1951-12-22-19 |
Previous | 19 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•fl ••On siellä*', %^stasl Petteri.
• '•Kenenkäs poika, siiaä^ ©let ja' mikä
sinun nimesi on?" • ,;
•Minun nimeni on Petteri ja äiti jät-u
minut tänne ja nyt minua on unohdettu",
koetti pikku-mies selittää.
Vähitellen mies sai kuulla koko tari-jian
13 kun hänelle selvisi kenen poika
petterri oli niin han sanoi:
•Kuulehan Petteri. Sinulla on hj^vä
isä ja minä tunnen hänet h3rvin. Tämä
talo ei ole sopiva.paikka sinulle. Juok-seppa
nyt sisälle sanomaan, että saat
k\ry-tiä kotia päin ja tule pian takai-sm.
Kahdesti ei tarvinnut käskeä. Oulutta
kun Petteri juoksi sisälle niin hän pysähtyi
ovensuuhun. Huoneessa oli paljoa
väkeä ja kova puheen pulina, kukaan
ei välittäjl pienestä pojasta. Tämä katseli
hetken aikaa ja mitään sanomatta
juoksi takaisin ulos. Ei hän odottavalle
miehellekään mitään sanonut kun tämä
ei kys\myt ja niin lähdettiin matkaan.
Reki oli hyvin pieni, mutta sopi Petteri
istumaan pohjalle ja mies peitti hänet
11
HESPERO, ÄJLBERTA
Oscar, Piina ja Eino I^ind
Joseph. HiliaVlimpi, Wäinö, Elvie.
JosepQi, Josepheen ja Kenny Mäki
Otto.tAIice, Eisie, Lea, Ray ja
Jolin Pätjas
Joseph, Elviina, Eugene. Jackie,
iQylvi, Violet ja Diana Saari
Setrick, Laura, Donna ja
Mummu Pietil^äinen
Jack, 'NeJmi, Clarence ja Dolores
Torsti
William Raappana, Menehidk, Alta.
Pauli, Anna, Eddi, Anna, Pauli,
Grace ja Eino iKaikkonen
Lauri, iNaimi, Barry ja Berny Laliti
THORMLB, ÄliBERTÄ
Mr. ja Mrs. \Aiuiala
Mrs. A. Kinnunen
Mr. ja Mrs. Jardy
B. Stenberg
Tilda ja Manu CHumimer
Mr. ja Mrs. Hill
Mikko, Maiida, Arvi ja Walder Hill
ECKVELLE, MSMEBTA
Ida ja Jack Hill
Mrs. Manda iMälci ja Jolm
Mr. ja^Mr^. Waara
Laiui Kangas
Lempi ja iAmeKosiki ja Mamma,
-Mr. V|c I^ine •
Mr. ja Mrs.rMJa.tti Kemp
•-; ""tr'
••4iapji^:%31s lintunen
Mr. jö,€as^^
• • ' • ' ••"sSr --^. '
Jobn'Sonninen'
EUeii ja Kelle Pitenen
Mr. j a Mrs. "Wentelä
Berths ja Teodor Sjöblom
Lauri 3 j ä m i
Hilja ja Victor Salo
ÄMmiRiffisvall
Aidi ja Otto Poulton
' TSasva "^ja iMea Mauni:^^
Helenoja''©laiBJaa-^Slmi^
S' C." •
• 111»: HIMa-Seiro
•Mrs. Saima'Hautala.'. '
M!r. Jomxa (MiÄola
2^. Jcam Sf ikula
Mr. -Arvo Salomaa
Jenni Ja JKeiSM Salomaa
^Eaia ja.Mbo Somero
Elvi, Olga ja Alex Lindgren
NEW.\^'ESTmNSTER, B. C.
Kaisa ja Antti Forsman ja Mauno
Lili ja Wm. Pasanen .---^ .
Ajma ja Nic& Inimonen
Paa%'o Immonen
Hilma ja John Kari
Selma ja Wätnö Klcf,
322 Kmg George Hwy.
Helmi ja AJex Ereeman
Annie Tapio ja John
BveljTi ja Antti Tapio ja tytöt
Hilda ja Antti Haka,
823 5\ven Ave.
