1947-10-25-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tymlnen on tästä huolimatta jään^^ heikoksi.
Tämiän, sinänsä ei lainkaan köyhän,
maan hämmästyttävä taloudellTnen
takapajuisuus selittyy maan riippuvaisuudesta
ulkomaisesta pääomasta.«
Venezuelan maaperän rikkaudet sekä
sen tuotanto on pääasiassa pH)hjoisame-rikkalaisten
omistuksessa ja käytössä.
Heidän rinnallaan on myös englantilaisia
monopoliyhtiöitä. Venezuelan kaltaisessa
öljymaassa ei ole ainoatakaan kotimaisissa
käsissä olevaa öljy-yritystä,
ei ainoatakaan kotimaista suurtuotanto-laitosta.
Maassa''^olevista kolmestatoista
rautatielinjasta,'^^kuuluu seitsemän englantilaisille..
Ulkomainen pääoma ei halua ,että
Venezuelalla on omia tehtaita ja tuotantolaitoksia,
koska ne pitää maata omien
teollisuustuotteittensa leikkialueena^ K o timaiset
kapitalistit — kreolit —^ eivät
yritäkään kilpailla ulkomaisten yhtiöitten
kanssa ja sijoittavat rahansa yksinomaan
talorakennuksiin.
Venezuelan maatalous on joutunut
taka-alalle öljylöytöjen jälkeen. Kun
talonpojilla ei enää ollut mahdollisuutta
harjoittaa maanviljelystään niillä
alueilla, mistä öljyä oli löydetty, alkoi
maatalouden tuotto hitaasti laskea.
Maan keskiosissa tapaa mitä hedelmällisimpiä
laaksoja villiytyneine peltoineen
ja rappioituneine sokeriviljelyksineen.
Venezuela tuottaa käytännöllisesti
katsben kaiken ulkomailta — elintarvikkeista
kosmeettisiin ainneisiin saakka.
''Morrodoy Azul''-nimisestä pila-lehdestä
saamme lukea seuraavan mehukkaan
kuvauksen Venezuelan taloudesta:
''Minä haluabin löytää omasta maastamme
edes jotakin omaa, mutta ainoa,
Siiin Giair L e w is
iärj. Sven MöUer Kristenjsen
Xeekeriprobleemi on vapaamieliselle
Amerikalle muodostanjit koetinkiveksi
siitä, minkä arvoinen on Amerikan demokratia
ja useammat kuin koskaan
aikaisemmin ovat saaneet silmänsä auki
niistä pöyristyttävistä vääryyksistä,
joiden kohteeksi neekerit ovat joutuneet
sodan aikana ja sen jälkeen. Tanskalainen
tri Sven Möller Kirtensen kirjoittaa
Sinclair Lewisin uudesta kirjasta,
joka käsittelee "valkoisen neekerin
kohtaloa", seuraavaa. *
Amerikan kirjallisuus on viime vuosina
ollut kriitillisessä vaiheessa. Se on
menettänyt suuntansa sodan aikana ja
sille näyttää olevan vaikeata saavuttaa
kosketus muuttuneeseen todellisuuteen.
Siellä julkaistaan luonnollisesti massoittain
kirjoja, mutta mitään tienviittaatai
uusia suuntia ei ole. Vanhat kirjailijat,
kuten Dreiser, Shenvood ja Wolfe ovat
kuolleet. Hemingway on seitsemän vuotta
kirjoittanut uutta romaania, Galdwell
julkaissut toistaan huonompia kirjoja.
James Farrell viimeistelee omaa elämänkertaansa.
Amerikkalaiset kirjallisuusar-
* vostelijat ovat itse tunnustaneet, että
aika on laiha ja uuden vuoden vaiheilla
sanottiin, että vuonna 1946 ei ilmestynyt
ainoatakaan todella huomattavaa
kirjaa.
Se on kylläkin liioiteltua, sillä vuosi
1946 antoi niin merkittävän romaanin
kuin Robert Penn Warrenin "AU the
King's Men", joka perustuu kuuluisan
etelävaltojen poliitikon, Huey Longin
minkä huomaan olevan omaa, on Mala- «j^"^"^^^^"- _ ^"«y .^^ng, j^oka sai
Ipa prosenttinen neekeri,
iTOäee, että ihmisessään Pieni Di«,
neekerjverta, on-hän hävmsiy
p a l i ^ muuten täysin pohjiis^^
tyyppiä, vaaleatukkainen ja s i n i fc
Tämä paljastus vaikuttaa XeHij.
