1957-11-09-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m en
' SIITÄ on vierinyt jo kaksi ja j3uoli
vuotta, kun käväisin Yhdysvalloissa
pitkästä aikaa. Olin ollut Vancouverissa
vierailulla, ja katsomassa silloin 19-vuo-tiasta
ainoata poikaani. Oli tullut jo
ikävä häntä, kun oli ollut kohta vuoden
pois kotoa, työssä Vancouverissa. Sitten
päätin .matkustaa etelään päin, sensijaan,
että olisin lähtenyt pohjoiseen,
kohti kotia. Halusin nähdä lapsuusai-kaisen
tyttöystäväni, joka oli asunut
Portlandissa, Ore. koko naimisissa olo-aikansa.
iLapsina asuimme samassa hii-likaivoskylässä
\Vashingtonin valtiossa.
Emme olleet nähneet toisiamme 34 vuo-
, teen. y
Päätin kuitenkin mennä ensiksi samaa
kyytiä San Franciscoon, kun siellä
oli sukulaisia, joita en ollut ennen
nähnyt. Muutenkin se kaupunki oli aina
kiinnostanut minuaj joten mielin
käydä siellä.
Se oli maaliskuun 24 p. 1955, kello 7
ip., kun Vancouverista lahti bussi viemään
minua ynnä muita etelään. Ensimmäinen
pysäkki oli Blaine, rajalla.
Mitään rajanylitysvaikeuksia ef ollut,
joten pian oltiin Bellinghamissa, Wash.
Oli kello 9 ip. ja pimeä- Pian jatkettiin
matkaa ja oltiin Seattlessa 11.50 ip.
Kun lähdimme Seattlesta alkoi sakea
lumipyry. Suuria umpinaisia trokeja
näkyi usein tulevan vastaan. Ne oli
hyvin valaistuja joka puolelta ja lienevät
olleet yli maan kulkevia tavaratro-keja.
Niitä tuli ja meni koko matkan
ajan.
Tacomaan saavuimme ennen kahta
aamuyöllä sateen jatkuessa. Sivuutta-mamme
rautatieasema oli minulle tuttu,
sillä olin lapsena jonkrn kerran tullut ja
lähtenyt sieltä. Tuttujen kylien läpi
mentiin, mutta vain isompien asutusten
bussiasemilla pysähdyttiin niuutama-minuutti.
Vancouveri'n, Wash. saavuimme 5.45
aamulla. Ylitimme Columbia joen sillan
ja olimme Portlandissa kello 6 ap.
Täällä olevia tuttaviani päätin tavata
vasta palatessani ^an Franciscosta.
Eugenessa, Öre. olimme 11 ajoissa
aamupäivällä. ^Oli kaunis aurinkoinen
päivä ja kaupunki näytti olevan sievä
ja tasainen pikkukaupunki, missä puut
kasvoivat katujen vierillä. Kolmen
ajoissa iltapäivällä olimme Klamath
Fallsilla. En muista oliko se ennen vai
^jälkeen, kun tiemme kulki korkeitten
havumetsän peittämien vuorten välitse.
Sivulla syvässä rotkossa näkyi joki. En
voinut nähdä kovinkaan korkealle metsän
peittämiä vuorten rinteitä, sillä paksu
usva leijaili yläpuolella. Lumiaurat
olivat työntäneet korkeat vallit tien molemmin
puolin. Siellä vuorten välissä
ja metsien keskellä ei lumi sulanut. . .
Liekö ollut uutta vai vanhaa lunta, sitä
en tullut tietämään.
Tällaista piisasi Californian pohjo. -
o^aan asti, sitten maisemat ja ilma alkoivat
muuttua. Paikoittain oli hyvinkin
lämmintä ja kasvullisuus öli auringon
polttamaa. Ympäristö nä^^tti kui-
CSJ:n MONTREALIN
OSASTO'
järjestää
HAUSKAT
710 FULFORD STREET
MONTREALISSA
Lauant., maxrask. 16 pnä
aIJcaen kello 9 illalla
TERVETULOA!
valle ja karulle, ei vihreää missään. Lehmiä
näkyi kuitenkin laitumella järsimässä
kuivaa heinänt3mkää. Monien
kylien l^i mentiin yöllä ja päivällä.