Marj'- ja Peter Niemelä,
231 Byrne Rd. South Burnaby
Elsa. ja Antti Kujala,
191 BjTne Rd. Soutli Burnaby
Sj^ilvia, Leevi, Kerttu ja Lauri Miller,
221 Byrne Rd. South Burnaby
Greta ja John Lackala,
140 Byrne Rd. South Burnaby
Tyyne ja Albert Särkilahti,
PortKells, B.C.
Hulda ja Antti Olsen,
Port Kells, B.C.
Erika Rova, R.R. 12,
New Westminste!r
Mr. ja anxs. L, Jannon,
R.R. 12, New Weslminsiter
Hilma ja Otto Veide,
Port Moody, B.C.
Mr. ja mrs. Arvo Lahti,
Port Moodjy, B.C.
Mhert NeiB\'onen,
Point Moody, B.C.
Mr. ja nars. B. Johnson,
1740 Island Ave. Vancouver
Sylvia, Kaaorlö, Jeanette ja
; Kathjyite Luiid,
m H ö s p r t a l Sa. New Westminster
- --^.nsr - tr tt'-' '
Mäai£12bia*ja
. MfeÄtha jö/"<^^ •
I^däa jaiMatt Sarvela v
Keisari, ja ^ e i s a r l m » . ,
ÄSl€f Ranta '
Räjm^nd, Flare J
Fr6d, MialUs ja Stanley "
Mrs. Ä. Raappana
Mrs. lAino. Liikala ja perhe
Ma ja Albert HaimUkseiä j ä tytöt
Edith ja Earl IMyberg ja perhe
Annie 'Homälki
.' - te' - tr ••
hyvitk vällyillii. Hei sitä menoal Kauppiaan
kohdalla pysähdyttiin Ja:.mmtiiQ,
sisälle länmiittelemään. Siellä Petteri
ensikerran kuuli "juoruja", vaikkei sitä
silloin tiennyt. Kaupassa oli ihmisiä ja
kun he saivat tietää kuka Petteri oli,
niin silloin alkoi julkinen selvittely hänen
kotiasioistaan. Isää kaikki kehuivat,
mutta äitiä ar^steltiiii kun pienen
pojan jättää tuuliajolle. Petteri kuuli
kuinka liänen kyytimiehensä kyseli olisiko
kellään asiaa Petterin kotia päin,
mutta kun ei kellään ollut niin hän lupasi
lähteä itse vielä sinne päin, vaikka
se olikin suuri mutka ja hänen olisi kiireellisten
asioiden takia mentävä aivan
toiseen suuntaan. Mutta ei hän ha:
lunnut niin hyvän miehen poikaa jättää
mihin sattuu. Kiireesti vain kauppiaalla
syötiin ja taas matkalle. Petteri oli
ollut jo paljon likempänä kotia matkustajakodissa
kuin mitä hän nyt oli, mutta
hän ei. sitä tiemiyt eikä välittänytkään.
Hj-vä hänen oli istua tämän kiltin sedän
reessä ja katsella kuinka puut ja talot
juoksifat toiseen suuntaan kuin he menivät.
Sitten setä sanoi, että saavuttiin
Petterin naapurikylään ja etta hän täällä
etsii toisen sedän joka vie i*etterin ihan
kotia asti. Tiellä tuli vastaan tuttava
mies ja Petteri kuuli kuinka lie puhelivat
hänestä. Hänen kyytimiehensä sanoi:
"Olin ajatellut ajaa Hakalaan saakka
ja py>'tää sieltä viemään poika kotia,
mutta kun sinnekin on niin pitkä
matka ja sinä tulit kuin tilauksesta; niin
etkö otakin ja toimita Peueri kotia?-'
'•Kyllä se sopii. Oler aikoiuit mennäkin
sinne kulmakunnalle elukoitten
ostoon, niin lähdetään aamulla. Men-
• nään nyt ensin meille syömään ja jsulJ-
. kumaan." \ • •
Xiin Petteri vaihtoi toiseen rekeen ja
• taas lähdettiin uuden kyvtimiehen mukana
ajamaan. Kun he saapuivat perille
niin siellä jjltiin hämmästyneiä isäniiiin
tuodessa pientä poikaa. Isäntä kulki
ympäri lähipaikkakunnan ostamassa
karjaa, jonka toimitti kaupunkiin ja
kun hän viipyi joskus viikkojakin matkoillaan,
oli vasta aamulla lähtenyt ja
nyt jo palasi. Mutta kun saatiin kuulla
Petterin tarina niin kil\^n häntä hy-
A-änä pidettiin. Talon omat lapset olivat
jo kouluikäisiä ja kovasti pyyteli-vät
Petteriä jäämään heidän pojakseen.