' ' ' ' kuin isku, ja hmm
Se on muodostunut koetinkiveksi vapaamieliselle
^Amerikalle siitä, mikä arvo on
sen demokratialla, ja useammat kuin
koskaan aikaisemmin ovat saaneet silmänsä
auki siitä pöyristyttävästä vääryydestä,
jonka kohteeksi neekerit ovat
joutuneet sodan aikanajä jälkeen. Amerikka
kävi taistelua sen vapauden puo- u^^^^L j- ,
lesta, jonka ie itse kieltää värfllisUtä J^^^^^ omassa it-kansalaisiltaan.
VäriUiset sotilaat sai-> ^^"t^^^^'" """^
vat kernaasti taistella ja kupUa demo. ^^T':^^.^^
kratian puolesta, mutta eivät istua ja
juoda kahvia samassa pöydässä yalkoi-sen
kanssa. Monet kotiinpalanneet nee-kerisotilaat,
jotka olivat saaneet sotilaallisia
arvoja ja kunniamerkkejä taistelussa
eurooppalaista fasismia vastaan,
joutuivat amerikkalaisten fasistien lynkattaviksi.
Epäkohta on niin räikeä, .. ^ . . „ -
etta on me„l kein käsittämätöntä, k, ui.n kt a _n idisest.i. t. asa-arvoi„s ia valko/^kLtCenHK kaaiikKsa« ,
, .. mutta kayt^ossa saavat he iwtn
se ylipäänsä voi esiintyä sivistysmaas- , . • . , . , . " sa, mutta mm k, uiut enk1i-n on, i•a vot•m me ^li uonoi|m.. paantyoho,n jakur ^r appuiuinapausau. n- l1o hduttaut\ ua silla, etta on ol\ emassa t*o i-- toihm luan tiheästi asutussa egceuttuoiisssaa
nen Amerikka — mm. monien liberaa-luonnoUisesti
sesji häh vaikenee siitä kuin
Mutta hänellä on aina ollut perte
tapainen halveksiva suuntautumiJ
neekereihin ja siksi ei hän voi edes kaj.
kiinto neekereihin, hän alkaa tarkkaiija
heitä, ja hänelle selviää, millaiselta maa.
• taa tuntua olla neekeri valkoisessa vt.
teiskunnassa. Romaanin toiminta tapahtuu
pohjoisvalbrssa, jossa neekeriea
olot ovat ihanteelliset verrattuna etelä,
valtoihm: heillä on kansalaisoikeutensa,
he ovat nimellisesti vapaita, he ovat Juria.
Siitä on vaiettava, jotta suuret isänmaanystävät
saisivat rauhassa loikoilla
riippumatoissaan. Minun pitäisi sanoa,
että puhelinyhtiö ja sähköyhtiö ovat
sentään meidän omiamme. Minun pitäisi
sanoa, että maan pintamme alla
levottomasti uinuva virta on omamme.
Minun pitäisi tuntea venezuelalainen
maku hollantilaisissa perunoissa, chileläisissä
luissa, kuubalaisessa sokerissa...
Mutta en voi. Minä olen rehellinen, minusta
on vaikea puhua portugalia, kun
tapaan venezuelalaisen brasialaiseen pukuun
puetun lapsen. Minä. . . vastaan
argentiinalaisella murteella kun minulle
tarjotaan peronista alkuperää oleva
hampurilaispihvi. .
Ulkomainen pääoma levittäytyy
kaikkialle maan elämään ja heikentää
sen luonnollista vastarintaa,-myrkyttää
järjen, sielun ja kansan tunteet. Radio,
lehdistö ja USA:n teknillisesti täydelliset
elokuvat joita täällä on runsaasti
tarjolla, eivät pyri selittämään asioita
tai jalostamaan ihmistä.
" Venezuela on ollut jo kauan vierasmaalaisen
tahdon alla. Maan presidentit
eivät ole toimineet maan ,vaan amerikkalaisten
monopolien etujen mukaan.
Sekä ulkonäöltään että tavoiltaan ovat
Venezuelan kaupungit jäännöksiä elämästä,
joka muissa maissa kuuluQ historiaan.
Vanhat elämäntavat vaihtelevat täällä
ultramodernien kanssa, jotka pääasiassa
ovat pohjoisamerikkalaista perua.
Maan öljykentillä käytetään nykyaikaisia
koneita, mutta maanviljelyksessä o-vat
hakku ja Maceta — leveä veitsi,
jolla leikataan sokeriruokoja—vielä tänäkin
päivänä pääasiallisimmat työkalut.
