1954-06-26-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAVNMiRJALUNEN VUKKOLBBti)
1
LUKKI, the only Fixmiah literary weefe:Iy in Caxiada
PuUiatoed and printed4>y the Vapane Fliblish^ii^ebB^any
Llmitcil. £)m Street We8t. SudtHiry. Ontario
Regictered at the Post Office Department; Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon laiiantaina |2 «tntisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteeiHBtl^JiiiMtavaa.
TILAUSHINNAT: YtoYSVÄLTTÖIHli^:
1 vuosikerta $4i)0 1 vuosikerta $6.00
6 kuukautta 2.2S 6 kuukautta 2.75
3 kuukautta 1Ä>
SVOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 8 kuukautta $3.00^
ILMOITUSEUNNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille taikoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street We5t, Sudbury, Ontario.
ToizttltUja: J. W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Toimituksen kulmasta
iNäin kesälomien aikaan on syytä mainita lyhyesti eräästä
asiasta. Ilman varsinaista kesälomaa pääsee joka perheen
ainakin miespuolinen useinkin vaikka vain viikonloppuina
kalaan, mutta perheenäiti saa enimmäkseen jäädä kotiin
samoine töineen, mitä hän tekee vuoden mittaan aamusta
iltaan. Olisi siis syytä harkita joskus, että äitikin saisi joskus
pienen loman, pienen virkisty<:hetken, jolloin hänkin voisi
unohtaa arkiset touhunsa ja «auttia pienestä virkistävästä
hetkestä.
Useassa perheessä on jo isompia lapsia, jotka voivat pitää
iödista hyvän huolen silloin, kun äiti on poissa muutaman
päivän. Pienellä vaivalla ja hyvällä tahdolla siis voidaan
äidille järjestää pieni loma ke.sällä, aikana, jolloin jokainen
tarvitsee pientä virkistystä.
Luonnollisesti on parasta, jos koko perhe voi järjestää yhdessä
lomansa, sillä siitä pääsevät kaikki perheenjäsenet osallisiksi.
Mutta ellei se ole mahdollista, niin äidin lomaa ei
pidä unohtaa, • *
Ei ole enää pitkä aika Timminsin laulu- ja soittojuhlaan.
Matka pohjoiseen juhlan ajaksi on yleisenä puheenaiheena
kaikkialla. Timminsiläiset saavat valmistua ottamaan vastaan
ennätysmäärän yleisöä. Toivotamme parhainta onnea
ja menestystä juhlalle ja kaikille osanottajille.
Liekillä ei ole ollut virallista levityskanopanjaa vuosiin. Jo
aikaisemmin keväällä mainitsimme, että tänä vuonna, tulevan
syksj-n aikana on tarkoitus järjestää erikoinen kampanja
jonka tarkoituksena on Liekin levikin lisääminen. Liekki on
viime vuosina levinnyt verraten laajalle tällä mantereella ja
niyöskin Suomeen sitä menee sievoinen määrä. 'Mutta silti
vielä on huomattavia levenemisen mahdollisuuksia Liekin
kaltaisella lehdellä, eikä sen levittäminen vaadi suuria ponnistuksiakaan,
i
Jos ajattelisimme siten, että jokainen Liekin tilaaja ottaisi
a;^akseen hankkia vaikkpa vain vhden uuden tilauksen —
minkä ei luulisi olevan mahdotonta::-:- niin miten mainiosti
tämä kampanja onnistuisikaan. Tällainen F>äämä|rä .c^isi hyvä
^ t t a a kampanjaan lähtiessä ja myöskin toteiji^aa^se. Mitä
isommaksi saamme Liekin levikin, sen paremmin se voi palvella
lukijakuntaansa, sillä silloin,on parencgnat mahdollisuudet
hankkia siihen sellaista luettavaa, joka tyydyttää kaikkia
lukijoita.
