1956-06-09-02 |
Previous | 1 of 11 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l ICIEJEENVAIHTOÄ
(KAUXOKIRJALUNEN VitKKOLEHTI)
LIEKKI, the oniy Finnish literarv \veekly in Canaca
Publlihid and prlnted by the Vapaus Publishing Company
Limitsd, 100-102 Elm Screet West, Sudbury, Ontario.'
Regis:ered at ihä Post Ofi.ce,, Departnient, Otcawa. as
second claäs tnatter.
Liekki i'ine5tyy jokaisc-n viikon lauantaina 12 siruisena,
sisältäen parasta kaunokirjall-sta ja tieteellistä luettavaa.
y H D Y S V A L T O I H l N :
1 vuosikerta $500
' 6 kuukautta . . . . . . . . 2>7ö
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta S4 00
6 kuukautta . . . . . ; . . 2.25 "
3 kuukautta . . . . . . . . >.«ö
SIJOMEEN J A M U U A L L E ULKOMAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . . $5;50 6 kuukautta . . . . . . . . S3.O0
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
S4 00 ja sen yhteydessä julkaistava muisco-värsy
Sl.OO ja kiitos Sl.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset S2.C0.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
Kaik.-ci Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Pubhshing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
on lähetettävä maksu etukäteen.
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
M. K. — Julkaistaan seuraavassa
numerosia. Kiitos vain.
T. — Saapui juuri viime tingas-s3,
mutta ehkä se saadaan tänän
ku tenkin.
Ti-la — Kuvatta olisi ehtinyt tähän,
mutta kun yritämme saada
sen kuvankin, niin ehtii vasta seuraavaan.
O. A'. — Hyviä pätkiä, kyllä
äytetään.
Isoäii. • Kyllä se täällä on,
mutta kirjoitamme sen johdosta per-s^
onakohtaisesti.
Toivomuksemme on edelleen se,
että useammat Liekin ystävät
•muistaisivat kirjoituksillaan.
LIEKKI
P. O. B O X 69 SUDBURY, ONTARIO
" X i i n muuttuu maailma, Eskoseni'', sanotaan Aleksis.
Kiven ''Xummisuutareissa" ja jos nykyaikana vertaillaan
maailman asioita, tapahtumia ja kansojen välisiä suhteita
entisiin, niin pakostakin joudutaan 'toteämaau, et ä jos tuo
alussa mainittu määritelmä piti paikkansa Kiven aikakautena,
niin vielä suuremmassa ^määrässä se on paikkansa pitävä
nifidän päivinämme. Maailma muuttuu ja ihmisten miea-alat
muuttuvat äärettömän suurella nopeudella, jos huomioidaan
koko maailma.
Valtavat tieteelliset keksinnöt ovat avanneet ovet selälleen
ncpeaile teknilliselle kehitykselle ja tuoneet kansakunnat
lähelle toisiaan lennä.timcn, radion ja hirmusella nopeudella
kiitävien lentokoneiden avulla. Useiden viime vuosien aikana
on miljoonien aikaansa läheisesti seuraavien ihmisten mieliä
askaruttanut kysymys, tuleeko tieteen ja tekniikan valtava
kehitys ja saa\utirkset koitumaan maailman ihmisten onneksi,'
vai aiheutiaN^titka ne ennennäkemättömän suuria kärsimyksiä
— mahdollises.i koko maailman tuhoutumsen. Jos
tieteen saavutukset asetetaan palvelemaan kansojen tarpeita,
niiden hyvinvointia, .merkitsee se ennenäkemättömän suurella
vauhdilla nousevaa hyvinvointia. Jos ne taas pannaan pal-
_velemaan vihan tarkoitusperiä, sodan päämääriä, aiheu;tavat
ne mittaamattomassa määiässä kurjuuden, kärs'mysten ja
tuhon lisääntymisiä.
Tällaisen ratkaisevan kysymyksen tultua ihmisten eteen
ovat maailman kanfakunnat, kaikenlaisissa hyödyilsissä ja
. ia'kentavissa tehtävissä häärä levät ihmiset, alkaneet astua
ennen arvaamatoman suures:a määrin yhtä jalkaa. Tämä i l miö
on havaittavissa kaikissa kansankerroksissa, kaikkiin eri
uskonnoihin ja poliittisiin ryhmittymiin kuuluvissa, ihmisissä.