Jotkut olivat ikävän näköisiä kuivuuden
takia. Ajattelin, että mitähän täällä
ihmiset tekivät elääkseen. Samoilla alueilla
näkyi kuitenkin vihreäpeltoisia
farmejakin, jotka vaikuttivat kodikkail-
\ta.
Metsätöitä täällä ehkä tehtiin, koska
paikoittain näkyi komeaa metsää ja
tukkitrokeja tuli usein vastaaji kuormitettuna.
Puut täytyi korjata pois myös
siellä, missä tehtiin uutta tietä ja sellaista
näkyi usein. Pahoittelin, kun en
yöllä voinut nähdä kaikkia ja kiutenkin
katselin ikkunasta koko ajan. Maasto
oli enimmäkseen korkeaa. Tie kulki
p'enempiä mäkiä, vuoret näkyivät
edempää. Suoranaista aavikkoa ei näkynyt
missään tällä matkalla- Mäntymetsiä
oli paljon. Huomasin metsäpalojen
tehneen tuhoisaa jälkeä, mutta nyt
ei vielä ollut paloja missään. Komeita
olivat tiet ja joskus neljäkin leveää eri
tietä oli rinnakkain ja uusia tehtiin.
TääItH näkyi etäämpää Californian komea
lumivuori Mt. Shasta.
Bussin ajuri selosti välillä huomattavampia
paikkoja. Kun sivuutettiin iso
ihmisten tekemä järvi, tehtx suuren padon
rakentamisen vuoksi, mainitsi hän
sen tulleen maksamaan useita miljoonia.
Sanoi myös, että ge oli suuri määrä rahaa,
mutta pantiin se tarpeelliseen. Korean
sota kulutti saman määrän viidessä
minuutissa.
Matkustimme osan matkasta tietä,
joka mutkitteli kuin käärme mäkirinteillä,
ulkopuolella jyrkkä putous syvyyteen.
. Mieluummin katsoin suoraan
eteenpiun, bussin kierrellessä vaaraUi-sia
mutkia, kuin syyään kuiluun. Siinä
kiitäessämme kylien ja aina muuttuvien
maisemien läpi, en malttanut nukkua
yölläkään, kun Jialusin nähdä kaikki mitä
ikkunasta voi nähdä. Mielessäni
kulki erilaisia ajatuksia, enimmäkseen
lapsistani. Ajattelin kuinka he olisivat
riauttneet pikkupoikina, jos olisivat
saaneet vanhempineen tehdä tällaisen
matkan. Jännityksellä he olisivat
katselleet ikkunasta kaikkea mikä kiiti
ohitse ja välillä tehneet kysymyksiä.
Mielessäni näin heidän innostuneet punaposkiset
kasvonsa ja kirkkaat silmänsä
ihriostusta täynnä. Kuvittelin heidän
olevan vierelläni. Sellaisesta matkasta
oli$i imauttinut monin kerroin
enemmän, kuin näin yksin matkustamisesta,
jolloin sain vain muistella menneitä
kaipauksella ja — miten paljon
olin menettänyt . . . Niin, täytyi paukuttaa
ajatu^et jälleen todellisuuteen,
tietäen että menneisyys on mennyttä, eikä
mitkään toivomukset ja kaipaukset
voi palauttaa kalleimpiani, vaan olen
ikuisesti heidät kadottanut,
Biissi kuti komei_den viinirypäle viljelysten
ohitse, mutta kasvit olivat vielä
talviasussaan, matalia runkoja. Näkyi
myöskm iso rakennus, jossa oli ilmoitus,
missä kehoitettiin vieraita tulemaan
maistamaan viiniä, jota siellä
valmistettiin. Muistaakseni se oli kuuluisaa
*Tetre"-viiniä, jota radiossakin
usem ilmoitetaan. Näillä seuduilla
^maasto oli tasaista, vain matalia, loivia
mäkiä, ibnan kasvullisuutta. Oli ominaista
Californiassa, että etelämmässä
kaukaiset vuoret ja mäet saivat purppuran
ja kuparin hohteen. Ne näyttivät
olevan ilman kasvullisuutta, vaikka ne
läheltä katsoen olivat vihreitä jos-
•Kaan ei isoa metsää. Kauniita nekm
olivat omalla tavallaan, kuten luonto
aina. Tulin t*etämään, että kaikki nämä
nyt vihreät alueet olivat syyskesällä
auringon ruskeiksi polttamia. Tähän
aikaan vuodesta luonto oli siellä kauneimmillaan.
