Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 7, 1941

              Sivu 2 bAUANtAINA, KESÄKUUN 7 PÄIVÄNÄ 1941
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
. Registeretl at the Post Office Dept^
Ottawa, as seoond class matter,
Tilaushinnat:
l vk. $Si)0
6 kk. lao
3 kk. m
Yhdysvaltoihin:
1 vk. . . . . . . . . . . . . . . $2^0
^ • 'X'>40
Guomeen ja muualle ulkomaille:
1-vk
•vl4^dd ilmesty. jokaisoi vi&Dzijali»^
«iitft}ttaI2-sivti[sena. sisältäen parasta
feauuokirjamsta: Ittettavaakaikilta aioU-
'ASiamiehiUe myönn^ään '20 prosen-
-HnjpaUtkfo.'
Pyytäkää 8£iamlesväUneitä jo tä-liääb.
• -ttMölTUSHlNNAT: "Kirjeenvaihto-
Ilmoitukset 4I.O0 kerta. Avioliittoon
menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
INimehirtuiittollnioittikset 50c
kertf -41>00 kolme kertaa. Syntymä­ilmoitukset
$1.00 kerta, $2.00 kolme ker-taa.
-iff^lemanilmoitukset '$2.W kerta,
60c llsäK««ksu klitoslauseelta tai miilsto-värsyltä.
halutaan tietää- ja osoiteil-moituks^
t ^Oc palstatuuma. —• Tflapäls-
Umolttajle^ on vaadittaessa lähetettävä
ilmoitusmatsu etukäteen.
'>"Slelset tott)1t«aitnnät « c palstatuu-ma.
Smoitus., joka Julkalstafm neljä-kertaa
samanlaisena 3Dc palstatinuna.
Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma.
kerta ilmoittaessa.
Erikoisista ilmoitushinnoista voi tie­dustella
- ttaaän lehden 'konttorista.
.L tdS. o&taatalar <Vapa«s.^Fifi>ii£hii^rGo.
• Tööalttaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto. J. Järvis, Raufia
Mäki, Hilja Aho, Sutoi, Ester
^auäitlnen. Aili Mahn, ^Margit Laäksa
.Y*jö Salvo ja ^almarfiaari.
^ liekkiin aljotut kirjoitukset osol*
•fettava:
• löimitiiksen taitmasfa
^ Viime kerralla jiUtelimme rimoista
ja teimme alkaville ^yhäUijöUle joi­nakin
selventäviä huomautuksia. Sii­nä
tuli m.m. sanotuksi, että epä­säännöllisiä
säkeistöjä ei voi laulaa.
Niinkuin ei voikaan tehdä, ainakaan
useampia erilaisia samalla säveleellä.
Siihen jäi vaan lisäämättä käytän­nöllistä
kokeilua varten .jotakin, mi­kä
olisi ollut tarpeeliisin. Teemme
sen nyt. Ottakaapa siis — te .ys­tävämme,
joita huvittaa runojen ky-ftäily
vaikkapa salaisesti, mutta tun­nette
epävarmuutta, josta ette oikein
omin avuin selviydy — niin otta­kaapa
kynä. käteenne ja paperiliuska
eteenne. Tehän tunnette useampien
laulujen säveleet, etkö niin, ja muis­tatte
niiden sanat ulkoa. ' Valitkaa
nyt yksi hiistä^ ehkäpä kaikista tu­tuin.
Laulakaa sitä mielessänne, el­lette
viitsi ääneen hyräillä, ja kir­joittakaa
siihen säveleeseen sopivat
sanat, omat. sananne, jotka voitte
sujuvasti laidaa. Saatuanne näin ko­koon
yhden sakcistöfr (iwssyn),
sotnmitrlkan. . toinen, ja niin_ cdes-päin,
niin kauan'kuin aihetta riittää.
Sen tehtyänne huomaatte, että on
syntynyt runo., jossa iietämättännc
on likipitäin oikea **mittä^\ Seuraa­valla
'kerralla voitte valita' toisen sä­veleen
ja tehdä samoin. Huomaa­mattanne
kehittyy runokorvanne ja
sitä tietä selinytyy tekotavan seikat,
tahettäkaä sitten ni^ta teelmiätme
meille, Itaiki^hetäviaietoiniitti
Olemme hyvässä ystäxfyydeiisä^rdiden
kanssa ja teemme parhaamme ''kun­kin
suhteen erikseen.
Seuraavälia kerralla juttelemme jo­takin
suorasanaisista 'kirjoituksiita
r— edelleenkin väin niitq ystäviämme
x^artfM, joilta on 'kykSlyhalua, matta
kaipaavat joltakin kifonfouhtksia.
