Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 7, 1949

              ominaisuuksiensa takia.
luutalaisten <M aikomaan yhtä -vai-keaiä
päästä k ^ ä n k i m ^ n e ^
jleitä pidettiin ala-arvtnsina oiyrkkeili-iöinä.
mistä syystä otidusitöumuM
saadakseen monet juutalaiset nyrkkeili-iäi
oitivat irlantilaisen ninaen. Kun kui­tenkin
juutalaiset •myöhemmin saiyat
niainetta njTkkeUijöinä, kävi päinvas­toin
niin, että jotkut irlantilaiset omak-suivat
juutalaisen nimen. ; M
Baer selitti olevansa juutalainen. Kui­tenkin
monet urheilureportterit olivat eri
mieltä ja väittivät, ettei hänessä ollut
tippaakaan juutalaista verta.
Monet ulkomaalaista sjrntyperää ole­vat
njTkkeilijät ovat kuitenkin jo kauan
niittäneet mainetta kehässä. Mainitta­koon
Tony Zale, muuan tämän hetken
tähdistä, joka on puolalaista alkuperää.
Samaten Jack Sharkey on liettualaista
alkuperää, ja Bronko Nagurski,jalka-pallotähti,
ukrainalaista, joka niitti mai­netta
myös painijana.
Meksikolais-amerikalaiset ovat myös
kantaneet kortensa kekoon.. Heidän
joukostaan tulee kuuluisa tennistähti
Richard Gonzales, joka viime syyskuus
sa voitti maallemrae kunniaa lyömällä
eteläafrikkalaisen Eric Sturgessin ja
tshekkoslovakialaisen Jaroslay Drobnyn.
yhteydessä «m maimtta\-a myös
Atlantasta, Ga., kotoisin oleva ne^eri-tyttö
Alice Coachman, joka voitti Lon­toon
olympialaisissa haisten körkeushy.
pyn kultamitalin. Hänen palatessaan
kotiin tuhannet ja taas tuhannet Atlan­tan
asukkaat tervehtivät häntä riemuk­kaasti.
Urheilulla on tärkeä tditävä oUa kan­sojen
lähentäjänä toisiinsa. M u t u tääl­lä
kotpnakin sillä on suuri tehtävä edes­sään.
Urheilijain piireissä on jo tiinnus-tettu
ja omaksuttu muuan amerikalai-suuden
korkeimmista ihanteista: tasa-arvoisuuden
ja A-apauden periaate. Ja
tämä rehti kilvoittelun henki on saatava
leviämään yhä sj-vemmälle koko kan­saan.—
Common Council.
Parhain aika puiden
istutukselle
on kevät, varsinaisen kasvun aika. Voi­daan
niitä kyllä istuttaa syksyllä, jopa
talvellakin, kun tila niitä varten on
jo aikaisemmin laitettu.
Lannan kaj^ttö puiden juurille istut­taessa
ei ole edullista. Sensijaan tulee,
juurien ympärille käyttää runsaasti pin­ta-
eli ruokamultaa. Sitten, kun puu
on päässyt juurtumaan ja alkaa kasvaa,
voi sopivalla lannoituksella jouduttaa
kasvua.
KIRJEENVÄfflTOON
Kaksi keski-ikään ehtinjrttä reipasta
Tampereen neitosta haluaa kirjeen­vaihtotoveria
sieltä mefentäkaa.
RIAUA LINOSTRtfM
UISA lilNDSTRöM:
Koljantie 10 Tamp«re, Finland
Nuorimies haluaa kirjeenvaih­don
kautta tutustua siistiin nai­seen.
Kirjoittakaa Suomea tai
englantia.
P. SIRO
Britain River,
Jervis Inlet. B.C.
Harvinainen leikkaus
Lääkärit suorittivat äskettäin Cali-fornian
Glendalessa harvinaisen leik­kauksen
päivän vanhassa lapsessa. Lap­si
oli syntyn3rt sellaisena, että hänen
vatsalaukkunsa, maksansa, umpisuolen­sa
ja osa suolistosta oli roikkumassa ruu­miin
ulkopuolella. Lääkärit sijoittivat
nämä elimet paikoilleen ja lapsen usko­taan
jäävän henkiin j a palautuvan nor­maaliseksi.
Irlanti—^ Oltuaan kahdeksan \Ti05i-satäa
Britannian herruuden alaisena ju­listi
Irlanti itsensä toisena pääsiäispäivä­nä
itsenäiseksi tasavallaksi. Englannin
kuningas lähetti tapahtuman johdosta
onnittelusanoman.
