Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 25, 1941

              m-'
SUUR\'1LJELIJÄ Boomeraum,
Califoihian hedelmäalueella, raa­pi
korvallistaan kiukusta punertavin
kasvoin,
"Että noiden keltaisten koirien piti
oppia valkoisten tapoja — että hekin
riemukkaasti puihin ja ryhtyivät työ­hön,
mutta nuo tpmppelit eivät to-telleetkaan
isäntiensä käskyä— sen­sijaan,
että olisivat tuoneet hedelmät
laatikoihin, ne pureskelivat ne pilal­le
ja heittelivät tärvellyt hedelmät
alkavat vaatia palkanylennystä! Ko­maahan
\^iimein, kun nuo kelvotto-timaassaan
Japanissa he tekevät työ-, mat sadonkorjaajat saatiin koppei-.
tä kuin muurahaiset nälkäpalkalla, liinga, oli suuri psa sadosta pilalla,
mutta heti kun saavat vähän parem-. ;. .Seuraavana aamuna laitettiin api-mat
olosuhteet ja ruokaa mahansa noille kuonokopat, etteiivät voisi teh-täyteen
— se on, ruokaa, eikä mi- dä tuhoa hampaillaan, mutta apinat
tään riisiä — ovat vaatimassa palkan^ eivät, nyt ryhtyneetkään töihin, vaan
3iennystä", pauhasi Boomeraum lyö-. jTittiv^t, repiä outoja kojeita pois presidentin ehdokkaaksi v. 1872 kon-den
nyrkkinsä pöytään että lasit heli- suunsa edestä. ventsioni, joka pidettiin Vinelandissa,
Nyt omistajat huomasivat, että ISrew Jerseyn valtiossa, Tasavertais-heidän
yrityksensä oli epäonnistunut ten oikeuksien puolueen nimellä,
ja' koitunut suureksi tappioksi. Mitä Kumpikaan näistä naisista ei saanut
nyt tehdä noilla hulluilla eläimillä? yhtään valitsijamies-ääntä ja ainoas-
Yhdysvältain presidenteistä puhti-taan
niin paljon', että ketä tahansa
liuvittanee esim, seuraavat tietokir­jasta
tehdyt poiminnot
Usein mainitaan, että Belva Lock-
\vood oli ensimmäinen presidentin eh­dokkaaksi
asetettu naishenkilö. Hä­net
asetti ehdokkaaksi maan kor­keimpaan
virkaan Tasavertaisten oi­keuksien
puolue V. 1884 ja toisen ker­ran
1888.. Kuitenkin kysymykses­sä
oleva kunnia.todellisuudessa kuu­luu
toiselle naiselle, jonka, nimi on
Mrs. Victoria " Claflin AJoodhull
(myöhemmin Martin). Hänet asetti
sivät tarjottimella-
"Mitä arvelette, toverit, jos tuo­tamme
laiyalastin apinoita — nehän
ovat kuin luodut hedelmätöihin, ovat , .... , .. ...
.. ' • .. .: .. ^ i , 1-T Eikonusta voisi mitenkään hyotya?
nappana, eivat ymmärrä tehdä iak- ^ , ..... ^
koa ja vaatia palkanylennystä. Voim­me
palkata valkoisia kulkevia lopet­tamaan
tämän sadon korjuun, mutta
sehraavan sadon korjuussa emme e-nää
heitä tarvitse", lopetti- Boome-
Viimein keksittiin keino. Apinat
eivät syö pumpulia, nehän voisi lä-
.hettää jMississipin pumpuliviljelyksil-le.
Ja niin tehtiin.
Ensin -apinat tekivätkin ahkerasti
taan pienen määrän haja-ääniä.
* * *
Vanhin presidentin viran hoitaja
on öUut Andrew Jackson, jolta puut­tui
seitsemästäkymmenestä ikävuo­desta
ainoastaan yksitoista päivää,
kun hän jätti Valkoisen talon maalis­kuun
4 p., 1837.
Nuorin presidenteistä on ollut
MII IHI'l*r«
muuten ihmeellinen armeliaisuu­den
työ, jota sekä pumpuli- että he-delmäparbonit
sittemmin kiroilivat,
mutta samalla käyttivät sitä ylpey-dekseen,
tiedottaen ja toitattaen y l i '
maailman, kuinka inhimillisiä he o-vat
olleet.
Vuosia jälkeenpäin kokoontui suu­ria
laumoja apinoita jollekin kukku­lalle
Afrikan viidakossa, jossa joku
vanha apina kertoi toisille matkas­taan
suuren veden poikki Califor-niaan,
heidän seikkailuistaan suurilla
hedelniävainoilla ja sitten, siitä suu­resta
lumisateesta, jonka he tekivät
' vät hiikkcihinsä, toivoen saavansa jo- :Mis3issipin pumpulilakeuksilla. Nuo-takt-
nsiuilumsa..
