Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 22, 1956

              t
•ii..
Ei jtäkeis* aina mutsnata
ilmpistakaan pitää,
vaan kenkuUaa se kumminkin,
ei auta siinä mikään.
Pilkahdusta auringon
on tuskin nähty — koska? •
Kai tipottain jo aurinkoa i
saadaan ostaa kohta.
Naisten kerho kokoontui,
vaan; alku oli pienii, li
Mutt* asiat he pohdittiin
ja reipas oli mieli. f:-:.
Vapautta muisteltiin
ja lahjoituksen teinime,
kaksi kympin seteliä ; |
lehden kassaan viemme.
Päätimme myös muistuttaa , ; .
toisillemme vielä:
Lahja Vapauteen pitää meitä
oikealla tiellä.
f Syyskuun yhdeksäs kolmatta,
. se päivä koita muistaa,
haalille kolme kuusitoista
askeleesi luistaa.
On sinne silloin järjestetty
i' syksyn ensi riennot.
On arvokkuutta ohjelmassa
ja lopuksi tanssit hienot.
Smnapakinasta
Kiitos ystävät saunapakinan arvoste-
Justa! Niin pitääkin, eihän asiat muu­ten
selviä ja koska meille on annettu
vapaus olla asioissa eri mieltä.
Muuten saunan huonot puolet ovat
fkumoam^attomia totuuksia ja — pysy­vät
sellaisina. Tunnen kyllä nekin
tjpuolet, joita esitetään saunan hyvyyk-
^^inä eli nautintoina. Mielestäni sellai-
• ^en on kuitenkin totutettua ihmisrääk-
'käystä, hyvin keinotekoista nautintoa
i terveyden menettämisen uhalla.
Rakkauden tavoittelua taas kuvaat-f,
mti ja:
Puhutaanpas kerran kunnioitetta-vkta
haikilöistä. Olen lukenut silloin
r tällöin vaimoni Liekkiä ja vain harvoin.
olen nähnyt mainittavan heistä. Jos
Liekki on kanssani samaa mieltä ja pa-Äfee
pafetoifleert^ min^ m nyt juttelen
vaimosta-ja,, äidiltä.
;^iin,^häfi oir ihmeteltävä ihminen,
hän ahertaa kuin muurahainen mel-keimpä
yötä päivää ollenkaan valitta­matta
väsymystä tai työn paljoutta.
HänVöii* kuuliainen Ja armelias. Täällä
CanadäsSakiii monet perheen äidit käy­vät
päivätyössä, maalla maatöissä ja
illaiyiötiiriHultöaah tarttuyat kotiteh­täviin
perheensä hyväksi. Tätä jat­kuu
usein ilman loppua ja lomaa kuo­lemaan
asti. Sanotaan, että varsiiikin
vanhanaikainen • Ford-auto on luja ja
voimakas, mutta sellaista käyttöä ei ^
sekääh- kestäisi, siitä uskallan vaikka
vedonlyöntiin.
Olen koko elämäni ajan pitänyt ta­panani
ruoalta päästyäni kiittää kitsin
kuningatarta. Käydessäni Suomessa
noudatin tUota totuttua tapaani, mutta
pöytäseurani oudoksuivat sitä, nauroi­vat
minulle. Sanoivat, että mitä sinä
omastasi kiität, mutta että rauha olisi
säilynyt kiitin minä kielloista huolimat­ta
sisimmässäni, en enää ääneen, mut­ta
ruoanlaittajani näytti sen ymmärtä­j
ä ; , '
vän. Pitkän perhe-elämän tuloksena
puolisot yTnmärtävät kasvojen äänettö­män
puheen. ;
Sanotaan, että isä tai mies on per­heessä
johtaja ja niinhän se voi olla­kin,
koska olen havainnut tuon keit-tiökuningattären
Jsen paikan miiiuUe
varaavan. Hyvä vaimo on sellainen, et­tei
häntä pelätä vaan rakats^
kunnioitetaan! Hänellä on suuri valta
perheessä ja häntä kuullaan. En usko
^hdenkääi^ perheen ism istuvaa
pöytään sillä, että hän on sen; hyvyy­den
hankkinut, vaan.että vaimo tarjoaa
sen hänelle ja perheelle'
onhan ehkä huonojakin perheen-emäntiä,
mutta minä en ole koskaan
havainnut heissä pahaa. Olen vain
nähnyt sellaisia, joiden joka askel tuo
aina puhdasta päälle pantavaa perheen­jäsenille.
