1942-05-23-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1942 LAUAXT.\iyA, TOUKOKUUN 23 PÄI\'ÄNÄ Sivu 3
E A I D E J A K U L T T U U R I
zras Aivastus o
Yksi nykypäivien englantilaisen
kirjallisuuden huomattavimmista nimistä
on Gilbert Keit Chesterton.
Häit oli kuuluisa miltei kaikilla kir-yUsmidcn
eri aloilla ~— sanomäleHti-sydämessään
syvä ja hyvaätekevä
myöfätnnto pahinta vihamiestäänkin
kohtaan. Ilo oli hänelle luonnollista.
Hän oli naurun Jilosooji.
, ... ^ r , n 7- ^<^"^>^ mtclikuvituksensa oli luova
miehenä päivälehtien palHodJUi^,hmL^--^.„i^^
— • ^r- - . *-'omia, aatteiden maailmoissa oli hänen
ponnahduslautansa. Hänen
oU tunnetumpi kuin kukaan muu aikalaisensa,
hänen, jiirjalliset ^esseem^
olii-at yksinkeriaisifi^, huvittgviety^l^f-ia
samalla syvämietteisiä, hänen romaaninsa
esittivät elävällä tavalla a-jan
heikkouksia ja hullutteluja ja mi- '
ronsa oli niin suuri, että hänellä oli
varaa keskusteluihin ja väittelyihin
tu/data aiheita, jotka vähemmän nc-rokkaiUe
Yskä on ihmisten tavallisin tauti,
jota ci pidetä erittäin vaarallisena.
Mutta silti se on paljon vaarallisempi
kuin monet meistä luulevat. Jolloinkin
ja jossakin. Mitenkä vaaralli-
^XJidefääiryTi^ääYstni:H
dissa, siitä kertoo Louise Fox Conncll
seuraavaan tapaan: '
IMäkäri ja sairaanhoifajafar oliiat
koko päivän studiossa Ja katsoivat,
että jokainen, joka sai vähäsenkin v$-
kää tai aivasti, puhdisti kurkkunsa
kuumalla vedellä ja myöskin ottiJMr
~*k'e/73r^c>/^(2Mci/ö, jossa oli väkäscv'
' kin yskää, lääkärit mittasivat kuti^
mcen /o^ ken oli väMsenkii} epä-
Olivia De äavilandin kauniit huulet ^^'<^rmaaiiiienyMmM^
olivat^ valmiit suudelmalle. Kaikkien
kirjailijoiUe olisivat tiittä- läsnäolijoin hämmästykseksi henkilö,
tä )^in^Zwteoksiinsatule/niin^ "^^ ^^^^^^ romaa- joka aikoi häntä suudella, käänsi
kinpa edes hänen omat ystävänsä ja :
ihailijansa toddta käsittivät hänen
suuruuttaan. Hänelle on annettava
täysi tunnustus erinomaisena kirjailijana,
mutta myönnettävä, on myös että
henkilökohtaisesti^—: ihmisenä ja
luonteena — oli Chesfertonilla^ kuitenkin
suurin vetovoima aikansa miehiin
ja naisiin. Häh otr'suuri sanan
kaikissa merkityksissä — suuri ruumis
ja suuri sielu. Kun hän kuoli vii- Paulin koulussa, jonka hän jätti vuon-me
kesäkuun 14 päivänä 62 vuotiaa- na 1891 opiskellakseen taidetta. Muuna,
suri liäncn poismenoaan suurena tantta kuukausia hän olikin "Shde
henkilökohtaisena menetyksenä koko Art School" kaulussa, mutta hänen oi-englantia
puhuva—• tai englantia lu- kea kutsumuksensa oli kirjallisuus ja
Meille. Hän oli mestarillinen esittäessään
asioita liioitellun mahdottomina,
mutta paradoksi oli hänelle kuitenkin
sekä luonnollinen että välttämätön
keino osoittaa "'mitalin toista puol-ta^\
sitä, joka tavallisesti aliarvioidaan
tai kokonaan unohdetaan.