Liekki on olemassaolonsa aikana nvuodosiuout välttämättömäksi
jokaiselle kaunokirjallista lukemista harrastavalle
suomalaiselle. Samalla tavalla se on tullut myöskin välttämättömäksi
jokaiselle kirjallisia kykyjään eydistäivÄlle -ja har-
*rastavalle kynäilijälle. Liekissä kuvastuu lukijain ja kynäilij
ä i n tavallinen elämä omien kirjoittajien kuvaamana, se
elämä, joka on meille, tavallisillt: ihmisille,: niin tuttua jii
myöskin rakasta. Emme yritä hapuilla kirioituksillamme -
^pilviä, vaan pysyttelemme elätnä« todellisuiMkssa. Sik|[^V
l i e k k i on saavuttanut suuren suos^rKavari^s|n<^a«san luke*-
mistona.
Ennen vaahaan, jolloin vain ^ ^ u o k k um k|iluyilUi i t i m l^
sillä oli luku- ja kirjoitusuito, ei l y i A p b r ftUlt edullis^^
käsitellä kuvauksissaan tavallLsen kansan dämia, vaan heidän
oli otetta%'a aiheensa niistä piireistä^ jotka hejdan kirjoituk-
Miriam Newmm on erittäin lupaava
radiotähti. Hän esiintyy ''City
Under the Ice"-ohjelnMSsa^ joka
lähetetään Halifaxisla keskiviikkoiltaisin
ia tämä ohjelma on erittäin
mielenkiintoinen seikkailuja rakastaville
nuorille.
Äiiin^ muistolle
(Fiina Laaksonen Orimattilasta,
syntyi 22/Q 1860, kuoli 10/6 1954)
SU A muistelen äiti armahin,
tähän vuodatan suuren suruni,
kun tiedon sain kuolemastasi
enkä tulin voi edes haudallesi.
Jo vuosia yli kaksikymmentä
on kulunut kotoa läkdöstäin,
vaan muistoas jaloa, kaunista
ei vuodet ole voineet haihduttaa.
Niin pitkä oli sun päiväsi
ja rauhainen elon iltasi.
Sait hiljaa nukkua unehen
oman lapsesi käsivarsille.
Olit raataja kehdosta hautahan,
kasvatit lapsias maailmaan.
Meitä viisi oli tyttöjä alussa,
joista kaks: jo lepää haudassa.
Ja isänkin riisti tauti julma
jo aikaa poies rinnaltasi.
Vaan silti et sortunut taakkasi
alla, vaan huciekdit lapsistasi.
Kun lapsesi kasvoi suuriksi,
jäit yksin pieneen mökkiisi.
Sinne aitra oli hauska saapua,
kun hymysuin oli äiti vastassa.
Xyt on sammunut silmäisi loiste,
kätes auttava kylmennyt.
Lapset^ lastenlapset ja heidänkin
lapsensa aina muistavat pientä
mummoaan.
.Niin paljon kaunista, hyvää,
suUe tahtoisin kuiskia,
vaan ethän kuule mua enää
kun lepäät jo haudassa.
Siksi kyynelin kuiskaankin suUe:
'"Lepää rauhassa, äitini."
Nuorimpasi Elin Canadassa,
siaan osasivat lukea. ^J^lUa .sen^ jäjkeen,
kun valistus alkoi levitä tavallisen kan-sr.
n keskuuteen alkcfi myöskin ilmestyä
kirjailijoita, Jotka ammensivat aiheensa
tavallisen kansan keskuudesta. Samalla
tavalla cn ollut tavallisten kynäilijäin
laita. Ennen ei ollut sellaisia kaunokirjallisia
lehtiä, joiden palstoille tavallinen,
vähemmän kouliintunut kynäilijä
olisi voinut pjä^tä. Liekki on ollut siinä
suhtee-si lehti, joka on voinut kehittää
lukuisia kynäilijöitä, joilla on ollut
kynäilyn taipumuksia, mutta d mah-
«Jollisuuksia kehittää taipumuksiaan.
Kaikki nämä seikat huomioonottaen
voimme sii<; valmistua Liekin levitys-
^aunpanjaan siinä mielessä, että jokainen
tilaaja hankkii edes yhden tilauksen.
Koettakaamme, miten helppo tämä
on tehdä.
Äskettäin julkaisimme kirjoituksen vanhoista
voista Kiinassa ja nyt puhumme nierkillisestä
kasvista, jolla on — tai ainakin uskotaan olevaa
parantava voima.
