisi
niitä esittäessään
jian peittävät kasvo'-5i
>jutteleivat kiubkka^a
1 muistelee li?^^^'^'^,
laan rakkautta, ja f
viim.ei-^^t jaähvvaJ-vä
Iso liina «^i -^-^^
iskin häämi-noien te*»*
ee ennen k ä y t f t ts
-n verhoami-H'^*^- ^
vanhaa porua. ^•'^^
Lsten.kulttuur;k.in53i9,
kreikkalaisten mor^
idinaa^nassa kuin
tisata lädkkeitfen
historiaa
,jtäin tuli kuluneeksi sata vuotta
uun joukko englantilaisia rohdos-fcaita
kokoontui vanhaan "Kruunu
^uri'-ravintolaan Lontoossa kes-oaan
keinoisia. joUla "apteekka-
, iflhdoskauppiaitten arvoa voi-lohottaa".
Tällöin päätettiin
'Suur-Britannian Farmaseut-vidistys'.
joka sai tehtäväkseen
temian tutkimusta ja lääkeai-
^^^tustaitoa. turvata laakean
kaupan ja kohottaa sen harjoit-itjsoa
asettamalla määrätyt päte-atimukset
rohdoskauppiaille.
_euttisen yhdistyksen alkupe-
1 jäsenluku 150. on kohonnut 25,-
n. Vuonna 1S41 pidettiin ensim-lääkekasveja
koskevat luennot
teltassa Lontoon Regert Parkis-nu
«rhain. Nykyään on farmaseu-v
loma tiedekuntansa Lontoon ylio-ja
he ovat rakentaneet itselleen
aisen, tilavan talon Brunswick
en varrelle.
keaineiden valmistus ei suinkaan
\'ain viime vuosisadalta. K o l -
'i n\l käytetyistä lääkeaineista oa
tunnettuja jo historian varhaisim-aäoina.
Itämailla tunnettiin oop-
[jaassyjTialaiset paransivat taute-
[j^ptiläisillä lääkeaineilla. Kreikka
Itia Intian, Egyptin j a Assyrian
[tieteen saavutuksista ja keksi itse
onnan, rabarber"n ym. kasvien
a\-an vaikutuksen. Arabialaiset
rit laajensivat suunnattomasti län-
Itten lääkeaineiden tuntemusta;
viitetään jo tuhat vuotta sitten
[neen puolet nykyisistä lääkeaineis-nerikan
löydön jälkeen saivat lää-teen
harjoittajat käytettävikseen
L uusia lääkeaineita. Jesuiitat" toi-feusta
kiinankuoren, jota melkein
jmotta sitten ryhdyttiin käj^ttämään
vastaan. Ipecacuanaa, jota
hallitus osti tuhannen kulta-srin
arvosta, käytettiin menes-punatautiin.
Kolmas tärkeä
teisemmin tunnettu yrtti oli '*rau-an''
tupakka.
)ihin aikoihin kuin 'Suur-Britan-
Fannaseuttinen \'hdistys' perustet-tapahtui
täydellinen vallankumous
lineiden valmistuksessa. Tähän
keksittiin näet tapa eroittaa lää-
^•eista niiden aktiivinen puoli, pain
voima. Kiinan kuoresta ryh-
\-aimistamaan kiniiniä, oopiu-morfiinia
ja ketunpalasta stryk-
^"hdeksännellätoista vuosisadal-menetelmä
kehittyi yhä edel-tämä
ns. pääpyyhe eli huuva
"a morsiamen päähän siten, että
;^oIkka peitti hänen kasvonsa. Hää-
^ syödessä se nostettiin päästä,
fonissa kansoissa muutettiin häissä
M hiuslaite. Xiin indoeuroop-ä
kuin Itämeren suomalaisissa-
^^issa tytön tukka riippui val-mutta
kun hänestä tuli vaimo,
^.^ jakaukselle ja peitettiin ver-
M l a . siteellä, hunnulla tai jol-
'^«"lla verholla. Saksalaisten esi-
I "morsiusseppele käytäntöön
'^Tilla. Se samoin kuin morsius-r^'"
on .suomalaisilla lännestä
l.'^^'^- Monenlaisia lahjoja annet-
^^^a^^nefaan vieläkin häissä. Tun-
/'"siVTsivskanv-iin ns. huomcnlah-
- r^J^J'"^ Jaheisimmille omaisilleen
^^'kua-m sulhasen suvulle, ostaak-l^^^
n osallisuuden miehensä
— sekä puhemiehelle, vie-
^^•=«*JHin, joka korvasi nc vas-
'"^^"^^'-•iissa häi.ssä esim. ,
«naa" juotaessa. — U . T . S.
