Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 16, 1939

              1939 LAUANTAINA, SYYSKUUN 16 PÄIVÄNÄ Sm n
...InnMi»MiliMnM; ! » < i n M i i i » H « i | i ! i [ ! j i M ! : » j ; i ! l i | i i ; i i i « i i i ( i i t i
Suurennosifisin laRaa
^jamiinniannniD -KIIKARI . ^l^^lll^^l^lm^lnn^y
Azorein saariryhmään^ kuuluyan
Sao Miguelin asukkaat pelästyivät
pahanpäiväisesti jokin aika sitten.
Taivaasta alkoi äkkiä sataa joitakin
merkillisiä valkoisia hiutaleita, jollai­sia
saaren asukkaat eivät olleet milr
loinkaan aikaisemmin nähneet. Ih­meellinen
luonnonilmiö — lumi —
sai aikaan sen, että sao miguelilaiset
— joitten valtaosa on portugalilaisia
— ryntäsivät suojeluspyhimystensä
luo ja sytyttivät näiden edessä vaha­kynttilöitä,
koska he luulivat viimei­sen
päivänsä koitaneen. Muuten
luulisi, ettei Amorien asukkaiden pi­täisi
hämmästyä mistäs. Saariryh­mähän
on Atlantin tärkein lentotuki­kohta.
Viime vuosina on saarilla sa­tanut
useaankmott€^een lunta, mut­ta
aina Picö-saarella. Siellärsijaits^e
sammunut -tulivuori Pico Aito,, jonka
korkeus on 2,520" m.
Nykyään kerrotaan öibma ilkiöitä
poliittisia kaskiiga. Viimeiamsiiät
ovat syntyneet Italian suhteesta vd-jeensä
Saksaan akseli-perheessä.
Roomassa vallitsi^kerrankifa'rmitä'
aurinkoisin ja kaunein kesäpäivä. Pil­veä
ei näkynyt missään ja viileä tuuli
tasoitti polttavimpien säteitten vai­kutusta
miellyttävästi.
Tällöin kulki teiwGiano kaduilla
yllään suuri levitetä sateenvarjb.
Tätä ihftieteltim 'kovasti,, ja lopulta
kysäisi muuan vastaantulija kunnioit­tavan
hämmästyneenä:
— Mutta minkä ihmeen tdck^ on
ulkoministerillä sateenvarjo tääsäiha-nassa
auringonpaisteessa?
Krei\i Ciano vastasi vakavana il­mettään
muuttamatta:
— Berlinissä sataa tänään.
PITBJOSIPULIPAISTOS
6—8 purjosipuUa, vettä, suolaa, nel­jännes
paunaa voitSi 2 tkl. rasÄtittua
juustoa, 2 TkL korppujauhetta.
PurjosipuUt puhdistetaan, huuhdel­laan
useaan kertaan ja keitetään peh­meiksi
paljossa, vähänsu(rtaisessa ve­dessä.
Niiden annet£uin valua k e n ­kuin
lie ladotaan yoideltmm, tulen-kestäyäan
vuokaan, hlu^asen suolaa
ja voikimpaliBifca sirotellaan päälle jit
päällimmäisekst &en»s xaastättua
juustoa ja korppujauhetta. RuökjUa-jin
annetaan pidstua kuumassa- uu­nissa
kymmenisen "minuuttia, kunneä'
^piilit ovat miedosti rukisttineet.
AMJOVISiaUNAT
« rraannsskkaannll^^ppäävviiiippaalleettttaa,, 3 kovaksi
keitettyä kananmunaa, voita^ -paista­miseen
sekä ruodotonta anjovista,
Bansl^eipäviipaleet rufcistJBtaan
nopeasti vol^ kummaltakin puolen.
N"e asetetaan Vadille ja jokaiselle pan­naan
munanpuölikas, jonka päälle
asetetaan pari anjovista ristiin. ^Toi-leivät
Ä i s t e t a a n persiljalla ja iöiden
ympärille 'kaadetaan : kirpeä - kastike,
joka Valmistetaan seuraavasti: -
Kupillinen kermaa vatkataan vaah­doksi
sekä maustetaan sinapilla, sit­ruunamehulla,
sokerilla, suolalla ja
valkQp^>purilla mmm mukaan. Vii-meksi
lisätään pari raakaa munankel-tuaista
ja sen verran tomaattisosetta,
että kastike värjäytää Jteanmiin pu­nertavaksi.