Korea on siis kuuluisa muustakin kuin sodia.».
vaikkakin tämä kuuiuKuus on miltei täydeJli^J^'
salassa länsimaalaisilta. Kysymyksessä on eräs
lääkfiyrtti, Ginsöig, eli "pidennetty elämä", j ^
siellä täällä Korean synkissä metsissä. Ximensa se
nut siitä, e t t ä sillä on aivan erikoisen elvyttävä
uupuneeseen ihmiseen ja sen väitetään jopa piöfejti^
maakin. Korealaiset itse uskovat Vuorten Jumalan *
taneen heille tämän ihmeellisen juuren, joka mu
muistuttaa ihmistä ne^ipe raajoineen ja joka pystvv
tamaan lukemattomia sairauksia.
Korealaiset ovat tunteneet taikayrttinsä jo 4.0(X)
ta ja sikäli kun sitä enää nyliyisin löydetään, noie
sen arvoksi sata kertaa painonsa kullassa. .Länsin
apteekkiluettelot eivät tunne tällaisia tähtitieteellisiä
ja, vaikka niidenkin taksoja moititaan. Ginseng kas\ia,
harvoilla paikoilla tiheimmmissä metsiköissä ja aivan
tyllä kor^udella.^ Se venyy noin puolen metrin korku
mutta koska se on väritön ja sormilehtinen^ on sitä
lÖ37tää ympäröivästä maastosta. Lääketieteellisessä mid
•jen juuri on vain tärkeä, ja kuten sanottu, muistuttaa sei
rtiisen ruumista jopa sormia ja varpaita myöten.
Jo japanilaiset alkoivat Korean miehitettyään nm
jalostamaan ja viljelemään taikavrttiä, mutta se vaatisi
tarkoin määrätyt olosuhteet menestyäkseen, ettei siitii
onnistuttu kehittämään viljelyskasvia, mikä olisi merkiuq
suunnatonta rähalähdettä. Sitäpaitsi ovat kiinalaiset l i j
rit jo vuosisatoja sitten kirjoittamissaan teoksissa todenna
e t t ä viljelty T^inseng ei ole likimainkaan niin tehokas
luonnonvaraisena kasvava. Niinpä alkuperäisistä juuiij
maksetaankin yli tuhat kertaa korkeampi hinta kuin
jellyistä.
Todennäköisesti ei Ginseng enää kasva missään \ii
— tai ainakin on nämä kasvupaikat pidetty tiukasti sala
— sillä yrttiä on jo "metsästetty" vuosituhansia minkiii
laisia vaaroja ja vaivoja kaihtamatta. ^Muinoin pidettiin lö
Aasiassa suurimpana mahdollisena suosionosoitukseaa, ji
keisari ojensi kunnösfautimeelle virkamiehelleen tällaiäi
kaukaisesta Koreasta Tiankitun taika juuren.
Yrttiä on käsiteltävä ennen käyttöä aivan erikoi
tavalla. Kun ^uur^^.y^päriltä on varovaisesti pöistetl
kaikki multa, ripustetaan se pitkäksi aikaa kiehuvaan hiis
sipuuron höyryyn pehmenemään. Tässä käsittelyssä se s*
kellertävän värin ja muuttuu ryppyiseksi. Xämä kaksi on»
naisuutta ovat hyvin tärkeitä laadun ja hinnan määnitelys
sä. Sen jälkeen voidaan juurta jalostaa edelleen monella ti
valla. Siitä valmistetaan nestemäistä rohtoa, pillereitä, v»
detta tai lääkesiirappia sairauden laadusta riippuen. -XäiS
ihmelääkkeitä ei pidä käyttää useampana päivänä peräkkii
sillä silloin ne voivat aiheuttaa myrkytyksen. Yrtti ke^
melkein kaikkiin sairauksiin ia sen parantavaan vaikut»
seeri uskotaan vankkumattoman varmasti Kiinassa ja kÄ
kiila Kauko-Idässä.