Kaiken muun sivussa hä­nen
vielä pitää tietää missä on vasara,
kirves ja paperit, joissa oli joitakin
merkintöjä. Tämä työmuurahainen ha­kee
ja näyttää onko se tämä tai tuo.
Lopulta aina sitten etsitty löytyy.
Hän on suurenmoinen! Hänessä on
niin paljon hyvää, että kaiken sen esit­tämiseen
tuskin kokonainen kirjoitus­paperi
paketti riittäisi. Mutta tällä
kerralla asanon teille perheen kuningat­taret:
Serio!
• • . • . V .^v.;w.
Samasta sanamisen johiodajotäkm^
"Saisiko saunasta sanoa jotakin" on
antanut sanomisen aihetta ja siksi sa­non
minäkin.
Kirjoittajan tarkoitus onkin kai ollut
saada ihmiset sanomaan jotakin. Minä
asetun ehdottomasti niiden joukkoon,
jotka sanovat saunan olevan ihmiskun­nan
puhtauden ja terveyden pääedistä-jän,
toiset kaikki sivuasioita. Käsityk-te
siveettömyydeksi, jos se tapahtuu pääasiallinen
saunassa, mutta myönnätte kuitenkin
ihmisiä syntyneen saunassa. Rakkau*
iden täyttyminen ja syntyminen on sa­maa
asiaa ja tapahtuu samojen luon­nonlakien
mukaan, eikä mitään siveet­tömyyttä
.ole kummassakaan osassa.
Siveettömyydeksi sen tekee ihmisen
sairaaloinen mielikuvitus — vallankin ~
liian löylyn oton jälkeen . , . Ystävät,
jos epäilette etteivät esivanhempamme
ole käyttäneet saunaa lemmenpesänä,
niin ottakaa esille Kalevala, sieltä löy­dätte
tarpeeksi todisteita siihen, että
sauna on sitä varten ollut. Ei miten­kään
epäsiveelUnen laitos siltä.
Eetu sanoi närkästyneensä kuin tap­pura
saunapakinan luettuaan. Siinäpä
,pe onkin selvä todistus siitä, kuinka
vaarallinen on löyly" hermostolle. Sau­nomisella
äärimmäisyyteen asti piinat­tu
hermosto räjähtää heti pienimmäs­täkin
syystä, joka ei satu olemaan o-xnan
mielenmukaineh.
En kuitenkaan tahdo haastaa riitaa
löylymiesten kanssa, jokainen meistä
pitäköön omat käsitteensä. TäUväki ei
taas näytä olevan saunapakinasta mok­siskaan,
eikä heidän joukossaan taida
montaa löyly urheili jaa ollakaan. Kaut­ta
aikojen ovat naiset olleet meitä vcaer
^iiiä viisaampia, vaikka sitä ei ole tah-
!(dottu tunnustaa. Nainen tietää hyvin
iisen, että häntä ihaillaan, hän on mic<;>
;ten rakkauden kohde niin saunassa
.kuin muuallakin. Nainen yksin kyke>
Mee antamaan miehelle korkeimman ja
'jaloimman dämän nautinnon — täy-....
jdellisen rakkauden. -Rakkaus d ole oV.
}ut siveetöntä ennen, eilcä oie nyt.
iCaikki ihmiset ovat rakkaudra^^t^
[isia-^rakkauden satoa. '
tarkoitus ollut aina ja vieläkin puhtau­den
ja terveyden edistäminen. Maail­man
kehityksen mukana on kehittynyt
myöskin saunakulttuuri. Saunat ovat
muuttuneet pienistä savusaunoista suu­riksi
laitoksiksi, ja niiden yhteyteen on
sekoitettu muita pyyteitä.