**G.K.C'* syntyi Lontoossa, Ken-singtohrn
kaupunginosassa toukokuun
2P p. 1874. Hänet kasvatettiin St.
keva — maailrna.
Oli olemassa kaksi luonteenominaisuutta,
jotka tekivät G. K.Chester-
'tönin — tai lyhyesti G. K..C:n, kuten
häntä tuttavallisesti - nimitettiin
— rakkaaksi laajalle lukijakunnalleen.
Ensiksikin hänen syvä ja välitön
totuudenrakkautensa ja toiseksi
hänen valveutunut älynsä ja pettämätön
huumorintajuntansa. -Hän ei su- -
tainnut juhlallista sävyä itsessään ei-kä
muissakaan. Hän vii vakava mies,
syvästi kiinnostunut - /tyvin vakavan
aiheisiin, mutta hänen mielestään ei
mikään estänyt suolaamasta vakavuutta
älyllä ja huuniorilla. Hän oli
sosiaalisten parannusten puoltaja, jojo
ennenkuin hän oli täyttänyt 20
vuotta oli hänen nimensä tunnettu
khrjallisessa maailmassa. Hän aloitti
uransa arvostelijana, mutta hänen
tqrmansa ja kykynsä vaativat väljempiä
vesiä. Enemmän kuin sukupolven
ajan kirjoitti hän jokaviikkoisen artikkelinsa
"lUustrated London News"
lehteen ja niin erinomaisia ovat nämä
useinkin kaikessa kiireessä kyhätyt
kirjcnfiikset, eftavaUävd^^ siiuri osa
niistä julkaistiin myöhemmin kirjan
muodossa. Nämä artikkdit atttöivat
hänelle aikoinaan aikansa parhaan esseiden
kirjoittajan nimen.
päänsä sivuun äkkiä.
"Mutta Bette, tuiksi hän ei saisi sinua
suudella r Hänenhän pitäisi olla
sinun siskosi," sanoi johtaja John
Huston.
Vaikka filmitähti Bette Davis on
tavallisesti ystävällinen, hän päättävästi
sanoi: "Olen pahoillani, meidän
täytyy sivuuttaa tämä kohtaus JU-mauksessa.
Livyllä on yskä."
"O, luuletko sinä että minulla on
yskä"y kysyi Olivia hämmästyneenä.
"En voinut itse päättää, sillä se on
niin lievää, jos minulla on yskää laisinkaan."
*'Mene suoraan kotia, Livy^*, tirehtööri
määräsi. **Ja älä tule takaisin
ennein kuin olet täydellisesti parantunut,
niin ettet tarvitse tKtmlii-naa.
Se maksaa meille tuhattsia jos
Bette saa yskän."
Kun Bette .Davisilla on yskä, se
kestää päiviä ja se on niin paha, että
sen huomaa filmissä. Siksi hän, kuten
toisetkin tähdet, yrittää kaikella
tflvalla välttää yskää. Hän ei tee tätä
itsensä takia, vaan säästääkseen
studiolle rahaa. Jos hän alussa huolehtii
yskästä, hän parantuu pian ja
sillävälin studio voi filniata koht/a
jossa tähti ei esiinny Jos tähti sai-
Chesterton kirjoitti myös näy tel- rastuu yskään vakavasti, se maksaa
miä. Paras elämäkerta Charles Dick- studiolle tuhansia,
ka mkleiwsoituksellisesti nauroi itensistä
oli hänen kirjoittamansa ja Ymmärrämme siis miksi johtaja
selleen, toisille parantajille ja niille Viktorian ajan kirjallisuutta on hän Huston, joka oli valmistamassa ku-epäkohdillc,
joitä he halusivat paran- käsitellyt useissa erinomaisissa kir-taa
Hänen voimakkain ja kuolleita- joissaan. Hänen ahkeran kyttänsä
vin aseensa oli hyväntahtoinen pilkka tuotteita ovat Bdoxvning ja Chaucer
ja naurettavien puolin esiintyminen, tutkielmat;, mielikuvitukselliset ro-
Suurimman osan elämästään kulutti manssit ja salapoliisikertomukset i-vaa
**ln This Oour Ufe", oli hyvin
huolissaan kun Miss HavHand aivasti
— ja miksi koko filmiteollisuus käy
ankaraa sotaa yskää vastaan.
