Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 22, 1951

              on ja mikä on koulu- |
iotivissa.maissa, joissa 1
televat pommeja kou-
Selvittäessäni lapsille
Ien huomioinut, että
lisesti rauhan kannal-poikansa
mielipiteen
äri kiiruhti valmista-i
vierailleen, joita oli
uluiltaa viettämään,
inon tyttöystäväkin
Muistuu mieleeni näin joulun lähes­tyessä
toinen jouluni Canadassa, vaik-fea
siitä on jo niin pitkä aika kuin 39
usia eteenpäin. An-ikaan
työpaikastaan
kesäpäKä,. aurinko
viä. Annan jalkoja
inkin tuntui niin vä- \
>äätti poiketa erää- {
amaan jotain virkis- I
uomattuaan eräässä j
i naisen, meni hän I
Tuttava tilasi mo-tarjosi
tupakkaa,
lut, vaan sanoi:
en ole uskaltanut
keet ovat niin kai­rattaisi
niihin ra-saan
välttämättö-i^
ulle, huomasi hän
hen ja naisen istu-ssä.
Hän ajatteli,
rilla hauskaa, kun
toisia. Äkkiä An-mnaksi,
mutta ku­siko
Marjanna us-sen
näyttää ja pa-
. ^Einokin kotona,
hti hän mieli mur-lonferenssista
ker-kokemuksiaan
ja
sillä matkalla op-a
eri .maissa. Nyt
ottavaa koululap-ilet
niin huolestu-likki
ole oikein?"
)li nähnyt ravin-
Ensin sain usei-a,
mutta /viimein
a: Xysyin s>ytä
i tunnusti kaikki
ä on toinen poi-ovat
päättäneet
nnen sen pojan,
issa konttorissa
än esteli minua
Ferenssiin, mut-minulla
on oma
eni tässä asias-linua
horjuttaa,
hän rakasti mi-fikä
kohtalo sai­si
vuonna suur-n,
mutta käyn
nassa."
ppusilla katsel-skua.
Kuinka
uraisena se las-staen
viimeisiä
, kuinka paljon
htuukaan tuon
la on taas uusi
ATiotta.
Olin silloin MondTnimisessä kaivan-tokylässä,
enkä ollut vielä kahde^ksaa-toista
täyttänyt. Silloin touhuttiii?
joulm-almistelua kovalla kiireellä ja lai­tettiin
lahjapaketteja joulupukin pus­siin.
Silloin joulupukki tuli lentoko­neella
haalin katosta sisälle ja punaiset
tontut olivat näyttämöllä vastassa
auttaakseen pukkia lahjapakettien jaos­sa.
"
Kyllä lasten silmät olivat pyöreinä ja
taishat olla meidän toistenkin, kun
pukki komeasti koristetulla lentpkoneeK
la laski hiljalleen haalin näyttämölle.
Lentokoneesta kömpi vanha, valkopar­tainen
joulupukki, joka puhiii ilman
kjdmj^ydestä, että oli vaikea lentää niin­kin
kaukaa kuin pohjoisnavalta ja len­tokone
vielä arvan täynnä lahjapakette­ja.
En muista enää pukin nuneä, oliko
se Matti vai Oskari.
Kyllä pukki silloin muisti meitä tis-kareita
niin monilla lahjapaketeilla, et­tä
en voinut niitä yksin kotia kantaa,
vaan täytyi olla helppari. Loppuyö ku­lui
paketteja aukaistessa. Jouluaamu­na
sai aamiainen mennä vähän myö­hempään,
sillä miehiä ei tullut työstä ei­kä
mennyt työhön. Joitain juopuneita
hoiperteli ruokapöytään, sellaisia, jotka
aattoiltana olivat pullosta ottaneet
jouluilonsa. Toiset muistelivat itkien
perheitään Suomessa. Selvin päin ei­vät
perheet tahtoneet pysyä mielessä.
Tapaninpäivänä tanssittiin haalilla
päivällisen jälkeen joku tunti. Taas
laittamaan miehille ruokaa, tiskattiin ja
taas tanssimaan haalille. Ei sUloin nuk­kumisesta
välitetty eikä jalkoja pakot­tanut.
Aamulla vähän silmiä kirveli
lyhyen nukkumisen jälkeen miehille aa­miaiseksi
lättyjä paistaessa. Siinä vä­hän
tuli mieleen, että illalla menen ai­kaisin
nukkumaan, mutta taas illalla oli
omat touhunsa ja taas aamulla kirveli
silmiä.
tulee neljäskjrmmehes jouluni
mantereella. En usko, että enää
oko joulun loppuyötä viitsisin pakette­ja
aukoilla, vaikka niitä tulisi kumka
paljon. Ja uskon helpparin olevan sa­maa
mieltä.
