1956-06-02-02 |
Previous | 2 of 11 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaaa
Piiblished and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102_Elni Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
secönd class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . $5.00
6 kuukautta 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . . ^.00
6 kuukautta .. .. .. 2:25
3 kuukautta . . . . . . . . 1.50 :
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .. .. $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.C0.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisiimoittajien
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Coropany Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
on lähetettävä maksu etukäteen.
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIE KK f
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
SATELLIITTI AVARUUDESSA
ERI puolella maailmaa saattaa tietyissä suurvalloissa liit,
kuva turisti sattumalta eksyä jollekin syrjäiselle, ha.
Eiköhän tänä vuonna tule kesää, kysyvät monet, kun
kylmät ilmavirrat seuraavat itoisiaan jatkuvasti. Ainakin
täällä Ontariossa on ollut sellaista, etJä lämmintä on tänä
keväänä ollut korkeintaan kaksi päivää yhteenmittaan ja sitten
taas kylmää viikkokaupalla. Muina vuosina on jo tähän
aikaan ollut metsä vihantaa ja ruoho rehevää, mutta tänä
vuonna näiidään tuskin seinien vierustoillakaan vihantaa
paikkaa. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että kyllä kesä tulee
vielä tänäkin vuonna. Ainakin laulujuhlien ajaksi odotamme
oikein kaunista kesäistä säätä, jotta kaakki kansalaisemme
voisivat nauttia täysin siemauksin vuoden suurimmista ja
arvokkaimmista kulti uurijuhlista.
Mikäli tähänastisista valmisteluista voidaan päätellä, tulee
tämän vuoden laulujuhlista muodostumaan ehkä kaikkein
valtavimmat. Ensinnäkin kuuluvat Toronton, Sudburyn .
ja Port Arthurin kuorot olevan oikein ensiluokkaisessa kunnossa,
kahdessa ensiksi mainitussa laulajia- ehkä enemmän
kuin koskaan aikaisemmin. 'Kun myöskin harjoittelu on ollut
säännöllistä ja lujaa, tulevat esitykset kohoamaan, ensiluokkaisiksi.
Uuden mahtavan kantaatin esitys tulee varmaankin
saamaan ihmiset suorasiaan hurmioon, sillä niin hyvä-se on.
Täällä Sudburyssa saadaan siitä ensi makua juhannus aattona
pidettävissä pikkulaulujuhlissa.
Sudburysta tulee laulujuhlille Torontoon matkustamaan
suurempi joukko kuin milloinkaan ennen. Edelleen tulee
kaikki alueella toimivat SJ:n osastot katsomaan, että kaikilla
juhlille haluavilla on mahdollisuus suorittaa matka mahdolii-simman
pienillä kustannuksilla ja että kaikilla näin ollen tulee
Olemaan mahdollisuus osallistua juhliin.
Koska Liekin perhekunta kuuluu eturivin kulttuuri-ihmisiin,
niin uskallamme lausua kehoituksen, että menisimme
kaikki, mikäli se suinkin on mahdollista, tähän vuoden arvokkaimpaan
kulttuurijuhlaan. Sen lisäksi, että saamme
siellä runsaasti arvokasta henkistä ravintoa, on siellä tilaisuus
tavata joukottain tuttavia ja myöskin solmia uusia
tuttavuuksia. Siis laulujuhlille kaikki Canadasta ja myöskin
Yhdysvalloista, mikäli suinkin on mahdollsta.
Viime sunnuntaina vi^rtti Beawr Laken Jehu, yks: Canadan
vähimmistä ja tunnetuimmista urheiiuseurcsta 35-
vuotisjuhlaansa. Juhla muodostuikin todella arvokkaaksi ja
mieliinpair.uA-aksi tilaisuudeksi, jcssa 'hyvän ja monipuolisen
ohjelman lisiiksi esiteltiin paikkakunnalla vielä olevat
seuran perustavat jäsenet. «
Beaver Laken Jehu on 35-vuotisen olemassaolonsa aikana
kyntänyt syvän vaon Canadan fyyskuittuuritoiaiinnan
sarkaan. Se on vaatinut monilta yksilö Itä suuria ponnistuksia
ia peräänantamatonta sitkeyttä, mutta palkintona on
myöskin ollut arvokas saavutus. Kymmenet ja sadat tytöt
ja pojat on sen avulla saatettu ter\'eelle ja kehittävälle elä-anän
ladulle, heistä on kasvanut reippaita, ruumiillisesti ja
myöskin henkisesi terveitä tymäenluokan miehiä ja naisia.