^Iltä- nyi tehdä noilla kelvotto­miksi
tulleilla työläisillS Ei löyty­nyt
muuta keinoa kuin lastata ne lai­vaan
jä viedä takaisin kotimaallansa
.riita apinoilta, jotka kuuntelivat noi­ta
tarinoita, meni suut leveään hy­myyn—
he eivät uskoneet noita jut­tuja,
vaan, pitivät niitä vanhempien
prameiluna.
raum mahtipontisesti ja toiset hedel- työtä ja olivat paljon nopeampia
mäparoonit hurrasivat sampanjän in-' pumpuh'n'poimijoita kuin neekerit,
. nostamina. joten omistajat olivat hyvin tyytyväi-
Niin tuotiin sitten Afrikasta laiva- siä kauppaan — he olivat saaneet
lasti halpaa työvoimaa ja pauliin ,a- pilkkahinnalla halpaa työvoimaa, vie-sianniukaisin
suojiii» sadom'k\^sjTfiiiSr . lä hcjlvempaa kuin mustaihoiset. Mut­ta
varttomaan. Xe olivat slnjpansse- , ta tuo ilo'loppui lyhyeen. Ilma muut-ja,
joiden piti olla hy\-iä kiipeilijöitä tui aika tiiuliseksi jä eräs apina päästi
ia joille nyt annettiin vähitellen ope- kourantäyden pumpulihöytyviä il-tusta
hedelmäin poiminnassa. maan. Siellä niitä tuuli kiidätti niin
Apiiiat alkoivat tulla hermo.^tu- hauskasti eteenpäin, ja ylös ja alas, ja
neiksi,' kun kypsyvien "hedelniien. "mukavissa kaarissa sinne tänne- Sen
tuoksu täytti ilman, mutta' isännät huomasi toiset apinat ja sepä oli haus-arvelivat
sen johtuvan siitä, kun nlil- " kaa. Nyt oli ilma täynnä pumpuil­la
ei ollut työtä. ' ' . ' tukkoja, joiden alla apinat riemuk-
Viim6in sitten koitti priivä.'jolloin'' kaasti heiluivat ja nauroivat, räkät-työt
alkoi hcdelmäviljelyksellä. Oli tivät niin että koko seutu kaikui,
ihana iln\a. Apinat kiipefivät iictl Omijtajieh voudit yriftivät saada in-nislnnet
orjansa pois pellolta, mutta
te oli turhaa. Vasta iltamyöhällä ne
lä kyllä'oli tulla tenä, kiYn 'ei ollut j.yliästyivät tuohon leikkiin ja Kihti-kenkiä.
Mutta kun oli ke?ä.'niih'olin-lainavaatteissa
ia paljain jaloin ensi
kerran valokuvassa.
Tästä tapahtumasta olin" hirveän
onnellinen.
Tuli mieleeni eräs toinen tapaus,
joka ei ollut ^hauska. Tarkoitukseni
kyllä oli saada siitä hauska, mutta
onni teki j^epposen.
. Äitini tapasi joskus hieroa, saaden
sillälailla viihän lisätuloja köyhään
elämäämme, Tälläkertaa kyllä, hie­rottavana
oli isäni. Olimme kolmeiv
vain kotona. Ajattelin, että nylpä
yllätän äitiä jci isää —keitän.hei.Ue
kahvit. Niin menin keittiöön. Tiesin, .
ettei \Tirat ole suuret, mutta tiesin
senkin, että kahvi on tervetullut yllä-
.tys. Niin keitin kahvin ja. laitoin
valmiiksi tarjottimelle. Kermaa ei
ollut muuta kuin juuri sen verran että
se nipin napin riitti siksi kerraksi.
Näin kaikki valmiina lähdin toi­seen
huoneeseen, joka oli erillään
keittiöstä; välillä oli iso eteinen, ettei
touhuni kuulunut äidin ja isiin kor-
\nin. Mutta voi kauhistus, kun pää­sin
pari askelta, kaaduin suinpäin lat­tiaan
ja sinne meni kaikki, kahvi, ker­ma
ja sokerit rikkinäisten kuppien
kanssa sekaisin.
Varmaan jokainen ar\'aa, mikä oli
ensimmäinen työni tuon nähtj^äni. It­kin
— itkin pelosta ja mielipahasta.
Nyt tiiällä Canadan korvessa suur­ten
kah\n- ja ruokapöytien ääressä
tulee monta muistoa köyhästä lapi ^^^f^^^°^^^^kspcrtit tarkastelevat pommi^^
suudesta mieleen. • — - — - . .—
; Theodore Röosevdti Hän oli \^ra. •
presidentti Wm. McKinley'n 611^ |
presidenttinäi / E j ^ McKinlw^ J
kuollessa tuli presidentiksi, ei hän pk j
lut vielä^äyttänyt n^ljääkymmen^ I
kolmea vuotta. ' *
\^aikka seitsemän Yhdysvaltain
presidenteistä on kuollut virassa ok
lessaan, niin ainoastaan kaksi ön
kuollut Valkoisessa- talossa, nimittäm
. VVilliam Henry Harrison ja Zachary
Taylor. Edellinen kuoli kuukausi
jälkeen virkaan astumisensa.