Saapui yö ja jännityksellä odotin koska
se suuri kaupunki alkaa häämöttämään.
Vihdoin kello 2 ap. oltiin San
Franciscossa bussiasemalla. Torkuin
siellä kunnes tuli päivä ja sitten otin
taxin viemään minut serkkuni saunaliik-keen
luo. Se oli iso kaksikerroksinen
tulirakennus. Huomasin ovissa olevista
ilmoituksista, että muutkin hikkeet
vuokrasivat siitä huoneita. Serkkuni
omisti talon ja saunaliikkeen, sekä a-lansa
siviili-insinöörin konttorihuoneet.
Oli ihana aurinkoinen päivä, linnut lauloivat
ihanasti siinä odotellessani kunnes
alkaisi fiäkyä Kikettä rakennukses-.
sa. Ihmettelin korkeaa punertavaa mäkeä,
joka näkyi edempää rakennusten
takaa Siellä ylhaälläkin oli taloja. Näytti
niin kummalliselta, kun keskellä kaupunkia
nousee rakennusten seasta sellainen
huippu. - ,
Vihdoin saunaliikkeen ovi avautui.
Menin hoitajan pulteille ja kävin kylvyssä,
joka virkisti minua kovasti. Kun
serkkuni saapui, esitin Itseni, sillä olimme
vento vieraat toisillemme. Niin sitä
tutustuttiin. Puhelimella pääsin äitini
serkun puheisiin. Pian hän: tuli minua
Säkemaan — olinkin kirjoittanut hänelle
tulevani. Hänen sisarensa Vancouverissa
kehoittivatkin käymään häntä
katsomassa, eikä jäädä Portlandiin.
Päästyäni hänen kotiinsa menin heti
nukkumaan. Viihdyin sitten oikein hy-yin
heidän luonaan pari viikkoa. Hän
on asunut San Franciscossa yli 30 vuotta
mjehensä ja tyttärensä kanssa. Nyt
heillä on vävy ja pieni tyttären tytär.
Vaikka oltiin liikkeessä joka päivä, niin
emme ehtineet käymään joka puolella
tätä suurta kaupimkia. Kävimme kaupoissa,
puistoissa, meren rannalla y.m.
Eläintarhat olivat hyvin mielenkiintoisia
monine eläimineeuj joilla oli paljon
tilavammat paikat kuin Vancouverin
eläintarhassa. Eräässä rakennuksessa
oli täytettyjä villieläimiä, aivan elävän
näköisiä, luonnomukaiset maisemat
maalattuina 3anpärillä. Ne oli lasien
takana, kuten näyteikkunoilla . . .
Kyllä se on komea kaupunki valkoisiksi
maalattuine rakennuksineen —
osaksi tiilenväristä. Ei näyttänyt olevan
savuakaan. Mutta kovin on mäkinen.
Sanovatkin sen olevan rakennettu
seitsemälle mäelle. Satama pitäisi olla
entinen tulivuoren kraateri. Ihnanala
silloin keväällä tuntui samanlaiselta
kuin B. C:n rannikolla. Toisinaan tuuli
mereltä kylmästi, toisinaan oli aurinkoista
ja kaunista, joskus sumuakin.