Viime syksynä eräällä R. Oin fil-hän
ristiriidoissa, taistellen sorrettu- hastuttivat hänen lukijoitaan; satiiri milavalla kaikki työmiehet ja johta-jen
ja heikkojen puolesta sydäntettö- ja epigrammit olivat hänelle yhtä vai- jat, jotka parhaillaan filmasivat ku-
^^^iä ]a vahvoja vastaan; hän taisteli vattontia kuin humoristiset runot, vaa "Playmates", olivat kuten rosvot
kuitenkin aina,nauru hutdillaan ja *'Voikoisen Hevosen" baUaadi lienee naamioilla peitettynä. Ainoastaan
' " "" ' "' '" hänen parhaita eepillisiä tuotteitaan. Kay Kyscr, John Barrymore, Lupe
kissoille että: "Ei tipu!" Ja kun Kaikki mitä hän kirjoitti väreili elä- Velez ja toiset filmin henkilökunnas-maitoastiat
kannettiin navetasta, seii- vää elämää ja hänen hyvä tuulensa ja ta, jotka olivat filmikoneen lähettyvil-rasi
kissat perässä pitäen omalaatuis- hyväntahtoisuutensa rikastuttivat lä, olivat ilman naamiota.
taan veisuuta. Tien varteen asetet- kaikkia hänen tuotteitaan. Henkilö- "Yskä leviää nopeasti ja on vaikea
tiin maitoastiat ja siihen asettui myös kohtaisesti oli hänellä paljon vastus- tietää kenessä on yskän basillia", e-kissa-
armeija, kiertäen hännät pys-- tajia, sillä hänen yhteiskunnalliset ja räs miessairaanhoitaja_selitti^*'Jokai- Chapajevin poika on nyt punaisen
tyssä maitotonkkaa, ja kun maitotroki poliittiset mielipiteensä erosivat huo- sen, joka ci tule filmikoneen linssien armeijan upseeri ja toteuttaa isänpä
ihmetteli mies hetken kissoja, mattavasti yleisestä mielipiteestä, eteen, täytyy pitää naamiota kasvoit- traditsioneja taistelussa natseja va5-
ja määrättiin vitotecsecn. Jökaiht n
lisäväkecn kuuluva henkilö naamioitiin
ja toiset, jotka tulivat kosketuksiin
näyttelijöiden kanssa, lähetettiin
kotiin, jos he vähänkään aivastivat.
Mr. Leiscn, aina kun yskää ilmaantuu,
ci laske vieraita studioonsa. Hän
määräsi lääkärit tarkastamaan laihat
tytöt erikoisesti. "Joskus", hän selitti,
"tytöt ajattelevat enemmän ruumiinsa
solakkuudcsta kuin terveydes»
tään,"
Jokseenkin kaikki fUmiteolUsuu-dessa
uskovat aurinkokylpyihin keinona
välttää yskää ja myöskin parantaa
yskää. Ne, jotka voivat, pakenevat
heti aivastettuaan ottamaan auringon
kylpyjä ja viettävät muutamia
päiviä auringossa. Niin yleinen on tämä
usko, että Palm Spring, La Qurn-tan
ja jotkut Hollywoodin hotellit c
vat rakentaneet kattojen päälle aurin'
gotikylpylaitoksia, jotka ovat avoinna
kautta vuoden: Jokaisella studiolla
on auringonlamppuja niille, jotka eivät
pääse pois muutamaksi päiväksi.