jjeen, anutta samalla alettiin myös tutkia
muunlaisia lääkeaineita. Saksan juu^
talainen Paul Ehrlich antoi lääketieteelle
aivan uuden suunnan. Hän oH huomannut,
että bakterit olivat erikoisen
herkkiä määrätyille väriaineille, varsinkin.
aniliini\^reille. Tästä hän päättel
i , että jos sopivaa väriainetta käytettäisiin
tautia vastaan, tappaisi se taudin
ihmisruumiin kudoksissakin. Hän totesi
erään värin tappavan varmasti afrikkalaisen
unitaudin mikroobit. Suoritettuaan
606 erilaista koetta hän sai myös
selville erään arsenikkiyhdistelmän, joka
pystyi tappamaan syfilisbakteerin.
Antiseptisten aineitten käytön leikkauksissa
keksi englantilainen Lister.
Huomattuaan haavojen tulehtumisen
ifeikkauksen jälkeen johtuvan bakteereista
Lister ryhtyi tutkimaan, miten
nämä bakteerit saataisiin tuhotuiksi.
Hän alkoi kokeilla karboolihapolla, jota
käyrtettiin likaviemäreissä hajun poistamiseksi.
Ennen leikkausta hän puhdisti
potilaiden ihon katboolilla ja huomasi,
että se oli todella tehokas vastakeino
tulehdusta aiheuttavien bakteerien kehittymiseen.
.Aikaisemmin oli leikkauksissa
noin puolet potilaista kuollut verenmyrkytykseen,
mutta nykyään on
verenmyrkytyksestä johtuva hengenvaara
leikkauksissa pienempi kuin vaara
joutua ajoneuvojen alle vilkasliikenteisellä
kadulla.
Jouluna 1932 tehtiin jälleen eräs tärkeä
keksintö. Kolme kemistiä, jotka
työskentelivät eräässä saksalaisessa väritehtaassa,
keksi uuden väriaineen, jolle
he hakivat patentin. Tämä keksintö
o|i tärkeä väriteollisuudelle, mutta
verrattomasti arvokkaampi lääketieteelle.
Uusi väri, jota nimitettiin pronto-siliksi,
tappoi monenlaisia taudinsieme-niä
ja mikä oli tärkeintä, se pystyi tuhoamaan
ne ihmisruumiin kudoksissa.
Näitä tutkimuksia jatkettiin heti Englannissa,
Ranskassa ja Ameriikassa ja
pian todettiin, että prontosilin tappava
voima perustui siihen, että se kehitti ihmisruumiissa
erästä toista ainetta, sul-fanilamidia.
Näistä kahdesta oli uusi aine, sulfa-niladimi,
tärkeämpi. Se tappoi nopeasti
streptokokit, vaaralliset mikroobit,
jotka aiheuttavat esim. äidin kuoleman
lapsivuodekuumeessa. Sulfanilamidi ehkäisee
myös aivokalvontulehduksen,
ruusun ja monet muut sairaudet.
Mutta tiede menee aina eteenpäin.
Englantilaiset kemistit keksivät aineen,
joka oli läheistä sukua edellämainitulle,
eräänlainen prontosilin velipuoli. Tällä
uudella lääkeaineella, sulfapyridinillä oli
samat ominaisuudet kuin prontosilillä
ja sulfanilamidilla, mutta paljon laajempi
vaikutus. Se ei tappanut ainoastaan
streptokokkeja, vaan myös pneumoko-
• kit, keuhkotulehduksen aiheuttavat
mikrobit. Aikaisemmin päättyi joka
neljäs keuhkotulehdustapaus kuolemaan;
nyt korkeintaan yksi kahdestatoista
tapauksesta tai vielä vähemmän.
Keuhkotulehdus on tullut yhä vaarattomammaksi
sairaudeksi.
Yhä useampia synteettisiä sulfanila-midin
muunnoksia keksitään. .Amerikkalaiset
ovat keksineet uuden tehokkaan
lääkeaineen, sulfathiazolen. Englanti-lais-
amerikkalainen yhteistyö lääkeaineiden
alalla käy yhä huomattä\-am-maksi,
ja viime aikaiset keksinnöt ovatkin
tulleet etupäiLssä näistä kahdesta
maasta. Tarvitsee vain mainita sensaatiomainen
ihmelääke penisilliini, joka
kaipaisi oman lukunsa.