Yhteinen hyvinvointi, yhteinen vUiara, on ollut se tekijä joka
on saanut eri kansakunnat pyrkimään ystävälliseen kosketukseen
toistensa kans-a. Paremmin kuin milloinkaan emien
"käsittää maailman ihmisten suuri enemmistö, että sota ja hävitys
ei Icppujen -lopuksi voi tuoda onnellisia elämää ke-ndlekään
ja että nykyisellä korkeasti kehittyneellä a.kakiu-della
se merkitsee kaikille fuorana"sta itsemurhaa.
.. Vielä tänäk'n päivänä on olemassa pieni ihmisryhmä, vaikutusvaltainen
ja häikälemätön, joka omien voittojensa l i säämisen
toivossa ja valta-asemansa sä'lymisen takaamiseksi
haluaa jatkaa sotavarusteluja ja valmistella sotaa — atomisotaa.
Tuiiten maailman yleisen mielipiteen rauhantahdon ja
voimakkuuden, verhoaa sekin sotavarustelupäämääränsä
puolustautumisen verhoon, peloitellen jonkin toisen maan ta-hoUa
uhkaavalla hyökkäysvaaralla.
Tieteen ja tekniikan kehitys on kuiter.k'n tehnyt ihmiskunnalle
mahdollseksi olia jossakin määrin • kosketuksissa
toistenpa kanssa, saada tietoja toisista masta ja niiden ihmisten
mielipi.eisiä. Juuri tästä syystä ollaankn kaikissa
maissa tietoisia siitä, että jckaisessa maassa kansan valtava
enemmis ö on ystävällisten suhteiden ja rauhant-lan kannattajia.
Näin ollen onkin sota.astainen yleinen mielip de ssa-vuttanut
kaikkialla maailmassa niin valtavat nrttasuhteet ja
voiman, että Vihamielisyyden ja sotamielialan lietsoiain, olivatpa
he kuinka korkeissa ja määräävissä asemissa tahansa,
on ollut pakko ottaa se huomioon, vaikka eivät olekaan luopuneet
tarkoitusperistään. Päivä, jolloin voidaan sanoa, että
sodan vnara on kokonaan poistunut, että maailma voi odottaa
onnellisempaa, pelos a vapaata elämää, on kuitenkin jo
Sonja oli syyllistynyt
"sielulliseen julmuuteen'
Jokin aika sitten päätti West Palm
Beachin tuomioistuin, että norjalaissyn-tyinen
lUiSteluprinses-a Sonja Henie *'.on
jättänyt miehensä ja tehnyt itsensä
syylliseksi sielulliseen julmuuteen." Tämän
päätöksen peruSteeHa sai hänen
miehensä VVinihrop Gardiner avioeron,
Gardiner meni Sonjan kanssa naimisiin
vuonna 1949, Nyt hän sanoo, että
avioliiton teki onnettomaksi osaltaan
hänen anoppinsa ja .osaltaan .hänen vaimonsa
ura. Sonjan äiti oli alinomaa
mukana, emmekä koko avioliittomme aikana
vuoteen 1952 asti, jolloin muutimme
eroon, olleet kahden kuin yhteensä
pari viikkoa, Sonja ei myöskään
suostunut ajattelemaankaan työnsä lopettamista.
sarastamassa ja se voidaan saavuttaa
jatkuvan, peräänantamattoman toiminnan
avullai.
Kansanihmisten yhteistoiminta ei ole
tarpeellinen vain kansainvälisessä mit-takaavas.
a, mutta myöskin kansallisessa
mitassa se on yhtä suuri merkityksellinen.
.'Mink&la/isia saavutuksia työkansa
esim. voi saavuttaa yhtenäisesti
esiintyen, se nähtiin äskeisessä Suomen,
työväestön yleislakossa. Kun poliittisesti
jä uskonnollisesti eri ryhmiin kuuluvat
työläise^t nousivat yksimielisesi
yhteisiä etujaan puolustamaan, muodostui
siitä sellainen voima, jota mikään
hlaan mahti ei pystynyt murtamaan.