Hedelmien ja vihannesten mehuja
myöskin pidetään tärkeänä välttää
tauteja, ja erikoisesti välttää yskää.
Joissakin studioissa myyjät käyvät
myymässä kaikenlaisia hedelmäin ja
• vihannesten mehuja.
Silloin kun tähti sairastuu yskään,
kuten esimerkiksi Greta Garbo, hän
juo paljon mehuja.
Ehkä te luulette että se on hulluutta
jatkuvasti torjua yskää. Mutta ajatelkaa
erästä filmiyhtiötä, joka oli
juuri valmistamassa kuvaa kun tähti
aivasti. Seurauksena oli, että koko
henkilökunta ja studion työläiset eivät
voineet tehdä mitään kahteen
viikkoon Studion täytyi maksaa palkan
ajasta ja se maksoi yhtiölle 100,-
000.
Juuri tuon takia jotkut studiot
käyttävät puhelimessa lääkctieteeUi-scsti
valmistettuja papereita, joita
vaihdetaan jokainen kerta kun puhelinta
käytetään.
Chapajevin poika
luli
fJiutta rohkaisi itsensä ja sieppasi
maitotonkan kissojen, vastalauseesta
huolimatta.
Emäntä sanoi: "Toisena aamuna ei
saa kissoille näyttää mihinkä se maito^
viedään, onhan se niin rumaa, jos
ne vielä vaikka juoksevat meijerille
perässä."
Iltapäivällä emäntä halusi mennä
faapuriin juttusille. Silloin minä kääräisin
sillin paperiin ja pistin salaa kirjakauppa Melbournessa .Austraa-mutta
ainoatakaan vihamiestä ei hänellä
ollut^ Chestertonia saattoi vastustaa,
mutta joka hänet tunsi, rakasti
häntä. Hänen kuolemansa riisti
Englannilta erään sen jaloimmista ja
laajasydämisimmistä julkisen elämän
miehistä.
laanr
Ja nämä varovaisuustoimenpitect
auttavat. Seuraus oli että kukaan
"playmatcs" filmin henkilökunnasta
ei saanut vskää.
taan. •
Nuori Alexander Chapajev kertoo
lapsuusmuistelmia kuuluisasta isästään
seuraavaan tapaan:
"Muistan isäni ensimmäiset päivät
SUURIN KIRJKAUPPA maail-massa
uskoisiko tuoU — on Colen
^äjien takkinsa taskuun — jos nimenin
kahvin liika latkiminen^ alkaisi
"»ukaista.
Aprillia!
AURA.
J. K. — Jos tämä kovin myöhäs-liassa.
Liikkeellä on varastossa yli
2,000,000 nidosta ja se toimii samalla
paperikauppanana ja kustannusliikkeenä.
^y, niin s5 e on toimittajan syy.
Usein hyve istuu häpeissään ylhäi-
• sessäkin seurassa.
Columbia studiossa viime syksynä punakaartin rykmentissä. Se oli Sa-kun
johtaja Michell Leiscn filmasi ratovissa vuoden 1917 lopulla. Isäni
"The Lady Is Willing", jossa esiin- otti minut mukaansa kaupunkiin. Hä-iyi
Marlene Dietrich, Fred MacMur- nelle annettiin komppania harjaantu-ray
ja Baby Davy, levisi lievä kurk- mattomia miehiä, etupäässä talonpoi-kutauti.