TIEDEMIEHILLEKIX tapahtuu
erehdyksiä. Eräässä lääkärien kongressissa
autojen alkukaudella selitettiin,
että -ihmisen sydäli ei kestä yli 80 kilometrin
(noin 50 mailin) tuntinopeutta".
surmansa eräässä attentaatissa vuonna
1935) ,>oli -iasi^tin^ielinen demagogi ja
täydellinen diktaattorr sitä tyyppiä, jollaisia
Amerikka myöhemmin on voinut
osoittaa useita kappaleita. Hänestä,on
kirjoitettu useammassa romaanissa, mikä
voi todistaa vapaamielisen Ameri-
• kan taipuvaisunden fasistisiin tendens-seihin,
joilla on niin suosiolliset edellytykset
Valloissa. Warrenin romaanista
on tullut menekkikirja. Mutta yksi
pääskynen ei tee kesää, ja vaikka vuodelta
1946 ja 1947 kuluneelta osalta
voidaan osoittaa hyviä kirjoja, niin ko-konaisvaihtelu
on sekava. On lahjakkaita
kirjailijoita yhteiskunnallisen ro-listen
ja radikaalisten kirjailijoiden, jotka
tarmokkaasti puhuivat neekerien asian
puolesta. Ei mene kuukauttakaan
ilman, ettei ilmestyisi neekerikysymystä
käsitteleviä kirjoja, kaunokirjallisia ja
tieteellisiä, syytöksiä ja tosiasioita, joista
monet kuuluvat mielenkiintoisempaan
sodanjälkeiseen /tuotantoon. Kuluneen
vuoden syksyllä voidaan mainita George
Wylje Hendersonin "jule", hieno, pieni
kuvaus nuoren neekeritytön paosta etelästä
Haarlemiin, ja toukokuussa on vihdoin
yksi suurista tykeistä ampunut:
Sinclair Lewisin romaani "Kingsblood
Royal".
Lukuunottamatta romaania "Se ei tapahdu
täällä kotona", jossa Lewis antoi
erittäin voimakkaan iskun Amerikan fasismille,
on hän vain polkenut vanhoja
latujaan. Tunnemme hänen henkilönsä
sisältä ja päältäpäin, ja jos niissä on tapahtunut
mitään muutosta, niin vain
sellainen valitettava, että Lewis vuosien
mittaan on tullut vanhoillisemmaksi ja
myötämielisemmäksi niitä pikkuporva-reita
ja teeskentelijöitä kohtaan, joita
hän nuoruudessaan pilkkasi. Mutta nyt
on neekerikysymys siis saanut hänet
kiihdyksiin ja kirjoittamaan romaanin.
mäanin alalla, kuten Nelson Algren ku- yoka. kyllä saa suurimman osan Amerik-vauksineen
Chicagosta kirjassa "The kaa kiihdyksiin. Siitä voidaan sanoa
Neon Wilderness", ja romaani "Burial mitä hyvänsä: että se on läpikimltava ja
of the Fruits", jonka tekijä, uusi nimi, epätaiteellinen, ja kaikki tuo voi olla
David Dortot, antaa ankaran kuvauk- enemmän tai vähemmän totta,' mutta ro-sen
Brooklynin viidakosta, nuori poika- maani ilmentää joka tapauksessa per-nen
kasvaa murhaajaksi, jota eräs gang- ^ soonallisuuden rehellisen ja jalon kiu-sterijoukko
käyttää tarkoituksiinsa pa- kun amerikkalaisen rotuennakkoluulon
rin vuoden ajan ja sitten tekee hänestä
lopun. Psykologinen romaani on saanut
uuden erikoistuntijan Charles Jacksonissa,
jonka tuotantoa on romaani
"The Lost Week-end", ja joka viime
vuonna saavutti uuden menestyksen ho-moseksualiteettitutkielmallaan
* * T h e
Fall on Valor". Pari naispuolista lahjakkuutta,
Jean Stafford ja Eudora Wel-ty,
ovat päässeet pinnalle, ja vasemmalla
siivellä Howard Fast on tulossa
uudeksi Upton Sinclairiksi poliittisine
romaaneineen. Mielenkiintoinen teos
on lanskalaisamerikkalaisen Sophus K.
Wintherin "Beyond the Garden Gate",
joka ratkaisee ikivanhan probleemin
myönteisellä, uudenaikaisella tavalla:
nuori mies on tehnyt maalaistytön ras-johdosta.
Ja tarina on lisäksi jännittävä.
"Kingsblood Ro)^" ei käsittele vainoja
mustaa miestä vastaan etelävallois-sa,
vaan — vastoin kaikkia sääntöjä —
vainoja valkoista miestä vastaan poh-joisvalloissa.