Näin on asia jokaisessa maassa,
myöskin meillä Canadassa. Missä
asiassa kansa seisoo yksimielisenä, siinä
sen tahto öh myöskin huorhioon
otettava. 'Myöskin meillä oh-merkkejä
siitä, että kansa pienistä erimielisyyksistään
huolimatta alkaa esiintyi yksimielisesti
suurissa kansaliisiisä kyymyksis-sä.
Sitä osoittaa juuri parhaillaan käsiteltävänä
oleva luonnonkaasu-putkilin-ja
kysymys, jossa yleinen mielipide on
noussut sitä vastaan, kun hallitus ja
hallituspuolueen, liberaalien, parlamenttiryhmä
on Canadan edut unohtaen
pyrkinyt ajamaan yhdysvaltalaisten
rahamiesten etuja. Ratkaistaanko kysymys
yleisen mielipiteen vastaisesti vai
ei on vielä tätä kirjoittaessa tugtsmaton
asia.
'Myöskin Canadan suomalaisten keskuudessa
alkaa entistä suuremmassa
määrässä ilmetä mielpiteitä, että keskinäiset
ryhmäriitaisuudet ja kärpäsestä
haraksi paisutetut erimielisyydet tulisi
sopia ja heittää sivuun, sekä ryhtyä
yhteisiin ponnistuksiin yhteisen kaikille
tärkeiden päämäärien toteuttamiseksi.
Kuinka suuret mahdollisuudet
merille avautuisivatkaan niin henkisen
kuin fyysikukluritoiminnankin piirissä,
jos yhteistoimintasopimus saataisiin aikaan.
Se ei veisi keneltäkään oikeiitta
edistää omia erikoisia harrastuksiaan,
mutta avaisi mahdollisuudet kaikille
tärkeiden pyrkimysten edistämiselle.
~^K. S.
LÄÄKÄRI JOKA KATKAISEE
HUONOT HERMOT
ÄNELLÄ on huvittava nimi Erhard Kux, mutta täaii
nimi kannattaa muistaa. Sen muistaa nyt jo toivat H
hatta kiitollista potilasta, ja ne lääkärit, jotka uskovat tie.
teensä kehitykieen, innostuvat, kun se mainitaan. ^'
Kux toimi nuorena kirurgina Innsbruckin yliopiston Mi.
h'kalla, kun hän 1936 sairastui keuhkotautiin. Joutuessaan
thorakskc^o.
piksi. Se on linsseillä varustettu putki, jolla niihdään keuh.]
ko-on-elon sisälle ja jota'käytetään yhdessä sähköveitsen ja
puudutusneulan kansaa keuhkojen kiinnikkeitä katkottaessa^
Vasta pari vuotta sitten Kux alkoi käyttää näitä väli! ^
neitä pieneen yksinkertaiseen leikkaukseen, joka on siitä
merkillinen, että se osoittaa lääketieteen erään peru^käsityk.
sen virheelliseksi. Hän on todistanut, että ihminen ei tarvitse
kaikkia hermojaan eikä nimenomaan paria 'tärkentä' her.
moaan. Jos ne aiheuttavat häiriöitä, ne voidaan katkaista. |
1» Kuxin mullistava leikkaus, joka ei ole lainkaan vaikeani
pi kuin keuhkon jonkin kiinnikkeen katkaiseminen ilmatjn-taa
tehdessä, avaa aivan merkillisiä näköaloja.
Ihmisen sisäelinten tahdosta riippumattomia toimintoja
säätelevät sympaattiset ja parasympaattiset hermot. Hengi-tyksen
tahti, sydämen lyönti ja ruoahsulatusnesteiden eritys i
tapahtuu näiden hermojen johdolla siten, että parasympaatti.
set hermot esim. kiihdyttävät ja sympaattiset hidastavat vatsahapon
erittymistä. Mitä tapahtuu, jos ruoansulatuselimiin
johtavat hermot katkaistaan seitsemännen kyliluun kohdalla?
Siitä tohtori Kux tietää nyt jo paljon.