Miss Dietrich on hyvin herk- kia ja hänen oli muutettava heidät
kä yskän basillille, samoinkuin lapset, taistelujoukkueeksi.
jotka esiintyvät filmissä. Siksi oltiin Asuin parakissa isäni kanssa. Har-hyvin
varovaisia. Mr. Lesen määrä- joituskentäUä ja opetustunneilla mi-si
filmiyhtiön lääketieteellisen osaston nä aina tarkkailin huolellisesti parta-heti
työhön estääkseen taudin leviä- suita aikuisia kun he opettelivat kä-misen
filmin henkilökunnan keskuu- velemään. Eräs heistä sanoi: i
dessa. 'Minä olen kävelljrt koImekjTii-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 23, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-05-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420523 |
Description
| Title | 1942-05-23-03 |
| OCR text | 1942 LAUAXT.\iyA, TOUKOKUUN 23 PÄI\'ÄNÄ Sivu 3 E A I D E J A K U L T T U U R I zras Aivastus o Yksi nykypäivien englantilaisen kirjallisuuden huomattavimmista nimistä on Gilbert Keit Chesterton. Häit oli kuuluisa miltei kaikilla kir-yUsmidcn eri aloilla ~— sanomäleHti-sydämessään syvä ja hyvaätekevä myöfätnnto pahinta vihamiestäänkin kohtaan. Ilo oli hänelle luonnollista. Hän oli naurun Jilosooji. , ... ^ r , n 7- ^<^"^>^ mtclikuvituksensa oli luova miehenä päivälehtien palHodJUi^,hmL^--^.„i^^ — • ^r- - . *-'omia, aatteiden maailmoissa oli hänen ponnahduslautansa. Hänen oU tunnetumpi kuin kukaan muu aikalaisensa, hänen, jiirjalliset ^esseem^ olii-at yksinkeriaisifi^, huvittgviety^l^f-ia samalla syvämietteisiä, hänen romaaninsa esittivät elävällä tavalla a-jan heikkouksia ja hullutteluja ja mi- ' ronsa oli niin suuri, että hänellä oli varaa keskusteluihin ja väittelyihin tu/data aiheita, jotka vähemmän nc-rokkaiUe Yskä on ihmisten tavallisin tauti, jota ci pidetä erittäin vaarallisena. Mutta silti se on paljon vaarallisempi kuin monet meistä luulevat. Jolloinkin ja jossakin. Mitenkä vaaralli- ^XJidefääiryTi^ääYstni:H dissa, siitä kertoo Louise Fox Conncll seuraavaan tapaan: ' IMäkäri ja sairaanhoifajafar oliiat koko päivän studiossa Ja katsoivat, että jokainen, joka sai vähäsenkin v$- kää tai aivasti, puhdisti kurkkunsa kuumalla vedellä ja myöskin ottiJMr ~*k'e/73r^c>/^(2Mci/ö, jossa oli väkäscv' ' kin yskää, lääkärit mittasivat kuti^ mcen /o^ ken oli väMsenkii} epä- Olivia De äavilandin kauniit huulet ^^'<^rmaaiiiienyMmM^ olivat^ valmiit suudelmalle. Kaikkien kirjailijoiUe olisivat tiittä- läsnäolijoin hämmästykseksi henkilö, tä )^in^Zwteoksiinsatule/niin^ "^^ ^^^^^^ romaa- joka aikoi häntä suudella, käänsi kinpa edes hänen omat ystävänsä ja : ihailijansa toddta käsittivät hänen suuruuttaan. Hänelle on annettava täysi tunnustus erinomaisena kirjailijana, mutta myönnettävä, on myös että henkilökohtaisesti^—: ihmisenä ja luonteena — oli Chesfertonilla^ kuitenkin suurin vetovoima aikansa miehiin ja naisiin. Häh otr'suuri sanan kaikissa merkityksissä — suuri ruumis ja suuri sielu. Kun hän kuoli vii- Paulin koulussa, jonka hän jätti vuon-me kesäkuun 14 päivänä 62 vuotiaa- na 1891 opiskellakseen taidetta. Muuna, suri