Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 16, 1957

              KODISTA JA KUKISTA
(Kilpakiijoitm So. 15.J
KOTI €i näytä kodikkaaUe ilman
kukkia sen ynjpäriJlä- Jos ei kotia
kaunista kukat sen ympäirllä on se var­ma
merkki siitä, että talossa asuu riitai­nen
perhe, jonka henkinen elämä o«i
<Ieukoija) Blöod red ja White on par­haat
Ten weeks'* lajista. Toiset lajit
liian myöhäisiä. Xe on kylvettävä heti
himen lähdettyä. -Godetia'' on hyvä
ryhmäkukka. ^Clargiia" (immen kuk-täynnä
vihaa ja katkeruutta, vailla rak- ka) yksi kauneimpia. -Gosmos", kaik-kautta
ja muitakin ihmiselämään liitly- ki laj.t hyviä. -Poppy'-loistavia laji-viä
ihanteita. Kellä on yrityshenkeä ja. '•Zinnea"-lajit on kylvettävä vasta
ja keuneusaistia — sitähän onkin suu- sitten, kun maa on tarpeeksi lämmin-rimmalla
osalla naisista — hänelle kau- jiyt (perunan istutusaikana). Köynnös-neusjä
kukat ovatkin usein kaikki käi- täviä yhden kesän kukkia ovat haju-kessäjä
niitä onkin ikkunat 3^ ikkunan herne-laadut, köynnöskrassit ja koriste-pielet
täypöään. Entä sitten pihamaat papu. "Morning glody"-lajit on kyl-ja
nCiröiikot? Ne osaakin vain nainen vettävä myös lämpöiseen maahan.'
tarpeelöi hyvin somistaa kukilla. Naisil- 'Sitten on monivuotisia kukkalajia, '
la riittää Sitä äidillistä rakkautta kuk- jotka kukkivat ensi kesänäkin syyspuo-kien
hoitoonkin. Luonnan kauneus jella, säilyvät yli talven hyvin ja kuk-esiintyykin
juuri kukissa kaikkein ih- kivat monina kesinä. Näistä on huo-meellisempänä.
Taiteilijat ovat yrit- tnattavimmat ja parhaiten pohjoisissa
täneet siveltimellään ikuistaa kukkain ilmanaloissa menelötyvät seuraavat la-loistoa,
mutta luonnon loistoon verrat- jit.- "Russellinlubiini", kaikki värit,
tuna ovat yritykset jääneet kovin hä- "Pacific giant telphinumm"-Iajit, "Pan-märiksi.
Henkilön joka osaa antaa^ar- sy", "Hollihock", kaikki, lajit. Edellä-voa
luonn9n ja kukkien kauneudelle, sa- mainitut pn kaikki kylvettävä hyvin ai-notaan
olevan- suurisieluisen ihmisen,
omaavan korkean henkisen tason ja
puhtaat elämänihanteet. "
Sivuutamme tällä kertaa huonekuk-kien
viljelyn, tarkastelemme vain ulko-kukkaija
viljelyä, sekä parhaita lajia^
jotka .menestyvät suoraan ~ avomaalle
kylvettyinäkin. Paljon kukkia ostetaan
valmiina taimina, jotka on kasvatettu
kasvihuoneissa, mutta nämä ovat melko
kalliita vähätuloisille.» Löytj^ suuri va-jkoima
kukkalaatuja, jotka on yhtä
auniita ja menestjrvät suoraan avo­maalle
kylvettyinä. Näiden siemenet­kin
ovat halpoja, joten jokainen voi nii­tä
sa^da. Kylyettäissä on otettava huo-
_ miooi^/että ei peitetä liian syvälje, noin
Viisi kertaa siemenen paksuus on taval-linenjmäärä.
^ ^
Seuraavassa esitetään yhden kesän
kukkivat parhaimmat lajit, jotka me-riestj^
ät (hyvin suoraan siemenistä
maalle kylvettyinä. Matala reunakuk-ka
eli "-\lysum"-lajit' siniset ja valkoi­set.