Entisten käsitysten mukaan näiden hermojen toiminta
pn väit ämätön edellytys ruoansuiatukselle. Mutta se on
harhaluulo. Kun aterian aika tulee tai kun ylipäänsä ih.
nrsen eteen asetetaan herkullista ruokaa, mahanesteitä alkaa
erittyä. Alkukantaisissa oloissa o" merkitystä sillä, että ruo-1
ansulatuselimet saavat täten etumatkaa, koska ruoka sulaa
siteii helpommin ja nopeammin. Mutta nykyaikana ihmisen
riioka on hyvin valmistettua eikä tästä etumatkasta ole enää
samaa hyötyä. Nykyajan ihmisen muotitauti, mahahaava,
siitä vain pahenee. Hermojen katkaiseminen aiheuttaa, että
mahanesteitä alkaa erittyä vasta sitten, kun ruoka mahalaukkuun
tullessaan aiheuttaa paikallista ärsytystä. Jä toh-tori
Kuxin kokemukset mahahaavapotilaistaan osoittavat, että
ruoansulatus sujuu mainiosti yksinomaan paikallisten ärsytysten
ohjauksella.
Tohtori Kux ei ole mikään herriiotoimintojen teorian eri-kistuntija,
mutta yhdessä alan erikoismiesten "^"kanssa hän on
etsinyt selityksen saavuttamiinsa lupaaviin tuloksiin. Lyhyesti
sanoen hän on sitä mieltä, että tahdosta riippuinattamien
herniojen säännöstelevä toiminta on käynyt ihmiselh tarpeettomaksi
paiiiolastiksi. Alkeellisten eläinlajien sisäelimet toimivat
ilman näitä hermoja paikallisen ärsytyksen varassa.
Mutta ihmisellä ja niillä eläinlajeilla, jotka ovat kehityksen
ylemmillä portailla, sympaattiset ja parasympaattiset hermot
lisäävät elimistön tehoa, ne tekevät mahdolliseksi salamannopean
toiminnan vaaran hetkellä ja kun lisämunuaiset äkkiä
erittävät adrenaliinia, "kun veri nousee päähän", ihminen —
tai eläin — pystyy poikkeuksellisiin suorituksiin. Mutta sivistyneen
ihmisen elämässä tällaisia tilanteita ei yleensä
esiinny, vaan nopea toiminta kiukim tai pelon vallassa on
epätarkoituksenmukaista. Sivistyneen ihmisen on hillittävä
itsensä. Ja seurauksena on että "hermot menevät pilalle."
Mahahaava ei ole ainoa tauti, joka tohtori Kuxin mukaan
johtuu turhaan toimeliaisuuteen pakotettujen hermojen
kapinasta. Verenpainetauti, angina pectoris Ja ns. johtajan
tauti kuuluvat samaan luokkaan, ja niidenkin" hoidossa Ku.^
on saavuttanut tuloksia hermoleikkauksillaan. Kun kaikki
sydämeen johtavat hermot katkaistaan, seuraa siitä, että
supistuneet suonet laajenevat, sydänkivut ja niiden aiheuttamat
suonikouristukset lakkaavat, ja niin pysähtyy
angina pectorista sairastavan potilaan taudin kulku. Sydän
ei enää '"hermoile',, vaan se alkaa jälleen toimia
normaalisti, nyt kokonaan' oman itsenäisen hermojärjestelmänsä
ohjauksella, niin että se kiihdyttää tahtiaan tai hidastaa
si;ä suoritettavan työn määrän mukaan. Saattaa kuitenkin
arvata, että leikkauksen jälkeen sydänpotilaan on varottava
äkillisiä ponnistuksia, joihin hänen sydämensä ei ole
varautunut.
Vie paljon aikaa, ennen kuin tohtori Kuxin leikkauksien
mahdollisuudet on tarkkaan tutkittu Ja ennen kuin niitä opitaan
täydelleen käyttämään. Hän on kuitenkin jo selvillä siitä,
että niitä voidaan soveltaa useidenkin sisäerityksen hai-röiden
hoitoon.
— Maailmassa kulutetaan pippuria 350 paunaa minuutissa.
Kunnon ruokaa ja hyvää vaimoa on aika odottaa.
Joka säästää saatuansa, sillä on tarpeessa tavaraa.
