Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 22, 1956

              (KAUNOklRIALUNEN VnKKOLEHTl)
LIEKKI, the only Pinnish literary weekly in Canaaa
'Pjubli£hed and printed by the Vapaus^Publishing: Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbuty. Ontario.
.Registered at the Post Office Department, .Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDirS VALTOIHIN:
1 vuosikerta .'.. . . . $5.00
6 kuukautta . . . . . . . . 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . $4.00
,6 kuukautta . . . . . . . , 2.25
3 kuukäötta v - • • • • • • 1-50 r
SUOMEEN JAmiUALLE ULKOMAILLE!'
1 vuosikerta .. i ; . , $5.50 c 6 kuukautta .,.-. $3.00
"ILMOITUSHINNAT:..: •;
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4 00 ja sen yhteydessä julkaistava' muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $1,75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00;
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmpittajiea
oA lähetettävä maksu etukäteen.
KaikKi Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Coi
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. ^
Liekidmaiotuc kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. B O X 69 SUDBURT, ONTARIO
Lehtemme tässä numerossa julkaistaan levitys-ryntäys
vetoomus ja luettelo siitä kuinka monta tilaus-?
ta on asetettu kunkin paijkkakunnan hankintamääräk-si.
Tämä levityskamppailu alkaa hoin neljän viikon
kuluttua, lokakuun 15 pnä ja kestää kuukauden.
Liekin levityskamppailua ei ole järjestetty siksi,
että Liekki olisi kärsinyt tilaajien menetyksestä vaan
tarkoituksella lisätä tilaajamäärää siinä määrin, että
aukenisi vielä suurempia malhdollisuiiksia sisällön
mönipuolistuttamiseen, joka sekin vaatii taloudellista
kannatusta, jossa pohjan muodostavat Liekin tilaajat»
Toivomuksemme olisi, että kaikki Liekin asiamie­het
ja myöskin kaikki muut Liekin ystävät valmistui­sivat
tekemään parhaansa, että ryntäyksen aikana
saataisiin vähintäin 250 uutta tilausta, mikä tavoit­teeksi,
on asetettu. Juuri Liekin ystäviä silmälläpi­täen
myönnetään muillekin kuin asiamiehille 15 pro­sentin
palkkio ryntäyksen aikana hankituista tilauk'
sista. Jos ystävämme asiamiesten ja -naisten ohella
ottavat sydämenasiakseen tilausten hankinnan,'naa­pureidensa
ia ystäviensä lähestymisen, silloin voimme
olla varmoja asetetun päämäärän saavuttamisesta.
Kun Liekillä on myöskin rajan eteläpuolella run­saasti
ystäviä, olisimme hyvin kiitollisia, jos hekin
kantaisivat kortensa yhteiseen kekoon, vaikkapa var­sinainen
palkintokilpailu ei heitä koskekaan. Asiamies*
palkkio kuitenkin kuuluu myöskin heille ryntäyksen
aikana ja sen lisäksi annamme vilpittömät kiitok­semme.
Palaamme myöhemmin asiaan, joten nyt tjrydym-me
sanottuun ja keholtamme valmistumaan" ryntäystä
varten.
Toisessa paikassa lehteämme esittää avustajamme
J. Saikkonen mielenkiintoisia ajatuksiaan Canadan
suomalaisista sanomalehdistä. Kuten havaitsette lu­kemalla
"Maalaisen mietteitä sanomalehtiasioista",
pitää hän hyvin epäedullisena seikkana sitä, että Ca­nadan
suomalaisiUa on monta pikkulehteä, jotka kaik­ki
kituvat riittävän kannatuksen puutteessa ja siitä
johtuvassa, taloudellisessa ahdinkossa. Samalla hän
herättää ajatuksen, että olisi paljon edullisempaa, jos
'Canadan suomalaisilla olisi yksi yhteinen suurlehti.
Mielestämme J. Saikkosen ajatus on yleispiirteis­sään
jotakuinkin paikalleen osuva, eikähän siinä ole­kaan
pyritty yksityiskohtien määrittelyyn. Asia ei
myöskään kimlu varsinaiseen Liekin alaan, mutta
koska se koskee asiaa, jdka on hyvin suuri merkityk­sellinen
kaikille Canadan suomalaisille, niin ei suin­kaan
ole väärin, vaikka siitä vaihdetaan mielipiteitä
Liekinkin palstoilla.