Lopuksi isäntä jo sanoi: "»Hiljaa lapset.
•Ei saa kiusata Petteriä. Hän haluaa
mennä omaan kotiuisa ja aamulla sinne
mennään. Njt vaan ensiksi nukutaan
että jaksetaan virkeänä matkustaa."
Aamulla aikaisin lähdettiin taas matkalle
ja aina vain lähemmäksi kotia tultiin.
Keskipäivällä oltiinkin kotona.
Kylläkös siellä oltiin iloisia kun Petteri
virkeänä ja punaposkisena astui ovesta
sisälle. iKaksi vuorokautta myöhemmin
hän tuli kuin mitä oli ajateltu. Isä
oli rauhattomana kulkenut ikkunasta ikkunaan
ja kuulostellut pihalla eikö^ii-tään
kuulii. Mutta iloisempi oli Petteri
itse kun pääsi kotia turvattomasta maailmasta,
jossa niin vähän kiinnitetään
huomiota pieneen poikaan kim kaikilla
on niin kiire. Mutta kotona kuunnellaan
mitä Petterilläkin on sanomista ja
nyt hänellä riittääkin kertomista pitkäksi
aikaa. Niin paljon hauskoja asioita
oli tapahtunut ja joulukin oli vielä edessäpäin.
Kirj. Hulda River
|^RIIiK.\N pienen pieni mökki sijaitsi
valtion maalla, aivan ratapihan
vieressä. Hänen ikänsä läheni jofkah-deksaa;
kymmentä ja hän eleli yksinään
tuossa mökissään. Uusi rata piti avata
ja laahustavin askelin koettaa mennä
eteenpäin.
Oli jo myöhäinen ilta kun Eriika vihdoinkin
näkee edessään korkean tiilirakennuksen,
jonka ympärillä oli ihmeel-juuri
siihen paikkaan, jossaJEViikan linen^sypressiaita. Puut vaikuttavat il-mökki
oli. Hänelle annettiin i häätö-käsky—-
kolmenkymmenen päivän sisällä
öli hänen poistuttava ^ mökfötään
ja noista pamstä oli eiiää" jäljellä v
kaitsi päivää, eikä tiiölla^iriimuTip^^
lä ollut vieläkään tietoa tulevasta Isodis-
FoaT ;ESSINGTON, B, C,
Ema Snellman
Arthur Pelto
WALTER NIEMI
TTYKE ja ASiNE HAUTANEN
BEN ja LAINA KOiRHONEN ja
l^tRSESSi •' '
Lily, Ä e l l y ^a Yvonne PfehSconen
- H. EOSSELÄ
Elina ja Sylvi Hakala
-Marie Snellman ^
. - - ^ • •
' Mr. W. SaiESTi^- ^'^ ' •'• "
Elina j ä Oust . ^ p p a l ä ja peitoe
Irene ja Oliver Hin ja Ronnie
Mrs. Fiina Mack ja Eila
Lempi ja i^anli Kutisiäto ja Evelj-n
•Dagauar ja Victor Lehto \
tr' te;"-' H''
K^äiMMP,m.c, •'.