Samalla kun lausumme onnittdumme Jehulle sen 35-'
vuotisjuhlapäivän johdosta emme voi myöskään olla esittämättä
toivomusta, että se. edelleenkin jatkaisi yhtä päättävästi
an-okasta toimintaansa ja onnistuisi sen avulla hankkimaan
itselleen \nelä entistäkin yksimielisemmän kannatuksen.
Yleisessä mielessä olisi suotavaa, että Canadan suomalainen
työläisurheiluliike liittyisi entistä läheisempään yhteis-
Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun
George Murray voidaan nähdä
ja kuulla vnkinaisesti
CBC:n television "Cross-Ca-nida
Hit Parade*'-oh jehna-mimerossa.
ERI KULMILTA
MAAPALLOA
POROJA ETEL.ÄNAV.^LLE
Poro, joka Tanskan valtion toimesta
siirrettiin Etelänavan alueella 'Karguel-saarille
v. 1954, on sopeutunut nyvin
uuteen ympäristöönsä. Ranskan valtio
on nyt ostanut kuusi poroa, jotka kuljetetaan
Pariisin ja sieltä Etelänapa-alueelle.
» ' * ,, •
RUOSTEEN POISTAJA
Eräs yhdysvaltalainen yhtiö keksi viime
vuonna aineen, joka poistaa ruosteen
nopeasti. Jauhomainen: aine sekoitetaan
veteen ja sivellään ruostuneen
metallin pinnalle. Syöpymiseti määrästä
riippuu kuinka kauan ruosteen poistaminen
kestää.
KIRJEENVAIHTOA
• B M m n a -tr ir if •MHIIIIIBIHIIIIIIIIIU
Elin — Hyvä juttu, mutta piti
jättää seuraavaan numeroon.
W. trollari -r- Koitetaan saada
lehtemme seuraavaan numeroon.
L. F. — Käytetään aina vähän
kerrallaan, joten kiitos.
P. V. — Ne lainatut panehime
talteen käyttöä varten.
Kesän tullen lienee paikallaan
muistuttaa, että kaikenlaiset pakinat,
kertomukset ja novellit, "pitemmät
sekä lyhyet, kuten myöskin
sieltä ja täältä lainatut tai suomennetut
kertomukset ovat tervetulleita.
toimintaan Canadan suomalaisen kulttuurijärjestön,
Suomalaisen Järjestön
kanssa. Tämä yhteistoiminta olisi omiaan
monipuolistamaan urheilujärjestöjen
elämää, tekemään mahdolliseksi
myöskin suuremman kulttuuritoimintaan
osallistumisen, joka nuorisolle on ainakin
yhtä tärkeä kuin ruumiillsen kuntoisuuden
kehittäminen.
Tällainen läheinen yhteistoiminta
tekisi myöskin mahdolliseksi entistä valtavampien
ia paljon suuremmassa määrässä
innostusta lisäävien suurten yhte s-trn
kulttuuri- ja urheilujuhlien järjestämisen,
sellaisten juhlien järjestämisen
joita esim. Suomessa ja useissa Euroopan
maissa järjestetään. Näissä Eurooppalaisten
nuorten juhlissa muodostavat
monet henkisen kulttuurialan kilpailut
yhtä suuren osan suurjuhlista
kuin urheilukilpailutkin. Xiin voisi tapahtua
meilläkn, kun tämän asian tärkeys
ja suuri etuisuus tulee havaituksi.
