Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 16, 1957

              ätnamotnen
iKllpaktrjoHus Xo. MJ ^ sota ja meteli, jy^veriset vaatteet, siksi
sen välttämisekli tässä julistan että
Ä I N A M Ö I X E X ja Paul Bunyanko Paul Bunyan oU yhtä hyvä suomalai-veliekMä?
Jesseri ja oikein isoilla nen kuin konsanaan Väinämöinen, sil^
'jaimilla l^irjoitettuna. Olen tiennyt lä hän oli Väinänföisen veli. Bunyan ei
iin jo pitemmän ajan, mutta kohteli- ollut alkuperältään enempää canadalai-udesta
ia lojaalisuudesta tätä uutta "en kuin amerkkalainenkaan,vaan ta-maatani
kohtaan en ole «nnemmin vallinen,— pareimninkin epätavallinen
-,i5sut tutkimuksieni tuloksia. Tjoi- siirtolainen. Täibä nyt toivottavasti lo-cj
meillä on entisessä kotimaassam- pettaa kaikenlaisen kiistan amerikka-enemmän
kuin tarpeeksi kaikenlaisia laisten ja tahadalaisten väliltä Bnnyä-areita.
\ äinämöisestä * ikeittiöneu- nin suhteen,
ciin saakka/joien ajattelin, että an- Jaa, eitä oliko Väinämöisellä velxiä?.
kn Canadan pitää edes Paul Bunya- ^ Olipa tietenkin. Vaikka Kalevalassa ei;
omanaan. , sanotakaan kiiinka monta, iiiai jsaiio-n
olisi näitä tutkimuksiani vielä- taan sima .kuitenkin: Virkkoi'v*änha
•julkaissut ellen olisi lehdistä näh- Väinämömen,^^ nuoremmalle veljellensä
USA:n vaativan Bunyania oraakr Siinä siis-viitataan aivan sdivasti,
sen puoleen, kyllä niitä on tullut tänne
paljon-huonompaa härkiä'* useasta aa*
telissuvusta. Jos nyt yleensä härkää
voidaan sanoa "aaleliseksi, niin 'Blue
Babe" sitä kylh oli, sillä niin i)iahta\'aa
härkää ei ole ollut ennen eil^ tule ole­maankaan.
.\inoastaan Väinämöisellä
itsellään oli sellainen härkä, ainakin
kokonsa puolesta, sillä: "pää Kehussa,
kfiikkuin^.häntä-^ heilui Hämehessä. ker-taBalsm
sia$iu«jx o1|i paitcoiltm m
kävi, citei nidlla nyt dc $9il«p^» ''Foh-jan
akka harvahanumas'' |»sti sen
ioon ja siitä .«yntyi sitten SQ|a ja meteli.
Sampoa sitten retuntetttin ed^takaisin,
niin että se viimein hajosi liitoksistaan
ja meni lopuksi pieniksi pirstaleiksi»
Pirstaiteet painuivat merenpohjaan ja
ovat sfellä vielä tänäkin päiyan^. Siina
onkin yksi parhaimpia esimerldcejä sii-
.tä; mitä sota ja meteli saavat aikaan.
Ellei Pohjan Bkka olbi aloittanut f uo^.'
ta sotaa, vaan neuvotellut Väihäntöiseii
0\'atpa he jo pystyttäneet.patsai- että \iäjB oU useampiakin, jä — yksi
hänelle ja väittävät häntä yhdys- niistä oli Bunyan: Siihen^ aikaan, hän
talaiseksi. Canadalaiset taas kiven- vielä öjii kotonaan Väinolässä Ja nimen-n
väittävät hänen, olevan Canada-^ sä'oli"^jas:Eaa\ho. Tällä mäntereelH
n, ovatpa jotkut olleet löytävinään' häntä ^lettiin^ kutsua-^Kaavaliksi ja sit­ten
Pauliko. Sit£en joku keksi vielä su-kunirnenkiri:
Kaikkihan;
en synt> mäpajkkansakin jostakin
ebecin maakunnasta.
oska pelkään, että asia voisi ar^ toiskiehsinä dn hyvä,'halu^kntaä-omat
jisaada Canadan ja L'SA:n välille nimensä Siirtolaisille. : Minäkään,^en
an sodan, ainakin sanasodan, jb- muista, efttä kukäan> kielisistä olisi mi-voisi
arheutlaa vähintään uudet vaa- nutkutsunbt oikealla nimelläni. Taval­ta!
hallituksen vaihdoksen,'joista ei lisesti sanovat -i^in Janiksi tai Joeksi,
harvemmin; Baliksi eU Biliksi, kuten me
sen sanojTmne. .