Euroopan kiusana
Uusi Euroopan "puolustusliitto" on
solmittu j a Bulgariakin kuuluu niihin
maihin, jotka ovat päättäneet sitä kunnioittaa.
Liitto tähtäytjy Yhdysv^-
loista saapunutta vihollista — Coloradon
perunakoppiaista vastaan. Koppi-ainen
on saanut niin suuren vallan, että
länsi-Saksan perunasato on vakavassa
vaarassa.
Britanniaan matkalla olleissa kolmessa
laivassa oli luvattomina matkustajina
näitä koppiaisia. Ne huomattiin ja
lakaistiin mereen. Koppiaisia havaittiin
olevan ranskalaisessa laivassa, joka saapui
Grimsbyyn. Yhden hyökkääjän todettiin
jo hävittävän Britannian perunasatoa
lontoolaisella kasvimaalla.
Ostendista saapunut tiedonanto kertoo
belgialaisten hävittävän miljoonia
koppiaisia rannikolla, jonne niitä on tullut
veden mukana miljoonia. Koululapset
on mobilisoitu hävittämään loppuja.
Europan hallitukset, jotka ottavat
osaa koppiaisen torjumiseen, ovat
myöntäneet tähän tarkoitukseen varoja
yhteensä 800,000 dollaria. Miljoonaa
eekkeriä perunamaata ruiskutetaan
Belgiassa, Ranskassa ja Hollannissa
kolme kertaa ja useimminkin koppiaisen
torjumiseksi ennenkuin se ehtii saapua
Englannin kanaalin y l i.
i^p^ȀIN>' ANATOMIAA
Aimerikkalainen tjjedernies Kemmerik
on tehnyt huvittavia tutkimuksia, jotka
saattanevat uskovaisetkin ihmiset epäilemään
ns. pyhäinjäännösten todenpe-räisy>'
ttä.
Pyhää Denisiä esimerkiksi on kaksi
täydellistä kappaletta, toinen Sant Denisin
ja toinen Resensburgin kirkossa.
Pragin ja Banbergin kirkot ylpeilevät
siitä, että niillä kummallakin on tämän
pyhimyksen pääkallo. Denisillä on siis
kaksi ruumista ja neljä päätä.
Katolisen maailman kirkoissa on seuraavia
'^pyhäin miesten" jäännöksiä:
Pyhä Andreas: 5 ruumista, 6 päätä,
17 kättä ja jalkaa.
Pyhä .\nna: 2 ruumista^ 8 päätä, .6
Pyhä Antonius: 4 ruumista, 1 pää.
Pyhä Sebastian: 4 ruumista, 5 päätä,
13 kättä.
Pyhä Yrjänä lyö loistavasti laudalta
kaikki edelliset, sillä sen jätteinä on kokonaista
30 tävdellistä luurankoa!
Vesiosakkeet — Henkilö joka v. 1924
omisti 10 Dow Chemical-yhtiön osaketta,
on "vesiosakkeiden" antamisen
kautta nyt 360 osakkeen omistaja, 10
osakkeen hinta oli 1924 $500 ja 360
osaketta maksavat nyt $14.67*0. Sen
lisäksi on voitto-osinkoina maksettu v.
1924 jälkeen $4,525.25.
NESTES.^HKÖKONE, engl. insinöör
i .Armstrongin 107 vuotta sitten suunnittelema
omituinen kitkasäfakökone, on
tällainen: lasipylväillä seisova höyrykattila,
jonka seinässä on joukko putkia
höyryn purkautumista varten. K u n höyry
purkautuu, niin se kuljettaa mukanaan
nestepisaroita, jotka hankautues-sfan
putken puksipuulla päällystettyjä
sisäpintoja vasten niissä synnjiitävät
negatiivista sähköä. Höyry kohtaa kär-jillä
varustetun konduktorin ja antaa
sille positiivista sähköä.
Ennätys Ontario Reformatbrvn
nelivuotias lehmä, O. R. G . Rag .Apple
Hengerveld, on antanut päivittäisen kolmen
lypsyn mukaan 32,877 paunaa
maitoa vuodessa, sisältäen 1,034 paunaa
voirasvaa. Se on ennätys luokassaan.