Me vanhemmat muistamme vielä
kuinka Suomen kaupunkien saunoissa
Qtettiin käytäntöön tapa, ettei miehet
ja naiset saneet käydä sekaisin sau-,
nassa. Johtui kai siitä, että ihmiset rik­koivat
sopivaisuus käsitteitä: Samoin
kävi uinti- jä uimahyppypaikoilla. Syy­nä
oli käsitys alastomuudesta, josta
riittää väittelyä puoleen ja toiseen.
Kaivostyö on likaista. Ennen oli,
kaivoksilla hyvin huonot pesuvälineet
ja silloin oppi moni kaivostyöläinen
tuntemaan saunan merkityksen ja tuli
vakinaiseksi saunan käyttäjäksi. Se oli
puhtauden ja terveyden vaatimus, i l ­man
mitään rnuita pyyteitä. Ne jotka
Sanovat saunan edistävän epäterveyttä
tai joitakin muita tarkoitusperiä, ovat
saaneet käsityksensä saunan väärin
käytöstä.
Olen tavannut suomalaisen miehen,
jolle lääkäri on sanonut: — Hikoilet
paljon työssäsi ja käyt liian usein sau­nassa
missä myös hikoilet ja menetät
ruumiistasi ainetta, ^jonka menetys ai­heuttaa
reumatisniiia.
Uskon höyrysaunan parhaaksi. Ker­ran
luin Liekistä Yhdjrsvalloissa olevan
suomalaisen opettajan kirjoituksen.
Hän oli kesälomiensa aikana matkus­tellut
paljon ja kokeillut mrniia sauno­ja.
Hän kehui höyrysaunoja ja etenkin
tätä Timminsin hStytysaunaa.
X^läiitse saunaäsa -lumjä^ toivon
suomalaisiin saunoihin li^ykseksi ui-
•ina^^tlta&n.
nauttia uimisesta uima-altaassa. talvel­lakin.
Sellainen soveltuisi hyvin suo­malaisen
: saunan yliteyteen.
Ruöteiisa olin saunassa, jötgi niaiiiös-tettiin
suomalaisena saunana'- miitta si­sällä
oli vain istumista ja sanomaleh­tien
lukemista.' Ellei olisi sen jälkeen
saanut peseytyä eri huoneessa olisi se
ollut hyvin huono sauna.-^ Olen nähnyt
myöskin saunoiksi sanottuja, joissa on
vaatteet ja jalkineet laitettu kuntoon
saunassa oloaikana. Myös on saanut
ajattaa partansa. '
Saunakulttuurilla on-vielä paljon ke-hitt3rmisen
mahdollisuuksia, mutta pi­dän
tästä, menetelmästä kuin nyt on
voimassa.
M.\INARL
Mjdsänuest<^^^^^
seikkailu kaupungissa
Runsas neljännesvuosisata sitten, kun
olin juuri tullut tähän maahan, kävelin
Toronton kadulla asuinpaikkani lähellä.
Toiselle puolelle katua ilmest5ri kaksi
suomalaista ja heidän vaatteistaan sekä
puheistaan pääsin selville, että he" oli­vat
juuri metsäkämpältä tulleita.
Näkivät pojat poliisiii kulmassa ja
eikös heille pälkähtänyt päähän leikkiä
humalaista. Äänekkäästi puhellen, vä­hän
laulaa loilottaen, kädet kaulalla
kulkien, saivatkin poliisin huomion
puoleensa. Reippaasti tämä tuli mies­ten
luo ja nappasi isompaa kauluksesta
alkaen viedä mukanaan. Silloin vanki
parkaisi toiselle: "Huitele helkkarissa
tota äijää, että mä pääsen irti". Toinen
sieppasikin läheiseltä kuistilta varsiluu-dan
alkaen sillä poliisia hosua. Tältä
jo korkea lakkikin putosi kadulle/mut-ta
piteli vaan kiinni kauluksesta, sa­malla
koittaen väistää toisen iskuja.