Tuossa nimittämisessä: on se hyvä
puoli, fittä siitä; iaä^tarkasti selville mi^^
* tätä tutkimustani sillä soisin Cana-, kalaisella tuulella he .milloinkin ovat.
dn olevan ainakin yhden Väinä- Ainakin^minä olen huomannut^ että kun
een verrattavan sankarin. Pelkään he kutsuvat minua Janiksi, ovat he
tenkin naapurin väkevämmän oikeu- melko huoinolla^ tuulella. Mutta Jos he
vievän Bunyanin itselleen, sillä huutelevat j-fealoo' Bill*V,tai '*hei Biil*',,
heillä ammattimiehiä; Jotka voi- ovat.he hyvällä päällä. ,Mi
t todistaa olleensa Paalin ristiäisissä, suvat joeksi, ovat suhteet rlilionone-
"iitä, kuten jo sanoin; voisi nousta maan päin Ja silioin on paras ryhtyä nii^
tä Justeeraamaan^ jotta vmcnisivät taas
rotaan myoskm, ,että pääsl^^sen piti., kanssa, niin olen varma että Sampo qli-hmlat
» vahUäT kun lensi sarven noVsta sj jauhanut hancnkiir hampaankolonsa
toisen saryen nokkaan. . , tv^yieen, vaikka hampaat olisi oll^t vle-
TfniaHrkäjuttu juuri kumca^^^ minhävvemttiat. 4os:Samp^oUsi jaa- ,
masti t^distaakm sen,^tt* Vmnarii^iieo,; „yt ehjäksi, ei^meidiiAkääil olifei- tarvin* -
ja Paul Bjipyan olivat N-eljekset, m «ut tolia tähän mailian^tä "finlisk^aV
seUaism häkkiä ei ole mUloink^n ^oUut opettelemaan, vaan olisimme vieläkin
muualla kuin \^in61ässä, V ä h Ä l s c n siellä suloisessa Suomessamme. Löikoi^
ja Paavon kotona. Väinämöisen härkä,, Lsimme seläUämme ja '^Jjeskelishnme
vmkU olikin "Blue.Bab^n",Veroinen, aattoon ^ vaikka--se taitoisikin olla
oh mm härkäpäinen, ettei .ryh^^yfpus. epäsiistiä nykyisten standarttieii mu-kemaan
sellaisia töitä kuin Paavonlmr-, , .
kä. Se. vahyis^ sfen aikaisen.saiianr.
parren: '^Millainen isäntä, seli^ineiiHr-.
kä."
Kuten i^tänsäkin, oliVäinämbise^
"härkä taipuvainen mietiskelj^h.'Kului
joskus kuukausia, etteise ka:i^n^ lii-i
muuta kuin turhia menoja, jä hat­utta
iiaapuiustcn välille^ niin^olenr
tunut asiaan. Jos tietäisin Cana-voittavan
tnssä pujakassa en julkai-;
saapuukin juuri Kerttu ja Aima. ^Billiin päin.
Miksi Bunyanistä ei mainita mitään
Kalevalassa Johtuu siitä, että hän työs­kenteli
kokonaan toisella mantereella
j^uin Väinämöinen. . Ja kun ottaa huo­mioon
sen aikuiseni retuperällä r olleen
postinkulun, niin ei ole ollenkaan ih­me,
ettej^ hänestä mitään tietoja tullut
"muulle Kalevalan kansalle. Vielähän
täällä nykyäänkin on tusinoittain Kale­vankansan
jäseniä, ovat olleet^ täällä -
kymmeniä vuosia, eikä heistä mitään
tiedetä kotimaassa. Paul dli yksi tuol­lainen,
joka ei erikoisemmin halunnut
huudella missä nuilloinkin oleskeli.-
pyvähsä yön morsiamensa luonäi
Sisäne tultuaan hän heti esittääkin
a^-iisalle nukkumaan menoa. Ker-tolevasi
väsynyt ja nyt menemmekin
ti Dukkiunaan, hän selittää.Maria
tldsen kuluttua tulevat AnttT ja To-
Topin on Antti vartavasten käy-noutamassa,
näyttääkseen hänelle
'tonriemuisena onneaan. Vielä saa-u
pari poikaa-ja tytt^, sitte^:Maria:
ttaa kah\'ia. Isä&inW tulee hetkeksi
rten joukkoon. Antti on tuonut
väkevämpääkin mukanaan^ja yli-
" he ottavat oimittelpmaljat. Anna-ja
Kaarelan Anna ^ eivät- maisia
ta, kohpttayat vain lasinsa*
tuvassa ei kauan viivytäy:
pptetä^n lähteä jonnekin ilonpi-rjatkamaan.