Syyspuolella sanoivat vasta kuumien ilmojen
tulevan, vaikka niinusta nytk'n
toisinaan tuntui kyllin kuumaife
Ajomune kahden mahtavan dlfe
se ja kävimme katsomassakhen^
luja Berkeleyn puolella: Olimme
kerran iltamissakin ja samoin kvi
me kerran Oaklandissa. Lenli^
kävinmie komeassa ja suuressa j
nuksessa ja katselimme kuinka •
koneet nousivat ja laskivat md^
tä mittaa.
San Franciscon ihmisistä asuva
set korkealla, kuten linnut 0 ^
tatoja on korkeiden mäkien pää
rinteiUä; Kadut kiipeävät sinne n
teUen.pikiein tuntui huimaavan
niissä korkeuksissa autolla ajeltiiii
KIITOS
Tahdomme lausua kauniit kiito
sukulaisille, ystäville ja tutta^iii^i
yllättävästä tilaiÄuudestaljdäsa^^
järjestäneet meidän hääpäiväksemi
Kiitos rahalahjasta..kukistärjaii
kullisesta kahvipöydäiistä. . J
Erikoiset kiitokset Anni y
TuomeUe, Betty Köpsalalle's^~i
•ja Väinö AnttUalle ja illan ^ i i i^
Kiitos myös niillekin^ j<Äka:MJtt
osaa, vaan eivät olleet saajmvllla.;
VIENO JA Ai^JE jÖHläD
Azilda ' ^^t{
PARHAINTA ONNEA'JA
HYVÄÄ tERVfiYTTÄ
^ h ä n e n täyttäessä^ 70 vuqUi
j^toivot^avat seuraayaj. ystäyal
Jack Ojanen
Mrs. Aino Liikalft, ja perhe::
Flora ja Matt Savola
Hilja ja Victor Salo
J.W. Nyberg V -
Cecilia ja Edvin iSalo .
Dörthy jä Sam Bebbeck • •
Mr. ja mrs. L. Ploom.
Noreen Owens . ' .
Lydia ja Matti SarVela ja perhe
EUen ja Mauri ^Tuomala
Aili Ivonen
Emil Wilen -
Martha ja Elmer, Salo
Martha ja George Wiren
Ale Ranta
Mrs. Aino Pieti
Helen, Gave, Tommy ja Dana
ONNITTELUMME
Anna ja Herman
Vauhkoselle
(Meadow Portage, Man.)
heidän 50-vuotishääpäivänsä "
-johdosta marraskuun 10 p. 1957
lähettävät
KOSKEN TYTTÄRET
Port Arthur, Ontario
^ KIITOS
Sydämellinen kUtos-teille, ystävjt,
. S)kun tulitte yllättäen kotiini ,vi?ttS-S^
mään hauskan hetken syntymapai-i
iS^väni johdosta. Kiitos hyvästä^-
. Djasta ja kaikesta mitä toitte tim^-
»^sanne. Kiitos myös niille jotka «tti-,
Jtj^vat osaa lahjaan. Erikoiset mtot-
)set teiUe, jotka tämän kaiken :3ar-
Ijestivät. OMita kauneimmat kutoK-,
(seni teille kaikiUe yhteisesti. ' j
^ ANNIKKI ILOMÄKI I
^Port Kells, B. C. Lokak. 18 p. l?57.i
Hyvät ystävät ja toverit! . . . Suuri kiitos teiUe kaikille siitä
tosiyllätyksestä jonka olitte minulle järjestäneet Työn Teftippeliin
lokakuun 27 päivänä, täyttäessäni 80 vuotta.
Olin todella niin yllätetty, että en osaa sita sanoin kuvata- Ottakaa
vastaan sydämelliset kiitokseni kaikki, jotka olitte tehnyt niin
paljon.työtä ja hommannut kaikki valmiiksi, kahvipöydän ruusuineen
ja kynttilöineen. Myös kiitokset kaikille jotka annoitte oh-jehnaa
mainitussa tilaisuudessa.
Kiitos myös lahjoista, jolta sain vastaanottaa. Kiitokset myös
teille jotka otitte osaa, mutta syystä tai toisesta ette voineet olla
läsnä.