Siiri ja KBäno Tyw<^
Ireite, iaiaija ja I^iilo Silander
Sofia ja Antti Balo
Hihna ja Jdhn Maclöe
Eliisa ja Toivo Penmiaa
Lissle ja iHatt Haapala
Olga, Cyril ja Victor Maunus
Aino ja Jalmaiti Maasan^n
Kalervo Pillfflfeo
Tim Maasaneri, SoutSi ViABllii^ton
Irene. Wayne ja Harold Takala
Itekla ja John Hieta
Joulukuinen aurinko heitteli l^lpeita
säteitään, jotläa vain keltaisina viivoina
puitten lävitse pilkistelivät;' Synkeät
pilvet nousivat vastakkaiselta taivaalta
ja ei aikaakaan kuh ilmassa leijaili kevyitä
lumihiutaleita,'jotka jo pian tekivät
jäisen maan vaalean harmaaksi.
Eriika-vanhus kulkee metsäistä tietä
pitlun, sillä hänen päämääränänsä oli
tyttärensä koti, joka oli muutamien mailien
päässä. Vaikka hän ei ollut tytärtänsä
nähnyt pitkään aikaan. £i tytär
ole edes kirjoittanut äidflleen mitään, jo
lähellä vuoteen, eikä ole käynyt katsomassa,
vaikka useasti on kulkenut autollaan
sivu. Tytär oli päässyt "hyviin"
naimisiin, niin että mitäs nyt enää tuosta
vanhasta äidistä, joka on jo haudan
.partasia.
• L^umimyrsky tulee yhä sakeammaksi
ja Eriikaa alkaa väsyttää tuo pitkä taivaltaminen
ja hän istahtaa pienen hyyt-tynsä
päälle, jota hän kantoi mukanaan,
jossa oli hänen pieni omaisuutensa —
levätäkseen hiukan. Voi kurf väsyttää
niin, että silmät tuppaavat väkisellä
menemään kiinni. Eriika oikein säikähtää,
kun kuuke auton äänen, joka samassa
mennä porhaltaa >ohitse - . . Samassa
hän myöskin tuntee tyttärensä
Ainen, istumassa hienossa turkissaan
tuossa autossa. Hän yrittää huutaa ja
antaa merkkejä äutpUe, että se pysähtyisi,
mutta se vain koventaa vauhtiaan.
Eriika koettaa lohduttaa itsensä Sillä,
ettei tyttärensä häntä millään tuntenut
lan pimeässä tummilta, suipolta patsailta.
Tunima kaaripoi-tti^^^^^
sateenkaaren väreiHä,, jol^ lätselemaan
Eriika jäi kuin lumottuna, sinä ei hän
ollut vuosiin käynyt täällä, eikä nähnyt
myöskään noitaa IMsiiä joulua
r^rtisssai 'Himen i y d ä n t ä i^ ahdistaa,
kun muistaa viimeisen
tääUä, sillä tyttärensä el käskenyt häntä
edes sisähuoneisiin, vaan keittiösi
väsi kuin muodon imb^f, jossa E r l i^
istui palvelustytoiti kanssa 1^^ sanöi olevansa
lähdössä jonnekin,^ ettei ole nyt
aikaa äitiä tavata.
Todellakaan ei ollut aikaa äitiä tavata
. . . tuota muistellessa hiipivät Eriikan
silmiin kyyneleet . . / (Ei ole aikaa tavata
omaa äitiään, joka on hoivannut
ja tehnyt tyÖtä kaisvattsiakseen lapsenSuuressa
köyhyydessääny^riika koetti
pestä rikkaille vaatteita, että sai kou-luutetuksi
ainoan tyttärensäj sillä hänen
oli yksin huolehdittava koko elämänsä
. . . Aino oli sUlom nit^utaman
vuoden vanha, kun mieheni^ liuoli ollessaan
metsätöissä . . . Xuinka elämä
silloin tuntuikaahifiävätta, mutta olihan
hänellä Aino-tyttö, jonka rvitoksikiui^
ti e l ä ä . . . Niin Aino, joka pii niin hyvä
oppimaan kaikkea-^.; • ja kaunis Mn oli,
niin että hän onnistui pääsemään sen
toimiston päällikön vaiinplisi, j(^^ hän
oITtyössä ja hänestä t^iri^a^ ...
Tuo kaikki yilis^ ^Eriikan .roide
kun hän suuntaa askeleensa hiljalleen
taloa kohden, miitt^ ei keittiön ÖveUe,
vaan komeita päraatiportaita kohden.