^Anna-Liisa, ei kuiten^
suostu l^hteniään ja. niin jää-Anf^ Se.- taas, ettei hän. lähtenyt muun Ka-
'"xR9is. joukosta. Vläärapulla hän levan^kansan^ m kun se lähti jos-ilitttap
kättään poistuville, kerskuen tain Afein-vuorilta Suomea kohti, Joh-mmöA.:,
• ' " tui siitä^ että hän oli paljon nuorempi
Vährainölstä^ VäiiiämöiiÄ^
aikaan partasuu uros ja Pauli'vasta
pojanidöppi. Kaikki Vhinäraöiseh ka­verit,
Itorisesta Joukahaiseen saakka, .
telikin käskee hänet ulos, sillä,lian ei f olivat parrakkaita.uroita, vaikka kaikil-
\ sellaisea tulla kysymykseenkään. la~ei ollut yhla komeata partaa kilin
en siskonsa tytön kunniaa pitää *ol- Väinämöisellä. Siksi ei Paavo halunnut
^ton ain^ vihkipalhlle asti,'sa- lahteä-heidän mukaansa.' Paavo tiesi jo
^ ylpeästi. RapulljgL. .sanookin silloin, että pojan jolppi, sellaisten uroi-rlusa
lavastit sulhaselleen. Jää- den joukossa joutuu kaikkien kaskettä-n
siihen het,kiseksi katselemaan.pois- ... vaksi. Sellainen ei sopinut Paavon pii-
^ jälkeen . . . Hetkisen hän vahi rustuksiin, sillä vaikka hän olikin vasta
<^yiipyä, mutta naapurin rapuille il- poikanen, tiesi hän pärjäävänsä yksm- ^
>V punakiharainen poika, joka kin";
fyaän Anna^Liisan loikkaa aidan yH- Siitä syystä hän .ottikin ninukköliär-hetkisessä
tytön vierellä. känsä, jota hän yksinkertaisesti nimitti
^ niiji tyttö, hän sanoo, ottaen, vain mulliksi, kun hähellär ci ollut tai-
-Liisaa vyötäisiltä. — Tulin uu- pumuksia minkäänlaispen sievislelyyn,
toivottamaan sinulle onnea, oli vain hyvin rahvaanomainen. Joku
. M parhainta elämässä! Ettyttö; voisi sitä nimittää vaikka jätkämäisyj-
»jaksanut odottaa miniia, et jaksä^ deksi, thuVa sellainen • hän kuitenkin
'«ottaa sanoihini. . . Kuitenkin toi- oli. . - •
J^hamta sinulle, ja hänelle. • Ja Niuihän lähtikin mullinsa kanssa sa-e,
Aniia-Liisa: Jos joskus tarvitset moilemaan aivan toiseen suuntaan kuin
niin kutsun saatuani,olen Äeti Väinämöinen. Hän saapui Beringin sal-
, }. ^ huoletta. kertoa huolesi melle ja tuli sen yli aivan kuivin jaloin,
j^j^.^ P:^^tukaUesi, naapurin, Jopil- Istui vain mullin sarvien välissä ja hioi
" ajna ollut sinun nöyrin pai- kaksiteräistä,kirvestään. Vasta tällä
, manterielia hämn 'haralleen annettiin
(Jatkuu) " ^ . oikein aatehnen nimi "Blue Babe'V Ei
- Paul,,Bun>^n oli monessa suhleessa ,
toisenlainen lupnteeltaan kitin-Väinä- •
moinen ja se selittääkin miksi hän lähti
eq S[uunnaJle.. Hän ei, erakoidu har« .