"Portulaca'Majit sensation ja glo- , , . . .
ria ovat suosituimmat. «Marygolteis- N P ^ ' ^ ^ " vumeiseen asti. Gladiolalajeja
ta-Oli parhain aikainen matala-'Spry», '^^^^ tuhansia, samoin myöskin
toiset lajit ovat liian myöhäisiä,, "Stock"
Tämä IS vuoden ikämen"Spike"'m
on melkein kuuro ja sokea, yriui haukkumalla pelastaa r- 2 -.^
. omistajansa r tulen ^käsisiä. Sejt onnistui herättää: jalon-^- ^
isäntä John Peets, mutta mrs. Peers jäf hähenypiiölisohs^""^''^
ponnisteluista huolimatta tulen saaliiksi. T-UUpalo sykyt'-^^^]-"^
alakerrassa ja pariskunta nukkui toisessa'kerroksessa, ^'^bhC
HENRY A R F F ^ N l N ^ M U l S T O t L fe
KELLO on 15 minuuttia yli kuudän niin joutuisastlrse kasvaa, etteiiJ
aamulla. Ift'ni Bumabyn yleisen sai- taja pysy mukanäy kun Jo vainis kidta.
raalah kolmannen kerroksen käytävä- pallo. kiikkuu;^taivaaUa.
hallin päätyssä ison ikkunan luona. i Ihmeellinen on ^.auringon^" jvoin
kaisin heti lumen lähdettyä, itävät hi- Odottelen tässä mielipaikassani aurm- Vaikka mielialani-on'alhaa^fe3^
taasti, tarvitsevat tasaisen kosteuden ja
ovat" pakkasen kestäviä.
Kukkien taimien- kasvatus asuinhuo­neissa
on hyvin suuritöistä ja hyvin
harvoin onnistuu. Epäonnistumisen
gonnousua. Aamu herätyksen jälkeen,, aurinko sieluri-siiveHa-kuivaa:%^
monasti jo ennen kuutta, kun olen kas- j^t, lähettää lohdulliset ajatvikset^^
voni pessyt, olen rientänyt läune kat- »sure .poismenoa ja; menneitä!JiJnJ*
selemaan auringonnousua ja kaupungin niitrildisia JieC^iä, - joita. ol6t?.fidKft
heräämistä päivän kiireisiin . . . Kaikki 'seurassa, viettäiiyt. .Heikldlol.'j^jiofe?
mahdollisuus on sitä suurempi mitä ai- sairaat nukkuvat, on niin hiljaista, kuin nen,.iaina lempeä jä ystäväläieffiiXj
kaisemmin talvella sitä yritetään. A- yöllä. Kun kuumeet on mitattu, nuk- saanut tuntea ^Heidin,melkeiii^
suinhuone ilma on liian kuiva ja huo- kuvat sairaat uudelleen kooten voimia kymmentä-iHiottir,..ole kiitoBin^
neet valottomat tauniviljelyyn. Mutta tervehtymisiä varten. Hoitajat istuv^it rr»äHfria3yasta, juiika'«e qnsinu^^^
myöhään alettuna, huhtikuun alkupuo- ja supattelevat omassa osastossaan.' vän muodbssaSantanut -nT 1: "^^1
lella, lasien alla (taimilavat) ulkona,^ Saap olla yksin, ajatukset aihoinä seu^ " Auringonnousun mania-'ojirj^
menestymismahdollisuudet ovat hyvät.
Sellaiset kuin petyynien, tomaattien tai­met
saa menestymään hyvinkin, v
Sipulikukista on huqinionarvoisin
Gladiolus (miekkalilja). Kukkapen-keissä
se ei ole tykätty sen liian lyhyt-ralaisinani.
Tykkään suuresti
aamuhetkistä.
Aamut ovat ihania r i ^ ^
vielä kaiken yllä. N.äen vuorien ^piir­teet.
Kalliovuoret ympäröivät > meitä
kuin kaupungin muuri. .Nuo. ikuiset
aikaisen kukkimisen takia, mutta leik- * vartijamme, jotka, elävät miljoonia yuo-,
kokukkana se on entiten käytetty ja eh- sia» näyttävät^ niin .järkähtämättömiltä
dotomästi parhain kaikista kukkalajeis- ja rauhallisilta^ niinkuin, ei mikään elär
ta. Kun vettä muutaa useiiij se kestiä
leikattuna pari viikkoakin kukkamalja­kossa,
ja kukat aukeavat .yksi toisensa
värien paljous on suuri. Ainpastaan ai­kaisemmat
lajit kerkiäyät kukkasöi, ly-massa
voisi koskaan muuttua. Eikä-hän
vuorteriliohdalta mikään paljon
muutukaan.. Muuttuvia olemme ihmis­lapset,
jotka elämme hetken?ja seural-^
vana hetken^ olemm^jo poissa.