Mistä lieneekään Eriika^saainut rohkeuden
astellessaan portaita ylös hiljalleen.
Jalatkin alkoivat tuntua niin kevyiltä,
vaikka hän olikin taivaltanut niin pitkän
matkan.
i,'; l&uluhum'M':pBiväiA-1951
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 22, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-12-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511222 |
Description
| Title | 1951-12-22-19 |
| OCR text | •fl ••On siellä*', %^stasl Petteri. • '•Kenenkäs poika, siiaä^ ©let ja' mikä sinun nimesi on?" • ,; •Minun nimeni on Petteri ja äiti jät-u minut tänne ja nyt minua on unohdettu", koetti pikku-mies selittää. Vähitellen mies sai kuulla koko tari-jian 13 kun hänelle selvisi kenen poika petterri oli niin han sanoi: •Kuulehan Petteri. Sinulla on hj^vä isä ja minä tunnen hänet h3rvin. Tämä talo ei ole sopiva.paikka sinulle. Juok-seppa nyt sisälle sanomaan, että saat k\ry-tiä kotia päin ja tule pian takai-sm. Kahdesti ei tarvinnut käskeä. Oulutta kun Petteri juoksi sisälle niin hän pysähtyi ovensuuhun. Huoneessa oli paljoa väkeä ja kova puheen pulina, kukaan ei välittäjl pienestä pojasta. Tämä katseli hetken aikaa ja mitään sanomatta juoksi takaisin ulos. Ei hän odottavalle miehellekään mitään sanonut kun tämä ei kys\myt ja niin lähdettiin matkaan. Reki oli hyvin pieni, mutta sopi Petteri istumaan pohjalle ja mies peitti hänet 11 HESPERO, ÄJLBERTA Oscar, Piina ja Eino I^ind Joseph. HiliaVlimpi, Wäinö, Elvie. JosepQi, Josepheen ja Kenny Mäki Otto.tAIice, Eisie, Lea, Ray ja Jolin Pätjas Joseph, Elviina, Eugene. Jackie, iQylvi, Violet ja Diana Saari Setrick, Laura, Donna ja Mummu Pietil^äinen Jack, 'NeJmi, Clarence ja Dolores Torsti William Raappana, Menehidk, Alta. Pauli, Anna, Eddi, Anna, Pauli, Grace ja Eino iKaikkonen Lauri, iNaimi, Barry ja Berny Laliti THORMLB, ÄliBERTÄ Mr. ja Mrs. \Aiuiala Mrs. A. Kinnunen Mr. ja Mrs. Jardy B. Stenberg Tilda ja Manu CHumimer Mr. ja Mrs. Hill Mikko, Maiida, Arvi ja Walder Hill ECKVELLE, MSMEBTA Ida ja Jack Hill Mrs. Manda iMälci ja Jolm Mr. ja^Mr^. Waara Laiui Kangas Lempi ja iAmeKosiki ja Mamma, -Mr. V|c I^ine • Mr. ja Mrs.rMJa.tti Kemp •-; ""tr' ••4iapji^:%31s lintunen Mr. jö,€as^^ • • ' • ' ••"sSr --^. ' Jobn'Sonninen' EUeii ja Kelle Pitenen Mr. j a Mrs. "Wentelä Berths ja Teodor Sjöblom Lauri 3 j ä m i Hilja ja Victor Salo ÄMmiRiffisvall Aidi ja Otto Poulton ' TSasva "^ja iMea Mauni:^^ Helenoja''©laiBJaa-^Slmi^ S' C." • • 111»: HIMa-Seiro •Mrs. Saima'Hautala.'. ' M!r. Jomxa (MiÄola 2^. Jcam Sf ikula Mr. -Arvo Salomaa Jenni Ja JKeiSM Salomaa ^Eaia ja.Mbo Somero Elvi, Olga ja Alex Lindgren NEW.\^'ESTmNSTER, B. C. Kaisa ja Antti Forsman ja Mauno Lili ja Wm. Pasanen .