CSJ:n VANCOUVERIN
OSASTON NAISTEN
ryhmän kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden toisena
torstaina kello 1 päivällä Clin-ton-
haalilla 26b5 E. Pender St.
Vancouverin naiset, ottakaa
tämä huomioonne ja,saapukaa
joukolla. \
iniimiainminimiunnnnuiiitn»mmnmiinminuiiiiiinfmmmniimnniinnrainimiiiMiiiinmuiumu»iii^^
I KIITOS
I Sydämellinen kiitos South Porcupinen tovereille niistä arvok-i
kaista muistolahjoista ja hauskasta illasta, jonka meille järjestitte
I toveri Kinnusen asurmolla pois muuttomme johdosta.
I Kiitos lahjoittajille, kerääjille ja myös illan emännille kahvi-
I pöydän antimista.
E R I K A J A .ANTTI LUHTA
R. R. 1 COPPER CLIFF, ONT.
•ctrauuiutntnin unnntmiimtmiiimmnnnntiimmminiuiiiiimimiifmiitnmiimtmtmmuiiimaimnnmnnmratnmii^^
N.APOLEON (Napoleon Bonaparte,
kuuluisa Ranskan kei.'^ari) kuoli St. Helenan
saarella v. 1821 vati^a.syöpään ja
haudattiin .St. Helenaan, mutta v.'1840
hänen ruumiinsa vietiin Ran.skaan, missit
sc If^ää Pariisin Invalidikirkon lat-tianaJaiscssa
syvcnnykscs.vi suomalaisesta
kivestä tehdyssä arkussa.
Surumielin ilmoitan, että rakas vaimoni
EDLA MALM
(o-s. Immel)
nukkui kuolon uneen 28 päivä toukokuuta Vancouverin sairaalassa
ja haudattiin Sointulassa 31 päivä, toukokuuta. Hän oli syntynyt
Suomessa Karvialla 7 päivä kesäkuuta, 1B77, oli kuollessaan
71 vuoden ikäinen ja kultahääpäivänsä olisi ollut 4 päivä kesäkuuta.
Edla Malm oli aivan ensimmäisiä Kalevan Kansan jäsenistä
saapimut Sointulaan v. 1902. Lähinnä häntä surenxaan jäi elä-mäntoverinsa
John Malm, poikansa Harold, koixne lastenlasta,
Doris. Harried ja Harold, vanhoja siirtolakunnan toveria täällä
yjca. tuttavia ja sukulaisia Suomessa ja tässä maassa.
Vanhan kaartin Kalevalan rivit
Soinilaan sorean harvenevat,
hupenevat, inuUan alle muuttelevat.
Meille jälkeen jäänchille
Suomen heimon lapsosille
siirtolan tänne sirottivat, ^
pirtin seiniin piirustivat
nimensä raatajan ratoksi,
muukalaisen muistoksi.
K I I T O S . . .
CSJ:n Solntulan os^Bton tovereille haalista Ja ravintolasta. Kiitos
yleisölle puheista, runosta, lauluista, iscppelclstä yjn. huomatusta
osanotosta suruumme vaimoni hautajaistilaisuudessa.
Kiitos Vancouverin tovereille mr. ja mrs. SJovikllle Ja Alma Kaarlolle
seppeleistä..