Länsimaalainen lääketiede on tietysti ollut hyvin ka
nostunut elämän yrtistä. Sitä on tutkittu laboratorioissaJ
jo vuosisatoja sitten ovat monet kuuluisatkin tiedemi»!
tehneet sillä kokeita ja todenneet, että se sisältää erilaij
kiihdyttäviä ja huumaavia aineita. Viimeaikaiset tutkin»
set ovat vielä kesken, mutta tuloksia odotetaan mtä s»
rimmalla mielenkiinnolla. Eräs 1700-luvulla Kiinassa toi»
nut lähetyssaarnaaja kertoo omista kokeiluistaan:
'Tarkkailin suontani ja nautin pienen palan ihmej*
ta. Tunnin kuluttua sykki sydämeni huomattavasti»
keämmin. Olin nälissäni, mutta väsymykseni oli haibtu"
Voimani olivat palanneet kuin ihmeen kautta ja t>ö .«J
nopeasti ja ponnistuksitta.^^^^Neljä päivää niyöhemrmn
sahia lähetyssaarnaaja jälleen niin uupunut, ettei hin^
sanut edes pysytellä hevosen selässä. Eräs ystävälhn^ ^
dariini antoi hänelle palasen elämänjuurta ja hetken ^
tua hän tunsi olevansa jälleen täysissä voimissaan. ^
Eurooppalaiset lääkärit ovat puolestaan todenneet. _
Ginseng kohottaa verenpainetta, voimistaa
rauhoittaa aivoja ja keskushermostoa. SiHii on ^P^^^^^
parantavia ominaisuuksia, joskaan sen kaikista h\M^3^^
lista ei vielä ole saatu sitä lopullista varmuutyi. jot» ^- •
aikainen tiede vaatii. . pj
Eräät länsimaalaiset tutkijat ovat ta:;s kokeb>a n
tyneet sellaisiin tuloksiin, että Korean ihmeyrtti
hantuulisimmastakin ihmisestä raisun lauluveikon. -
tekee?
Neli*
'oitpen ^
nestunnin kuluttua lääkesiirapin nauttimisen ]
koehenkilöt alkaneet tuntea vastustamatonta halua ^
ja laulaa — ja useimmat ovat joutuneet todelh-^" P"
Iin valtaan.
.\naly soi taessa yrtin sisältämiä aineita on it odett*.
useat niistä vaikuttavat elvyttävästi ja piristävät
mieltä. Jo kiinalaiset lääkärit totesivat aikoinaan, Ä
on useampaa lajia ja että ne vaikuttavat eri ta^'0»•
Slmrt aS^fMUraOu 1954
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 26, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-06-26 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540626 |
Description
| Title | 1954-06-26-02 |
| OCR text | (KAVNMiRJALUNEN VUKKOLBBti) 1 LUKKI, the only Fixmiah literary weefe:Iy in Caxiada PuUiatoed and printed4>y the Vapane Fliblish^ii^ebB^any Llmitcil. £)m Street We8t. SudtHiry. Ontario Regictered at the Post Office Department; Ottawa as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon laiiantaina |2 «tntisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteeiHBtl^JiiiMtavaa. TILAUSHINNAT: YtoYSVÄLTTÖIHli^: 1 vuosikerta $4i)0 1 vuosikerta $6.00 6 kuukautta 2.2S 6 kuukautta 2.75 3 kuukautta 1Ä> SVOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 8 kuukautta $3.00^ ILMOITUSEUNNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille taikoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street We5t, Sudbury, Ontario. ToizttltUja: J. W. Saari. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO Toimituksen kulmasta iNäin kesälomien aikaan on syytä mainita lyhyesti eräästä asiasta. Ilman varsinaista kesälomaa pääsee joka perheen ainakin miespuolinen useinkin vaikka vain viikonloppuina kalaan, mutta perheenäiti saa enimmäkseen jäädä kotiin samoine töineen, mitä hän tekee vuoden mittaan aamusta iltaan. Olisi siis syytä harkita joskus, että äitikin saisi joskus pienen loman, pienen virkisty<:hetken, jolloin hänkin voisi unohtaa arkiset touhunsa ja «auttia pienestä virkistävästä hetkestä. Useassa perheessä on jo isompia lapsia, jotka voivat pitää iödista hyvän huolen silloin, kun äiti on poissa muutaman päivän. Pienellä vaivalla ja hyvällä tahdolla siis voidaan äidille järjestää pieni loma ke.sällä, aikana, jolloin jokainen tarvitsee pientä virkistystä. Luonnollisesti on parasta, jos koko perhe voi järjestää yhdessä lomansa, sillä siitä pääsevät kaikki perheenjäsenet osallisiksi. Mutta ellei se ole mahdollista, niin äidin lomaa ei pidä unohtaa, • * Ei ole enää pitkä aika Timminsin laulu- ja soittojuhlaan. Matka pohjoiseen juhlan ajaksi on yleisenä puheenaiheena kaikkialla. Timminsiläiset saavat valmistua ottamaan vastaan ennätysmäärän yleisöä. Toivotamme parhainta onnea ja menestystä juhlalle ja kaikille osanottajille. Liekillä ei ole ollut virallista levityskanopanjaa vuosiin. Jo aikaisemmin keväällä mainitsimme, että tänä vuonna, tulevan syksj-n aikana on tarkoitus järjestää erikoinen kampanja jonka tarkoituksena on Liekin levikin lisääminen. Liekki on viime vuosina levinnyt verraten laajalle tällä mantereella ja niyöskin Suomeen sitä menee sievoinen määrä. 'Mutta silti vielä on huomattavia levenemisen mahdollisuuksia Liekin kaltaisella lehdellä, eikä sen levittäminen vaadi suuria ponnistuksiakaan, i Jos ajattelisimme siten, että jokainen Liekin tilaaja ottaisi a;^akseen hankkia vaikkpa vain vhden uuden tilauksen — minkä ei luulisi olevan mahdotonta::-:- niin miten mainiosti tämä kampanja onnistuisikaan. Tällainen F>äämä|rä .c^isi hyvä ^ t t a a kampanjaan lähtiessä ja myöskin toteiji^aa^se. Mitä isommaksi saamme Liekin levikin, sen paremmin se voi palvella lukijakuntaansa, sillä silloin,on parencgnat mahdollisuudet hankkia siihen sellaista luettavaa, joka tyydyttää kaikkia lukijoita. Liekki on olemassaolonsa aikana nvuodosiuout välttämättömäksi jokaiselle kaunokirjallista lukemista harrastavalle suomalaiselle. Samalla tavalla se on tullut myöskin välttämättömäksi jokaiselle kirjallisia kykyjään eydistäivÄlle -ja har- *rastavalle kynäilijälle. Liekissä kuvastuu lukijain ja kynäilij ä i n tavallinen elämä omien kirjoittajien kuvaamana, se elämä, joka on meille, tavallisillt: ihmisille,: niin tuttua jii myöskin rakasta. Emme yritä hapuilla kirioituksillamme - ^pilviä, vaan pysyttelemme elätnä« todellisuiMkssa. Sik|[^V l i e k k i on saavuttanut suuren suos^rKavari^s|n<^a«san luke*- mistona. Ennen vaahaan, jolloin vain ^ ^ u o k k um k|iluyilUi i t i m l^ sillä oli luku- ja kirjoitusuito, ei l y i A p b r ftUlt edullis^^ käsitellä kuvauksissaan tavallLsen kansan dämia, vaan heidän oli otetta%'a aiheensa niistä piireistä^ jotka hejdan kirjoituk- Miriam Newmm on erittäin lupaava radiotähti. Hän esiintyy ''City Under the Ice"-ohjelnMSsa^ joka lähetetään Halifaxisla keskiviikkoiltaisin ia tämä ohjelma on erittäin mielenkiintoinen seikkailuja rakastaville nuorille. Äiiin^ muistolle (Fiina Laaksonen Orimattilasta, syntyi 22/Q 1860, kuoli 10/6 1954) SU A muistelen äiti armahin, tähän vuodatan suuren suruni, kun tiedon sain kuolemastasi enkä tulin voi edes haudallesi. Jo vuosia yli kaksikymmentä on kulunut kotoa