Kiitokset sähkösanomista, korteista Ja ruusuista. Joita tiili ulkopaikkakunnilta.
TEITÄ KAIKKIA SYDÄMELOSBSTI KnTTÄEN.
w x . « JOHN AARNIO
319 Bay Street port Arthur, Ontario
SiTU 10 Yjjuantalna. marosknmt d p a l ^ i . 1957
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 9, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-11-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki571109 |
Description
| Title | 1957-11-09-10 |
| OCR text | m en ' SIITÄ on vierinyt jo kaksi ja j3uoli vuotta, kun käväisin Yhdysvalloissa pitkästä aikaa. Olin ollut Vancouverissa vierailulla, ja katsomassa silloin 19-vuo-tiasta ainoata poikaani. Oli tullut jo ikävä häntä, kun oli ollut kohta vuoden pois kotoa, työssä Vancouverissa. Sitten päätin .matkustaa etelään päin, sensijaan, että olisin lähtenyt pohjoiseen, kohti kotia. Halusin nähdä lapsuusai-kaisen tyttöystäväni, joka oli asunut Portlandissa, Ore. koko naimisissa olo-aikansa. iLapsina asuimme samassa hii-likaivoskylässä \Vashingtonin valtiossa. Emme olleet nähneet toisiamme 34 vuo- , teen. y Päätin kuitenkin mennä ensiksi samaa kyytiä San Franciscoon, kun siellä oli sukulaisia, joita en ollut ennen nähnyt. Muutenkin se kaupunki oli aina kiinnostanut minuaj joten mielin käydä siellä. Se oli maaliskuun 24 p. 1955, kello 7 ip., kun Vancouverista lahti bussi viemään minua ynnä muita etelään. Ensimmäinen pysäkki oli Blaine, rajalla. Mitään rajanylitysvaikeuksia ef ollut, joten pian oltiin Bellinghamissa, Wash. Oli kello 9 ip. ja pimeä- Pian jatkettiin matkaa ja oltiin Seattlessa 11.50 ip. Kun lähdimme Seattlesta alkoi sakea lumipyry. Suuria umpinaisia trokeja näkyi usein tulevan vastaan. Ne oli hyvin valaistuja joka puolelta ja lienevät olleet yli maan kulkevia tavaratro-keja. Niitä tuli ja meni koko matkan ajan. Tacomaan saavuimme ennen kahta aamuyöllä sateen jatkuessa. Sivuutta-mamme rautatieasema oli minulle tuttu, sillä olin lapsena jonkrn kerran tullut ja lähtenyt sieltä. Tuttujen kylien läpi mentiin, mutta vain isompien asutusten bussiasemilla pysähdyttiin niuutama-minuutti. Vancouveri'n, Wash. saavuimme 5.45 aamulla. Ylitimme Columbia joen sillan ja olimme Portlandissa kello 6 ap. Täällä olevia tuttaviani päätin tavata vasta palatessani ^an Franciscosta. Eugenessa, Öre. olimme 11 ajoissa aamupäivällä. ^Oli kaunis aurinkoinen päivä ja kaupunki näytti olevan sievä ja tasainen pikkukaupunki, missä puut kasvoivat katujen vierillä. Kolmen ajoissa iltapäivällä olimme Klamath Fallsilla. En muista oliko se ennen vai ^jälkeen, kun tiemme kulki korkeitten havumetsän peittämien vuorten välitse. Sivulla syvässä rotkossa näkyi joki. En voinut nähdä kovinkaan korkealle metsän peittämiä vuorten rinteitä, sillä paksu usva leijaili yläpuolella. Lumiaurat olivat työntäneet korkeat vallit tien molemmin puolin. Siellä vuorten välissä ja metsien keskellä ei lumi sulanut. . . Liekö ollut uutta vai vanhaa lunta, sitä en tullut tietämään. Tällaista piisasi Californian pohjo. - o^aan asti, sitten maisemat ja ilma alkoivat muuttua. Paikoittain oli hyvinkin lämmintä ja kasvullisuus öli auringon polttamaa. Ympäristö nä^^tti kui- CSJ:n MONTREALIN OSASTO' järjestää HAUSKAT 710 FULFORD STREET MONTREALISSA Lauant., maxrask. 