•~ M. K.
unkaan panna
aurinko "vai-oin
kuin liika
että ne eiv-ät
likkiin simet-
)teUaian vaate-irjataan
siilä,
on kadonnutf
teilaan hyvin.
(RINNAN MUISTIKIRJASTA 1907)
AXNOIT kaikkes' elämälle —
kärsit nälkää, tuskia.
Kaiken riisti ajan koura,
mt vain kyyfielkukkia.
Saapui elos* iltahetki,-
-^oim-at stdta loppuivat,
poski painm kalpeaksi,
tidisUmät sammuivat.
Kylmä ompi elmi syli,
'mssä rauha^ satama?
Vaiko ajan ulapalla
Wöi sd kurja sortua?
Bo riisti kaiken suita,
«>'i se vieroo dtrna,
Ethän sille rikkautta
^nää voi sä takoa,
Eleitä heittää ajan valt^
^'iinkitin puiden lehtiä,
Altitta kerran, se on ^arma,
muu tämä säädelmä.
Lumihiutaleet putoilevat hiljalleen,
ei huomaa tuulen x^ärähdystä. On ai­van
kuin ilma ilmoittaisi joulun tuloa.
Onko meillä kaikilla todellinen jou­lurauha
sekä -ilo? Ajattelen, että me
kaikki haluaisimme viettää tämän jou*
lun perheemme jäsenten kanssa, mutta
monetkin perheet ovat eroitetut. Luu­len,
että monet isät j^ äidit huokaa­vat
hiljaisia surun huokauksia sydä­missään,
vaikka ilomielin ottavat jou­lu
vieraansa vastaan ja rauha vallitsee
huoneessa. Kuusen kynttilät kertovat
joulutervehdykset ja toivottavat rauhaa
kaikille maailmassa, mikä olisi meille
kaikille kallein joululahja.
Täällä Edmontonissakin on meillä
paljon uusia tuttavia Suomesta sekä
kaikkialta maailmasta. Tällä kertaa
heillä on huolenaan siirtolaisen vastuk­set.
Toivomme, että he menevät onnel­la
eteenpäin.
EILA-MUORI.
Jos sinä olet nainen ja vielä päivä-työläinen
jossain suuressa kaupungissa
niin elämäsi ei ole ruusuilla tanssiissi»
ta, kun joudut häijyä "akkaa" pah-de-maan.
Jos saat hänet ensin lupaa­maan
vähänkin palkkaa — kun hänellä
on ollut entinen päivätyöläineh nom
vain melkein ilman palkkaa, ja vaikkei
antaisi kuin kohtuuden, 5 tai 6 dolla­ria
päivä, koska joku ei lähde alle dol­larin
tunti, niin siitä huolimatta hän
tinkii, viix^yttää ja venyttää niin, että
puhelinlanka ihan alkaa palaa. Sitten
vasta saa sanotuksi, että "no, tule sitten
ja pian". Osoite on suomennettuna ja-ku
"Suuruuden sukukunnan kotivuori,
jolkivarsi, metsäpolku jne.
'Xyt menet ostamaan kaupungin kar­tan,
ellei sinulla sitä vielä^^ole. No, pi­tihän
sinun jo arvata, ettei tuo "akka"
asukaan kaupungin piirissä. Ei auta
muuta kuin ottaa katuvaunu ja alkaa
kysellä ajurilta. Useissa tapauksissa
juttu alkaa selvitä, paikka löytyä, mut­ta
ajaa siinä saa, vaihtaa vaunusta bus­siin
ja pahimmassa tapuksessa kävellä
kylliksesi.