liäncn poismenoaan suurena tantta kuukausia hän olikin "Shde henkilökohtaisena menetyksenä koko Art School" kaulussa, mutta hänen oi-englantia puhuva—• tai englantia lu- kea kutsumuksensa oli kirjallisuus ja Meille. Hän oli mestarillinen esittäessään asioita liioitellun mahdottomina, mutta paradoksi oli hänelle kuitenkin sekä luonnollinen että välttämätön keino osoittaa "'mitalin toista puol-ta^\ sitä, joka tavallisesti aliarvioidaan tai kokonaan unohdetaan. **G.K.C'* syntyi Lontoossa, Ken-singtohrn kaupunginosassa toukokuun 2P p. 1874. Hänet kasvatettiin St. keva — maailrna. Oli olemassa kaksi luonteenominaisuutta, jotka tekivät G. K.Chester- 'tönin — tai lyhyesti G. K..C:n, kuten häntä tuttavallisesti - nimitettiin — rakkaaksi laajalle lukijakunnalleen. Ensiksikin hänen syvä ja välitön totuudenrakkautensa ja toiseksi hänen valveutunut älynsä ja pettämätön huumorintajuntansa. -Hän ei su- - tainnut juhlallista sävyä itsessään ei-kä muissakaan. Hän vii vakava mies, syvästi kiinnostunut - /tyvin vakavan aiheisiin, mutta hänen mielestään ei mikään estänyt suolaamasta vakavuutta älyllä ja huuniorilla. Hän oli sosiaalisten parannusten puoltaja, jojo ennenkuin hän oli täyttänyt 20 vuotta oli hänen nimensä tunnettu khrjallisessa maailmassa. Hän aloitti uransa arvostelijana, mutta hänen tqrmansa ja kykynsä vaativat väljempiä vesiä. Enemmän kuin sukupolven ajan kirjoitti hän jokaviikkoisen artikkelinsa "lUustrated London News" lehteen ja niin erinomaisia ovat nämä useinkin kaikessa kiireessä kyhätyt kirjcnfiikset, eftavaUävd^^ siiuri osa niistä julkaistiin myöhemmin kirjan muodossa. Nämä artikkdit atttöivat hänelle aikoinaan aikansa parhaan esseiden kirjoittajan nimen. päänsä sivuun äkkiä. "Mutta Bette, tuiksi hän ei saisi sinua suudella r Hänenhän pitäisi olla sinun siskosi," sanoi johtaja John Huston. Vaikka filmitähti Bette Davis on tavallisesti ystävällinen, hän päättävästi sanoi: "Olen pahoillani, meidän täytyy sivuuttaa tämä kohtaus JU-mauksessa. Livyllä on yskä." "O, luuletko sinä että minulla on yskä"y kysyi Olivia hämmästyneenä. "En voinut itse päättää, sillä se on niin lievää, jos minulla on yskää laisinkaan." *'Mene suoraan kotia, Livy^*, tirehtööri määräsi. **Ja älä tule takaisin ennein kuin olet täydellisesti parantunut, niin ettet tarvitse tKtmlii-naa. Se maksaa meille tuhattsia jos Bette saa yskän." Kun Bette .Davisilla on yskä, se kestää päiviä ja se on niin paha, että sen huomaa filmissä. Siksi hän, kuten toisetkin tähdet, yrittää kaikella tflvalla välttää yskää. Hän ei tee tätä itsensä takia, vaan säästääkseen studiolle rahaa. Jos hän alussa huolehtii yskästä, hän parantuu pian ja sillävälin studio voi filniata koht/a jossa tähti ei esiinny Jos tähti sai- Chesterton kirjoitti myös näy tel- rastuu yskään vakavasti, se maksaa miä. Paras elämäkerta Charles Dick- studiolle tuhansia, ka mkleiwsoituksellisesti nauroi itensistä oli hänen kirjoittamansa ja Ymmärrämme siis miksi johtaja selleen, toisille parantajille ja niille Viktorian ajan kirjallisuutta