Käsityksemme on, kuten kysymyksen herättäjän-kiri,
että yksi Canadan suomalaisten suurlehti pystyisi
palvelemaan I^aikkien yhteisiä etuja paljon paremmin
Kuin puolitusinaa pikkulehtiä. Sellaisessa lehdessä
tulisivat myöskin kaikkien asioiden <eri puolet valais­tuksi
ja lukijat voisivat eri kyisymyksistä, olivatpa ne
-sitten. poliittisia, yhteisrkunnallisia tai uskonnollisisi,
Hauskan näköinen tyttö, on
tuma Betty Gouläis-mmi-nett
intiaanineitoi Garden-
Villagen intiaanireserviltä^
Sturgeöh • Fallsim läheltä.
Häti ui äskettäin Wi^sing-jirvellä
20 mailia ja siitä
palkkioksi North Bayn
asukkaat keräsivät varoja,
jotta hän voi aloittaa opis­kelun
Torontossa Loretto^-
korkeakoulussn. Miss G Ou­laisin
unelmana on Marilyn
Bellin jälkien seuraaminen.
Hokemia
Yrittäkääpäs lausua joku seuraavista
lauseista yhdellä hengenvedolla ja niin
monta kertaa kuin suinkin ehditte.
* - -
Pitkät pöksyt, paksut posket.
Hetiran karrin rummun reikä.
Reslarekij reslareen liisteet.
Pippilän pappilan apupapin papupa­ta
pankolla kiehuu ja kuohuu.
Kirkon peräpilari.
Yksin kaksin miksin maksin,
toukat loukut onnen koukut,
nippu nappu, tippu tappu,
tytön tyysä tepsukenkä.
meni metsään eksymähän,
sitten juoksi juuri tähän.
KIRJEENVAIHTOA
i( -k if tammmmm
p. Paasio — Saapui juuri sisäl­le,
pääsee seuraavaan numeroon.
Kaarlo — OH jo niin paljon la­dottavaa
sisällä, jotta jouduttiin
jättämään seuraavaan numeroon.
il/. K. -
vuorollaan.
Pääsee julkisuuteen
Aino Toivonen — Kaunis kiitos
Suomen terveisistä! Julkaistaan
seuraavassa numerossa.-
Sohvi — Kävi samoin kuin
edellämainituillekin;
tehdä johtopäätöksensä paljon mo­nipuolisempien
tietojen perus­teella.
Olemme siis valmiit sallimaan
keskustelun Liekin palstoilla tästä­kin
kysymyksestä, mikäli se pysyy
asiallisuuden ja yhteisen hyvän
edistämisen puitteissa, eikä muo­dostu
hyökkäilyksi enempää yhtä
kuin toistakaan ryhmää kohtaan.
•3= * *
Sohvin esitys Liekin kirjoituskil­pailun
järjestämisestä lukijakun­nan
arvostelun perustalla näyttää
jo herättäneen jossakin määrin
huomiota. Läheskään riittävässä
määrässä siitä ei kuitenkaan ole
vielä vaihdettu mielipiteitä, ja siksi
toivommekin, että Liekin kirjeen­vaihtajat
ja ystävät tuovat paljon
laajemmassa määrässä julki mieli­piteensä
— mikä se sittenkin lie­neekin.
TIE1X>JA K A ! ^
Kahvin ominaisuudet ja v a l ^
nostaa aina perheenemäntiä. — Seuraavas&a
eräitä kohtia kahvin erikoisuuksista ja käy­tännöstä.
. , '
Kim paahdettu ja jäuhettif kahvi kaadetaan ve.
•teen irtoaa osa kahvin ominaisuuksista veteenxNäma
ovat erilaatuisia, niillä on erilairien femiälinen^^k^^^
koomus, liukenevaisuus, virkistävä vaikutus ja maku.
Tärkeimmät niistä voidaan jakaa neljään osaan:
1) KOFEINI: Kofeini on se stimuloiva aine, joka,
piristää ja reipastaa. Kofeini ön hyvin: helposti Hu- ^
kenevaa. Se on myöskin melko-pysyvä yhdistys eikä
haihdu helposti. Tästä johtuu, että kofeinipitoisuus
valmiissa-kahvissa ori melkein kakonaan riippumaton
valmistustavasta. Hyvin liuenneena kofeinimäärä
pysyy kauan muuttumattomana.
2) HAmTUVAt AROMAATTISET AINEET: J^aah.
detulla kahvilla, varsinkin äskenpaahdetulla öii voi-makas
ja miellyttävä tuoksu. Niitä aineita, jotka an­tavat
kahville sen luonteenomaisen tuoksun sanotaan
caffebliksi. Taito, keittää hyvää kahvia piilee juuri
kyvyssä valmistaa juoma, joissa on mahdollisimman
paljori kahvipavun hienointa ja helpoimminhaihtuvin.
ta aromia; •: Aromaattiset aineet ovat nimittäin kovin
helposti haihtuvia. Jos käytetääri hieriöiksijauhettua
kahvia ja 85 ast. vettä on kaikki aromi jo minuutin
kuluttua liuennut yeteen. Karikeampaan kahviin tar­vitaan
noin 5 min. Jos kahvi kiehuu, häipyy höyryn
mukana melkein kaikki hieno aromi, siis: Kahvin ei
«piloinkaan saa antaa kiehua.