Hauskaa Joulua f a
Onnellisia Uutta Vuotta
GREEN POINT, ONTARIO
Kalle Erikola
F. Kajander
G. Stenroos
flVtr. ja Mrs. E. Pasala
Mr. ja Mrs. Leevi Suo
Mr. ja Mrs. A. Koski
Hilma ja Pete Harty
Mr. ja iMrs. F., Leino
Tilda ja PVnil Malin
John Koivula
Mr. ja Mrs. V. Tuomi
Mrs. Lydia Tuomi
Mr, ja Mrs. Suutari
Ida ja Walde Stenroos
Mr. ja Mrs. N. Järvi
STTEFSTONE, ONTAKIO
Peter Piticänen ja perhe
David Nikkilä ja perhe
Ivar Salminen ja perhe
Simo Väänänen ja periie
John Ware
Herman Olson ja perhe
Aini ja John Mäki ^
Hebni ja Heikki Free
O. W. Kainulainen ja perhe
Sulo Salo ja pertie
Kalle Taskinen ja perhe
Paavo Niiles
John Janttunen ja perhe
Tyyne ja. Toivo Järvi
Eini ja Olavi Tuomi ja lapset
L Koski ^
A te ja Ulla Pursiainen
Mr. ja Mrs. K. Autio ja girls
Hilma, Anne ja N. Hietapakka
Kalle Mikkola
Peter Puoti
Pekka Karppainen
ISTOILA, ONTAiaiO
Helvi, Lily ja T. Sammalisto
Manu Sammalisto ja perhe
Lanpi, Anneli ja S. Hietanen
O. Waatamen ja perhe
Putkonen ja perhe
JACKFINE, ONTABip
Tauno ja Itaii Mäenpää ja lapset
ARVO ja ELSIE ÄSMUNT
H. Nieminen
Bodney, Mac, Toini ja R. Backström
Dave Spring
Arvo Ltioma.ja perhe
Hilkka ja Emil Ehn
Mrs. Harry Robbins ja perhe
Gunnar ja Meimi Nygard ja lapset
Oliver, Elin ja Rodney Nygard
ALEX SALO > MRS.
Einar Niemi ja perhe
John Puuikila
Jack Puukila
Mrs. Mäkelä
Mini ja Nestor Ylätalo
MOKOMON, ONTARIO
Mr. ja Mrs. W. Kivipelto, ,
Matti Paavola ja perhe
Mr. ja Mrs. K. Ojala ja perhe
Niilo Lehto
Mr. ja Mres. C. Korpi ja perhe
Isak Harju
Mr. ja Mrs. A. Ylimäki ja perhe
Mr. ja Mrs. A. Koivula
Mr. ja Mrs. J. Lehto
Mr. ja Mrs. L. Heino
Mr. ja Mrs. A. Levänen
Mr. ja Mrs. R. Syrjä
Ida Heusa
Mr. ja Mrs. W. Alho ja perhe
Mr. ja Mrs, F^ Kaskinen ja perhe ~
R. R. 1, IVIURILLO, ONTARIO
J. Kangas
Mr, ja (Mrs. Mackie
Signe ja Paul (Mäki
Mr. ja H. Männistö
Frank ja Hilda Vilen ja Anja ^ ,
Nestori ja Lyj-di Saari
Lyyli ja Alex Lampi
Hulda ja Nick Lampi
Reino Kangas
• • -ir TJT' • •
KAMINISTIQUIA, ONTARIO
J. Kivimäki
Ed. Silander
Äitin poika
Mr. ja Mrs. K. Marttila
Aino ja Emo Laine
Mrs. Hilda Peuramäki
Elvi Sinnemäkl
O. Lington
G. Hill
Ester ja Väinö Leppäkoski
Mr. ja Mrs. H, Luomala
Mr. ja Mrs. E, Laatii
Mrs, L. Aho
Mr. ja Mrs. A. Tuomi ja Violet
Alma ja Antton Lelhto ,
J. Nygren
Anna ja John Lehto
Ida ja Matt Ranta
il "tr ir-
GREAT I.AKES PAPER CO.,
CA3IP 29,
BLACK STURGEON, ONTARIO
Mr. ja Mrs. August Erickson
Mrs. Anne Sifckilä
Mr. ja Mrs. Roy iErickson
Mr. Joseph Peuhkuri
Mr. Reino Petthkiui
Mrs. J. Peuhkuri. Kivikoski
Mr. Taumo Peuhlcuri, Kivikoski
Mr. Fred Tuomi
Mr, Emil Siljanteri
Miss Helvi Hakamäki
Mr. ja Mrs. S. Pelletier
Mr. ja Mrs. Niilo Mäki
^ it iSr
FOXBORO, ONTARIO
Helmi ja Alfred Titterson, R. B. 1
•• Sitten tass voit saada-lay^^ia "akaa'%
- Jolla oa ^ aiiapiÄiasta/elti msM leis-lm,
-ettei • tanltse miiäan- telidii, silE
kaikki paikat kiiltävät ja oia kuin pa­latsissa.
Sinulle tarjotaan kahvia, päi­vällinen
ym. hjj^ä.