läkdöstäin, vaan muistoas jaloa, kaunista ei vuodet ole voineet haihduttaa. Niin pitkä oli sun päiväsi ja rauhainen elon iltasi. Sait hiljaa nukkua unehen oman lapsesi käsivarsille. Olit raataja kehdosta hautahan, kasvatit lapsias maailmaan. Meitä viisi oli tyttöjä alussa, joista kaks: jo lepää haudassa. Ja isänkin riisti tauti julma jo aikaa poies rinnaltasi. Vaan silti et sortunut taakkasi alla, vaan huciekdit lapsistasi. Kun lapsesi kasvoi suuriksi, jäit yksin pieneen mökkiisi. Sinne aitra oli hauska saapua, kun hymysuin oli äiti vastassa. Xyt on sammunut silmäisi loiste, kätes auttava kylmennyt. Lapset^ lastenlapset ja heidänkin lapsensa aina muistavat pientä mummoaan. .Niin paljon kaunista, hyvää, suUe tahtoisin kuiskia, vaan ethän kuule mua enää kun lepäät jo haudassa. Siksi kyynelin kuiskaankin suUe: '"Lepää rauhassa, äitini." Nuorimpasi Elin Canadassa, siaan osasivat lukea. ^J^lUa .sen^ jäjkeen, kun valistus alkoi levitä tavallisen kan-sr. n keskuuteen alkcfi myöskin ilmestyä kirjailijoita, Jotka ammensivat aiheensa tavallisen kansan keskuudesta. Samalla tavalla cn ollut tavallisten kynäilijäin laita. Ennen ei ollut sellaisia kaunokirjallisia lehtiä, joiden palstoille tavallinen, vähemmän kouliintunut kynäilijä olisi voinut pjä^tä. Liekki on ollut siinä suhtee-si lehti, joka on voinut kehittää lukuisia kynäilijöitä, joilla on ollut kynäilyn taipumuksia, mutta d mah- «Jollisuuksia kehittää taipumuksiaan. Kaikki nämä seikat huomioonottaen voimme sii<; valmistua Liekin levitys- ^aunpanjaan siinä mielessä, että jokainen tilaaja hankkii edes yhden tilauksen. Koettakaamme, miten helppo tämä on tehdä. Äskettäin julkaisimme kirjoituksen vanhoista voista Kiinassa ja nyt puhumme nierkillisestä kasvista, jolla on — tai ainakin uskotaan olevaa parantava voima. Korea on siis kuuluisa muustakin kuin sodia.». vaikkakin tämä kuuiuKuus on miltei täydeJli^J^' salassa länsimaalaisilta. Kysymyksessä on eräs lääkfiyrtti, Ginsöig, eli "pidennetty elämä", j ^ siellä täällä Korean synkissä metsissä. Ximensa se nut siitä, e t t ä sillä on aivan erikoisen elvyttävä uupuneeseen ihmiseen ja sen väitetään jopa piöfejti^ maakin. Korealaiset itse uskovat Vuorten Jumalan * taneen heille tämän ihmeellisen juuren, joka mu muistuttaa ihmistä ne^ipe raajoineen ja joka pystvv tamaan lukemattomia sairauksia. Korealaiset ovat tunteneet taikayrttinsä jo 4.0(X) ta ja sikäli kun sitä enää nyliyisin löydetään, noie sen arvoksi sata kertaa painonsa kullassa. .Länsin apteekkiluettelot eivät tunne tällaisia tähtitieteellisiä ja, vaikka niidenkin taksoja moititaan. Ginseng kas\ia, harvoilla paikoilla tiheimmmissä metsiköissä ja aivan tyllä kor^udella.^ Se venyy noin puolen metrin korku mutta koska se on väritön ja sormilehtinen^ on sitä lÖ37tää ympäröivästä maastosta. Lääketieteellisessä mid •jen juuri on vain tärkeä, ja kuten sanottu, muistuttaa sei rtiisen ruumista jopa sormia ja varpaita myöten. Jo japanilaiset alkoivat Korean miehitettyään nm jalostamaan ja viljelemään taikavrttiä, mutta se vaatisi tarkoin määrätyt olosuhteet menestyäkseen, ettei siitii onnistuttu kehittämään viljelyskasvia, mikä olisi merkiuq suunnatonta rähalähdettä. Sitäpaitsi ovat kiinalaiset l i j rit jo vuosisatoja sitten