'Kun^ rusketus jlomalta palattaessa;
aUcaa l^iteä pois, tulee ihoon^ usehL
laakeita, kirjavantnnaisia, hyvin ru­sentavia
läikkiä^ N^iä voidaan ppi»'
taa ^pivalliA valkaisevalla lasvs^t*
tiE^llä. Soitetaan yhtä -suuri tx^i&eä,
'niantelileseit& .ja ^urajatiheita, Jcdion
hieFotaan äitten sitruunanmehua ja
'muutama tippa vettä. Saatu massa
levitetään tasaisesti ^kasvedllJev jotka
-pestään ^isin hyvin ptiäitalksL Mas-annetaan
-olla -kasvoilla, kunnes
se on täysin kuivunut. Sitten pestäSzt
^isvot hyvin miedolla saippualla Ja
lopuksl^hierotaan ihoon hs^^ r8fi<^
vapitolsta voidetta.
toimenpidettä ei saa lySdä laimiix, sil<^
lä sitruunamehu vaikuttaa kuivatta­vasti
ihoon. • -
SUlin- ja sipuUnhaju katoaa veitf
sistä ja haarukoista^ jos hierotte n i i ­hin
voi^ttonen pesua.
Kuiva suola puhdistaa heI]^osti li-kajuovat
poäiiniammeista r ja -pesu-
• altaista.'-:
KananmuiUssa saattaa olla neljä-khi
^keltuaista. Seäaisen liavaixmon
Tsuuhitt tehneai tänä kesänä eräs
Mrs. Said Burroughs. Burlingtonis^
Vt.
iapäassi, sokeriruosta valmistettu sii-rai>
pi ja kuivatut hedelmät ovat sopi­va
makedsiä lapsille, sillä ne sisältä­vät
xaufea^ ;ja kaistumia, 4ptka Qwat.;
tärkeitä niumilxv rakennusaln^ta.
tlkkoseijohdäitoet T^iiseln föyvät
arvottomiksi, jos: niistä ei pidetä huol­ta.
Tavallisin tehottomuuden syy on
se, että maahan upotettu johto on
katlaennut taikka pahasti syöpynyt,
että se on menettänyt johtokykynsä.
Besusinkin oikea korkeustaso on
melkoinen tekijä kotitaloudessa, huo-tnauttaa
ylioi^ton kotitalousosaston
ravinbitieteilijä Elizabeth ElUs. Jos
sini^ on kovin alhaalla, täyt^ sen
ääresää työskentelijän olla liito ku^
tt&rassa, mikä väsyttää seHcää. Ta­vallinen
korkeita on 32 tuumaa lat-tiasta.
Kunnollistt3i ^Iz^jat^to maatatoii-diessa
on '^htä välttämätön icuin teol­lisuudessa
ja. koopaissa, ^ ä se an­taa
maanväjäljälle vastatäsen kysy­mykseen^-
miten-n^Ein hänen puuhansa
kannattaa;
KIRJEENVAIHTOA
Annie i^—<>: Kertomuksenne al­kaa
tässä numerossa. Mahdollisesti
se on kaksmkertaisesta "suomennok­sesta"
. kärsinyt, nmtta sitähän ei
voida auttaa.
Hilja: Ensi ^numerossa.
A. V—n: Hyvät suomennokset
ovat aina tervetulleita. Yrittäkää
-vain.-'-:,:::, ;
tahrat kesävaatteista.
Se voi olla totta mutta alkoholi
poistaa paljon muut£di:in kuin tah­rat
vaatteista.
Alkoholi Igrllä poistaa tahrat^ mut­ta
se poistaa myöskin vaatteet, niin
kesä- kuin kevätvaatteetkin ja syksy­jä
talvivaatteet.
Alkoholi ei saa aikaan amoastaan
ötä, mutta se monessa tapauksessa
•poistaa kengät jaloista ja ruoan^iöy^
dältä.
Alkoholi poistaa h3TOyn lasten
kasvoilta ja. ittaurim heidän ~huulil-
^ • * taan. l!^Ionta kertaa sfc poistaa koulu­kirjat
lasten käsivarsilta ja toivon
Koko Waljewon kylä Jugoslavias- poikien ja tyttöjen -sydätiiis^ä saada
sa nauraa vtallähetkBU^^^^^^.!^ nylOTisiä oloja vastaava Is^uäuopetus.