— Älä vanhene ennenkuin viisastut.
— Kevytmielisyyttä saa aina katua.
Sivu 2 - tauiiilahia* kesäkauii*9 i;>&ivänä. 1956
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 9, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-06-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560609 |
Description
| Title | 1956-06-09-02 |
| OCR text | l ICIEJEENVAIHTOÄ (KAUXOKIRJALUNEN VitKKOLEHTI) LIEKKI, the oniy Finnish literarv \veekly in Canaca Publlihid and prlnted by the Vapaus Publishing Company Limitsd, 100-102 Elm Screet West, Sudbury, Ontario.' Regis:ered at ihä Post Ofi.ce,, Departnient, Otcawa. as second claäs tnatter. Liekki i'ine5tyy jokaisc-n viikon lauantaina 12 siruisena, sisältäen parasta kaunokirjall-sta ja tieteellistä luettavaa. y H D Y S V A L T O I H l N : 1 vuosikerta $500 ' 6 kuukautta . . . . . . . . 2>7ö TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta S4 00 6 kuukautta . . . . . ; . . 2.25 " 3 kuukautta . . . . . . . . >.«ö SIJOMEEN J A M U U A L L E ULKOMAILLE 1 vuosikerta . . . . . . . . $5;50 6 kuukautta . . . . . . . . S3.O0 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus S4 00 ja sen yhteydessä julkaistava muisco-värsy Sl.OO ja kiitos Sl.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset S2.C0. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien Kaik.-ci Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Pubhshing Company Limited. Toimittaja: K. Salo. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company on lähetettävä maksu etukäteen. Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: M. K. — Julkaistaan seuraavassa numerosia. Kiitos vain. T. — Saapui juuri viime tingas-s3, mutta ehkä se saadaan tänän ku tenkin. Ti-la — Kuvatta olisi ehtinyt tähän, mutta kun yritämme saada sen kuvankin, niin ehtii vasta seuraavaan. O. A'. — Hyviä pätkiä, kyllä äytetään. Isoäii. • Kyllä se täällä on, mutta kirjoitamme sen johdosta per-s^ onakohtaisesti. Toivomuksemme on edelleen se, että useammat Liekin ystävät •muistaisivat kirjoituksillaan. LIEKKI P. O. B O X 69 SUDBURY, ONTARIO " X i i n muuttuu maailma, Eskoseni'', sanotaan Aleksis. Kiven ''Xummisuutareissa" ja jos nykyaikana vertaillaan maailman asioita, tapahtumia ja kansojen välisiä suhteita entisiin, niin pakostakin joudutaan 'toteämaau, et ä jos tuo alussa mainittu määritelmä piti paikkansa Kiven aikakautena, niin vielä suuremmassa ^määrässä se on paikkansa pitävä nifidän päivinämme. Maailma muuttuu ja ihmisten miea-alat muuttuvat äärettömän suurella nopeudella, jos huomioidaan koko maailma. Valtavat tieteelliset keksinnöt ovat avanneet ovet selälleen ncpeaile teknilliselle kehitykselle ja tuoneet kansakunnat lähelle toisiaan lennä.timcn, radion ja hirmusella nopeudella kiitävien lentokoneiden avulla. Useiden viime vuosien aikana on miljoonien aikaansa läheisesti seuraavien ihmisten mieliä askaruttanut kysymys, tuleeko tieteen ja tekniikan valtava kehitys ja saa\utirkset koitumaan maailman ihmisten onneksi,' vai aiheutiaN^titka ne ennennäkemättömän suuria kärsimyksiä — mahdollises.i koko maailman tuhoutumsen. Jos tieteen saavutukset asetetaan palvelemaan kansojen tarpeita, niiden hyvinvointia, .merkitsee se ennenäkemättömän suurella vauhdilla nousevaa