SANOTAAN, että on kasvatettu
sellaisia papukaijoja, joitten sana­varasto
on karttunut käsittämään
lähes 300 sanaa.
|"iMinniiniiirHiiHiiiiiiiHiiiiuiiiiiiiiiHiiiiiiiiiuiiu!'^^iiiiHitiiiiliiiiinniiiimHniiiinH
'A: KIITOS
Kaunis kiitos siitä tosi ynätyksestä, jonka järjestitte syntymäpäiväni joh­dosta
Lempi Sorviston talolla. Parhaat kiitokset illan alkuunpanijoille mrs.
E. SaarelaUe, mrs. S. Korvelle ja mrs. E. HeikkiseUe.
Kiitos lahjoista ja herlaiUisesta kahvipöydästä ja kaikiUe osanottajille.
KaikM säilyy kaimitajp m u i s k ^^
HANNA SCHRODERUS
Bingley Afi>erta
•1
^ituiiiiimii niiHiiiiinuMnnuimniiiiuiuuniuinuiimuniiirauuiraituiiniuiiiuuuunminmuni iiifUiimitiiiuuuiuniimuiuinuuiuiniinimuiniiiiinnpiiuinD.-
|'unmnininniiiiuiimnwunumiiiminniuiuiiuiiniiu>iiniiiuii.niniw lummimmiiiraiJiimHijamiiiniinnqiiroimmnijtinniainnae
I ^
I Haluamme kiittää kaikkia niitä ystäviämme, jotka tulivat
I meitä yllättämään huhtikuun 23 p:n iltana... Kaumit katokset ar-
I vokkaista lahjoista, jotka toitte mukanarme. , .
I Erikoisesti kiitämme mr. ja mrs. Lauri Klemolaa ja mr. Ves-i
teri Jankaa, jotka tekivät suurimman työn tämän yllätyksen jar- j
1 jestämisessä; Riitämme illan emäntiä kahvitarjoilusta. f
f Tämä ilta tulee aina säilymään meidän muistossamme. f
j BERTHA ja GEORGE RANTA |
=««'uJu.iin»,,,,,,nmjTOmiuiu.umwmilÄ^
I KIITOS V I
I Sydämelliset iiitokset teille ystävät, jotka y ^ ^ I
1 taniään 50-vuotissyntymäpäivääni. tuoden tullessanne syömiset, kukkaset ja ^
I kauniin arvokkaan lahjan muistoksi. "...-„ xr»*,^ «.xrÄcUn niille i I Kutos illan emämille ja tilaisuuden järjestäjille. Kiitos myoskm mille, g
1 jotka ottivat osaa lahjaan, mutta eivät voineet oUa läsnä. • i
I Tämä juhlahetki säilyy lämpimänä muistona elamam-iitaan saassa. |
1 " Toveruudella, " f
441 Selby St.
MARTHA SAARI
HYÖDYLLISIÄ Tl ETOJA
Ka) »MII s f: saanlihapihv^ä Ja
pOTsaspyitä
Jo pitemn^ aikaa on perhe saanut eh­käpä
kyllästjnnään asti ;$yödä tuttuja
sianliharuokia. Vaihtelun aikaansaami­seksi
pyytää nuori emäntä uusia ohjeita,
jotta hän edelleenkin voisi ^suosia taloudes>
saan suhteellisen halpaa sianlihaa. Pyyn­nöstä
pari ohjetta tällä kertaa.
SI^1^II{APIHVEJ2&
Vähärasvaisesi sianlihasta Cmitä luuton,
ta csaa taliansa) leikataan pi^reitä, käm­menenkokoisia,
ohuehkoja viipaleita, jot.
ka paistetaan k3n;isiksi molemmin puolin
sianrasvalla. Samalla rasvalla paistetaan
keitetsristä, isohkoista perunoista lakattu,
ja pyöreitä xmksiihkoja viipaleita. Sa­malla
tavalla ruskistetaan ison sipulin
paksuja viipateita. it:uttrBennetuU va­dille
asetetaan ensin ttdikuumat sianliha,
pihvit, niille kuumat, kauniinruskeat pe-runaviipaleet
ja päällimmäiseksi xuskiste-tut
sipuliviipaleet. Sipulinvlipaleen ko­keile
asetetaan nokare makeaa marme-laadia
tai hienoksi hakattua, kypsää luu­mua.