. A P .
RENESSANSSIN aikana sijaitsi­vat
Italian suurimmat parikit ja
kauppahuoneet pääasiassa Firenzessä,
Venetsiassa ja Roomassa. Kahdessa
ensinmainitussa, jotka oi ivat "tasa val­toja,
oli kauppa terveellä pohjalla, sil­lä
ydinjoukkona oli kyvykäs , porva­risto.
Toisin oli laita Rooman, Kirkko­valtion,
pääkaupungin, jossa paavi
kardinäaleineen - haöitsi. Paavi, ih­minen,
kuöte^i* ratitta: ikuinen^kaupon-ki
säilyy. IRooma öli keinottelujen
vaarallinen Ja rikas kaupunki. ^ tiähel-le
Tiberiä olivat; pankkiirit asettuneet
katujen varsille, joiden nimet vielä­kin
kertovat heidäfcjM^^
Kuin suunnattomat ihustekälat rnii-den
imulonk^rot ulottuivat
niin ja itse-fcaypiinkiiri.
1400-luvun loppupuolella, 'jolloin
Aleksanteri VI Bo^a öJi paaviBa,
ilmestyi tähän kortteliin -uusi, nuoff
pankkiiri ja liikemies. iHänenvnim»-
sä oli Agöstino Chigi (luer^Kidshi).
Hän syntyi n. vuonna i ik6S ^SieKassa
varakkaan ja ^arvostefam pankkiiri-perheen
lapsena. 'Mutta kotoiset o-losuhteet
eivät tyyijytljäneet kunnian­himoista
nuorukaista, jonka 'vuoksi
hän lähti Roomaan. "Vajaan i2Ö>31cäi-senä
hän joToenlstioman parikin,; jon­ka
hänen isänsä rahoitti, 'mMtta jo
muutaman vuoden:kiiIttoa vanhempi
Chigi liittyi osakkaana poikansa yri­tykseen.
^
• Nuori Ghihi. pyrkiV korkealle, M
tahtoo - kohota. -k^nsauayäHset miJiat
tättäväksi. rabai:|ihtiniai?ksi, sarpaam;
tyyliin köinMediden perhe. Ja^^hä-nen
toimialueekseen oli tuleva Roo­ma,'
Kirkkovaltion pääkaupunki, joka
itse ei tee työtä, kuten Siena,'Firenze
y.m. ahkerat kauppakaupungit, vaan
joka tuhlaa rahaa ja elää lainoilla.
JoLorenzon, irMagnificun aikana
alkaa " Medicien merkitys' kansainvä­lisenä
rahavaltana ehtyä, ja kun Lo­renzo
V. 1492 kuolee, on sen valta
loppunut. Samana vuonna tulee paa­viksi
Aleksanteri Borgia. ^Borgiat
ovat, kuten tunnettua, espanjalaisia,
Ja espanjalianen vaikutus tulee vallit­sevaksi
Roomassa kaikilla aloilla.
AgoStino-Chigi ei tästä seikasta vä­litä,
vaan päinvastoin opiskelee itse
espanjankieltä ja valitsee itselleert es-
^panjalaisen vaakunan. - Kun^ Roomaa
uhkaa nälänhätä, kääntjry .paavi A-
•leksanteri Cihigin • puoleen ja kehoit-taa
häntä; hankkimaan kansalle vil­jaa
ja elintarpeita. Kun hänen onnis­tuu
loistavasti ratkaista tämä vaikea
kjrsyiviys, saa hän tehtäväkseen huo­lehtia
Kirkkovaltion tullin- ja vero-jenkannosta"
sekä Rooman ja" Napolin
suolalaitoksista, jotka äkkiä tekevät
hänestä rikkaan miehen. "Hänestä tu­lee
paavivaltion pääpankkiiri.
Renessanssin aikana paavien ja
ruhtinaitten oli hankittava mahdolli­simman,
paljon rahaa. Heidän oli so­tia
käydäkseen, niin hyvin puolus­tusta
kuin valloitusta varten, ylläpi-
^dettä>^ palkkasoturijoukkoja, ja juu-
,ri renessanssin ajalta on peräisin tuo
siivekäs lause, että sodankäyntiin
tarvitaan kolme asiaa: rahaa, rahaa ja
rahaa.
Rahan harikkihiiseksi paavi tieten­kin
saattaa myy^ä virkoja ja aneita,
pantata kirkon'kalleuksia tai,"kuten
Borgiat, myrkyttää rikkaita kardi-naiUeja.