1 . i t .s i i » J
2 päivänä^ 1956
K. S.
lankaesteiden verkko. Puomien vieressä on kieltotaulu, jossa
varotetaan astumasta alueelle ilman asianomaista, hallituk.
sen antamaa lupaa ja kieltoa varmist^a vaikuttavasti kivääril.
lä asei:tettu vartiomies, Joka kehoittaa turist n kääntämään
kärrynsä nokan mahdoliisimman äkkiä siihen suuntaan, mistä
hän on tullutkin ja käyttämään sitten kaasupoljinta säästele,
mättä. \, ^ .
a l u t t a jos tuo turisti sattuu olemaan uteliasta lajia, saat-taa
hän pysäyttää vaununsa ensimmäisen mäennyppylän
taakse ja ruv^a arvailemaan, mitäiiän salaperäistä tuolla
mahtoikaan olla tekeiiiä. Ja silloin voi sattua niin, et ä hän
kutliee kielletyltä alueelta •'terävää,'>:iheltävää ääntä .ja sil-mättyään
äänen suuntaan :,hän näkee pystysuoran, valkean
saViipfiven, jonka yläpää häviää näkyvistä jonnekin siniseen
avaruuteen. Raj^ettikoeasema . . .
Eri tahoilta maailmaa saapuvstaj vaikkakin perin niuk-kasanaisista
uutisista käy seivästi ilmi, etteiivät suurvallat
ainoasiaan jo parhaillaan rakenna noita paljonpuhuttuja,
"jalkapallon kokoisia'^ pienoiskiertolaisiaan, va^n että myös
suuremman, ihmisten miehittämän avaruusaseman rakennustyö,
on Jo alotettukairessa-hiljaisuudessa.useammallakin
kuin yhdellä taholla. Missä suhteefsa tuollainen suursatelliitti
sitten — paitsi kokonsa puolesta ^—^ poikkeaa pienoiskierto-laisesta?
^
Ensimmäinen ero on siinä, et ä suursatelliitti — tai sopikaamme,.
että nimitämme sitä avaruusasemaksi — kiertää
maata huomattavasti etääLnpänä kuin sen pienikokoinen edeltäjä.
Pienoiskiertolaisen suunnitelluksi kiertokorkeudeksi
maanpinnasta ovat sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat varsin
yhtäpitävästi ilmoittaneet 300 kilometriä: Mutta vaikka
ilmakehästä ei 50 km:n korkeude sa voi enää juuri käytännöllisesti
katsoen puhuakaan, löytyy y"elä 300 km:n korkeudessakin
sen verran ilmakehän rifppeitä, et a ne vähitellen
hidastuttavat pienoissatelliitin nopeutta, jolloin sen rata alkaa
kaartua maata kohti, kunnes se viimein sukeltaa ilmakehään—
siltikin vielä riittävällä nopeudella kuumentuak-
-seen ja muuttuakseen muu amassa hetkessä kaasuksi.
Tällaista kohtaloahan ihimisten miehittämälle avaruusasemaalle
ei tietenkään suunnitella. Siksipä sen kiertorata on
sijoitettava huomattavasti kauemmaksi maanpinnasta kuin
300 km:n etäisyydelle. Eräät tiedemiehet pitävät 1,000 kilometrin
.etäisyyttä riittävänä, toiset haluaisivat sijoittaa sen
vieläkin kauemmaksi. Tässä on siis ensimmäinen ero pienos-kiertolaisen
ja avaruusaseman välillä: pienoiskiertolainen
liikkuu vielä ilmakehämme äärJmimäisillä rajoilla, mutta toinen
askel — avaruusasema — tulee jo sijaitsemaan 'täydellisessä*'
avaruudessa, jos luota miltei täysin aineesta tyhjää
avaruutta nyt 3-lipäänsä sopii nimittää 'täydelliseksi".
Mitä vaatimuksia tuollaisen avaruusaseman sitten on täytettävä?
Lyhyesi sanoen: sen on miltei joka suhteessa täytettävä
samat vaatimukset kuin avaruuslaivankin.
Ensinnäkin sen muotojen ei tarvitse olla mitenkään virtaviivainen,
sillä sen liikkeitä ei avaruudessa estä mikään. SiUa
voidaan konstruoida miltei iminkänäköinen ''härveli" tahansa,
kuitenkin si:en, että sen tulee voida kiertää jonkin akselin
ympäri. Näin afitä syystä, että vaikka osoittautuisikin, että
ihminen saattaisi vaaratta jatkuvasti oleskella painottomassa
tilassa, vaativat avaruusasema kiertoliikkeen akselinsa ympäri,
jolloin keskipakoisvoima toimii painovoiman "korvikkeena".