PESÄPÄtLOMUSEOSSA
Cooperstowm5sa, N. Y., on kuusi pe­säpalloa.
Presidentti on kirjpittanut
nimensä' jokaiseen niistä. Nämä pre­sidentit
ovat: •Pheodbre Roosevelt,
Taft, Wilson, toding, Coolidge ja
Hoover.
Toisenlaisena tulfcimus-
Ruotsin kansanedustajat tekivät
täriä vuonna taivanomäisen kesämat­kansa
Skaneen. 1?ältä matkalta ker­rotaan
seuraava Skänen luöhtoa jä
kansaa kuvaava juttu:
Eräänä iltana juna pysähtyi ohjel-nm
muli^ise^ ^eräälie^ suureniimalle
ääiäfiälle^:^jd^^öti tarkoitus tutustua
Miodrag Bfilitishille. NUorf Älio- Jffonta kertaa alkohöff äaäseenrmaliimeijeriin. Asemanlä-drag
rakasti Hileäaa ja IfeKlesa^^myos moneen ja: jättää t i l a i l e h e t t y v i l l ä r ^ i m t y i k ä h d e n norrlantifai-
Miodragia. 5itä :mjöten oli ^ka^iki ^ Se muuttaa usein varallismi^den sen kansajodustajan huomio ihnoi-hv^
vin, mutta Milesalla oli holhooja 'kö^3iydeksi?ja^^^k^ tusplakaattim^ jossa pottiin:
hänen naimaton tätinsä — ja^täji^ ^ -
ei tahtonut kuiilla puhuttavankaan Itota kertaa alkohUi jwe Ja)ditt . • :t«i,;kii;« rr^^ck^ "
, ^ T , . , . . t»»-. . r t v . tana iltana ;Hilaroam metsässä. .
kihlauksesta, Jugoslaviaiaiset tunte- ja jäCtaa tUalfe hokkdm. : ; ^HyVä soittb^^^^ - ^
vat vain kaksi keinoa tällaisea tilan- Lyhyesti sanoen alkoholi :poistaa .
teen seivittämisdbi:.joko ott-möfem- kcsävaattefetedat)^ "Kuufe'?, sanoi toinöinontontiläi^;
pien rakastavaisten kuoltava sydän- ki onneen ja hyvinvointiin asti. _ sista. Me lähdemme^Hilarodin-te^
suruun tai sitten on nuoröi miehen rHftOo v. ^ sens^aan., OUsi hausla/iahdä
annettava ryösti-tyttö ^BäitaVa E R ^ JP.®. @^. ^S(E>iöE :: "s - yksi metsakm Sbaiiess^*,' .
hänet. Miodtag ja Milesa vaUtsi^it on tutkinut,'^^^BaB^^uJfttaÄ Toinen pU yhtä midtä asiasta ja
jälkimmäisen keinon ja eräitten Mio- paljon teuenÄrotubml^ niih he-hUpivat pikk» hfl^ineilcriin-kuin
miehet. Todisteena hänesiltää, lähtmhankftivasla. muus^ seuni^^
että vaäfeatukkaisissa katisofesa on ta —^sitfefeurÄe^eraaH^^
^>^iassa ei pidetä Ä t sopivana, et^
nuori mies itseryesöätolevanpuolir.
5onsa. Mutta Mflesan tädin korvim
kantautui huhu suunnitelmasta ja
hän pakotti Milesa-rukan vaihta-enemffiaS
vaaleita: naiaa kuin mtehiä,
samoin kuin sellaisissa kansoissa, joil­le-
on ominäiäta tiunmatukkaisuus, oat
tummia naisia enemmän kuin tummia
miehiä. Ja värityksen oheflä, hän
n^an maakuuhuonetta tuona kohta- vielä väittää, naiset säHytUvät my^
^okkaana yönä. Ja serivuoisi ryöstä- paremmin rotiitisa henkiset ominai-jat
veivätkin mukanaan tädin, eivät­kä
tyttöä. Koko Waljevo nauroi;
"l^tta Miodragia ei hymyiflyttäuyt.