Viimeksi kaadetaan. Tädille kuuma
paistamisrsva. jota jatketaan phennetnlla
marmelaadaia tai faienonetuilla luumuilla
ja luumujen keitinliemellä. Vadin koris­teeksi
muutama persiljanoksa.
Slpuliviipaileet voidaan joskus korvata
paistetuilla omena\iipaleilla. Molemmissa
\apiauksissa käytetään mausteena vain
suolaa.
POBSASPYYT
Ohmta sianlihaviipaleita,
a muna,
sihdattua korppujauhoa,
hiukan suolaa,
muutamia .k3rpsäksi keitettyjä ;iuumuja.
paistamisrasvaa,
tilkkazien vettä ja luumujen keitinlientä
kermaa.
Sianliyhaviipaleet kastetaan hitikan vat­katussa
kananmunassa ja sen jälkeen suo.
lalla maustetussa korppujauhossa. Kulle­kin
viipaleelle asetetaan 1 Jbypsä luumu.
Kukin viipale kääritään pieneksi kääry­leeksi,
sidotaan ohuella, valkoisella lan­galla.
Kääryleet ruskistetaan kuumassa
rasvassa joka puolelta. Kim kaikki kää­ryleet
ovat ruskistuneet, kaadetaan pan­nuun
muutama lusikallinen kuumaa vettä
ja luumujen keitinlientä. Kääryleet kei­tetään
kypsik&i ja juuri «nnen tulelta
ottamista höystetään keitinllexni vielä ker.
maila ( 1 ^ rkl). tarjotaan hyvän
perunasoseen kanssa. Perunasose asete­taan
paistinvadin reunaa kiertäväksi ke­häksi
ja kypsät pyyt siten muodostuneen
pe^n keskustaan, liiemi tarjotaan kas.
tikkeena eri astiassa. Perunasoseelle siro­tetaan
viimeksi hienoksi sUputtua persU-jaa..
• ,.
Ennen tarjolle vientiä poistetaan psrlstä'
sidelangat.
Sopiva vuoka
Tottunut kakun tekijä tietää, että ka­kun
onnistuminen on suuresti riippuvainen
vuoastakin, jossa se k y p s e n netään.
iliiian pienessä vuoassa ky p s y m ä ä n
pantu kakku paisuu kohotiessaan yli
äyräiden jä on xiippuvinereunc^een ru­man
näköinen. Sopivan kc^ojLsessa. pais­tettu
p n ^ e ä ja kaimisreunainen. Liian
suuressa vuoassa kypsennetystä kakusta
tulee litteä j a heIi>osti myöskin Uian kuiva.
Ylehien ohjehan on, että kakkumassan
täytyisi täyttää vuoasta 2/^3 osaa ennen
uimiin panoa. Muistettakoon se ohje kak­kua
tehtäessä. ISytekakkujen pohjat
paistetaan tasapohjaisissa, pyöreissä vuo-issa.
<Malmihen paistinpannu on tarkoi­tukseen
hyvä, ellei kodissa satu olemaan
erikoista pyöreää, tasapohjaista kakku­vuokaa.
Kahvikakut paistettakoon tor.
vellisissa kaklmvuolssa. Niissä ne onnis­tuvat
varminimin. Varsin]^ voipltoiset,
raskaat kakkumassat vaativat onnistuak­seen
torveUisen vuoan. Muuten ne helposti
jäävät kesikeltä raaoiksi reunaosien ollessa
sopivan kjpsiä. (Eliel ole ;torveUisia vuokia.
käytettäköön kapeita, pitkänomaisia pelti,
vuokia. Jos näyttää siitä, että vuoka osoit.
tautuu liian pieneksi, älköön sitä missään
tapauksessa pantako liian täyteen, olipa
kysymys minkälaisesta kakusta tahansa.
Ylimääräinen taikinahan aina voidaan
kypsentää vaikkapa pienissä leivosvuois-sa.
' (Yimolevat ohjeet antaa talousopettaja
Kaija Häyrinen.)
Suomen siirtolaiis-historia-
puuha
Suomi-Seura tiedoittaa, että sen toi­mesta
on n>^temmin saatu siirtolaishis-torian
tutkimustyö järjestellyksi. Val-mistele\'
an valiokunnan kutsusta pidet­tiin
Suomi-Seuran huoneistossa kokous,
jossa eri piirien keskuudesta valittiin
työvaliokunta, johon tulivat f i l . tri Ra­fael
Engelberg, prof. Jutikkala, prof.