Muuan tärkeimmistä avaruusaseman ominaisuuksista on
luonnollisestikin, että se on ehdottomasti ihhänpitävä ja etta
kykenee sekä uusimaan käyttämänsä ilman jälleen hengitys-kelpoiseksi
että tarvittaessa korvaamaan menettämänsä ilman.
Tämän kaiken järjestäminen ei ole niinkään yksinkertaista.
Verraten helppoa on järjestää sen ilmamäärän korvaaminen,
joka menetetään liikennerakettien "vastaanottokamnv.os-sa'"
aina, milloin jokin alus saapuu asemalle tai lähtee siltä;
asemalle voidaan nimittäin verraten pieneen tilaan varastoida
riittävästi sekä nestemäistä typpeä että happea, joiden säilymisestä
nesteenä avaruuden tavaton kylmyys (—272 astetta
C) pitää helposti huol.a. On myös olemassa kemkalioita, joiden
avulla uioshfngitetyn ilman sisältämä hiilidioksidi saadaan
hajoitettua jälleen hiileksi ja hapeksi. Vaikeimman
probleeman muodostaa tässä tapauksessa avaruusaseman
saaminen ilmaiiiviiksi — tai oikeammin sen seikan varnis-taminen,
eitä se pysyy ilmatiiviinä kaikissa olosuhteissa.
.Avaruus ei nimittäin ole täy-sin tyhjä aineesta. Siellä täällä
risteilee meteoreja yksittäin Ja parvissa, kaikenkokoisia, alkaen
sormenpään suuruisista ja päätyen sellaisiin jättiläismäisiin
kappaleisiin, jotka maapallon p'ntaan iskiessään ovat
tehneet kilometrien läpimntaisia räjähdyskraatertita- Mahdollisuus,
enä tuollainen jättiläismeteöi-i osuisi juuri avaruusasemaan,
on tosin häviävän pieni — ja peli olisi silloin tietenkin
pelattu. IMutta nuo sormenpäänkokoiset kivenkappaleet
ovat nekin riittävän vaarallisia, sillä niiden nopeus saattaa
olla kymmeniä kilometrejä sekunnissa. Ja vaikka tuollaisen
kappaleen massa onkin vain muutaman gramman verran, an-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 2, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-06-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560602 |
Description
| Title | 1956-06-02-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaaa Piiblished and printed by the Vapaus Publishing Company Limited. 100-102_Elni Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as secönd class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . $5.00 6 kuukautta 2.75 TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta . . . . . . . . . ^.00 6 kuukautta .. .. .. 2:25 3 kuukautta . . . . . . . . 1.50 : SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta .. .. $5.50 6 kuukautta . . . . . . . . $3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.C0. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisiimoittajien Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Coropany Limited. Toimittaja: K. Salo. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company on lähetettävä maksu etukäteen. Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIE KK f P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO SATELLIITTI AVARUUDESSA ERI puolella maailmaa saattaa tietyissä suurvalloissa liit, kuva turisti sattumalta eksyä jollekin syrjäiselle, ha. Eiköhän tänä vuonna tule kesää, kysyvät monet, kun kylmät ilmavirrat seuraavat itoisiaan jatkuvasti. Ainakin täällä Ontariossa on ollut sellaista, etJä lämmintä on tänä keväänä ollut korkeintaan kaksi päivää yhteenmittaan ja sitten taas kylmää viikkokaupalla. Muina vuosina on jo tähän aikaan ollut metsä vihantaa ja ruoho rehevää, mutta tänä vuonna näiidään tuskin seinien vierustoillakaan vihantaa paikkaa. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että kyllä kesä tulee vielä tänäkin vuonna. Ainakin laulujuhlien ajaksi odotamme oikein kaunista kesäistä säätä, jotta kaakki kansalaisemme voisivat nauttia täysin siemauksin vuoden suurimmista ja arvokkaimmista kulti uurijuhlista. Mikäli tähänastisista valmisteluista voidaan päätellä, tulee tämän vuoden laulujuhlista muodostumaan ehkä kaikkein valtavimmat. Ensinnäkin kuuluvat Toronton, Sudburyn . ja Port Arthurin kuorot olevan oikein ensiluokkaisessa kunnossa, kahdessa ensiksi mainitussa laulajia- ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 'Kun myöskin harjoittelu on ollut säännöllistä ja lujaa, tulevat esitykset kohoamaan, ensiluokkaisiksi. Uuden mahtavan kantaatin esitys tulee varmaankin saamaan ihmiset suorasiaan hurmioon, sillä niin hyvä-se on. Täällä Sudburyssa saadaan siitä ensi makua juhannus aattona pidettävissä pikkulaulujuhlissa. Sudburysta tulee laulujuhlille Torontoon matkustamaan suurempi joukko kuin milloinkaan ennen. Edelleen tulee kaikki alueella toimivat SJ:n osastot katsomaan, että kaikilla juhlille haluavilla on mahdollisuus suorittaa matka mahdolii-simman pienillä kustannuksilla ja että kaikilla näin ollen tulee Olemaan mahdollisuus osallistua juhliin. Koska Liekin perhekunta kuuluu eturivin kulttuuri-ihmisiin, niin uskallamme lausua kehoituksen, että menisimme kaikki, mikäli se suinkin on mahdollista, tähän vuoden arvokkaimpaan kulttuurijuhlaan. Sen lisäksi, että saamme siellä runsaasti arvokasta henkistä ravintoa, on siellä tilaisuus tavata joukottain tuttavia ja myöskin solmia uusia tuttavuuksia. Siis laulujuhlille kaikki Canadasta ja myöskin Yhdysvalloista, mikäli suinkin on mahdollsta. Viime sunnuntaina vi^rtti Beawr Laken Jehu, yks: Canadan vähimmistä ja tunnetuimmista urheiiuseurcsta 35- vuotisjuhlaansa. Juhla muodostuikin todella arvokkaaksi ja mieliinpair.uA-aksi tilaisuudeksi, jcssa 'hyvän ja monipuolisen ohjelman lisiiksi esiteltiin paikkakunnalla vielä olevat seuran perustavat jäsenet. « Beaver Laken Jehu on 35-vuotisen olemassaolonsa aikana kyntänyt syvän vaon Canadan fyyskuittuuritoiaiinnan sarkaan. Se on vaatinut monilta yksilö Itä suuria ponnistuksia ia peräänantamatonta sitkeyttä, mutta palkintona on myöskin ollut arvokas saavutus. Kymmenet ja sadat tytöt ja pojat on sen avulla saatettu ter\'eelle ja kehittävälle elä-anän ladulle, heistä on kasvanut reippaita, ruumiillisesti ja myöskin henkisesi terveitä tymäenluokan miehiä ja naisia. Samalla kun lausumme onnittdumme Jehulle sen 35-' vuotisjuhlapäivän johdosta emme voi myöskään olla esittämättä toivomusta, että se. edelleenkin jatkaisi yhtä päättävästi an-okasta toimintaansa ja onnistuisi sen avulla hankkimaan itselleen \nelä entistäkin yksimielisemmän kannatuksen. Yleisessä mielessä olisi suotavaa, että Canadan suomalainen työläisurheiluliike liittyisi entistä läheisempään yhteis- Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun George Murray voidaan nähdä ja kuulla vnkinaisesti CBC:n television "Cross-Ca-nida Hit Parade*'-oh jehna-mimerossa. ERI KULMILTA MAAPALLOA POROJA ETEL.ÄNAV.