---^ . Ajma ja Nic& Inimonen Paa%'o Immonen Hilma ja John Kari Selma ja Wätnö Klcf, 322 Kmg George Hwy. Helmi ja AJex Ereeman Annie Tapio ja John BveljTi ja Antti Tapio ja tytöt Hilda ja Antti Haka, 823 5\ven Ave. Marj'- ja Peter Niemelä, 231 Byrne Rd. South Burnaby Elsa. ja Antti Kujala, 191 BjTne Rd. Soutli Burnaby Sj^ilvia, Leevi, Kerttu ja Lauri Miller, 221 Byrne Rd. South Burnaby Greta ja John Lackala, 140 Byrne Rd. South Burnaby Tyyne ja Albert Särkilahti, PortKells, B.C. Hulda ja Antti Olsen, Port Kells, B.C. Erika Rova, R.R. 12, New Westminste!r Mr. ja anxs. L, Jannon, R.R. 12, New Weslminsiter Hilma ja Otto Veide, Port Moody, B.C. Mr. ja mrs. Arvo Lahti, Port Moodjy, B.C. Mhert NeiB\'onen, Point Moody, B.C. Mr. ja nars. B. Johnson, 1740 Island Ave. Vancouver Sylvia, Kaaorlö, Jeanette ja ; Kathjyite Luiid, m H ö s p r t a l Sa. New Westminster - --^.nsr - tr tt'-' ' Mäai£12bia*ja . MfeÄtha jö/"<^^ • I^däa jaiMatt Sarvela v Keisari, ja ^ e i s a r l m » . , ÄSl€f Ranta ' Räjm^nd, Flare J Fr6d, MialUs ja Stanley " Mrs. Ä. Raappana Mrs. lAino. Liikala ja perhe Ma ja Albert HaimUkseiä j ä tytöt Edith ja Earl IMyberg ja perhe Annie 'Homälki .' - te' - tr •• hyvitk vällyillii. Hei sitä menoal Kauppiaan kohdalla pysähdyttiin Ja:.mmtiiQ, sisälle länmiittelemään. Siellä Petteri ensikerran kuuli "juoruja", vaikkei sitä silloin tiennyt. Kaupassa oli ihmisiä ja kun he saivat tietää kuka Petteri oli, niin silloin alkoi julkinen selvittely hänen kotiasioistaan. Isää kaikki kehuivat, mutta äitiä ar^steltiiii kun pienen pojan jättää tuuliajolle. Petteri kuuli kuinka liänen kyytimiehensä kyseli olisiko kellään asiaa Petterin kotia päin, mutta kun ei kellään ollut niin hän lupasi lähteä itse vielä sinne päin, vaikka se olikin suuri mutka ja hänen olisi kiireellisten asioiden takia mentävä aivan toiseen suuntaan. Mutta ei hän ha: lunnut niin hyvän miehen poikaa jättää mihin sattuu. Kiireesti vain kauppiaalla syötiin ja taas matkalle. Petteri oli ollut jo paljon likempänä kotia matkustajakodissa kuin mitä hän nyt oli, mutta hän ei. sitä tiemiyt eikä välittänytkään. Hj-vä hänen oli istua tämän kiltin sedän reessä ja katsella kuinka puut ja talot juoksifat toiseen suuntaan kuin he menivät. Sitten setä sanoi, että saavuttiin Petterin naapurikylään ja etta hän täällä etsii toisen sedän joka vie i*etterin ihan kotia asti. Tiellä tuli vastaan tuttava mies ja Petteri kuuli kuinka lie puhelivat hänestä. Hänen kyytimiehensä sanoi: "Olin ajatellut ajaa Hakalaan saakka ja py>'tää sieltä viemään poika kotia, mutta kun sinnekin on niin pitkä matka ja sinä tulit kuin tilauksesta; niin etkö otakin ja toimita Peueri kotia?