"alutta eihän vu-koja, synti-
:sia ja Icaiidhmleja-riita loppumatto-tniin.
Vatmlmpiakdnoja ovat suuret
vero&viiökcatidot, jotka lievät paa­vit
ja pankkiirit riippuviksi toisistaan
ja^ hyödyttävät kumpiakin. Chigi on
kyvykäs veronvuokraaja ja kykenee
hankkimaan Aleksanterille ja tämän
pojalle Cesarelle runsaasti rahaa, sii­täkin
huolimatta, että nämä molem­mat
herrat ovat epäluotettavia ja itse-valtiaisia:
Pian ulottuukin Ghigin tonnin ta
Espanjaan, Ranskaan, Belgiaan, Sak­saan
ja Englantiin, vieläpä;; iVähään-
Aasiaan, jossa 'häHet :-sulttaarihjv;lio-«
vissa .tunnetaan ''suurena'kristittynä
kauppamiehenä" -ja .Josta -suitfiaarii
hänelle lähettää rhevosia ja^^köiria.
Mutta vasta Aleksanterin >seuraa-jan,
paavi ^Julius Hirn aikana • Chigi
saavuttaa valtansa ;ja rikkautensa
hnippukohdan. jjulius käy alituista
sotaa, '€i •kuitenkaan 'Borgioiden ta-paan
omaksi rhySdiykseen, ^vaan-Kii-k-kovältion
parhaaksi,.; ja hän on alitui-
>sessa rahantarpeessa. Ohigt ei ole
saita lainoissaan, jotka usein -ovat
^korottomia. 'Vastapalvelukseksi rhän
saa 'haltuunsa Gervin rikkaat suöla-
Fkaivokset: ja TTaljan kuuluisan 'akin
-kaivoksen,-joiden-asiakkaina on mel-
-kem koko iEurooppa;; ja jotka :ä2teai-semmin
olivat olleet 'Medicien käsis­sä.
^Juliuksen kanssa lei muilten 'ÖHut
•helppoa tilliä ;toimeen. Hän öli it­sepäinen
ja omavaltaiuai^vaiiha ier-
. ra, enemmän sotilas kuin 'hengen-
~mies, joka ''kiröilf kiiin;turkkil2iinen.''
Mutta Chigi osasi suhtautua häneen.
•Kim }Jölius esiintyi'kiihoitttmeena ja
myrslgdsenä, öli.' GMgi v.tyyni ja • ias-kelmoi:
va. --Kerrankin,'hän panttasi
Ghigilletiaran, paavin hiipan, 40>ö00
dukaatistaj mutta Jioudatti sen ta­kaisin
seuraavana päivänä, eikä pu­hunut
maksusta mitään. Chigi ei
ollut tietääkseen tästä kepposesta, ja
vasta,paavin kuoltua hän sai omai­suutensa
takaisin kardiiiaalikollegiol-ta.
Muuten Julius otti Chigin oman
perheensä jäseneksi, niin että häniellä
oli oikeus pitää paavin sukunimeä
Rovere. Edelleen paavi antoi hänel­le
korkeimman oppiarvon nimittämäl­lä
Chigin lainopin-, teologian- ja lää­ketieteen
tohtoriksi.
Myös Siena oli ylpeä suuresta po­jastaan
ja antoi hänelle arvonimen
"Magnifico". Mutta kaikissa tilai­suuksissa
Chigi puolusti Sienan ^uja
•Roomassa, -ja kerran hän lainasi tälle
tasavallalle suurehkon : rahamäärän
•saaden haltuunsa - 40 vuodeksi: Porto
Ercolen ehdolla, että^ ellei velkaa sii­hen
mennessä ole maksettu, alue jou­tuu
Chigin suvulle.
Porto /Escole oli pieni kaupunki
Rooman satamäkaupunkin Civitavec-
•chian pohjoispuolella. Siinä oli sa­tama
ja linna. Chigi korjautti liririah
ja palkkasi siihen varusväen. Erää­seen
Imnanmnuriin, joka vietti merel­le
päin, hän rauurautti kmisi rauta-kaappia,
joissa hän säilytti kultaansa
ja hopeaansa.
:Kun Julius V . r 513 kuoli, öli Chigi
valtansa ja rikkautensa kukkuloilla,
ja kuolemaansa saakka häntä. pidet-
•tiinJtalianrimn ehkä koko maailman
• rikkaimpana miiehenä. - Ihmiset t <js-koivat,
että:hän omisti ^isasten-ki-venV,
joka «nnitti kaiken kiiUaksi.