^LLE Poro, joka Tanskan valtion toimesta siirrettiin Etelänavan alueella 'Karguel-saarille v. 1954, on sopeutunut nyvin uuteen ympäristöönsä. Ranskan valtio on nyt ostanut kuusi poroa, jotka kuljetetaan Pariisin ja sieltä Etelänapa-alueelle. » ' * ,, • RUOSTEEN POISTAJA Eräs yhdysvaltalainen yhtiö keksi viime vuonna aineen, joka poistaa ruosteen nopeasti. Jauhomainen: aine sekoitetaan veteen ja sivellään ruostuneen metallin pinnalle. Syöpymiseti määrästä riippuu kuinka kauan ruosteen poistaminen kestää. KIRJEENVAIHTOA • B M m n a -tr ir if •MHIIIIIBIHIIIIIIIIIU Elin — Hyvä juttu, mutta piti jättää seuraavaan numeroon. W. trollari -r- Koitetaan saada lehtemme seuraavaan numeroon. L. F. — Käytetään aina vähän kerrallaan, joten kiitos. P. V. — Ne lainatut panehime talteen käyttöä varten. Kesän tullen lienee paikallaan muistuttaa, että kaikenlaiset pakinat, kertomukset ja novellit, "pitemmät sekä lyhyet, kuten myöskin sieltä ja täältä lainatut tai suomennetut kertomukset ovat tervetulleita. toimintaan Canadan suomalaisen kulttuurijärjestön, Suomalaisen Järjestön kanssa. Tämä yhteistoiminta olisi omiaan monipuolistamaan urheilujärjestöjen elämää, tekemään mahdolliseksi myöskin suuremman kulttuuritoimintaan osallistumisen, joka nuorisolle on ainakin yhtä tärkeä kuin ruumiillsen kuntoisuuden kehittäminen. Tällainen läheinen yhteistoiminta tekisi myöskin mahdolliseksi entistä valtavampien ia paljon suuremmassa määrässä innostusta lisäävien suurten yhte s-trn kulttuuri- ja urheilujuhlien järjestämisen, sellaisten juhlien järjestämisen joita esim. Suomessa ja useissa Euroopan maissa järjestetään. Näissä Eurooppalaisten nuorten juhlissa muodostavat monet henkisen kulttuurialan kilpailut yhtä suuren osan suurjuhlista kuin urheilukilpailutkin. Xiin voisi tapahtua meilläkn, kun tämän asian tärkeys ja suuri etuisuus tulee havaituksi. 1 . i t .s i i » J 2 päivänä^ 1956 K. S. lankaesteiden verkko. Puomien vieressä on kieltotaulu, jossa varotetaan astumasta alueelle ilman asianomaista, hallituk. sen antamaa lupaa ja kieltoa varmist^a vaikuttavasti kivääril. lä asei:tettu vartiomies, Joka kehoittaa turist n kääntämään kärrynsä nokan mahdoliisimman äkkiä siihen suuntaan, mistä hän on tullutkin ja käyttämään sitten kaasupoljinta säästele, mättä. \, ^ . a l u t t a jos tuo turisti sattuu olemaan uteliasta lajia, saat-taa hän pysäyttää vaununsa ensimmäisen mäennyppylän taakse ja ruv^a arvailemaan, mitäiiän salaperäistä tuolla mahtoikaan olla tekeiiiä. Ja silloin voi sattua niin, et ä hän kutliee kielletyltä alueelta •'terävää,'>:iheltävää ääntä .ja sil-mättyään äänen suuntaan :,hän näkee pystysuoran, valkean saViipfiven, jonka yläpää häviää näkyvistä jonnekin siniseen avaruuteen. Raj^ettikoeasema . . . Eri tahoilta maailmaa saapuvstaj vaikkakin perin niuk-kasanaisista uutisista käy seivästi ilmi, etteiivät suurvallat ainoasiaan jo parhaillaan rakenna noita paljonpuhuttuja, "jalkapallon kokoisia'^ pienoiskiertolaisiaan, va^n että myös suuremman, ihmisten miehittämän avaruusaseman rakennustyö, on Jo alotettukairessa-hiljaisuudessa.useammallakin kuin yhdellä taholla. Missä suhteefsa tuollainen suursatelliitti sitten — paitsi kokonsa puolesta ^—^ poikkeaa pienoiskierto-laisesta? ^ Ensimmäinen ero on siinä, et ä suursatelliitti — tai sopikaamme,. että nimitämme sitä avaruusasemaksi — kiertää maata huomattavasti etääLnpänä kuin sen pienikokoinen edeltäjä. Pienoiskiertolaisen suunnitelluksi kiertokorkeudeksi maanpinnasta ovat sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat varsin yhtäpitävästi ilmoittaneet 300 kilometriä: Mutta vaikka ilmakehästä ei 50 km:n korkeude sa voi enää juuri