\Varis, f il. tri Puntila, yliopettaja Tam­misto
sekä f i l . maist. Anna-Leena Toi­vonen.
Jo valmisteleva valiokunta oli tullut
Siihen tulokseen, että siirtolaisuushisto-rian
tutkiminen on tällä asteella keski­tyttävä
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan
kohdistuneeseen siirtolaisuuteemme ja
nhnen omaan sen siihen osaan, mikä on
Sfuomessa asialllsimmin tut|dtta>^issa,
samalla kun merentakaisten asiam tutki­misessa
toivotaan Amerikan suomalais­ten
tutkijain työskentelyä.
Mitä tulee työskentelyn taloudelliseen
perustaan, niin sen varsinaisen rahoit­tamisen
ottaa osaltaan Suomen Kult-tuurtrahasto.
Suomi-Seura puolestaan
osallistuu tähän toimintaan antamalla
työvaliokunnalle huoneistonsa käjrtettä-väksi
sekä omalla toimistotyövqimallaan
sekä jossain määrin myÖs suoranaisella
tutkimustyön avustamisella.
Yllämainittu työvaliokunta huolehtii
t ä s t ä lähtien siirtolaisuusbistoriaamrae
koskevan tutkimustyön kävtännöllisistä
toimenpiteistä.
nan öljy tynnyri räjähti lennättäen savua
2,200 jalan korkeuteen. Siinä korkeu­dessa
lentäneet lentäjät kertovat huo­manneensa
savua.
" Raha paljasti murhaajan
Huhtik. 15 p. löydettiin 8-vuotias poi­kanen
Jackie Goldsmith murhattuna
StSarlight Parkissa, Bronxissa. Monien
pidätyksien jälkeen löysi poliisi vihdoin
miehen, joka voitiin todistaa rikoksen
tekijäksi. Raakamaisesti murhatun por
jan taskusta löydettiin canadalainen 25
sentin raha ja sellainen löydettira myös
epäiltynä pidätetjm John Saiun taskusta.
Hän tunnusti tekonsa ja pikku Jackien
toverit voivat todistaa hänet seuraansa
pyrkineeksi mieheksi. SaiuUa on odotet­tavissa
vain yksi rangaistus — kuolema
sähkötuolissa.
Nanaimo« B. C
Suuri kanala palaniit
Yksi Canadan suurimpia kanafarme­ja,.
SpruceleTghin farmi Brantfordissa,
Ont., paloi äskettäin aiheuttaen S200,-
000 vahingon. Tulipalossa, joka tuhosi
farmin, paloi 18'0,000 kananmunaa, hau-tomalaitos,
konttori- j a varastohuoneet
ja päärakennuksen lähellä ollut raken­nus,
jossa oli 1,600 täysikasvuista ka­naa.
Kun rakennus oli palanut, tapah­tui
sen kellarissa räjähdys. 500 gallo-
Kokenut kanafarmari
jos hänellä on tarkka huomiokyky, voi
Jo etukäteen nähdä ne merkit, jotka
ennustavat häiriötä j a tauteja,'että voi
ryhtyä toimenpiteisiin vaaran torjumi-
• seksi.. .....
Sehän on selvää, että elmtarmo ja
terveys on siiurimpia tekijöitä kana­parvessa
j a e t t ä kanat ovat Juonnostaan
terveitä. Hoitaja voi, jos hän huolella
seuraa hoidokkiensa hommia, nähdä t i ­lanteen
muuttumisen siitä erosta, joka
tapahtuu kanojen tavoissa. Sellaisia
ovat munatuotannon laskeminen, vaikka
mitään ilmeistä syytä ei ole. Kanojen
ruokahalu ja se tapa, millä he ottavat
ruokl^'an vastaan kun hän saapuu sään­nölliselle
retkelleen, ovat hyviä punta­reita.
Lannan tila, kanojen heltan väri,
silmien j a nahan kuivuus, vatsan ohen­tuminen
ja peräluun terävöityrminen,
kun sitä käsin koetellaan, kertovat oman
tarinansa jotka kaikki saattavat olla
merkkejä häiriön lähestymisestä.
On olemassa älyä, joka lähemmin tar^
kasteltaessa todetaan tyhmyyden kehU
tykseksh
L.AUANTAINA, TOUKOKtJUN 7 PÄIVÄNÄ, 1949