Kaiken kukkuraksi ei tädillä ollut mi-itseään
Miodragia vastaan ja
Jugoslaviassa on mentävä naimisiin
sen kanssa, jonka on ryöstanyL
suudet, samoiT ovat taipuvaisempia
riippumaan kiinni vanhoissa tavois­sa,
uskoissa ja taikauskoissa.
Niin tämä prtrfessöri, mutta miten­kähän
toinen, joka katseleisi naisten
taipuvaisuutta seuraamaan mitä vilk­kaimmin
vaihtuvia muoteja?.
heitä otivat ottaneet ^ V B S L t i^
tanssilavalle.
J^ufrnorrtantilaset4eltöt.pafa
ennen kuin. päivällinen hotellissa il­lalla
kallistui loppuaan kohden.
''Mis^ te olette majailleet?" ih­metteli
eräs meijerissä käyneistä ir­lantilaisista.
-/'Te ette oUeeti^
meijeriä katsomassa."
"Ei, me olemme olleet tanssimassa
skänelaisten tyttöjen kanssa: Hilard-din
metsät."
"Metsässä—, no miltä se näytti?"
"Oh, se oli koko lailla pienempi
Englantilaiset ovat saaneet mak­saa
tupakastaan kuudennellatoista-vuösisadälia
Iniikeita huitoja. Ot­taen
huomioon silloisen rahan ar­von
verrattuna nyk3riseen, Elizabe­t
h aikuiset tupakoitsijat maksoi­vat
hienosta tupakasta $120 paunal*
ta. Tämä seikka rajoitti tupakan
käyttöä niin, lettä se Varsinkin köy-henamlQe
olf liarvimosta^^^te^ jo­hon
täytyi suhtautua ntitä suurim­malla
pidättyväisyydellä.
Nätnä tiedot inuun muassa näh­dään
siita^ neljä nidettä käsittävästä-tupakan
historiasta, joka on kootta
asiakirjojen ja kirjallisuuden lähteis- _
tä George Arentin kirjastoa varten.
Historian ppinos on supistettu 300
Jtappaleeseen, joista 265 on myy­tävänä
$75 kappale.
YK kymmenen Vuotta on toimit­taja
Jerome E. Brooks apulaisineen
saanut tätä teosta varten työsken­nellä,
lukien ja kooten ainehistpa,
kunnes se vihnein on-ilmestynyt Ro-sehbachin
pamosta New Yorkissa.
Äfielenfcimtoista tässä, teoksessa'
m.m. on se, että on huomattu, ettei
Shakespearen kirjoituksissa mainita
mitään tupakasta eikä tupakanpol­tosta,
mutta Baconin teoksissa siitä,
nähdään joitakin mainintoja ja ky­symys,
olisiko ehkä tupakka jonkin
arvoinen -lääkeaineena. Tästä joh­tui
keskustelu .^a väittely, kieltämi-
,nen ja. puölust^uy tfoste^kirjoitettiii^
lukuisia vihkosia ja rkiijoja^^^
Kirjallisuuden: tutkiminen neljän
vuiosisadan ajalta osoittaa, että tu­pakkaa
on aikojen kuluessa pidetty
auttavana lääkkeenä yli 100 erilai-
.seent tautiin.
Eikä tämä tupajkasta väittely,, sen
tuomitseminen ja puolustds,, ole vie-läloiän^
iorppunut, sen me h37via tie­dämme..
ISitä tapahtuu ''^dfaäm
alhaaUa vähemmän tietoislasa min-kuin
tietopiireissäkin. Siitä iyksin-k^
taisesta:sp^stä> koska tup^t&ia el
näytä am£duiiaa't^pavaiipiän> kos­kapa
» useinunat n^^yajan vanhim­mista
ihmmiä oyat olleet aika ko­via
tiipakankäyttäjiä;
me^puolestanime enrnie osaa sanoa
sitä -eikä - ^tsL NahtävästiHman tn*
pakkaakin ihmiset tulevat hyvin toi­meen.
Ja monet meistä mieUstä ovat
niin "vanhollisia", ettei^ tahdo
tottua näkemään suloista naista piip^
pu hampaissa. Mutta tajHtytt —
tä3^3mee tottua.
kuin meidän siellä kotona."
«No, entäs tytöt sitten?"
"Juu, kiitos, ne olivat melko lailla
suurempia kum meidän..."