hyvinvointia. Jos ne taas pannaan pal- _velemaan vihan tarkoitusperiä, sodan päämääriä, aiheu;tavat ne mittaamattomassa määiässä kurjuuden, kärs'mysten ja tuhon lisääntymisiä. Tällaisen ratkaisevan kysymyksen tultua ihmisten eteen ovat maailman kanfakunnat, kaikenlaisissa hyödyilsissä ja . ia'kentavissa tehtävissä häärä levät ihmiset, alkaneet astua ennen arvaamatoman suures:a määrin yhtä jalkaa. Tämä i l miö on havaittavissa kaikissa kansankerroksissa, kaikkiin eri uskonnoihin ja poliittisiin ryhmittymiin kuuluvissa, ihmisissä. Yhteinen hyvinvointi, yhteinen vUiara, on ollut se tekijä joka on saanut eri kansakunnat pyrkimään ystävälliseen kosketukseen toistensa kans-a. Paremmin kuin milloinkaan emien "käsittää maailman ihmisten suuri enemmistö, että sota ja hävitys ei Icppujen -lopuksi voi tuoda onnellisia elämää ke-ndlekään ja että nykyisellä korkeasti kehittyneellä a.kakiu-della se merkitsee kaikille fuorana"sta itsemurhaa. .. Vielä tänäk'n päivänä on olemassa pieni ihmisryhmä, vaikutusvaltainen ja häikälemätön, joka omien voittojensa l i säämisen toivossa ja valta-asemansa sä'lymisen takaamiseksi haluaa jatkaa sotavarusteluja ja valmistella sotaa — atomisotaa. Tuiiten maailman yleisen mielipiteen rauhantahdon ja voimakkuuden, verhoaa sekin sotavarustelupäämääränsä puolustautumisen verhoon, peloitellen jonkin toisen maan ta-hoUa uhkaavalla hyökkäysvaaralla. Tieteen ja tekniikan kehitys on kuiter.k'n tehnyt ihmiskunnalle mahdollseksi olia jossakin määrin • kosketuksissa toistenpa kanssa, saada tietoja toisista masta ja niiden ihmisten mielipi.eisiä. Juuri tästä syystä ollaankn kaikissa maissa tietoisia siitä, että jckaisessa maassa kansan valtava enemmis ö on ystävällisten suhteiden ja rauhant-lan kannattajia. Näin ollen onkin sota.astainen yleinen mielip de ssa-vuttanut kaikkialla maailmassa niin valtavat nrttasuhteet ja voiman, että Vihamielisyyden ja sotamielialan lietsoiain, olivatpa he kuinka korkeissa ja määräävissä asemissa tahansa, on ollut pakko ottaa se huomioon, vaikka eivät olekaan luopuneet tarkoitusperistään. Päivä, jolloin voidaan sanoa, että sodan vnara on kokonaan poistunut, että maailma voi odottaa onnellisempaa, pelos a vapaata elämää, on kuitenkin jo Sonja oli syyllistynyt "sielulliseen julmuuteen' Jokin aika sitten päätti West Palm Beachin tuomioistuin, että norjalaissyn-tyinen lUiSteluprinses-a Sonja Henie *'.on jättänyt miehensä ja tehnyt itsensä syylliseksi sielulliseen julmuuteen." Tämän päätöksen peruSteeHa sai hänen miehensä VVinihrop Gardiner avioeron, Gardiner meni Sonjan kanssa naimisiin vuonna 1949, Nyt hän sanoo, että avioliiton teki onnettomaksi osaltaan hänen anoppinsa ja .osaltaan .hänen vaimonsa ura. Sonjan äiti oli alinomaa mukana, emmekä koko avioliittomme aikana vuoteen 1952 asti, jolloin muutimme eroon, olleet kahden kuin yhteensä pari viikkoa, Sonja ei myöskään suostunut ajattelemaankaan työnsä lopettamista. sarastamassa ja se voidaan saavuttaa jatkuvan, peräänantamattoman toiminnan avullai. Kansanihmisten yhteistoiminta ei ole tarpeellinen vain kansainvälisessä mit-takaavas. a, mutta myöskin kansallisessa mitassa se on yhtä suuri merkityksellinen. .'Mink&la/isia saavutuksia työkansa esim. voi saavuttaa yhtenäisesti esiintyen, se nähtiin äskeisessä Suomen, työväestön yleislakossa. Kun poliittisesti jä uskonnollisesti eri ryhmiin kuuluvat työläise^t nousivat yksimielisesi yhteisiä etujaan puolustamaan, muodostui siitä sellainen voima, jota mikään hlaan mahti ei pystynyt murtamaan. Näin on asia jokaisessa maassa, myöskin meillä Canadassa. Missä asiassa kansa seisoo yksimielisenä, siinä sen tahto öh myöskin huorhioon otettava. 