Sinä voit sa^da pahan "akan", jolla
on kaikki niin likaista aina kellarista
^ kolmanteen kerrokseen saakka ja kau­hea
pyykki, viikon työ. Mutta hän
vain sanoo:
"'Tuossa pöydällä on juustoleipää päi­välliseksi
ja kun saat työn tehdyksi,
tule kysjTnään ennenkuin lähdet pois,
jos löytyy vielä lisätehtävää, että tulee
päivä täyteen."
GVIitä voit tehdä? Voit suuttua sil­mittömästi
ja lyödä oven lujasti kiinni
"akan'* edessä ja sanoa: *'Tee itse."
Tai voit alkaa työntää sen kuin eh­dit.
"Akka'* tulee hetken kuluttua tar­kastamaan
jälkiäsi ja kiukuttelee. Sinä
et enää tietenkään kestä, vaan lyöt puh-distusrätin
"akan" eteen ja sanot:
"Tämä riittää nyt tällä kertaa! Si­suni
on täysi! Maksa heti, minä läh­den!"
Hän voi alkaa A^aikertaa. Hän ön
muka kauhean sairas, hän ei kestä mi­tään.
Jos sinä olet tehnyt tätä palve­lusta,
jo neljännesvuosisadan, olet saa­nut
sairautta itseesi ja perheeseesi. On
hyvä, ellet hermostu, mutta useimmiten
sen kyllä teet. Tulet niin hirveän vi­haiseksi,
kiroat ja olet niin sokea vi­hasta,
että et näe mitään, et usko mi­hinkään.
Tuskin huomaat, että ovat
vaalit, kunnallis-, maakunta- tai liitto-vaalit,
joissa voisit äänestää työväen
ehdokkaita, jotka virkaan päästyään
voisivat vaikuttaa parhaansa päivätyö-
Iäisten ja kaikkien työläisten jokapäi­väisten
tarpeiden hyväksi.
PYYDETTY.
Joulu Suomessa ennen lapsena oli
hauska, sillä -jouluksi köyhissäkin per­heissä
koetettiin varata antimia esimer­kiksi
ruoan piiolta, vaikka sitten muut
ajat olisivat olleet niukat syömisestä.
Minunkin kotimökkini oli vain vajaan
leivin paikka. Lapsia oli neljä pienes­sä
mökissä ja isän ansio 50 penniä päi­vä
siihen aikaan. Sitten se kohosi
markkaan päivä, mutta olin silloin jo
aikuinen ja ansaitsin itse omat tarvik-keeni.
'Köyhyydestä huolimatta lapsuus oli
hauska, kun ei itsellä lapsella ollut lei-pähuolia.
Sittenkin joulu muistuu par­haiten
mieleen, sUlä. joulun valmistus
Suomessa on erittäin työtä kysyvää.
Leivotaan monenlaiset leivät, valmiste­taan
lipeäkala ja joissain paikoissa teh­dään
juotavaa, sahtia. Minun kotipai­kallani
ei sitä tehty, vaikka sielläkin
osattiin juoda muuta ainetta.
Tuli tuossa Liekkikin. Otanpa ja
katson Ystävien pakinoita. Luin Iso­äidin
pakinan tässä kesken kirjoituk-,
sen. Oho, eipä tarvitse ottaa malanssia
Isoäidin neuvon mukaan, koska juuri
tässä Liekkiä muistan tällä kyhäyksel-läni,
ellen ajattele, että olisi se viisi
vuottakin iän jatkona, koska tuo ikä ru­peaa
tekemään jo korkeita numeroita.
Mutta en anna Isoäidin pakinan
häiritä joulutunnelmaani, kosika lap-siiusmuistot,
vaikka köyhätkin, kan­gastavat
mieltäni.
CC^iin, oli sitä lapsillakin hommansa
joulun laitossa. Laitettiin pieni kuusi,
vaikica ei tahtonut olla paikkaa, mihin
sen panisi ja millä sen koristaisi, mut­ta
kuiteiAin se piti olla kun kerran oli
joulu. Joulukirkkoon menijät, menivät
kirkkoon jo kello neljän ajoissa aamul­la,
sillä kirkko valaistiin jo silloin kynt­tilöillä.
Me lapset myöskin valaisim­me
mökin ikkunat, että kirkkoväki nä­ki
eloa olevan tuossakin mökissä.
Olen joskus kuullut lapsen tässä
maassa syyttävän vanhempaansa puut-
]Laii^3aialBa« loulijimm 22 päivänä* ISSI Sivu 7