Ainoa'presidenteistä, joka ei. ko»-
kaän ollut naihiisissä, öliJäines"BTi(?^|
hanan. Hän oli" viidestoista presi­dentti
ja Lincolnin edeltäjä Valkoi­sessa
talossa. / ,
Kjnnmenen presidenteistä on o!-tis-tanut
henkiorjia elämänsä jonakin ai­kana.
. Ne ovat: Washirigton, Jeffer-son,
Madison, Monroe, Jackson, Ty­ler,
Pölk, Taylor, Johnson ja Grant.
Kahdeksan . ensiksimainittua olivat
orjien omistajia sanan täydessä mer- ^|
kityksessä ja useimrAilla heistä oli
henkiorjia heidän presidenttinä ol-
'lessaan. Andrew Johnson osti muu­tamia
orjia palvelijoikseen, mutta ei
koskaan myynyt ketään heistä. Grant
oli eräänä aikana osakkaana ainakin
yhden orjan omistamisessa. Kun hän j
meni naimisiin, lahjoitti appiukko hä­nelle
ja vaimolleen orja-pojan.
* * *
Presidenteistä kookkain on ollut
x\bräham Lincoln, jonka pituus öli
'kuusi jalkaa neljä tuumaa. Henry
G. Whitney, joka matkusteli Lincol-niri
kanssa, on mainnut hänestä jossa­kin
kirjeessään. "Hän oli kuusi jal­kaa
neljä tuumaa pitkä, hänen sää-c
rensä ja käsivartensa suhteetto.Lian.
.pitkät, hänen jalkansa ja käteasä
luonnottoman suuret, hän oli kuir.pe-lö
ryhdiltään ja käj^tökseltään''.
Toinen pituudessa oli Ge.rge
Washington, kuusi jalkaa kaksi lau­maa.
Pienin presidenteistä oli Janus T^Li-dison,
ainoastaan viisi jalkaa neljä
tuumaa.
* * T
Vähemmistö-presidentiksi sanotaaa
sellaista Yhdysvaltain presidenttiä,
joka on tullut valituksi, vaikka ei o-lekaan
, saanut enemmistöä a;inestä-jien
antamista äänistä. Siten voi ta­pahtua
sen vuoksi, kun äanestelt.ies-sä
ei äänestetä suorastaan presider.tin
ehdokkaista, vaan valitsijamieiiirti
jotka sitten valitsevat presidentin ia
varapresidentin. Jokaista valtiota
edustaa niin monta vahtsijaniiesta,
ki:n valtiolla on eSustajia-^enaati.ssa
ja kongressissa.' Valitsijamiehet ää­nestävät
valtioittain.
Useat Yhdysvaltain presiden­teistä
ovat tulleet valituksi, vaikki j
eivät ole saaneetkaan enemmisföii
äänestäjien antamasta yleisestä ä u»' |
määrästä.
kOTTAK<
Herma
liuttunu siih
jiirihin ja lä
linsin.'^
se
soukka pyst3
Qles kuuluu
•rt pahkuuva
Kyllä s
laikki karja
Tain tua prä
K O K K L
James Madison oli ensimmäkliien
Yhdysvaltain presidentti, joka otti
tavakseen pukeutua pit4ciin housui­hin.
Aikäiseriimat presidentit käytth
vät polvihousuja.^
Pitkäfehkeiset^houstit otettiin käy;
täntöön Ranskassa v; 1789 vallanko-mouksen
kannattajain toimesta: Mo-kone
ali pudottanut heidän maahansa Baslen]äheUehTokah^s^^^ "^'^ amerikaläiset ryhtyivät kä>1tä-lijntuu
"Ja ihmisiä
lelemäs likilt
Inanni selekä
|)äri vainioota
—-'^Näin se
Loukselle. '
löjsut käytär
le'ilen vasta v.
pii vasta kyr
liatta myöhe
käytettäväksi
liienoimmissa
fcitkuasioihin :
tarkkoja. Jar
lienttinä kaks
]si7.
George A\'as]
[ihvTOraentäyk:
ii aina Yhdys'
iella, mutta 1
prfsidentti Gn
lämän traditsic
f an, ollessaan '
pin rannikolla,
r.ien mailin " l i i
Theodore R(
[ien presidentti,
lian vieraili Pa
j:i;ydessään Pa
hila. Maan ra
[•natkailleet pre:
Coolidge, m
Jävimmät ulkoi
p.tti Wilson,
^erlaa Euroopa
P^-a Parisissa.
Presidentin p
i-ott Harrison,
'idianan valtios
'idysvaltain 3
'Villiäni Henry
kikansa oli ka
p-nen presider
|on.
Tämä preside
l^iiiieli nuorena
ppesifarmariks
p kongressissa
^ ^"h^ysyaltain
P ali luultavast
5-netusti kitsa
5^'äon monta ji
"iva:
^residentti C(
joka sunnur
F -'ianssa. M u i
riononvointinen
^•rkkoon yksinää
pisin, kysyi r(
"~~ ^iikä asia ]
^rnan aiheena?
•'"Synti, ynähi
Kyllä minä
["•i hän siitä sai
Hän oli s
vaitelias pres
[••^'«Uä hänen t
i**^ haluaa läh