Toiminta tapahtuu keskisuuressa
kylässä Minnesotassa, ja päähenkilö
Xeil Kingsblood on kunnostautunut
nuori paikkivirkamies, joka on
kunniakkaasti palannut sodasta, saanut
siellä jalkavamman, naimisissa kylän
hienoimmasta perheestä olevan tytön
kanssa, ja joka muuten on punatukkainen
ja pisamanaamainen, hyvä ja reipas
läpileikkausamerikkalainen, jonka edes-sii
elämä on avonaisena ja standartisoi-
.\LKOHOLIN keksinnöstä on kulunut
yli tuhannen vuotta. Sen keksi Rha-ses
V. 900.
tuna. Hänen isällään on idea, että per-kaaksi,
mutta rakastaa toista, ja romaa- heellä on kaukaiset suhteet Englannin
kuningashuoneeseen, ja .Xeil ryhtyi tutkimaan
kylän arkistoja sillä häpeällisellä
tuloksella, että eurooppalaisen kuninkaallisen
veren sijasta löytää hän pesunkestävän
neekerin äitinsä esiisien
joukosta: Xeil Qp kaksikolmanneksel-taan
neekeri, mikä Amerikan yleisen
mielipiteen mukaan merkitsee samaa
nissa nähdään, miten hän menettelee
puhtaasti järjen ja inhimillisyyden näkökohdista.
Uudesta virtauksesta, tyylistä tai koulusta
viime vuosien tuotannossa ei voida
puhua, mutta yhdestä aiheesta, joka
poikkeuksetta kiinnostaa xanhoja ja
nuoria kirjailijoita: neekeriprobleemista.
ja tuntea itsensä kaikessa halveksituiki
Valkoiset ja mustat ovat yhtä eristetty-jä
toisistaan kuin etelävalloissakin. IV
liaisuus vetää Xeilin kylän neekeriosaaa,
jossa hän seuraa jumalanpalvelusta -
hänen hämmästyksekseen ilman tanssia
ja jazzia — ja joutuu juttusille papin
ja muiden huomattavien henkilöiden
. kanssa, jotka ensin suhtautuvat häneen
epäluuloisesti, myöhemmin kasvavalla
sydämellisyydellä. Hän havaitsee ihmeekseen,
että he käyttäyt>Tnisehai
ja mielipiteiltään ovat täydellisesti samanlaisia
kuin muut Amerikan kansalaiset,
mutta ovat vain paljon avomieli-sempiä
ja vilkkaampia, ja heidän keskustelunsa
on paljon sisältörikkaampi,
sillä he osaavat puhua muustakin kuin
ilmasta ja tädin sairauksista. Huo-lunatta
vainoista, tai ehkäiä juuri
siksi, omaavat he elämän viisauden ^
ja inhimillisen suvaitsevaisuuden, jota j
Neil ei ole koskaan aikaisemmin ta\-an- j
. nut. Hän ei voi olla paljastamatta heille
salaisuuttaan ja saavuttaa tällöin heidän
lujan ystäv>'yden.
Hän huomaa, miten tyhmiä ja epäoikeudenmukaisia
hänen valkoiset piirinsä
ovat suhtautumisessaan neekereihin,
ja hänen täytyy pakottaa itsensä oila
tunhustamatta olevansa itse neekeri.
Hän puhuu asiasta perheelleen, joka tulee
tästä kiihdyksiin, ja hän on pudekä
repeytynyt perusteistaan ja toinen pnoH
hänestä tuntee itsensä narratuksi ja petetyksi.
Mutta salaisuus kuolee perheessä,
ja menee kaikkiaan vuosi aikaa,
ennenkuin NeU räjähtää erään poikkeuksellisen
jyrkän neekerivastaisen puheen
jälkeen kylän parhaimmassa kerhossa,
kylän korkeimpien virkamiesten
ja suurten arvohenkilöiden keskeE
Hän menettää asemansa. Ystävät käan-ty\'
ät pois hänestä. \'iimein hänen on
ase kädessä puolustettava talonsa naapureiltaan,
jotka eivät halua '^«^«"^
asuvan kylän valkoisessa osassa.
Sinclair Lewis on käyttänvt
keinojaan paljastamaan läpileik»^^^;
merikkalaisten banaliteetin ja CT \
set puheet sekä heidän latteuden^Tar .
on ollut hänelle helppoa, sillä neeken |
symyksessä on yleinen mielipide t^)^;
Iistä tyhmyyden ja ahdasmielisyydeksi
kasotkua. Sinclair Lewis on romaam
keskiosassa parilla sivulla e^ita^- |
-amerikkalaisen uskontunnustuiie^^
neekeriprobleemin suhteen I
iroonisella tavalla, että meiran ta>.