käytännöllisesti katsoen puhuakaan, löytyy y"elä 300 km:n korkeudessakin sen verran ilmakehän rifppeitä, et a ne vähitellen hidastuttavat pienoissatelliitin nopeutta, jolloin sen rata alkaa kaartua maata kohti, kunnes se viimein sukeltaa ilmakehään— siltikin vielä riittävällä nopeudella kuumentuak- -seen ja muuttuakseen muu amassa hetkessä kaasuksi. Tällaista kohtaloahan ihimisten miehittämälle avaruusasemaalle ei tietenkään suunnitella. Siksipä sen kiertorata on sijoitettava huomattavasti kauemmaksi maanpinnasta kuin 300 km:n etäisyydelle. Eräät tiedemiehet pitävät 1,000 kilometrin .etäisyyttä riittävänä, toiset haluaisivat sijoittaa sen vieläkin kauemmaksi. Tässä on siis ensimmäinen ero pienos-kiertolaisen ja avaruusaseman välillä: pienoiskiertolainen liikkuu vielä ilmakehämme äärJmimäisillä rajoilla, mutta toinen askel — avaruusasema — tulee jo sijaitsemaan 'täydellisessä*' avaruudessa, jos luota miltei täysin aineesta tyhjää avaruutta nyt 3-lipäänsä sopii nimittää 'täydelliseksi". Mitä vaatimuksia tuollaisen avaruusaseman sitten on täytettävä? Lyhyesi sanoen: sen on miltei joka suhteessa täytettävä samat vaatimukset kuin avaruuslaivankin. Ensinnäkin sen muotojen ei tarvitse olla mitenkään virtaviivainen, sillä sen liikkeitä ei avaruudessa estä mikään. SiUa voidaan konstruoida miltei iminkänäköinen ''härveli" tahansa, kuitenkin si:en, että sen tulee voida kiertää jonkin akselin ympäri. Näin afitä syystä, että vaikka osoittautuisikin, että ihminen saattaisi vaaratta jatkuvasti oleskella painottomassa tilassa, vaativat avaruusasema kiertoliikkeen akselinsa ympäri, jolloin keskipakoisvoima toimii painovoiman "korvikkeena". Muuan tärkeimmistä avaruusaseman ominaisuuksista on luonnollisestikin, että se on ehdottomasti ihhänpitävä ja etta kykenee sekä uusimaan käyttämänsä ilman jälleen hengitys-kelpoiseksi että tarvittaessa korvaamaan menettämänsä ilman. Tämän kaiken järjestäminen ei ole niinkään yksinkertaista. Verraten helppoa on järjestää sen ilmamäärän korvaaminen, joka menetetään liikennerakettien "vastaanottokamnv.os-sa'" aina, milloin jokin alus saapuu asemalle tai lähtee siltä; asemalle voidaan nimittäin verraten pieneen tilaan varastoida riittävästi sekä nestemäistä typpeä että happea, joiden säilymisestä nesteenä avaruuden tavaton kylmyys (—272 astetta C) pitää helposti huol.a. On myös olemassa kemkalioita, joiden avulla uioshfngitetyn ilman sisältämä hiilidioksidi saadaan hajoitettua jälleen hiileksi ja hapeksi. Vaikeimman probleeman muodostaa tässä tapauksessa avaruusaseman saaminen ilmaiiiviiksi — tai oikeammin sen seikan varnis-taminen, eitä se pysyy ilmatiiviinä kaikissa olosuhteissa. .Avaruus ei nimittäin ole täy-sin tyhjä aineesta. Siellä täällä risteilee meteoreja yksittäin Ja parvissa, kaikenkokoisia, alkaen sormenpään suuruisista ja päätyen sellaisiin jättiläismäisiin kappaleisiin, jotka maapallon p'ntaan iskiessään ovat tehneet kilometrien läpimntaisia räjähdyskraatertita- Mahdollisuus, enä tuollainen jättiläismeteöi-i osuisi juuri avaruusasemaan, on tosin häviävän pieni — ja peli olisi silloin tietenkin pelattu. IMutta nuo sormenpäänkokoiset kivenkappaleet ovat nekin riittävän vaarallisia, sillä niiden nopeus saattaa olla kymmeniä kilometrejä sekunnissa. Ja vaikka tuollaisen kappaleen massa onkin vain muutaman gramman verran, an- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-02-02