SOENTUUi, Job" Malm BRITISH COLUMBIA
1
11
L A U A N T A I N A , HEqsiXKUUN 3 PÄIVÄNÄ, 194& SIVIT U
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 3, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-07-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480703 |
Description
| Title | 1948-07-03-11 |
| OCR text | tan vallankmnous mid iviiliavioliitclJe. en lajun häämenoja otka pyrkivät kuvaanJ aviopuolisojen keskinaisg vaimon asemaa uudessa b. tnalaisilla oli tapana li ns. dextrarum juncUo^jj u on havaittu hinduissa'jj raiigbanuwassa. Ceylonij rsian kääräisee suBiasa mpäri, merkiksi siitä, ets i, hienon punomansa nt». lanen tästä lähin ainaiajj. !n kesken avioliitto ena aikana täyden ^ ta sitten, kun sulhanen QE 1 aaia ojentanut morsa. nuksen , sanoen: "Tämla utta olet minulle pyhitetty ia Israelin lain jälkeea.» intoi roomalainenkin kUj-j k s i . Muinaiset saksalai- Hittonsa morsiusIahjaHa, myöhemmin tuli köih-di sitten kristillmen tapa eki vihkisormukseksi, a morsiamen tulevaa vh-uutta kuvaa monien kai^l issa ateria tai juoma, joa-i nauttivat (navajot, ma. i^at, hindut, skandinaavit, .). Xiinpä esim. muuta-1 »it saattoivat morsiaaifa settaen hänet pöydän taa een istumaan tarjosivat jkunnalle erityisesti täti rten valmistetun bAun, lii kumniankin kerran po-tamissa villikansoissa tyt-ostumisensa suorittamalla sa joitakin vaimolle kua-narrinjeri- kansassa kania miehen majaan, Loaa-: keittämällä pari ruoka-j aisten morsiussaatossa ottivat vertauskuvina \-ai-j tehtävistä rukkia villoi-nää värttinäpuineen. itaanpa häämenoissa ta- i rkivät osoittamaan avio-evaa valtasuhdetta. Ger* virolaisilla, inkeriläisilli i sulhasilla on ollut tapa-jälkeen koettaa salaa tai- 1 jalalle osoitteeksi nyt •uudestaan. Mutta jos istuikin asettaa jal-kansi jalalle, niin tuli suhde . Miehen herruutta tah-silläkin, kun ylläm^ isen hattu pantiin mor- . Tämä tapa. joka it-istä mainitaan 150O-1Q-n Suomessa ainakin La-sa se kuului -Itku-Hbn'' 1 hääpäivän ohjelmaan, ijiin häämenoja luiinna ; ja hyvästijätön. -at erottamattomasti yi' ja laulettiin entbaikaii sissa '-häbsä' ja " l ^ ' i varoitettiin morsiac'-2 tiä ja isää seka neu.-Qt-skuntaa elämään ^o^'^* dessa. — Itkuvirsiä bu-ikanuskoisten karjali^ ovat erittäin runoilisi niitä esittäessään jian peittävät kasvo'-5i >jutteleivat kiubkka^a 1 muistelee li?^^^'^'^, laan rakkautta, ja f viim.ei-^^t jaähvvaJ-vä Iso liina «^i -^-^^ iskin häämi-noien te*»* ee ennen k ä y t f t ts -n verhoami-H'^*^- ^ vanhaa porua. ^•'^^ Lsten.kulttuur;k.in53i9, kreikkalaisten mor^ idinaa^nassa kuin tisata lädkkeitfen historiaa ,jtäin tuli kuluneeksi sata vuotta uun joukko englantilaisia rohdos-fcaita kokoontui vanhaan "Kruunu ^uri'-ravintolaan Lontoossa kes-oaan keinoisia. joUla "apteekka- , iflhdoskauppiaitten arvoa voi-lohottaa". Tällöin päätettiin 'Suur-Britannian Farmaseut-vidistys'. joka sai tehtäväkseen temian tutkimusta ja lääkeai- ^^^tustaitoa. turvata laakean kaupan ja kohottaa sen harjoit-itjsoa asettamalla määrätyt päte-atimukset rohdoskauppiaille. _euttisen yhdistyksen alkupe- 1 jäsenluku 150. on kohonnut 25,- n. Vuonna 1S41 pidettiin ensim-lääkekasveja koskevat luennot teltassa Lontoon Regert Parkis-nu «rhain. Nykyään on farmaseu-v loma tiedekuntansa Lontoon ylio-ja he ovat rakentaneet itselleen aisen, tilavan talon Brunswick en varrelle. keaineiden valmistus ei suinkaan \'ain viime vuosisadalta. K o l - 'i n\l käytetyistä lääkeaineista oa tunnettuja jo historian