'Myöskin meillä oh-merkkejä siitä, että kansa pienistä erimielisyyksistään huolimatta alkaa esiintyi yksimielisesti suurissa kansaliisiisä kyymyksis-sä. Sitä osoittaa juuri parhaillaan käsiteltävänä oleva luonnonkaasu-putkilin-ja kysymys, jossa yleinen mielipide on noussut sitä vastaan, kun hallitus ja hallituspuolueen, liberaalien, parlamenttiryhmä on Canadan edut unohtaen pyrkinyt ajamaan yhdysvaltalaisten rahamiesten etuja. Ratkaistaanko kysymys yleisen mielipiteen vastaisesti vai ei on vielä tätä kirjoittaessa tugtsmaton asia. 'Myöskin Canadan suomalaisten keskuudessa alkaa entistä suuremmassa määrässä ilmetä mielpiteitä, että keskinäiset ryhmäriitaisuudet ja kärpäsestä haraksi paisutetut erimielisyydet tulisi sopia ja heittää sivuun, sekä ryhtyä yhteisiin ponnistuksiin yhteisen kaikille tärkeiden päämäärien toteuttamiseksi. Kuinka suuret mahdollisuudet merille avautuisivatkaan niin henkisen kuin fyysikukluritoiminnankin piirissä, jos yhteistoimintasopimus saataisiin aikaan. Se ei veisi keneltäkään oikeiitta edistää omia erikoisia harrastuksiaan, mutta avaisi mahdollisuudet kaikille tärkeiden pyrkimysten edistämiselle. ~^K. S. LÄÄKÄRI JOKA KATKAISEE HUONOT HERMOT ÄNELLÄ on huvittava nimi Erhard Kux, mutta täaii nimi kannattaa muistaa. Sen muistaa nyt jo toivat H hatta kiitollista potilasta, ja ne lääkärit, jotka uskovat tie. teensä kehitykieen, innostuvat, kun se mainitaan. ^' Kux toimi nuorena kirurgina Innsbruckin yliopiston Mi. h'kalla, kun hän 1936 sairastui keuhkotautiin. Joutuessaan thorakskc^o. piksi. Se on linsseillä varustettu putki, jolla niihdään keuh.] ko-on-elon sisälle ja jota'käytetään yhdessä sähköveitsen ja puudutusneulan kansaa keuhkojen kiinnikkeitä katkottaessa^ Vasta pari vuotta sitten Kux alkoi käyttää näitä väli! ^ neitä pieneen yksinkertaiseen leikkaukseen, joka on siitä merkillinen, että se osoittaa lääketieteen erään peru^käsityk. sen virheelliseksi. Hän on todistanut, että ihminen ei tarvitse kaikkia hermojaan eikä nimenomaan paria 'tärkentä' her. moaan. Jos ne aiheuttavat häiriöitä, ne voidaan katkaista. | 1» Kuxin mullistava leikkaus, joka ei ole lainkaan vaikeani pi kuin keuhkon jonkin kiinnikkeen katkaiseminen ilmatjn-taa tehdessä, avaa aivan merkillisiä näköaloja. Ihmisen sisäelinten tahdosta riippumattomia toimintoja säätelevät sympaattiset ja parasympaattiset hermot. Hengi-tyksen tahti, sydämen lyönti ja ruoahsulatusnesteiden eritys i tapahtuu näiden hermojen johdolla siten, että parasympaatti. set hermot esim. kiihdyttävät ja sympaattiset hidastavat vatsahapon erittymistä. Mitä tapahtuu, jos ruoansulatuselimiin johtavat hermot katkaistaan seitsemännen kyliluun kohdalla? Siitä tohtori Kux tietää nyt jo paljon. Entisten käsitysten mukaan näiden hermojen toiminta pn väit ämätön edellytys ruoansuiatukselle. Mutta