rastanut laulua dkä, soittoa, tuskin osa^,
- . si tanssiakaan. Mutta kun tuli ky^*
kauttanut, tuijotti Vati^ yhteeh ^ päik^: mykseen kova työ, niin ^ hän voitti,,
kaan j a— mietiskeli. Syynä oU ipyös / veljensä. Hän ei tutkistellut'^syntyjä ^
se, ettei häntä pystynyt rbiiut ajamaaii \ syviä», eikä ollut poppamies., mn pus-, .
kuin Väinämöinen ja Väinäniömen taas kiv^intyöU. Vain siinä«Än oli veljeivt.-
Itsekin vaipm usein Syviin mTetiskelyi- §ä fearissa omanlainen, ettr katsoi l^K ,
hin,. tutkimaan «syntyjä syvia >. Niin • feessa. kansansa paiasta. Tässä pari,,,
jai. haralle paljon aikaa toHottaniiseen. esimerkkiä, mitä i än teki Canadan^kan-, .
Muiden suurien ^jatt%lijoiden tapaan san hyväksi: > v
ei ^Väinämöisellä^cään ollut nnhkäahia^^ Ensimmäinen hänen suurtyönsä tul*
ta halua ruumiillisen ^ön tekoori. - Hän tuaan muutamia satoja maileja Alaskas-: .
harrasteli henkistä työtä^ irunoilemista, ta eteläänpäin, oli se, että hän "piittä-laulamista
jne: lisäksi öli^ hän^ paras' si" mahtavan bulldö^riri ja ryhtyi rai- .
poppamies nätä;-Suomessa on milloin^ vaamaan ''Bltie • Babelle'' syöttömaata. '
kaan ollut. = Hän oli myös keksijä; Suu-: Hän tpki sitä samaUa niin paljon, että-rin
keksintö, jossahän oli osallisena II- r öirtäsai.talviheinätkin. Kunhan p^i
marisen kanssa, oli Sampo. Se öljrvä- h^ään alkuun,iinin tuiunasi, että jaii.i,
hän sen sorttinen mylly kuin meillä ny- ' vaampa .4uossa kasvitarhaa koko Cana!*!
kyään on melkemi jokapaikassa, mutta daa varten. Niinpä hän pusketli bull-.
paljon parempi. Se olikäikrstarriioistä' dozeijllaan kivet ja vuoret länteen ja'
automaateista yliveto siinä suhteessa, itään, T Siitä .muodostuivat sitten ne ki-.
ettei siihen tarvinnut pistää nikkeiiä,ei- vikasat,, joita nyt nimitetään Kallib-.
kä jälestäpäinkään lähetetty minkään- vuoriksi ja siitä raivatusta idueesta tirfi
laista kuukausilaskua. Se vain jau- nykyinen prairie. Se ei olekaan mikään,
hoi: «Yhden syötäviä, toisen myötäviä, homestpad 'iiirinki'*, siBä junallakini
kolmauien kotipitoja.»" "Ei tarvinnut saa ajaa päiyäkaudet ennenkuin pää-; '
kuin ärjäistä 'ordessi* jä-sieltä tuli mi- • see toisesta laidasta toiseen,
tä ihminen yleensä, tarvitsi, paitsi ei Se oli Paul Bunyamn Sampo-suunni^> ..
morsiamia ja sulhasia, sillä ne tuotettiin , tehna ja kyllä se Sampo onkin jauhanut: >.
vanhalla menetelmällä. yhden syötäviä, toisen n^ötäviä jk -
Väinämöinen oli suurr-idealisti ja us- kolmannen kotipitoja, vieläpä Vieraille*
koi liiaksi naapurin hyväntahtoisuuteen ' kin vietäväksi. Hän teki sen kokohan-ja
juuri siitä syystä han teki'virheen, salle^. eikä. halunnut siitä periä edes.^^-
suunnitellessaah sen paikasta loiseen minkäänlaista ^^räettyä^''. Se ei pllut. ^
siirrettäväksi. - Hänen olisi pitänyt tie- suinl^an Bunyanin syy, että Jokin mf.'
tää,' etteivät kateelliset -ihmiset anna Private.Enterprise tuli ja kun ei voinut> ^
te on MaUofarfhariet» lakko I^em' Jerseyssä on inuodpsiumä tr^ihättöi' ' f
' semmaksi kuin mikmi toineniakk^lJBAissamomin vthte-hisä- '
sien aikana, YUä nähdään farl»kriidkisolaiset' ynttämassa^vtdkm • ^ ;'''->