3) AINEET, JOILLA ON VÄKEVÄ MAKU. Kah-vis^
a on parkkihappoa ja muita kitkeriä aineita. Näil­läkin,
on osansa kahvin tyypillisessä maussa. Niitä oii j
kuitenkin niin paljon, että yalmistiiksessa olisi pyrit­tävä
mahdollisiminan paljon niiden vähentämiseen.
Nämä eivät • nimittäin ole kovinkaan terveellisiä ja |
aiheuttavat toisinaan vatsat-aivoja. Väkevät aineet!
ovat varsin; vaikeasti liukenevia, vasta kiehuvassa |
vedessä ne irtoavat. Tämänkään vuoksi ei kahvin
saa antaa kiehua.
4) VÄRIAINEET. Kahvin syvänruskealla värillä
on jo vaikutus makuhermoihimme. Tällä ei kuiten­kaan
ole mitään tekemistä sen virkistämisen tai tuok­sun
kanssa. Kofeini on täysin yäritpntä eikä aro­maattisilla
aineilla ole liioin mitään mainittayaa vai­kutusta.
On aivan väärin luulla, että mustempi kahvi
jota on keitetty kauemmin olisi vahvempaa kuin.vaa­leampi.
Väri on paljon riippuvainen paahtotayasta.
Mustaksipaahdettu kahvi ei ole vahvempaa, mutta sii­nä
on enemmän aromaattisia aineita.
K. S.
^ ^^iMmifhL^^i^iikiäM n i & ^ ä r 1956
KAHVIN VALMISTUKSESTA
Kahvi on vähemmän riippuvainen veden laadusta
kuin tee. Mikä tahansa juomavesi kelpaa, vaikka
kovalla lähdevedellä saattaa olla epäsuotuisa vaiku:
tus makuun.
Kahvin heikkous ja vahvuus on tietenkin^JDkai-sen
henkilökohtainen asia. Täysin oikeuksiinsa kaik­kine
aroomeineen pääsee kahvi kuitenkin vain vah­vana.
55 gr kahvia litraan vettä antaa ;parhaan tulok­sen
— päivällisen jälkeen voi hyvin juoda kaksi ker­taa
vahvempaa kahvia.
Kahviri tulee aina olla äskettäin paahdettua. Hie­not
aromiset aineet haihtuvat pavuistakin hyvin no­peasti
eikä minkäänlainen säilyttäminen juuri auta.
Jo viiden päivän jälkeen on maku väkevämpi. Vain
kahvi, jota säilytetään erikoispakkauksissa, joista
kaikki ilma on pumpattu pois, säilyttää ominaisma-kunsa.
Pölynhienoksijauhettu kahvi antaa parhaan
tuloksen. '
Kahvipannun laadulla on myös oma merkityk
sensä. Varsinkin rautaa ja alumiinia on kokonaan
vältettävä, niillä on kummallakin oma makunsa, joka
sekaantuu ilkeästi kahviin. Vanhoissa hopeakannuis-sa
saattaa myös olla epämieliyttävä metallin maku.
Parhaiten sopivia ovat lasiastiat, tulenkentävä las',
porsliini ja emaljoitu pelti, niin kauan kuin emalji
on vahingoittumaton.
Kahvia juodaan ,usein kerman ja sokerin kanssa.
^Tapa ei ole kovinkaan suositeltava, nama aineet vievät
hyvältä kahvilta sen ominaismakua. Sokeri miedon­taa
kitkerää kahvia, jota ei ole oikealla tavalla valmis­tettu.
Samanlainen vaikutus on kermalla. Munan-valkuaisaine,
kaseini, vähentää väkevyyttä.
Mainion aamu juoman saa vahvasta kahvista ja
keitetystä maidosta, joita kumpiakin pannaan yhta
paljon. "Cafe au laif^on varsinkin ranskalaisten ja
italialaisten suuressa suosiossa.
FILTTERIKAHVIN VAUÄISTUS . ^
Filtteri (suodatin) menetelmä ori 250^uotta vanna
ja on jatkuvasti käytännössä. Tämä hieno valmistus­tapa
voi nyt vasta alkaa täydellä teholla- PaTmii*?'
sittää monta osaa. Alinna on parinu valmista kahvia