kirjoittamissaan teoksissa todenna e t t ä viljelty T^inseng ei ole likimainkaan niin tehokas luonnonvaraisena kasvava. Niinpä alkuperäisistä juuiij maksetaankin yli tuhat kertaa korkeampi hinta kuin jellyistä. Todennäköisesti ei Ginseng enää kasva missään \ii — tai ainakin on nämä kasvupaikat pidetty tiukasti sala — sillä yrttiä on jo "metsästetty" vuosituhansia minkiii laisia vaaroja ja vaivoja kaihtamatta. ^Muinoin pidettiin lö Aasiassa suurimpana mahdollisena suosionosoitukseaa, ji keisari ojensi kunnösfautimeelle virkamiehelleen tällaiäi kaukaisesta Koreasta Tiankitun taika juuren. Yrttiä on käsiteltävä ennen käyttöä aivan erikoi tavalla. Kun ^uur^^.y^päriltä on varovaisesti pöistetl kaikki multa, ripustetaan se pitkäksi aikaa kiehuvaan hiis sipuuron höyryyn pehmenemään. Tässä käsittelyssä se s* kellertävän värin ja muuttuu ryppyiseksi. Xämä kaksi on» naisuutta ovat hyvin tärkeitä laadun ja hinnan määnitelys sä. Sen jälkeen voidaan juurta jalostaa edelleen monella ti valla. Siitä valmistetaan nestemäistä rohtoa, pillereitä, v» detta tai lääkesiirappia sairauden laadusta riippuen. -XäiS ihmelääkkeitä ei pidä käyttää useampana päivänä peräkkii sillä silloin ne voivat aiheuttaa myrkytyksen. Yrtti ke^ melkein kaikkiin sairauksiin ia sen parantavaan vaikut» seeri uskotaan vankkumattoman varmasti Kiinassa ja kÄ kiila Kauko-Idässä. Länsimaalainen lääketiede on tietysti ollut hyvin ka nostunut elämän yrtistä. Sitä on tutkittu laboratorioissaJ jo vuosisatoja sitten ovat monet kuuluisatkin tiedemi»! tehneet sillä kokeita ja todenneet, että se sisältää erilaij kiihdyttäviä ja huumaavia aineita. Viimeaikaiset tutkin» set ovat vielä kesken, mutta tuloksia odotetaan mtä s» rimmalla mielenkiinnolla. Eräs 1700-luvulla Kiinassa toi» nut lähetyssaarnaaja kertoo omista kokeiluistaan: 'Tarkkailin suontani ja nautin pienen palan ihmej* ta. Tunnin kuluttua sykki sydämeni huomattavasti» keämmin. Olin nälissäni, mutta väsymykseni oli haibtu" Voimani olivat palanneet kuin ihmeen kautta ja t>ö .«J nopeasti ja ponnistuksitta.^^^^Neljä päivää niyöhemrmn sahia lähetyssaarnaaja jälleen niin uupunut, ettei hin^ sanut edes pysytellä hevosen selässä. Eräs ystävälhn^ ^ dariini antoi hänelle palasen elämänjuurta ja hetken ^ tua hän tunsi olevansa jälleen täysissä voimissaan. ^ Eurooppalaiset lääkärit ovat puolestaan todenneet. _ Ginseng kohottaa verenpainetta, voimistaa rauhoittaa aivoja ja keskushermostoa. SiHii on ^P^^^^^ parantavia ominaisuuksia, joskaan sen kaikista h\M^3^^ lista ei vielä ole saatu sitä lopullista varmuutyi. jot» ^- • aikainen tiede vaatii. . pj Eräät länsimaalaiset tutkijat ovat ta:;s kokeb>a n tyneet sellaisiin tuloksiin, että Korean ihmeyrtti hantuulisimmastakin ihmisestä raisun lauluveikon. - tekee? Neli* 'oitpen ^ nestunnin kuluttua lääkesiirapin nauttimisen ] koehenkilöt alkaneet tuntea vastustamatonta halua ^ ja laulaa — ja useimmat ovat joutuneet todelh-^" P" Iin valtaan. .\naly soi taessa yrtin sisältämiä aineita on it odett*. useat niistä vaikuttavat elvyttävästi ja piristävät mieltä. Jo kiinalaiset lääkärit totesivat aikoinaan, Ä on useampaa lajia ja että ne vaikuttavat eri ta^'0»• Slmrt aS^fMUraOu 1954 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-06-26-02