se on harhaluulo. Kun aterian aika tulee tai kun ylipäänsä ih. nrsen eteen asetetaan herkullista ruokaa, mahanesteitä alkaa erittyä. Alkukantaisissa oloissa o" merkitystä sillä, että ruo-1 ansulatuselimet saavat täten etumatkaa, koska ruoka sulaa siteii helpommin ja nopeammin. Mutta nykyaikana ihmisen riioka on hyvin valmistettua eikä tästä etumatkasta ole enää samaa hyötyä. Nykyajan ihmisen muotitauti, mahahaava, siitä vain pahenee. Hermojen katkaiseminen aiheuttaa, että mahanesteitä alkaa erittyä vasta sitten, kun ruoka mahalaukkuun tullessaan aiheuttaa paikallista ärsytystä. Jä toh-tori Kuxin kokemukset mahahaavapotilaistaan osoittavat, että ruoansulatus sujuu mainiosti yksinomaan paikallisten ärsytysten ohjauksella. Tohtori Kux ei ole mikään herriiotoimintojen teorian eri-kistuntija, mutta yhdessä alan erikoismiesten "^"kanssa hän on etsinyt selityksen saavuttamiinsa lupaaviin tuloksiin. Lyhyesti sanoen hän on sitä mieltä, että tahdosta riippuinattamien herniojen säännöstelevä toiminta on käynyt ihmiselh tarpeettomaksi paiiiolastiksi. Alkeellisten eläinlajien sisäelimet toimivat ilman näitä hermoja paikallisen ärsytyksen varassa. Mutta ihmisellä ja niillä eläinlajeilla, jotka ovat kehityksen ylemmillä portailla, sympaattiset ja parasympaattiset hermot lisäävät elimistön tehoa, ne tekevät mahdolliseksi salamannopean toiminnan vaaran hetkellä ja kun lisämunuaiset äkkiä erittävät adrenaliinia, "kun veri nousee päähän", ihminen — tai eläin — pystyy poikkeuksellisiin suorituksiin. Mutta sivistyneen ihmisen elämässä tällaisia tilanteita ei yleensä esiinny, vaan nopea toiminta kiukim tai pelon vallassa on epätarkoituksenmukaista. Sivistyneen ihmisen on hillittävä itsensä. Ja seurauksena on että "hermot menevät pilalle." Mahahaava ei ole ainoa tauti, joka tohtori Kuxin mukaan johtuu turhaan toimeliaisuuteen pakotettujen hermojen kapinasta. Verenpainetauti, angina pectoris Ja ns. johtajan tauti kuuluvat samaan luokkaan, ja niidenkin" hoidossa Ku.^ on saavuttanut tuloksia hermoleikkauksillaan. Kun kaikki sydämeen johtavat hermot katkaistaan, seuraa siitä, että supistuneet suonet laajenevat, sydänkivut ja niiden aiheuttamat suonikouristukset lakkaavat, ja niin pysähtyy angina pectorista sairastavan potilaan taudin kulku. Sydän ei enää '"hermoile',, vaan se alkaa jälleen toimia normaalisti, nyt kokonaan' oman itsenäisen hermojärjestelmänsä ohjauksella, niin että se kiihdyttää tahtiaan tai hidastaa si;ä suoritettavan työn määrän mukaan. Saattaa kuitenkin arvata, että leikkauksen jälkeen sydänpotilaan on varottava äkillisiä ponnistuksia, joihin hänen sydämensä ei ole varautunut. Vie paljon aikaa, ennen kuin tohtori Kuxin leikkauksien mahdollisuudet on tarkkaan tutkittu Ja ennen kuin niitä opitaan täydelleen käyttämään. Hän on kuitenkin jo selvillä siitä, että niitä voidaan soveltaa useidenkin sisäerityksen hai-röiden hoitoon. — Maailmassa kulutetaan pippuria 350 paunaa minuutissa. Kunnon ruokaa ja hyvää vaimoa on aika odottaa. Joka säästää saatuansa, sillä on tarpeessa tavaraa. — Älä vanhene ennenkuin viisastut. — Kevytmielisyyttä saa aina katua. Sivu 2 - tauiiilahia* kesäkauii*9 i;>&ivänä. 1956 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-09-02