varhaisim-aäoina. Itämailla tunnettiin oop- [jaassyjTialaiset paransivat taute- [j^ptiläisillä lääkeaineilla. Kreikka Itia Intian, Egyptin j a Assyrian [tieteen saavutuksista ja keksi itse onnan, rabarber"n ym. kasvien a\-an vaikutuksen. Arabialaiset rit laajensivat suunnattomasti län- Itten lääkeaineiden tuntemusta; viitetään jo tuhat vuotta sitten [neen puolet nykyisistä lääkeaineis-nerikan löydön jälkeen saivat lää-teen harjoittajat käytettävikseen L uusia lääkeaineita. Jesuiitat" toi-feusta kiinankuoren, jota melkein jmotta sitten ryhdyttiin käj^ttämään vastaan. Ipecacuanaa, jota hallitus osti tuhannen kulta-srin arvosta, käytettiin menes-punatautiin. Kolmas tärkeä teisemmin tunnettu yrtti oli '*rau-an'' tupakka. )ihin aikoihin kuin 'Suur-Britan- Fannaseuttinen \'hdistys' perustet-tapahtui täydellinen vallankumous lineiden valmistuksessa. Tähän keksittiin näet tapa eroittaa lää- ^•eista niiden aktiivinen puoli, pain voima. Kiinan kuoresta ryh- \-aimistamaan kiniiniä, oopiu-morfiinia ja ketunpalasta stryk- ^"hdeksännellätoista vuosisadal-menetelmä kehittyi yhä edel-tämä ns. pääpyyhe eli huuva "a morsiamen päähän siten, että ;^oIkka peitti hänen kasvonsa. Hää- ^ syödessä se nostettiin päästä, fonissa kansoissa muutettiin häissä M hiuslaite. Xiin indoeuroop-ä kuin Itämeren suomalaisissa- ^^issa tytön tukka riippui val-mutta kun hänestä tuli vaimo, ^.^ jakaukselle ja peitettiin ver- M l a . siteellä, hunnulla tai jol- '^«"lla verholla. Saksalaisten esi- I "morsiusseppele käytäntöön '^Tilla. Se samoin kuin morsius-r^'" on .suomalaisilla lännestä l.'^^'^- Monenlaisia lahjoja annet- ^^^a^^nefaan vieläkin häissä. Tun- /'"siVTsivskanv-iin ns. huomcnlah- - r^J^J'"^ Jaheisimmille omaisilleen ^^'kua-m sulhasen suvulle, ostaak-l^^^ n osallisuuden miehensä — sekä puhemiehelle, vie- ^^•=«*JHin, joka korvasi nc vas- '"^^"^^'-•iissa häi.ssä esim. , «naa" juotaessa. — U . T . S. jjeen, anutta samalla alettiin myös tutkia muunlaisia lääkeaineita. Saksan juu^ talainen Paul Ehrlich antoi lääketieteelle aivan uuden suunnan. Hän oH huomannut, että bakterit olivat erikoisen herkkiä määrätyille väriaineille, varsinkin. aniliini\^reille. Tästä hän päättel i , että jos sopivaa väriainetta käytettäisiin tautia vastaan, tappaisi se taudin ihmisruumiin kudoksissakin. Hän totesi erään värin tappavan varmasti afrikkalaisen unitaudin mikroobit. Suoritettuaan 606 erilaista koetta hän sai myös selville erään arsenikkiyhdistelmän, joka pystyi tappamaan syfilisbakteerin. Antiseptisten aineitten käytön leikkauksissa keksi englantilainen Lister. Huomattuaan haavojen tulehtumisen ifeikkauksen jälkeen johtuvan bakteereista Lister ryhtyi tutkimaan, miten nämä bakteerit saataisiin tuhotuiksi. Hän alkoi kokeilla karboolihapolla, jota käyrtettiin likaviemäreissä hajun poistamiseksi. Ennen leikkausta hän puhdisti potilaiden ihon katboolilla ja huomasi, että se oli todella tehokas vastakeino tulehdusta aiheuttavien bakteerien kehittymiseen. .Aikaisemmin oli leikkauksissa noin puolet potilaista kuollut verenmyrkytykseen, mutta nykyään on verenmyrkytyksestä johtuva hengenvaara leikkauksissa pienempi kuin vaara joutua ajoneuvojen alle vilkasliikenteisellä kadulla. Jouluna 1932 tehtiin jälleen eräs tärkeä keksintö. Kolme kemistiä, jotka työskentelivät eräässä saksalaisessa väritehtaassa, keksi uuden väriaineen, jolle he hakivat patentin. Tämä keksintö o|i tärkeä väriteollisuudelle, mutta verrattomasti arvokkaampi lääketieteelle. Uusi