-' '•Kyllä se sopii. Oler aikoiuit mennäkin sinne kulmakunnalle elukoitten ostoon, niin lähdetään aamulla. Men- • nään nyt ensin meille syömään ja jsulJ- . kumaan." \ • • Xiin Petteri vaihtoi toiseen rekeen ja • taas lähdettiin uuden kyvtimiehen mukana ajamaan. Kun he saapuivat perille niin siellä jjltiin hämmästyneiä isäniiiin tuodessa pientä poikaa. Isäntä kulki ympäri lähipaikkakunnan ostamassa karjaa, jonka toimitti kaupunkiin ja kun hän viipyi joskus viikkojakin matkoillaan, oli vasta aamulla lähtenyt ja nyt jo palasi. Mutta kun saatiin kuulla Petterin tarina niin kil\^n häntä hy- A-änä pidettiin. Talon omat lapset olivat jo kouluikäisiä ja kovasti pyyteli-vät Petteriä jäämään heidän pojakseen. Lopuksi isäntä jo sanoi: "»Hiljaa lapset. •Ei saa kiusata Petteriä. Hän haluaa mennä omaan kotiuisa ja aamulla sinne mennään. Njt vaan ensiksi nukutaan että jaksetaan virkeänä matkustaa." Aamulla aikaisin lähdettiin taas matkalle ja aina vain lähemmäksi kotia tultiin. Keskipäivällä oltiinkin kotona. Kylläkös siellä oltiin iloisia kun Petteri virkeänä ja punaposkisena astui ovesta sisälle. iKaksi vuorokautta myöhemmin hän tuli kuin mitä oli ajateltu. Isä oli rauhattomana kulkenut ikkunasta ikkunaan ja kuulostellut pihalla eikö^ii-tään kuulii. Mutta iloisempi oli Petteri itse kun pääsi kotia turvattomasta maailmasta, jossa niin vähän kiinnitetään huomiota pieneen poikaan kim kaikilla on niin kiire. Mutta kotona kuunnellaan mitä Petterilläkin on sanomista ja nyt hänellä riittääkin kertomista pitkäksi aikaa. Niin paljon hauskoja asioita oli tapahtunut ja joulukin oli vielä edessäpäin. Kirj. Hulda River |^RIIiK.\N pienen pieni mökki sijaitsi valtion maalla, aivan ratapihan vieressä. Hänen ikänsä läheni jofkah-deksaa; kymmentä ja hän eleli yksinään tuossa mökissään. Uusi rata piti avata ja laahustavin askelin koettaa mennä eteenpäin. Oli jo myöhäinen ilta kun Eriika vihdoinkin näkee edessään korkean tiilirakennuksen, jonka ympärillä oli ihmeel-juuri siihen paikkaan, jossaJEViikan linen^sypressiaita. Puut vaikuttavat il-mökki oli. Hänelle annettiin i häätö-käsky—- kolmenkymmenen päivän sisällä öli hänen poistuttava ^ mökfötään ja noista pamstä oli eiiää" jäljellä v kaitsi päivää, eikä tiiölla^iriimuTip^^ lä ollut vieläkään tietoa tulevasta Isodis- FoaT ;ESSINGTON, B, C, Ema Snellman Arthur Pelto WALTER NIEMI TTYKE ja ASiNE HAUTANEN BEN ja LAINA KOiRHONEN ja l^tRSESSi •' ' Lily, Ä e l l y ^a Yvonne PfehSconen - H. EOSSELÄ Elina ja Sylvi Hakala -Marie Snellman ^ . - - ^ • • ' Mr. W. SaiESTi^- ^'^ ' •'• " Elina j ä Oust . ^ p p a l ä ja peitoe Irene ja Oliver Hin ja Ronnie Mrs. Fiina Mack ja Eila Lempi ja i^anli Kutisiäto ja Evelj-n •Dagauar ja Victor Lehto \ tr' te;"-' H'' K^äiMMP,m.c, •'. Siiri ja KBäno Tyw<^ Ireite, iaiaija ja I^iilo Silander Sofia ja Antti Balo Hihna ja Jdhn Maclöe Eliisa ja Toivo Penmiaa Lissle ja iHatt Haapala Olga, Cyril ja Victor Maunus Aino ja Jalmaiti Maasan^n Kalervo Pillfflfeo Tim Maasaneri, SoutSi ViABllii^ton Irene. Wayne ja Harold Takala Itekla ja John Hieta Joulukuinen aurinko heitteli l^lpeita säteitään, jotläa vain keltaisina viivoina puitten lävitse pilkistelivät;' Synkeät pilvet nousivat vastakkaiselta taivaalta ja ei aikaakaan