16 pnä aIJcaen kello 9 illalla TERVETULOA! valle ja karulle, ei vihreää missään. Lehmiä näkyi kuitenkin laitumella järsimässä kuivaa heinänt3mkää. Monien kylien l^i mentiin yöllä ja päivällä. Jotkut olivat ikävän näköisiä kuivuuden takia. Ajattelin, että mitähän täällä ihmiset tekivät elääkseen. Samoilla alueilla näkyi kuitenkin vihreäpeltoisia farmejakin, jotka vaikuttivat kodikkail- \ta. Metsätöitä täällä ehkä tehtiin, koska paikoittain näkyi komeaa metsää ja tukkitrokeja tuli usein vastaaji kuormitettuna. Puut täytyi korjata pois myös siellä, missä tehtiin uutta tietä ja sellaista näkyi usein. Pahoittelin, kun en yöllä voinut nähdä kaikkia ja kiutenkin katselin ikkunasta koko ajan. Maasto oli enimmäkseen korkeaa. Tie kulki p'enempiä mäkiä, vuoret näkyivät edempää. Suoranaista aavikkoa ei näkynyt missään tällä matkalla- Mäntymetsiä oli paljon. Huomasin metsäpalojen tehneen tuhoisaa jälkeä, mutta nyt ei vielä ollut paloja missään. Komeita olivat tiet ja joskus neljäkin leveää eri tietä oli rinnakkain ja uusia tehtiin. TääItH näkyi etäämpää Californian komea lumivuori Mt. Shasta. Bussin ajuri selosti välillä huomattavampia paikkoja. Kun sivuutettiin iso ihmisten tekemä järvi, tehtx suuren padon rakentamisen vuoksi, mainitsi hän sen tulleen maksamaan useita miljoonia. Sanoi myös, että ge oli suuri määrä rahaa, mutta pantiin se tarpeelliseen. Korean sota kulutti saman määrän viidessä minuutissa. Matkustimme osan matkasta tietä, joka mutkitteli kuin käärme mäkirinteillä, ulkopuolella jyrkkä putous syvyyteen. . Mieluummin katsoin suoraan eteenpiun, bussin kierrellessä vaaraUi-sia mutkia, kuin syyään kuiluun. Siinä kiitäessämme kylien ja aina muuttuvien maisemien läpi, en malttanut nukkua yölläkään, kun Jialusin nähdä kaikki mitä ikkunasta voi nähdä. Mielessäni kulki erilaisia ajatuksia, enimmäkseen lapsistani. Ajattelin kuinka he olisivat riauttneet pikkupoikina, jos olisivat saaneet vanhempineen tehdä tällaisen matkan. Jännityksellä he olisivat katselleet ikkunasta kaikkea mikä kiiti ohitse ja välillä tehneet kysymyksiä. Mielessäni näin heidän innostuneet punaposkiset kasvonsa ja kirkkaat silmänsä ihriostusta täynnä. Kuvittelin heidän olevan vierelläni. Sellaisesta matkasta oli$i imauttinut monin kerroin enemmän, kuin näin yksin matkustamisesta, jolloin sain vain muistella menneitä kaipauksella ja — miten paljon olin menettänyt . . . Niin, täytyi paukuttaa ajatu^et jälleen todellisuuteen, tietäen että menneisyys on mennyttä, eikä mitkään toivomukset ja kaipaukset voi palauttaa kalleimpiani, vaan olen ikuisesti heidät kadottanut, Biissi kuti komei_den viinirypäle viljelysten ohitse, mutta kasvit olivat vielä talviasussaan, matalia runkoja. Näkyi myöskm iso rakennus, jossa oli ilmoitus, missä