toistaa osan tästä:
<'Kaikki neekerit Poi^k^^^^'^^^
ihonväristä riippumatta, ovat
mutta hyväntahtoisia, kaksim.eliso^
taita ja murhahimoisia, "^"^^^j^j^
näisesti hyvin ystävällisiä, ja tiU
sepustavat iloisia lauluja orju
SIVU 8 LAUANTAINA, LOKAKUUN 25 PÄIVÄNÄ, 1947
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 25, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-10-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki471025 |
Description
| Title | 1947-10-25-08 |
| OCR text | tymlnen on tästä huolimatta jään^^ heikoksi. Tämiän, sinänsä ei lainkaan köyhän, maan hämmästyttävä taloudellTnen takapajuisuus selittyy maan riippuvaisuudesta ulkomaisesta pääomasta.« Venezuelan maaperän rikkaudet sekä sen tuotanto on pääasiassa pH)hjoisame-rikkalaisten omistuksessa ja käytössä. Heidän rinnallaan on myös englantilaisia monopoliyhtiöitä. Venezuelan kaltaisessa öljymaassa ei ole ainoatakaan kotimaisissa käsissä olevaa öljy-yritystä, ei ainoatakaan kotimaista suurtuotanto-laitosta. Maassa''^olevista kolmestatoista rautatielinjasta,'^^kuuluu seitsemän englantilaisille.. Ulkomainen pääoma ei halua ,että Venezuelalla on omia tehtaita ja tuotantolaitoksia, koska ne pitää maata omien teollisuustuotteittensa leikkialueena^ K o timaiset kapitalistit — kreolit —^ eivät yritäkään kilpailla ulkomaisten yhtiöitten kanssa ja sijoittavat rahansa yksinomaan talorakennuksiin. Venezuelan maatalous on joutunut taka-alalle öljylöytöjen jälkeen. Kun talonpojilla ei enää ollut mahdollisuutta harjoittaa maanviljelystään niillä alueilla, mistä öljyä oli löydetty, alkoi maatalouden tuotto hitaasti laskea. Maan keskiosissa tapaa mitä hedelmällisimpiä laaksoja villiytyneine peltoineen ja rappioituneine sokeriviljelyksineen. Venezuela tuottaa käytännöllisesti katsben kaiken ulkomailta — elintarvikkeista kosmeettisiin ainneisiin saakka. ''Morrodoy Azul''-nimisestä pila-lehdestä saamme lukea seuraavan mehukkaan kuvauksen Venezuelan taloudesta: ''Minä haluabin löytää omasta maastamme edes jotakin omaa, mutta ainoa, Siiin Giair L e w is iärj. Sven MöUer Kristenjsen Xeekeriprobleemi on vapaamieliselle Amerikalle muodostanjit koetinkiveksi siitä, minkä arvoinen on Amerikan demokratia ja useammat kuin koskaan aikaisemmin ovat saaneet silmänsä auki niistä pöyristyttävistä vääryyksistä, joiden kohteeksi neekerit ovat joutuneet sodan aikana ja sen jälkeen. Tanskalainen tri Sven Möller Kirtensen kirjoittaa Sinclair Lewisin uudesta kirjasta, joka käsittelee "valkoisen neekerin kohtaloa", seuraavaa. * Amerikan kirjallisuus on viime vuosina ollut kriitillisessä vaiheessa. Se on menettänyt suuntansa sodan aikana ja sille näyttää olevan vaikeata saavuttaa kosketus muuttuneeseen todellisuuteen. Siellä julkaistaan luonnollisesti massoittain kirjoja, mutta mitään tienviittaatai uusia suuntia ei ole. Vanhat kirjailijat, kuten Dreiser, Shenvood ja Wolfe ovat kuolleet. Hemingway on seitsemän vuotta kirjoittanut uutta romaania, Galdwell julkaissut toistaan huonompia kirjoja. James Farrell viimeistelee omaa elämänkertaansa. Amerikkalaiset kirjallisuusar- * vostelijat ovat itse tunnustaneet, että aika on laiha ja uuden vuoden vaiheilla sanottiin, että vuonna 1946 ei ilmestynyt ainoatakaan todella huomattavaa kirjaa. Se on kylläkin liioiteltua, sillä vuosi 1946 antoi niin merkittävän romaanin kuin Robert Penn Warrenin "AU the King's Men", joka perustuu kuuluisan etelävaltojen poliitikon, Huey Longin minkä huomaan olevan omaa, on Mala- «j^"^"^^^^"- _ ^"«y .