Tässä ikkunasta näen suuren osan
Burnabayta. Näen entiset kotipaikat.
pieniä pihiä. ' Yfeijniista O^MM
ni ilmalaiva. :<Saiäkohäm^'^
aikana:^ lähtenet 'maikaayatf^^l^l^
nousun ai^na.rT^Qonelan^^aurii^
kesäisille kentilleV ^Esi-isäeatlie^:!
sivatmuinqiiv venheellä l^o]g?t|fifti^|
maa jokea pitkin. Kaikki oli mustaaj
surullista sen aikeen ^ansjafljip
tä . . . Me^mmeuskohaudajnÄi^
elämään emmekä uud6lleeflfii|^g|p
sefen, mutta sijlikin miehli^i}^
kauniin kuvan kesäisestä
levosta maallisen - taistelun
Matka fcultapilvietf päällä • ayii^w^^
kaessa valaista maailmaa! -
; ,. . . , _ M . . . . 1 i ^ ^. Auringonvalo vaalenee ja ,f henee
kun ^nkeusvuoteni olivat vasta alku- - hytkesäisissä seuduissa, eikä. niissä ole paikat joita rakastan. Näen kaksi pms- pHvetkin vaalenevat. J k n a l ^i
puolella.
Pyysin vartijaa tuomaan kylmää vet-paljon
sellaisia lajia, jotka omaavat t^a, toinen on suoraan edessä, toinen si-kaikki
hyvät ominaisuudet. Luettelen
tässä; kaifckeii^ parhsta^t tuntemani lajit:
pitäen silmiäni auki. Ensjn
toista ja sitten toista silmää. ^
En lensin huomannut lAitään muuta
miiutostalcuin sen, että kirvely lakkasi;
Näkö:pysyi hämäränä. Jatkoin kuiten­kin
tubtä hautomista joka päivä ja jon-^
ktn ajan kuluttua aloin huomata näkö­ni
parantuvan. Olen nyt ollut vapaa­na
jb usetfa vuosia,"mutta yhä jatkan
tuota hoitomenetelmää.
Npin SO vvatiasiiten luin ylläkerro­tun.
Olen kokeillut sitä ja luotan sii­lien.
Ajattelin; että liekin muurahaisten
jojossa saattaisi olla joku keinutuoli-vanhus,
jonka näkö alkaa hämärtyä ja
että hän voisi kokeilla tätä keinoa.
' Olen sitä mieltä, että\esi on jossain
määrin lääkettä. Kerran oli jalkani' oi-
'kard3?';,, tummappunau^en -">Iansoer'Y
kirkkaan punainen *t^oseGharm'\ Äl^
kää tilatko ;|^p^kaan. sekoitettuja Jajia,
niissä aina saatte enemmän osan arvo­tonta.
Älkää, myöskään ostako muita lys näkyy selvänä, vaikka alempana öh
kuin, ensimmäisen numeron sipuleita,
ne ainoastaan kukkivat täysin suuria
kukkia ja aikaisin. /
. . GladiQia kukan syntyyn; liittyy s<>'
raava taru: "Joskus muinoin kasyoi
pienenee ja häipy^p^
. he • bvatulähten^|;j::i^
auringon loisto fä taivaan,sMyffl^^^
kai tuoliakin ilinälÄ^
lähteä määrä hetkellä, «tid;kMfea||
c^^matkalainen
; rakkaftaiisai^-ijötk^:<^^
TMääo; on lauantai
na ystävät tuovat Heikin tuonne ^^^^
^ • toon nukkumaan;... •
Luhta, l u&
Eilen illalla ji^itsc^ kahiksa|
. Iillä satoi lumen, kun oUrVierail\i|
on sinertävää, tummempaa vuorten hui- sairaalassa. ^'Liuita sataa'^ buoÄ
puilla, mutta vaaleten ylempänä
ava- mtainAn xr.ti^^^ nlUi .sila haluat
vulla. Matka kaupunkiin on ehkä mai­li,
mutta täältä korkealta on hyvä nä­köala
sinne. .Tuntuu niinkuin puistot
olisivat aivan lähellä . Tuohon vas­tapäiseen
puistoon tuovat Heikin lauan­taina.
En voi mennä Heikkiä saatta­maan
vaikka niin kovin haluaisin —
siksi kirjoitan.