kehoitettiin vieraita tulemaan maistamaan viiniä, jota siellä valmistettiin. Muistaakseni se oli kuuluisaa *Tetre"-viiniä, jota radiossakin usem ilmoitetaan. Näillä seuduilla ^maasto oli tasaista, vain matalia, loivia mäkiä, ibnan kasvullisuutta. Oli ominaista Californiassa, että etelämmässä kaukaiset vuoret ja mäet saivat purppuran ja kuparin hohteen. Ne näyttivät olevan ilman kasvullisuutta, vaikka ne läheltä katsoen olivat vihreitä jos- •Kaan ei isoa metsää. Kauniita nekm olivat omalla tavallaan, kuten luonto aina. Tulin t*etämään, että kaikki nämä nyt vihreät alueet olivat syyskesällä auringon ruskeiksi polttamia. Tähän aikaan vuodesta luonto oli siellä kauneimmillaan. Saapui yö ja jännityksellä odotin koska se suuri kaupunki alkaa häämöttämään. Vihdoin kello 2 ap. oltiin San Franciscossa bussiasemalla. Torkuin siellä kunnes tuli päivä ja sitten otin taxin viemään minut serkkuni saunaliik-keen luo. Se oli iso kaksikerroksinen tulirakennus. Huomasin ovissa olevista ilmoituksista, että muutkin hikkeet vuokrasivat siitä huoneita. Serkkuni omisti talon ja saunaliikkeen, sekä a-lansa siviili-insinöörin konttorihuoneet. Oli ihana aurinkoinen päivä, linnut lauloivat ihanasti siinä odotellessani kunnes alkaisi fiäkyä Kikettä rakennukses-. sa. Ihmettelin korkeaa punertavaa mäkeä, joka näkyi edempää rakennusten takaa Siellä ylhaälläkin oli taloja. Näytti niin kummalliselta, kun keskellä kaupunkia nousee rakennusten seasta sellainen huippu. - , Vihdoin saunaliikkeen ovi avautui. Menin hoitajan pulteille ja kävin kylvyssä, joka virkisti minua kovasti. Kun serkkuni saapui, esitin Itseni, sillä olimme vento vieraat toisillemme. Niin sitä tutustuttiin. Puhelimella pääsin äitini serkun puheisiin. Pian hän: tuli minua Säkemaan — olinkin kirjoittanut hänelle tulevani. Hänen sisarensa Vancouverissa kehoittivatkin käymään häntä katsomassa, eikä jäädä Portlandiin. Päästyäni hänen kotiinsa menin heti nukkumaan. Viihdyin sitten oikein hy-yin heidän luonaan pari viikkoa. Hän on asunut San Franciscossa yli 30 vuotta mjehensä ja tyttärensä kanssa. Nyt heillä on vävy ja pieni tyttären tytär. Vaikka oltiin liikkeessä joka päivä, niin emme ehtineet käymään joka puolella tätä suurta kaupimkia. Kävimme kaupoissa, puistoissa, meren rannalla y.m. Eläintarhat olivat hyvin mielenkiintoisia monine eläimineeuj joilla oli paljon tilavammat paikat kuin Vancouverin eläintarhassa. Eräässä rakennuksessa oli täytettyjä villieläimiä, aivan elävän näköisiä, luonnomukaiset maisemat maalattuina 3anpärillä. Ne oli lasien takana, kuten näyteikkunoilla . . . Kyllä se on komea kaupunki valkoisiksi maalattuine rakennuksineen — osaksi tiilenväristä. Ei näyttänyt olevan savuakaan. Mutta kovin on mäkinen. Sanovatkin sen olevan rakennettu seitsemälle mäelle. Satama pitäisi olla entinen tulivuoren kraateri. Ihnanala silloin keväällä tuntui samanlaiselta kuin B. C:n rannikolla. Toisinaan tuuli mereltä kylmästi, toisinaan oli aurinkoista ja kaunista, joskus sumuakin. Syyspuolella