^^ng, j^oka sai Ipa prosenttinen neekeri, iTOäee, että ihmisessään Pieni Di«, neekerjverta, on-hän hävmsiy p a l i ^ muuten täysin pohjiis^^ tyyppiä, vaaleatukkainen ja s i n i fc Tämä paljastus vaikuttaa XeHij. ' ' ' ' kuin isku, ja hmm Se on muodostunut koetinkiveksi vapaamieliselle ^Amerikalle siitä, mikä arvo on sen demokratialla, ja useammat kuin koskaan aikaisemmin ovat saaneet silmänsä auki siitä pöyristyttävästä vääryydestä, jonka kohteeksi neekerit ovat joutuneet sodan aikanajä jälkeen. Amerikka kävi taistelua sen vapauden puo- u^^^^L j- , lesta, jonka ie itse kieltää värfllisUtä J^^^^^ omassa it-kansalaisiltaan. VäriUiset sotilaat sai-> ^^"t^^^^'" """^ vat kernaasti taistella ja kupUa demo. ^^T':^^.^^ kratian puolesta, mutta eivät istua ja juoda kahvia samassa pöydässä yalkoi-sen kanssa. Monet kotiinpalanneet nee-kerisotilaat, jotka olivat saaneet sotilaallisia arvoja ja kunniamerkkejä taistelussa eurooppalaista fasismia vastaan, joutuivat amerikkalaisten fasistien lynkattaviksi. Epäkohta on niin räikeä, .. ^ . . „ - etta on me„l kein käsittämätöntä, k, ui.n kt a _n idisest.i. t. asa-arvoi„s ia valko/^kLtCenHK kaaiikKsa« , , .. mutta kayt^ossa saavat he iwtn se ylipäänsä voi esiintyä sivistysmaas- , . • . , . , . " sa, mutta mm k, uiut enk1i-n on, i•a vot•m me ^li uonoi|m.. paantyoho,n jakur ^r appuiuinapausau. n- l1o hduttaut\ ua silla, etta on ol\ emassa t*o i-- toihm luan tiheästi asutussa egceuttuoiisssaa nen Amerikka — mm. monien liberaa-luonnoUisesti sesji häh vaikenee siitä kuin Mutta hänellä on aina ollut perte tapainen halveksiva suuntautumiJ neekereihin ja siksi ei hän voi edes kaj. kiinto neekereihin, hän alkaa tarkkaiija heitä, ja hänelle selviää, millaiselta maa. • taa tuntua olla neekeri valkoisessa vt. teiskunnassa. Romaanin toiminta tapahtuu pohjoisvalbrssa, jossa neekeriea olot ovat ihanteelliset verrattuna etelä, valtoihm: heillä on kansalaisoikeutensa, he ovat nimellisesti vapaita, he ovat Juria. Siitä on vaiettava, jotta suuret isänmaanystävät saisivat rauhassa loikoilla riippumatoissaan. Minun pitäisi sanoa, että puhelinyhtiö ja sähköyhtiö ovat sentään meidän omiamme. Minun pitäisi sanoa, että maan pintamme alla levottomasti uinuva virta on omamme. Minun pitäisi tuntea venezuelalainen maku hollantilaisissa perunoissa, chileläisissä luissa, kuubalaisessa sokerissa... Mutta en voi. Minä olen rehellinen, minusta on vaikea puhua portugalia, kun tapaan venezuelalaisen brasialaiseen pukuun puetun lapsen. Minä. . . vastaan argentiinalaisella murteella kun minulle tarjotaan peronista alkuperää oleva hampurilaispihvi. . Ulkomainen pääoma levittäytyy kaikkialle maan elämään ja heikentää sen luonnollista vastarintaa,-myrkyttää järjen, sielun ja kansan tunteet. Radio, lehdistö ja USA:n teknillisesti täydelliset elokuvat joita täällä on runsaasti tarjolla, eivät pyri selittämään asioita tai jalostamaan ihmistä. " Venezuela on ollut jo kauan vierasmaalaisen tahdon alla. Maan presidentit eivät ole toimineet maan ,vaan amerikkalaisten monopolien etujen mukaan. Sekä ulkonäöltään että tavoiltaan ovat Venezuelan kaupungit jäännöksiä elämästä, joka muissa maissa kuuluQ historiaan. Vanhat elämäntavat vaihtelevat täällä ultramodernien kanssa, jotka pääasiassa ovat pohjoisamerikkalaista perua. Maan öljykentillä käytetään nykyaikaisia koneita, mutta maanviljelyksessä o-vat hakku ja Maceta — leveä veitsi, jolla leikataan sokeriruokoja—vielä tänäkin päivänä pääasiallisimmat työkalut. TIEDEMIEHILLEKIX tapahtuu erehdyksiä. Eräässä lääkärien kongressissa autojen alkukaudella