kuh ilmassa leijaili kevyitä lumihiutaleita,'jotka jo pian tekivät jäisen maan vaalean harmaaksi. Eriika-vanhus kulkee metsäistä tietä pitlun, sillä hänen päämääränänsä oli tyttärensä koti, joka oli muutamien mailien päässä. Vaikka hän ei ollut tytärtänsä nähnyt pitkään aikaan. £i tytär ole edes kirjoittanut äidflleen mitään, jo lähellä vuoteen, eikä ole käynyt katsomassa, vaikka useasti on kulkenut autollaan sivu. Tytär oli päässyt "hyviin" naimisiin, niin että mitäs nyt enää tuosta vanhasta äidistä, joka on jo haudan .partasia. • L^umimyrsky tulee yhä sakeammaksi ja Eriikaa alkaa väsyttää tuo pitkä taivaltaminen ja hän istahtaa pienen hyyt-tynsä päälle, jota hän kantoi mukanaan, jossa oli hänen pieni omaisuutensa — levätäkseen hiukan. Voi kurf väsyttää niin, että silmät tuppaavat väkisellä menemään kiinni. Eriika oikein säikähtää, kun kuuke auton äänen, joka samassa mennä porhaltaa >ohitse - . . Samassa hän myöskin tuntee tyttärensä Ainen, istumassa hienossa turkissaan tuossa autossa. Hän yrittää huutaa ja antaa merkkejä äutpUe, että se pysähtyisi, mutta se vain koventaa vauhtiaan. Eriika koettaa lohduttaa itsensä Sillä, ettei tyttärensä häntä millään tuntenut lan pimeässä tummilta, suipolta patsailta. Tunima kaaripoi-tti^^^^^ sateenkaaren väreiHä,, jol^ lätselemaan Eriika jäi kuin lumottuna, sinä ei hän ollut vuosiin käynyt täällä, eikä nähnyt myöskään noitaa IMsiiä joulua r^rtisssai 'Himen i y d ä n t ä i^ ahdistaa, kun muistaa viimeisen tääUä, sillä tyttärensä el käskenyt häntä edes sisähuoneisiin, vaan keittiösi väsi kuin muodon imb^f, jossa E r l i^ istui palvelustytoiti kanssa 1^^ sanöi olevansa lähdössä jonnekin,^ ettei ole nyt aikaa äitiä tavata. Todellakaan ei ollut aikaa äitiä tavata . . . tuota muistellessa hiipivät Eriikan silmiin kyyneleet . . / (Ei ole aikaa tavata omaa äitiään, joka on hoivannut ja tehnyt tyÖtä kaisvattsiakseen lapsenSuuressa köyhyydessääny^riika koetti pestä rikkaille vaatteita, että sai kou-luutetuksi ainoan tyttärensäj sillä hänen oli yksin huolehdittava koko elämänsä . . . Aino oli sUlom nit^utaman vuoden vanha, kun mieheni^ liuoli ollessaan metsätöissä . . . Xuinka elämä silloin tuntuikaahifiävätta, mutta olihan hänellä Aino-tyttö, jonka rvitoksikiui^ ti e l ä ä . . . Niin Aino, joka pii niin hyvä oppimaan kaikkea-^.; • ja kaunis Mn oli, niin että hän onnistui pääsemään sen toimiston päällikön vaiinplisi, j(^^ hän oITtyössä ja hänestä t^iri^a^ ... Tuo kaikki yilis^ ^Eriikan .roide kun hän suuntaa askeleensa hiljalleen taloa kohden, miitt^ ei keittiön ÖveUe, vaan komeita päraatiportaita kohden. Mistä lieneekään Eriika^saainut rohkeuden astellessaan portaita ylös hiljalleen. Jalatkin alkoivat tuntua niin kevyiltä, vaikka hän olikin taivaltanut niin pitkän matkan. i,'; l&uluhum'M':pBiväiA-1951 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-22-19