on hän Huston, joka oli valmistamassa ku-epäkohdillc, joitä he halusivat paran- käsitellyt useissa erinomaisissa kir-taa Hänen voimakkain ja kuolleita- joissaan. Hänen ahkeran kyttänsä vin aseensa oli hyväntahtoinen pilkka tuotteita ovat Bdoxvning ja Chaucer ja naurettavien puolin esiintyminen, tutkielmat;, mielikuvitukselliset ro- Suurimman osan elämästään kulutti manssit ja salapoliisikertomukset i-vaa **ln This Oour Ufe", oli hyvin huolissaan kun Miss HavHand aivasti — ja miksi koko filmiteollisuus käy ankaraa sotaa yskää vastaan. Viime syksynä eräällä R. Oin fil-hän ristiriidoissa, taistellen sorrettu- hastuttivat hänen lukijoitaan; satiiri milavalla kaikki työmiehet ja johta-jen ja heikkojen puolesta sydäntettö- ja epigrammit olivat hänelle yhtä vai- jat, jotka parhaillaan filmasivat ku- ^^^iä ]a vahvoja vastaan; hän taisteli vattontia kuin humoristiset runot, vaa "Playmates", olivat kuten rosvot kuitenkin aina,nauru hutdillaan ja *'Voikoisen Hevosen" baUaadi lienee naamioilla peitettynä. Ainoastaan ' " "" ' "' '" hänen parhaita eepillisiä tuotteitaan. Kay Kyscr, John Barrymore, Lupe kissoille että: "Ei tipu!" Ja kun Kaikki mitä hän kirjoitti väreili elä- Velez ja toiset filmin henkilökunnas-maitoastiat kannettiin navetasta, seii- vää elämää ja hänen hyvä tuulensa ja ta, jotka olivat filmikoneen lähettyvil-rasi kissat perässä pitäen omalaatuis- hyväntahtoisuutensa rikastuttivat lä, olivat ilman naamiota. taan veisuuta. Tien varteen asetet- kaikkia hänen tuotteitaan. Henkilö- "Yskä leviää nopeasti ja on vaikea tiin maitoastiat ja siihen asettui myös kohtaisesti oli hänellä paljon vastus- tietää kenessä on yskän basillia", e-kissa- armeija, kiertäen hännät pys-- tajia, sillä hänen yhteiskunnalliset ja räs miessairaanhoitaja_selitti^*'Jokai- Chapajevin poika on nyt punaisen tyssä maitotonkkaa, ja kun maitotroki poliittiset mielipiteensä erosivat huo- sen, joka ci tule filmikoneen linssien armeijan upseeri ja toteuttaa isänpä ihmetteli mies hetken kissoja, mattavasti yleisestä mielipiteestä, eteen, täytyy pitää naamiota kasvoit- traditsioneja taistelussa natseja va5- ja määrättiin vitotecsecn. Jökaiht n lisäväkecn kuuluva henkilö naamioitiin ja toiset, jotka tulivat kosketuksiin näyttelijöiden kanssa, lähetettiin kotiin, jos he vähänkään aivastivat. Mr. Leiscn, aina kun yskää ilmaantuu, ci laske vieraita studioonsa. Hän määräsi lääkärit tarkastamaan laihat tytöt erikoisesti. "Joskus", hän selitti, "tytöt ajattelevat enemmän ruumiinsa solakkuudcsta kuin terveydes» tään," Jokseenkin kaikki fUmiteolUsuu-dessa uskovat aurinkokylpyihin keinona välttää yskää ja myöskin parantaa yskää. Ne, jotka voivat, pakenevat heti aivastettuaan ottamaan auringon kylpyjä ja viettävät muutamia päiviä auringossa. Niin yleinen on tämä usko, että Palm Spring, La Qurn-tan ja jotkut Hollywoodin hotellit c vat rakentaneet kattojen päälle aurin' gotikylpylaitoksia, jotka ovat avoinna kautta vuoden: Jokaisella studiolla on auringonlamppuja niille, jotka eivät pääse pois muutamaksi