Kohta nousee aurinko. Vuorten pääl-vielä
tummaa. Alempana vuorilla on
usvaa. Valonkajastiis kaikeii yllä. Valo
V
ruudessa. Vaaleanpunainen heijastus
kaksi veljestä, nutä p?irhaiiumassa SO- näkyy auringonnousun puolella. Yksi
vussa. ja rakkaudessa keskenäsin, kun- , vuorijono näyttää mieheltä, joka nuk-nes
miehuusik|^tn.tultuaan rakastuivat kuu nenä pystyssä ikuista unta.
mc^mmat samaan tyttöön. Heidah vei- Nyt nousee aurinko. Se nousee kuin selin ulos lumipyryyn ja ajattelin
jenfakkautensa kylmeni J ä sammui, möhkäle kultaa vuoren svrjän takaa. Se liinoja ja Heikldä. Hän saa valkeani
muuttuen, vihaksi,, joka sai Nihkeitä ei ampuile kultanuolilla kuten kesällä, peitteen vuoteensa pääMe kukkien kans-ilmaisiumvotoja.
Viimein tarttui kumpi-- Kultamöhkäle kasvaa j ^ - . -
kin miekkaan ja.r he taistelivat siksi, —— ' • ' • •
jokainen. ' Kukaan ei olisi ;silä halVJ'
nut,- multa minkä.*! teimme.. Siinaa:
ihmisen pitäisi tuntea pieuuu^
Meille ei voi enää pahempaa sattua, v2-j
Iitti eräskin nauien.. Eiköhän voi? Kat-'«
kein kipeä ja mikään 1 ^ -
* nut K«Äeilin kutwaa vettä, miitta ki- l""""^ ^h"^^' »WP'emmat kuolettavasti man muutamassa minuutissa. Sellaisia
pu vsiin yityi.' Sillom k_a adoin ämp_ä rin haavoittuneet. Kuolinhetkellään he on esimerkiksi kaikki Telphinium-lajit.
i^WiyTmäa^vettä ja työnsin jalan kumpikin huomasivat-miten turhaa hei- Paljon on kukkalajia joiden nesteet ai-knne;
.^inä romuuUlla tunsin Ruinka . J^*elunsa ja vihansa oU ollut. O- heuttavat vaikeita ihotauteja. Sellaisia
pakotus lakkasi . . ^ soit^kseksi jäUeenrak<ainetusta rauhas- on muutamia mainitakseni: Gladiola
^taas^;pÄriviifckoa'«itten*sain reuma- taM.^«mpiki«V työnsi tulpaani, Narsisi, Pelargoiii, Primula
tfsmin l ^ n i Siuiä bK öisin sellaindi «»y»*f« maaha», johon hddän ja paljon muitakin. Sen tähden on aina
pakotus, fitt^ vmnutÄukkiä, Kousin vetensä ^Uyirtaunut. Näistä hautaan- viisainta pestä hyvin kätensä kukkien
ylös ^^menin V^^ tunei?^ m^Äoiste puhkesi mie^^ käsittelyn jälkeen ja varoa etteivät
k ^^tta niili ctta se juoksi olkapam^ ( O a d ^ i Jjpta lapset _saa imeskeDä kukkia ja hieroa.^
tä käävartta inyoten alas, 1 ^ miV fcaks».^«^taan r .teeansä niiden nesteilll Xästen hyvin
nu«linkillutt«a^lipitelu.t.«^^ hienoon dioon tarttuu kukista myrkytys
*^ mutt^ i o l ^ t Jiiista Qpi^ hyvin helposti»
reskeltaviksiy «tta aiheuttavat kudle-sa
. . . Vaan nyt sataa vettä ja lm
on pian poissa. Toivoisin auiinkoisU-j
Kohta on tehty viimeineiHPl»^^'^
Sitten on meillä muistot huollettav-aiö
. . . Sataa vettä, ihna on aiväu ^ämaa-
On oikea lännen sade. Vesi valuu ka­dolta
ja.tuo tullessaan märkää lun
isoina kasoina. Jlnsin ^.jrofisähtäa W
kunanlaudalle, vierii siitä alas ja
maahan. Se kai,tahtoo sanoa me
tä kulkunne k^-maata kohti ^
siumaaemon syliin.; Surun.^y^^^
luonnonlaki vain täyttyy.' " ^
Nyt tuovat aamiaista. -Oi^^
määil -r-jelämän pitää j^^V^x
1957 .^ \