väri, jota nimitettiin pronto-siliksi, tappoi monenlaisia taudinsieme-niä ja mikä oli tärkeintä, se pystyi tuhoamaan ne ihmisruumiin kudoksissa. Näitä tutkimuksia jatkettiin heti Englannissa, Ranskassa ja Ameriikassa ja pian todettiin, että prontosilin tappava voima perustui siihen, että se kehitti ihmisruumiissa erästä toista ainetta, sul-fanilamidia. Näistä kahdesta oli uusi aine, sulfa-niladimi, tärkeämpi. Se tappoi nopeasti streptokokit, vaaralliset mikroobit, jotka aiheuttavat esim. äidin kuoleman lapsivuodekuumeessa. Sulfanilamidi ehkäisee myös aivokalvontulehduksen, ruusun ja monet muut sairaudet. Mutta tiede menee aina eteenpäin. Englantilaiset kemistit keksivät aineen, joka oli läheistä sukua edellämainitulle, eräänlainen prontosilin velipuoli. Tällä uudella lääkeaineella, sulfapyridinillä oli samat ominaisuudet kuin prontosilillä ja sulfanilamidilla, mutta paljon laajempi vaikutus. Se ei tappanut ainoastaan streptokokkeja, vaan myös pneumoko- • kit, keuhkotulehduksen aiheuttavat mikrobit. Aikaisemmin päättyi joka neljäs keuhkotulehdustapaus kuolemaan; nyt korkeintaan yksi kahdestatoista tapauksesta tai vielä vähemmän. Keuhkotulehdus on tullut yhä vaarattomammaksi sairaudeksi. Yhä useampia synteettisiä sulfanila-midin muunnoksia keksitään. .Amerikkalaiset ovat keksineet uuden tehokkaan lääkeaineen, sulfathiazolen. Englanti-lais- amerikkalainen yhteistyö lääkeaineiden alalla käy yhä huomattä\-am-maksi, ja viime aikaiset keksinnöt ovatkin tulleet etupäiLssä näistä kahdesta maasta. Tarvitsee vain mainita sensaatiomainen ihmelääke penisilliini, joka kaipaisi oman lukunsa. Euroopan kiusana Uusi Euroopan "puolustusliitto" on solmittu j a Bulgariakin kuuluu niihin maihin, jotka ovat päättäneet sitä kunnioittaa. Liitto tähtäytjy Yhdysv^- loista saapunutta vihollista — Coloradon perunakoppiaista vastaan. Koppi-ainen on saanut niin suuren vallan, että länsi-Saksan perunasato on vakavassa vaarassa. Britanniaan matkalla olleissa kolmessa laivassa oli luvattomina matkustajina näitä koppiaisia. Ne huomattiin ja lakaistiin mereen. Koppiaisia havaittiin olevan ranskalaisessa laivassa, joka saapui Grimsbyyn. Yhden hyökkääjän todettiin jo hävittävän Britannian perunasatoa lontoolaisella kasvimaalla. Ostendista saapunut tiedonanto kertoo belgialaisten hävittävän miljoonia koppiaisia rannikolla, jonne niitä on tullut veden mukana miljoonia. Koululapset on mobilisoitu hävittämään loppuja. Europan hallitukset, jotka ottavat osaa koppiaisen torjumiseen, ovat myöntäneet tähän tarkoitukseen varoja yhteensä 800,000 dollaria. Miljoonaa eekkeriä perunamaata ruiskutetaan Belgiassa, Ranskassa ja Hollannissa kolme kertaa ja useimminkin koppiaisen torjumiseksi ennenkuin se ehtii saapua Englannin kanaalin y l i. i^p^»ÄIN>' ANATOMIAA Aimerikkalainen tjjedernies Kemmerik on tehnyt huvittavia tutkimuksia, jotka saattanevat uskovaisetkin ihmiset epäilemään ns. pyhäinjäännösten todenpe-räisy>' ttä. Pyhää Denisiä esimerkiksi on kaksi täydellistä kappaletta, toinen Sant Denisin ja toinen Resensburgin kirkossa. Pragin ja Banbergin kirkot ylpeilevät siitä, että niillä kummallakin on tämän pyhimyksen pääkallo. Denisillä on siis kaksi ruumista ja neljä päätä. Katolisen maailman kirkoissa on seuraavia '^pyhäin miesten" jäännöksiä: Pyhä Andreas: 5 ruumista, 6 päätä, 17 kättä ja jalkaa. Pyhä .