päiväksi. Hedelmien ja vihannesten mehuja myöskin pidetään tärkeänä välttää tauteja, ja erikoisesti välttää yskää. Joissakin studioissa myyjät käyvät myymässä kaikenlaisia hedelmäin ja • vihannesten mehuja. Silloin kun tähti sairastuu yskään, kuten esimerkiksi Greta Garbo, hän juo paljon mehuja. Ehkä te luulette että se on hulluutta jatkuvasti torjua yskää. Mutta ajatelkaa erästä filmiyhtiötä, joka oli juuri valmistamassa kuvaa kun tähti aivasti. Seurauksena oli, että koko henkilökunta ja studion työläiset eivät voineet tehdä mitään kahteen viikkoon Studion täytyi maksaa palkan ajasta ja se maksoi yhtiölle 100,- 000. Juuri tuon takia jotkut studiot käyttävät puhelimessa lääkctieteeUi-scsti valmistettuja papereita, joita vaihdetaan jokainen kerta kun puhelinta käytetään. Chapajevin poika luli fJiutta rohkaisi itsensä ja sieppasi maitotonkan kissojen, vastalauseesta huolimatta. Emäntä sanoi: "Toisena aamuna ei saa kissoille näyttää mihinkä se maito^ viedään, onhan se niin rumaa, jos ne vielä vaikka juoksevat meijerille perässä." Iltapäivällä emäntä halusi mennä faapuriin juttusille. Silloin minä kääräisin sillin paperiin ja pistin salaa kirjakauppa Melbournessa .Austraa-mutta ainoatakaan vihamiestä ei hänellä ollut^ Chestertonia saattoi vastustaa, mutta joka hänet tunsi, rakasti häntä. Hänen kuolemansa riisti Englannilta erään sen jaloimmista ja laajasydämisimmistä julkisen elämän miehistä. laanr Ja nämä varovaisuustoimenpitect auttavat. Seuraus oli että kukaan "playmatcs" filmin henkilökunnasta ei saanut vskää. taan. • Nuori Alexander Chapajev kertoo lapsuusmuistelmia kuuluisasta isästään seuraavaan tapaan: "Muistan isäni ensimmäiset päivät SUURIN KIRJKAUPPA maail-massa uskoisiko tuoU — on Colen ^äjien takkinsa taskuun — jos nimenin kahvin liika latkiminen^ alkaisi "»ukaista. Aprillia! AURA. J. K. — Jos tämä kovin myöhäs-liassa. Liikkeellä on varastossa yli 2,000,000 nidosta ja se toimii samalla paperikauppanana ja kustannusliikkeenä. ^y, niin s5 e on toimittajan syy. Usein hyve istuu häpeissään ylhäi- • sessäkin seurassa. Columbia studiossa viime syksynä punakaartin rykmentissä. Se oli Sa-kun johtaja Michell Leiscn filmasi ratovissa vuoden 1917 lopulla. Isäni "The Lady Is Willing", jossa esiin- otti minut mukaansa kaupunkiin. Hä-iyi Marlene Dietrich, Fred MacMur- nelle annettiin komppania harjaantu-ray ja Baby Davy, levisi lievä kurk- mattomia miehiä, etupäässä talonpoi-kutauti. Miss Dietrich on hyvin herk- kia ja hänen oli muutettava heidät kä yskän basillille, samoinkuin lapset, taistelujoukkueeksi. jotka esiintyvät filmissä. Siksi oltiin Asuin parakissa isäni kanssa. Har-hyvin varovaisia. Mr. Lesen määrä- joituskentäUä ja opetustunneilla mi-si filmiyhtiön lääketieteellisen osaston nä aina tarkkailin huolellisesti parta-heti työhön estääkseen taudin leviä- suita aikuisia kun he opettelivat kä-misen filmin henkilökunnan keskuu- velemään. Eräs heistä sanoi: i dessa. 'Minä olen kävelljrt koImekjTii- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-05-23-03