Kai hän lopulta suuttui niin paljon,
että aikoivankia vaihtaa, tai.saada mo-lemnaat,
mutta kun hän hetkeksi ittoitr^
ti kätensä vankinsa..•kauluksesta,-.iiiin.T
hän oli yksin.' :Km
suuntiin kääntjteh-i kulmasta:-Vi rPö ,
lähti, nyt pienemmän perässä,.T mutta
Tään runoni tahdon omistaa
tovereiUe ja ystäville, ^
jotka yUättain luokseni. Bilitte,
tuoden iloa ympariUel t.
• • ' •
Se ilta oli järjestetty
merkeissä syntymäpäivän.
Onnesta päivälle laulettaessa
tuli silmiini kyynelhäivä.
Syömiset toitte~te tullessa
ja katoitte kahvipöydän.
Pöydän ihanuutta kun katselen,
luvun 60 kaakusta löydän.
1
Mielen se teki vähän haikeeksi,
onko tämä nyt kaikki tott^ . ..
Muttä-Maiti^kuti veteli:
niin vahhum se Un^
Kaisan puhe se iloa antoi
ja Wilenih innostusta^
Toivoivat että eelleekoisi'
työhön näyttämön ki^ostusta.
Aino se ylta huumorin piti >
lauluilla reippahillai •" ^
Siihen myös toisetkirtfhtyivät
noilla äänillä kaikuvilla: "
«
5
4
Mr
.1
r
1
•ti
Siis ystävät kiitokset ottakaa :i
lahjoista, kaikesta muusta t
Tämä ilta säilyy .muistossa, ]
* ilta kauniista elokuusta.
MANDA
Eräs kalajuttu
Minä en ollenkaan | i ä e t * ^ Vaikka
se Joonas parka, aivan syytön' mies
kuten minäkin, joutui fvalaskalan syö[
tiksi ja heitettiin laivan täkiltä mef
reen. Katsokaas minäkin, joka saapas^
telon täällä kuivalla maalk, jouduii
kalansyötiksi. j
; Saiiökaapäs lijrt mik^^^toi^en su^
ren petokalan riimi taa ku(
minä en sitä muista. VäJbän aikaa pot
kittuani ja kippuroituant; pläsin kd
tenkin koukusta irti. Pakenin sitteo
metsään yksinäiselle kMpälle, jos4
nyt olen ja ajattelen pirujani täst|
niaaibnan menosta. • j
Älkäähän silti lesket ja vanhatpiiaj
pelätkö, että minussa päherhpaakalaf
kauhua on, sillä nytkin on sartiineji
kaapissa. Ja kyllä tänne kirjeet tulet
vat, kun itse käyn ne kaupungista haf
kemassa. Osoitteeni ori Sprucedal^
Ont. :
HERMAN VIRT.\. •
y ^ l l ^ ^ t o : On aivan kuin olisin naii
misissa. Minulla on papukaija, joka
kiroilee aamuisin, koira, joka haukkuu
päivisin, j ^ kissa joka juoksee ulkona
kaiket yöt. '
nut kadun toisella puolella,.lähtien tulei
maan kohti. Koko mielenkiintoni oli
kohdistunut näyteikkunaan, jonka ta^
kana tepasteli eläviä kanoja. Ja tott^
oli etten sellaista nä3rteikkunaa ollut
Suomessa nähnyt. Samalla ikkuna oU
hyvänä peiUnä, siitä näin kaiken mitä
takanani tapahtui.^
Poliisi tuU luokseni kyäyen jotakim
Osasin sanoa etten ypuhu englantia ']i
käsineni näytin, että olen ollut ainoasi
taan pari päivää Torontossa. Nimen|
ja osoitteieni hän otti, eikä toan kes^
tänytkään, kun hän oU asuntoni omis^
tajaa kuulustelemassa, .tämä toiro^
tulkkina, -mutta ei poliisi paljoa käyn-,
nistään hyötynyt, kun en: pUut nähnyj
enkä kuuHut mitään. KyUä hän niu|
paljon tiesi' että miehet olivat suoma,
laisia, kosia hälytti lisa-a^uaja he tar?
kastii^t^kaikki simmalalÄ Xp^y^
paristossa, niuttatuioksettary ; ;
Kuulin miesteit m
seuraavaiia ; Ä u m a^
säkäihpälle takaisin. -
Kuulemansa «ulöuöf kertoi
•yi;-4