\nna: 2 ruumista^ 8 päätä, .6 Pyhä Antonius: 4 ruumista, 1 pää. Pyhä Sebastian: 4 ruumista, 5 päätä, 13 kättä. Pyhä Yrjänä lyö loistavasti laudalta kaikki edelliset, sillä sen jätteinä on kokonaista 30 tävdellistä luurankoa! Vesiosakkeet — Henkilö joka v. 1924 omisti 10 Dow Chemical-yhtiön osaketta, on "vesiosakkeiden" antamisen kautta nyt 360 osakkeen omistaja, 10 osakkeen hinta oli 1924 $500 ja 360 osaketta maksavat nyt $14.67*0. Sen lisäksi on voitto-osinkoina maksettu v. 1924 jälkeen $4,525.25. NESTES.^HKÖKONE, engl. insinöör i .Armstrongin 107 vuotta sitten suunnittelema omituinen kitkasäfakökone, on tällainen: lasipylväillä seisova höyrykattila, jonka seinässä on joukko putkia höyryn purkautumista varten. K u n höyry purkautuu, niin se kuljettaa mukanaan nestepisaroita, jotka hankautues-sfan putken puksipuulla päällystettyjä sisäpintoja vasten niissä synnjiitävät negatiivista sähköä. Höyry kohtaa kär-jillä varustetun konduktorin ja antaa sille positiivista sähköä. Ennätys Ontario Reformatbrvn nelivuotias lehmä, O. R. G . Rag .Apple Hengerveld, on antanut päivittäisen kolmen lypsyn mukaan 32,877 paunaa maitoa vuodessa, sisältäen 1,034 paunaa voirasvaa. Se on ennätys luokassaan. CSJ:n VANCOUVERIN OSASTON NAISTEN ryhmän kokoukset pidetään jokaisen kuukauden toisena torstaina kello 1 päivällä Clin-ton- haalilla 26b5 E. Pender St. Vancouverin naiset, ottakaa tämä huomioonne ja,saapukaa joukolla. \ iniimiainminimiunnnnuiiitn»mmnmiinminuiiiiiinfmmmniimnniinnrainimiiiMiiiinmuiumu»iii^^ I KIITOS I Sydämellinen kiitos South Porcupinen tovereille niistä arvok-i kaista muistolahjoista ja hauskasta illasta, jonka meille järjestitte I toveri Kinnusen asurmolla pois muuttomme johdosta. I Kiitos lahjoittajille, kerääjille ja myös illan emännille kahvi- I pöydän antimista. E R I K A J A .ANTTI LUHTA R. R. 1 COPPER CLIFF, ONT. •ctrauuiutntnin unnntmiimtmiiimmnnnntiimmminiuiiiiimimiifmiitnmiimtmtmmuiiimaimnnmnnmratnmii^^ N.APOLEON (Napoleon Bonaparte, kuuluisa Ranskan kei.'^ari) kuoli St. Helenan saarella v. 1821 vati^a.syöpään ja haudattiin .St. Helenaan, mutta v.'1840 hänen ruumiinsa vietiin Ran.skaan, missit sc If^ää Pariisin Invalidikirkon lat-tianaJaiscssa syvcnnykscs.vi suomalaisesta kivestä tehdyssä arkussa. Surumielin ilmoitan, että rakas vaimoni EDLA MALM (o-s. Immel) nukkui kuolon uneen 28 päivä toukokuuta Vancouverin sairaalassa ja haudattiin Sointulassa 31 päivä, toukokuuta. Hän oli syntynyt Suomessa Karvialla 7 päivä kesäkuuta, 1B77, oli kuollessaan 71 vuoden ikäinen ja kultahääpäivänsä olisi ollut 4 päivä kesäkuuta. Edla Malm oli aivan ensimmäisiä Kalevan Kansan jäsenistä saapimut Sointulaan v. 1902. Lähinnä häntä surenxaan jäi elä-mäntoverinsa John Malm, poikansa Harold, koixne lastenlasta, Doris. Harried ja Harold, vanhoja siirtolakunnan toveria täällä yjca. tuttavia ja sukulaisia Suomessa ja tässä maassa. Vanhan kaartin Kalevalan rivit Soinilaan sorean harvenevat, hupenevat, inuUan alle muuttelevat. Meille jälkeen jäänchille Suomen heimon lapsosille siirtolan tänne sirottivat, ^ pirtin seiniin piirustivat nimensä raatajan ratoksi, muukalaisen muistoksi. K I I T O S . . . CSJ:n Solntulan os^Bton tovereille haalista Ja ravintolasta. Kiitos yleisölle puheista, runosta, lauluista, iscppelclstä yjn. huomatusta osanotosta suruumme vaimoni hautajaistilaisuudessa. Kiitos Vancouverin tovereille mr. ja mrs. SJovikllle Ja Alma Kaarlolle seppeleistä.. SOENTUUi, Job" Malm BRITISH COLUMBIA 1 11 L A U A N T A I N A , HEqsiXKUUN 3 PÄIVÄNÄ, 194& SIVIT U |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-07-03-11