selitettiin, että -ihmisen sydäli ei kestä yli 80 kilometrin (noin 50 mailin) tuntinopeutta". surmansa eräässä attentaatissa vuonna 1935) ,>oli -iasi^tin^ielinen demagogi ja täydellinen diktaattorr sitä tyyppiä, jollaisia Amerikka myöhemmin on voinut osoittaa useita kappaleita. Hänestä,on kirjoitettu useammassa romaanissa, mikä voi todistaa vapaamielisen Ameri- • kan taipuvaisunden fasistisiin tendens-seihin, joilla on niin suosiolliset edellytykset Valloissa. Warrenin romaanista on tullut menekkikirja. Mutta yksi pääskynen ei tee kesää, ja vaikka vuodelta 1946 ja 1947 kuluneelta osalta voidaan osoittaa hyviä kirjoja, niin ko-konaisvaihtelu on sekava. On lahjakkaita kirjailijoita yhteiskunnallisen ro-listen ja radikaalisten kirjailijoiden, jotka tarmokkaasti puhuivat neekerien asian puolesta. Ei mene kuukauttakaan ilman, ettei ilmestyisi neekerikysymystä käsitteleviä kirjoja, kaunokirjallisia ja tieteellisiä, syytöksiä ja tosiasioita, joista monet kuuluvat mielenkiintoisempaan sodanjälkeiseen /tuotantoon. Kuluneen vuoden syksyllä voidaan mainita George Wylje Hendersonin "jule", hieno, pieni kuvaus nuoren neekeritytön paosta etelästä Haarlemiin, ja toukokuussa on vihdoin yksi suurista tykeistä ampunut: Sinclair Lewisin romaani "Kingsblood Royal". Lukuunottamatta romaania "Se ei tapahdu täällä kotona", jossa Lewis antoi erittäin voimakkaan iskun Amerikan fasismille, on hän vain polkenut vanhoja latujaan. Tunnemme hänen henkilönsä sisältä ja päältäpäin, ja jos niissä on tapahtunut mitään muutosta, niin vain sellainen valitettava, että Lewis vuosien mittaan on tullut vanhoillisemmaksi ja myötämielisemmäksi niitä pikkuporva-reita ja teeskentelijöitä kohtaan, joita hän nuoruudessaan pilkkasi. Mutta nyt on neekerikysymys siis saanut hänet kiihdyksiin ja kirjoittamaan romaanin. mäanin alalla, kuten Nelson Algren ku- yoka. kyllä saa suurimman osan Amerik-vauksineen Chicagosta kirjassa "The kaa kiihdyksiin. Siitä voidaan sanoa Neon Wilderness", ja romaani "Burial mitä hyvänsä: että se on läpikimltava ja of the Fruits", jonka tekijä, uusi nimi, epätaiteellinen, ja kaikki tuo voi olla David Dortot, antaa ankaran kuvauk- enemmän tai vähemmän totta,' mutta ro-sen Brooklynin viidakosta, nuori poika- maani ilmentää joka tapauksessa per-nen kasvaa murhaajaksi, jota eräs gang- ^ soonallisuuden rehellisen ja jalon kiu-sterijoukko käyttää tarkoituksiinsa pa- kun amerikkalaisen rotuennakkoluulon rin vuoden ajan ja sitten tekee hänestä lopun. Psykologinen romaani on saanut uuden erikoistuntijan Charles Jacksonissa, jonka tuotantoa on romaani "The Lost Week-end", ja joka viime vuonna saavutti uuden menestyksen ho-moseksualiteettitutkielmallaan * * T h e Fall on Valor". Pari naispuolista lahjakkuutta, Jean Stafford ja Eudora Wel-ty, ovat päässeet pinnalle, ja vasemmalla siivellä Howard Fast on tulossa uudeksi Upton Sinclairiksi poliittisine romaaneineen. Mielenkiintoinen teos on lanskalaisamerikkalaisen Sophus K. Wintherin "Beyond the Garden Gate", joka ratkaisee ikivanhan probleemin myönteisellä, uudenaikaisella tavalla: nuori mies on tehnyt maalaistytön ras-johdosta. Ja tarina on lisäksi jännittävä. "Kingsblood Ro)^" ei käsittele vainoja mustaa miestä vastaan etelävallois-sa, vaan — vastoin kaikkia sääntöjä — vainoja valkoista miestä vastaan poh-joisvalloissa. Toiminta tapahtuu keskisuuressa kylässä Minnesotassa, ja päähenkilö Xeil Kingsblood on kunnostautunut nuori paikkivirkamies, joka on kunniakkaasti palannut sodasta, saanut siellä jalkavamman, naimisissa kylän hienoimmasta perheestä olevan tytön kanssa, ja joka muuten on punatukkainen ja pisamanaamainen, hyvä ja reipas läpileikkausamerikkalainen, jonka edes-sii elämä on avonaisena ja standartisoi- .