Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 24, 1957

              ; J'?i'>f.jTf''.-wi'/-i'V'tti.'i%-';-, . ., .
1 ^ >
ALL OVE;? MV-I^
S CREAAA'
SU1?F
I
MEMSEDTO
6U».0'EM^GLrr OF Äir? ^
R3ie s u s i e f •M/ BACK-
..EUSTA<:e
SLIPS OUT -
. 0Ohi*TL0Oi<
HOW-BUT-WJS
-TiAAS I THliSlV<
HE SL\PPeO
-TUANJ y
yOUEXpECPTD
ÖET A T AM UV<5
f -i;tAT BLJOMOS
WE SAVV IF
you 8u«?y
5^0?
I COULOMX
AhiV^AV '
IM T O O
FAieSK^MKieO.-
I uuST /
Bufehi-ANio '
y -
f-
^COMCEf?MEO.
AAAOAM. TriE TiOE -
fmoLO V wiLL (SO.BACKT O U T -
SAWO I?i(3vrr TriEÖE, \ A>40 El6rtT Ml^4UT6S.
90MEWHEf?E
^CAÖEfOC
I JUST
ALOMfiFOe
^eAFOOO
W 0 8ETTB?
WAOS OUTA
WAVS AMD S EE
•mAT MV1?TLES
ALL l?l6Hr
FRBOOIB ?
SE M U V m ASIAN
Esaa pii pyydetty saaristoon toverin*
^ luo. Laivassa tuli perämies kanta-maan
maksua.
— Yksi lastenlippu, sanoi Esa.
.— Vanhako sitten olet?
— Kolmetoista.
— Silloin et pSSse lastenlipulla.
— Jaahah, olkaa hyvä ja sanokaa mi­nua
sitten herrako.
SUNNUNTAITONTU
Maalaiskoulun opettaja kysyi pojilta,
pesivStkö he itsensä joka päivä. Kun
tuli Jussin vuoro, tämä vastasi:
— Pesen itseni joka päivä paitsi sun­nuntaina.
— Miksi sitten et pese sunnuntaina?
ihmetteli opettaja.
~- SUcsi, että oikein tuntisin, että on
^sunnuntai.
AHVENIEN KESKEN
Järvelle, jossa koskaan ei oltu kalas­tettu
inuuUa kitin ongella ja pitkälläsii-maUa,'
69apul ~uisthikalastaja; alkaen
järjestellä uistintaan. Pari ahventa kat
seUhonmiaa ja töinen sanoi:
— Tuo ei vannaankaan ole oikein vii­sas
kalastaja? :^
E^i, sanoi toinen. Hän varmaankin
yrittää ottaa meidät lassolla.
H A B I M A S L A A K A B I S S A
— Blitä maksaa hampaan pois vetämi­nen?
.
— Kolme dollaria.
— Elntä sitten, jos vain irrolttaisitte
sen?
PUNASTUmrr NENÄ
— Anteeksi tunkeilevaisuuteni. mutta
haluaisin mieleläni tietää, miksi teillä
on noin punainen nenä?
— Joo, kyllä sen voin kertoa. Se on
punastunut ylpeydestä, koska e i . ole
koskaan pistänyt itseään toisten asioi­hin.
'
NIIN. NE TYTTÄBEt
Lääkäriperheen puhelin kilahti jä
perheenpää riensi vastaamaan. Heti
hän pisti kuulokkeen pois ja sanoi:
— Tuokaa nopeasti laukkuni, sÖlä
eräs mies soitti ja sanoi, ettei hän voi
elää ilman ininua.
— Isä, uskon että tuo soitto olikin tar-
'koitettu minulle, huomautti lääkärin ty^
tär.
K V L L Ä S A L A M A , BniTTA . . .
Eräs vanha nainen valitteli, että hän­tä,
ei oltu koskaan haastateltu gallup­tutkimuksissa.
Kerran hän tapasi itse
Gallupin ja huomautti tälle vihaisena
tästä asiasta.
—Rakas ystävä, sanoi Gallup
ka silmäkulmassa, maailmassa.
niin paljon ihmisiä,
kien teillä-fn jAtä^suuret
det joutua jonkun haastat
eteen, kuin etta salama osuisi ^f^^
— Salama <m osunut minuun^*"^
suuttunut nainen.? j ä kaiken lisäksi i
si kertaa.
. FXTfiVA SYY
Oletteka naimisissa?
Kyllä.
Kuinka monta vuotta olett»
— Yhdeksän.
Onko teillä lapsia. „
— On^ kahdeksan.
— Mitä minä kuulen! Kahdeksan 1
yhdesässä vuodessa. -
— Juu, en: voi sitä auttaa, SJU*
yhden vuoden ulkomailla.
ja
Mi
MJ
Sivu 12 l^innntatnii. k e t o o n 24 palvina, 1957