^Hänellä ^ :kofane kaoi^iapaikkaa:
Rooma, Porto Ercole jaNaptdi, noin
100 haaraliikettä, m.m. suuria kontto­reja
Aleksandriassa, Konstantinopop-
.lissa, Menfiksessä, Lyonissa ja Lon­toossa.
Edelleen handia öli lOa ähis-
Oi kuinka kaunista, kuinka Ta
manttista! Seison keskcUä pihamaa-ia,
katselen ja kuuntelen . . .Samma'
•kot visertävät hienoimmat sävdecr..
sä ojissa ja lammikoissa kylpevilk
arntailleen . . , Krrrnauu.f veisaa kis-sa
kaikeimmailla nuotillaan navetan
nurkolla, houkutellen lemmittyäm
alas katolta, johon se äsken pakoa
minut nähtyään . . .
Juuri pyörähti tuolta kukkulan ta­kaa
suuri, keltainen kuu tummalk
taikamaille nostaen tunnelman korkeuk-
•tottui 'varovasti alas katolta ja nvi
ne ^kats^evät .toisiaan silmiin joikueti
yhtetm —~ -kai vamioen ikuisen us-
Jkollismiiden;valoja toisilleen. Oikein
tekisi mieleni ^minunkin yhtyä kisso­jen
;ja sammakkojen kuoroon ja kie-
•käista,mmtta siinä on montakin mut-taa,
'-ViUsäise^ikimn puoleen ja näyt­tää
^kmn:se irvistäisi minulle hokien:
AMjir ÄMH! ..
'Romanttinen ^ tunnelma romahtaa
:ja menen isisällc, nukkumaan. Minis-iterini
vetelee jo ^hirsiä täyttä päätä,
mutta en voi yhtyä hänen seuraansa,
:¥ksinkertaisesti, en voi olla sängys­sä.
iKqpuan ylös ja istun, pöydän M-
• reen piuri:tähän, kertoakseni h-
'VöttomuUdestani.ja sen syistä.
. !Kuulehan,'kiltti htkijani, oletko jo.
ehtinyt vaiMaa nahkasi tänä kesänä?
-En.mhiäkäänfanri vielä, mutta kohta
se: tapahtuu. Sillä olen jo pimainen
•:kuhtJieitetty rapu. Tekisi mieleni va­littaakin,
vään en kehtaa, kun aivan
vapaaehtoisesti nahkani tällaiseksi
kärvensin. Tahi en minä, vaan aurin­ko.
Kun- se min-kauniisti ja leppoisas-
'ti helotti, etten muistanutkaan vil­kaista,
herätyskelloon, .joka lojui vie­relläni
nurmikolla, tahi oikeqmmk en
ollut muistanut .panna sitä herättä-mään,
huomatakseni vaihtaa aika-
Tiaati kuvetta. Annoin auringon narra­ta,
itseni perinpohjin ja nyt saan kär­siä-
seuraukset niin, että en voi nuk­kua
• enkä • edes oikein ihailla km-ta;
sekin irvistelee nyt, kun hänet un-
Jtothi^palvoessani aurinkoa . . .Mut­ta
kissoilla ja sammakoilla on haus­kaa,
koska, laulunsa kuuluu tänne st-sällekin.
Mutia, hyvää yötä, te, jotka ette
ole vielä >aikeissakaan nahkaanne
muuttaa, mutta sinä, joka tuskittelet
mtrin^gan narraamana, lohduta itseä-
"si sillä, että et ole yksin.
SfRFA-SERKKV.
Suo -anteeksi, on jo Tnyöhätnen il­ta.
Näen-^vakmtuikkavan akkunas­tasi
ja -hiljaa hiivin ovesi takana,
muistoja TOidistaen. Kuulin, etta
iäksi unohdit minut. Se koski ki­peämmin
.kuin luulinkaan, vaikka tu5-
- kalla sitä jo kauan odotin. Olin haa­veiden
tuudittama ja niiden hunnios-sa.
eKn vain sinua rakastaen. Kulki­essani.
viettelysten harhateillä romua
johtakoon valoon silmiesi loiste. Eö-kä
.elämäsi polku onkin tasainen
^kulfcusi-fcäy tanssien, kuni perhosen,
kukasta kukkaan, sittenkin tor^
että hetkinä luTJaisina muistat arkisen
työn raatajaa,.jcdla sydän lyö raub^
tonna^ifcävsmtuskasta, toivoen sinuuc
kauneimman elämän osan.
AURA-Useimmat
tavalliset ärtyisyytf^
me ja surumme eivät ansaitsissint^
takuin helakan naanm — ja
olisivat tipotiessään.