\LKOHOLIN keksinnöstä on kulunut yli tuhannen vuotta. Sen keksi Rha-ses V. 900. tuna. Hänen isällään on idea, että per-kaaksi, mutta rakastaa toista, ja romaa- heellä on kaukaiset suhteet Englannin kuningashuoneeseen, ja .Xeil ryhtyi tutkimaan kylän arkistoja sillä häpeällisellä tuloksella, että eurooppalaisen kuninkaallisen veren sijasta löytää hän pesunkestävän neekerin äitinsä esiisien joukosta: Xeil Qp kaksikolmanneksel-taan neekeri, mikä Amerikan yleisen mielipiteen mukaan merkitsee samaa nissa nähdään, miten hän menettelee puhtaasti järjen ja inhimillisyyden näkökohdista. Uudesta virtauksesta, tyylistä tai koulusta viime vuosien tuotannossa ei voida puhua, mutta yhdestä aiheesta, joka poikkeuksetta kiinnostaa xanhoja ja nuoria kirjailijoita: neekeriprobleemista. ja tuntea itsensä kaikessa halveksituiki Valkoiset ja mustat ovat yhtä eristetty-jä toisistaan kuin etelävalloissakin. IV liaisuus vetää Xeilin kylän neekeriosaaa, jossa hän seuraa jumalanpalvelusta - hänen hämmästyksekseen ilman tanssia ja jazzia — ja joutuu juttusille papin ja muiden huomattavien henkilöiden . kanssa, jotka ensin suhtautuvat häneen epäluuloisesti, myöhemmin kasvavalla sydämellisyydellä. Hän havaitsee ihmeekseen, että he käyttäyt>Tnisehai ja mielipiteiltään ovat täydellisesti samanlaisia kuin muut Amerikan kansalaiset, mutta ovat vain paljon avomieli-sempiä ja vilkkaampia, ja heidän keskustelunsa on paljon sisältörikkaampi, sillä he osaavat puhua muustakin kuin ilmasta ja tädin sairauksista. Huo-lunatta vainoista, tai ehkäiä juuri siksi, omaavat he elämän viisauden ^ ja inhimillisen suvaitsevaisuuden, jota j Neil ei ole koskaan aikaisemmin ta\-an- j . nut. Hän ei voi olla paljastamatta heille salaisuuttaan ja saavuttaa tällöin heidän lujan ystäv>'yden. Hän huomaa, miten tyhmiä ja epäoikeudenmukaisia hänen valkoiset piirinsä ovat suhtautumisessaan neekereihin, ja hänen täytyy pakottaa itsensä oila tunhustamatta olevansa itse neekeri. Hän puhuu asiasta perheelleen, joka tulee tästä kiihdyksiin, ja hän on pudekä repeytynyt perusteistaan ja toinen pnoH hänestä tuntee itsensä narratuksi ja petetyksi. Mutta salaisuus kuolee perheessä, ja menee kaikkiaan vuosi aikaa, ennenkuin NeU räjähtää erään poikkeuksellisen jyrkän neekerivastaisen puheen jälkeen kylän parhaimmassa kerhossa, kylän korkeimpien virkamiesten ja suurten arvohenkilöiden keskeE Hän menettää asemansa. Ystävät käan-ty\' ät pois hänestä. \'iimein hänen on ase kädessä puolustettava talonsa naapureiltaan, jotka eivät halua '^«^«"^ asuvan kylän valkoisessa osassa. Sinclair Lewis on käyttänvt keinojaan paljastamaan läpileik»^^^; merikkalaisten banaliteetin ja CT \ set puheet sekä heidän latteuden^Tar . on ollut hänelle helppoa, sillä neeken | symyksessä on yleinen mielipide t^)^; Iistä tyhmyyden ja ahdasmielisyydeksi kasotkua. Sinclair Lewis on romaam keskiosassa parilla sivulla e^ita^- | -amerikkalaisen uskontunnustuiie^^ neekeriprobleemin suhteen I iroonisella tavalla, että meiran ta>. toistaa osan tästä: <'Kaikki neekerit Poi^k^^^^'^^^ ihonväristä riippumatta, ovat mutta hyväntahtoisia, kaksim.eliso^ taita ja murhahimoisia, "^"^^^j^j^ näisesti hyvin ystävällisiä, ja tiU sepustavat iloisia lauluja orju SIVU 8 LAUANTAINA, LOKAKUUN 25 PÄIVÄNÄ, 1947 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-10-25-08