sanoivat vasta kuumien ilmojen tulevan, vaikka niinusta nytk'n toisinaan tuntui kyllin kuumaife Ajomune kahden mahtavan dlfe se ja kävimme katsomassakhen^ luja Berkeleyn puolella: Olimme kerran iltamissakin ja samoin kvi me kerran Oaklandissa. Lenli^ kävinmie komeassa ja suuressa j nuksessa ja katselimme kuinka • koneet nousivat ja laskivat md^ tä mittaa. San Franciscon ihmisistä asuva set korkealla, kuten linnut 0 ^ tatoja on korkeiden mäkien pää rinteiUä; Kadut kiipeävät sinne n teUen.pikiein tuntui huimaavan niissä korkeuksissa autolla ajeltiiii KIITOS Tahdomme lausua kauniit kiito sukulaisille, ystäville ja tutta^iii^i yllättävästä tilaiÄuudestaljdäsa^^ järjestäneet meidän hääpäiväksemi Kiitos rahalahjasta..kukistärjaii kullisesta kahvipöydäiistä. . J Erikoiset kiitokset Anni y TuomeUe, Betty Köpsalalle's^~i •ja Väinö AnttUalle ja illan ^ i i i^ Kiitos myös niillekin^ j<Äka:MJtt osaa, vaan eivät olleet saajmvllla.; VIENO JA Ai^JE jÖHläD Azilda ' ^^t{ PARHAINTA ONNEA'JA HYVÄÄ tERVfiYTTÄ ^ h ä n e n täyttäessä^ 70 vuqUi j^toivot^avat seuraayaj. ystäyal Jack Ojanen Mrs. Aino Liikalft, ja perhe:: Flora ja Matt Savola Hilja ja Victor Salo J.W. Nyberg V - Cecilia ja Edvin iSalo . Dörthy jä Sam Bebbeck • • Mr. ja mrs. L. Ploom. Noreen Owens . ' . Lydia ja Matti SarVela ja perhe EUen ja Mauri ^Tuomala Aili Ivonen Emil Wilen - Martha ja Elmer, Salo Martha ja George Wiren Ale Ranta Mrs. Aino Pieti Helen, Gave, Tommy ja Dana ONNITTELUMME Anna ja Herman Vauhkoselle (Meadow Portage, Man.) heidän 50-vuotishääpäivänsä " -johdosta marraskuun 10 p. 1957 lähettävät KOSKEN TYTTÄRET Port Arthur, Ontario ^ KIITOS Sydämellinen kUtos-teille, ystävjt, . S)kun tulitte yllättäen kotiini ,vi?ttS-S^ mään hauskan hetken syntymapai-i iS^väni johdosta. Kiitos hyvästä^- . Djasta ja kaikesta mitä toitte tim^- »^sanne. Kiitos myös niille jotka «tti-, Jtj^vat osaa lahjaan. Erikoiset mtot- )set teiUe, jotka tämän kaiken :3ar- Ijestivät. OMita kauneimmat kutoK-, (seni teille kaikiUe yhteisesti. ' j ^ ANNIKKI ILOMÄKI I ^Port Kells, B. C. Lokak. 18 p. l?57.i Hyvät ystävät ja toverit! . . . Suuri kiitos teiUe kaikille siitä tosiyllätyksestä jonka olitte minulle järjestäneet Työn Teftippeliin lokakuun 27 päivänä, täyttäessäni 80 vuotta. Olin todella niin yllätetty, että en osaa sita sanoin kuvata- Ottakaa vastaan sydämelliset kiitokseni kaikki, jotka olitte tehnyt niin paljon.työtä ja hommannut kaikki valmiiksi, kahvipöydän ruusuineen ja kynttilöineen. Myös kiitokset kaikille jotka annoitte oh-jehnaa mainitussa tilaisuudessa. Kiitos myös lahjoista, jolta sain vastaanottaa. Kiitokset myös teille jotka otitte osaa, mutta syystä tai toisesta ette voineet olla läsnä. Kiitokset sähkösanomista, korteista Ja ruusuista. Joita tiili ulkopaikkakunnilta. TEITÄ KAIKKIA SYDÄMELOSBSTI KnTTÄEN. w x . « JOHN AARNIO 319 Bay Street port Arthur, Ontario SiTU 10 Yjjuantalna. marosknmt d p a l ^ i . 1957 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-11-09-10
