1952-03-08-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
h'
Strutsinsulkfa
Jatkoa 1. sivulta
kuin käänne tekee se neljä tai viisi
hyökkäystä vähääkään levähtämättä.
Silloin on paras ottaa se vastaan heinähangolla
ja p i t ^ sitä kättä pidemmällä
itsestään, 4nmnes se-huomaaiiyökkäyk-sensä
turhiksi Ja yksi isku-niskaan tekee
sen voimattomaksi Ja rauhoittaa
hetkiseksi, kukmes se taas v i r k i s t y ja
hyökkää uudestaan, Jolloin heinähanko
taas on väUainättä taipeeseen.
yOIen nähliyt. strutsin, joka oli n i in
-raivost«intit,^ttä neljänaestun&m kulti-essa
teki 7 hyökkäystä ja joka kerran
sai heinähangon piikit niskaansa. He-vosmiestä
vihaa strutsi vielä enemmän
kuin jalkanliestä, mutta jos hevonen on
rohkea, ei ole vaaraa. 'Kun strutsi valmistautuu
hyökkäämään, silloin täytyy
olla ohjakset lujasti kädessä, ja kun se
tulee käden ulottumalle, on viisainta
tarttua sitä lujasti kurkusta kiinni ja
puristaa, kunnes lintu läkähtyneenä vaipuu
maahan. ~
Naaras on harvoin äkäinen, paitsi
hauteessaan tai silloin kun silla on poikasia,
mutta sen hyökkäykset ovat lei-kintekoa
koirakseen verraten.
Kuinkahan kävisi, jos kolme tai neljä
lintuja kävisi yhtaikaa kimppuun?
Tähän Tjninä vastaan, että nämä pitkäkaulaiset
harvoin käyvät parvessa ke^
nenkään päälle, vaan aina yksi kerral-"
laan. Jos kolme tai neljä kukkoa sattuisi
yhfaikaa äkämystymään teille j a
.jokainen nustä aikoisi hypkäÄ päällen.
ne, niin käy melkein säännöllisesti siteii,
«että^ne ensin-alkavat höyhentp toinen
toistaan ja vasta voittaja ^l^kshiäan a l kaa
hätyyttää teitä. 7
Kun linnut kerätään kokoon sulkien
kynimistä varten, silloin on farmissa
oikea puuhan päivä. Lähetetään sanoja
kaffereUle ja hottentoteille, että hankkisivat
käsiinsä kaikki saatavissa olevat
ratsuhevoset ja saapuisivat jo ennen päivänkoittoa
paikalle. Käskyä totellaan
. j a aamulla varhain istuu jokainen iar-,,
' m i n poika, joka vain on saanut hevosen
käsiinsä, satulassa. Sitten ratsastetaan
järjestyneessä joukossa kentälle ja
komentaja on itse '*De Boss van de
Plaats" — farmin omistaja. Häja^uiu-taan
kaksittain eri suunnille ja riennetään
ajamaan edempänä olevia lintuja
yhteen. Usein tietysti joudutaan ankariin
kahakoihin. ^
Strutseista on yhdentekevää, hätvyt-tääkö
sitä yksi vai viisikjTnmentä viholl
i s t a— se iskee joka tapauksessa puolestaan
yhtä ankarasti.
Euroopassa kulkee strutseista sellainen
taru, että se ihmisen nähdessään
juoksisi pakoon ja piilottaisi päänsä
hiekkaan. Toinen tarina on se, että
naarasstrutsi muka asettaa munansa
hiekkaan ja antaisi niiden auringon
paahteessa hautua poikasiksi. Nämä
jutut eivät ole totta. Koiras ja naaras
hautovat vuorotellen 44 vuorokautta,
koiras yöllä, naaras päivällä. Ruuaksi
ovat strutsin munat kerrassaan inhoittavia.
Sulkain kynimistä luulee moni varsin
ikäA^i toimeksi, mutta niin ei ole
-'asiaai'1ai^.;; !; ''--f " - ^ ^ ^ ^ l
Linnut kootaan kaikki aituuseen, jossa
ne tulevat lauhkeiksi kuin lammas ja
antavat ottaa itsensä kiinni. Niiden
pää peitetään säkin tapaiseen vaatteeseen
ja - pari harjaantunutta neekeriä
kynii kutakin lintua. Talvella täyt>y
strutseja \'aalia h>^'in, sillä ne ovat arkoja
kylmälle ja kuolevat usein ko\'im-milla
pakkasilla. Ja jos strutsi muutenkin
kerran pääsee raihnaiseksi, on sitä
varsin vaikea saada enää virkistj-mään
ennalleen.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa
olivat strutsinsulat tärkeä etelä-afrika-lainen
vientiartikkeli, mutta sitten nais-^
ten muoti muuttui — ja farmarit kärsi-vät
suuria tappioita. Näin strutsikanta
väheni Etelä-Afrikassa xiiosi vuodelta.
130 VUODEN
mKAA
POIMINTOJA TURUN WIIKKO-SANOMISTA
VUODELTA 1822
Ulkomaan'sanomia.
Ne yhteisen lewon turmeliat, jotka .
näinä aikoina owat Irlannissa tehneet
-paljon raiihattonmutta, :owat yhdessä
paikassa surmanneet 129.nautaaeU rs^
vasta. Susista ja karhuista selkosia sa-nomia-
tnBen on kuiilttu. . '
T^ttkin-mgan^pohjois t>äaäiän
rannoillen on taas tiiUut iso joukko
Turkkilaista sotaväkeä Aasiasta, . ja
enemmän sanotaan wielä olewan tulossa.
Ne owat, tapansa jälkeen, ryöstäneet ja
häwittäneet oman maansa, asukkaina,
joista moni on paennut Saksan Keisarin
raja-mailien.
J^iiteossa kirjotetaan tarttuwa tauti U-mestyneen.
•Englannin^Kuningas, joka nykyisin
joutui leskeksi sanotaan naiwän Dan-markista
kuninkaan tyttären.
Persialaisten molemmat armeiat sanotaan
ruwenneen Turkin maahan talwi-korttieriin.
, Kohne Turkin maakuntaa
kuuiuu öi€!wäh Petsiälaisten mallassa.
Bagdadin Passia (Öfi :KUwemööri) pu-hutaäh
erottaneen itsensä ja Lääninsä
Turkin valtakunnasta ja tehneen liiton
Persian kuninkaan kanssa että het ensi
kewänä yhdessä sotiiwat wasten Turkkilaisia.
AUios nimisen . kluostarin .Munkit
- Greetan maalla, maksoivat suiiren rahia-suinman
Turkkilaisilleni jotka lupasivat
että sanotun; kluoStarin piti koko s o d^
alla saanian olla heiltä rauhassa; mtitta^^T
Kun Englannui kuningatar Elisabeth
kuusi vuotta sitten esiintyi strutsinsuljin*
koristetuissa hatuissa, hän herätti, eloon
aikaisemmin suositun muodin ja samalla
tärkeän etelä-amerikkalaisen teolli-suusmuodon.
Nykyisin ovat strutsinsulat
mii jponap arvoinen liikeyritys Etelä-
Afrikan liittovaltioissa. Sikäläiset
strutsinkasvattajat ja kauppiaat ovat sitä
mieltä, että liiketoiminta voisi kaksinkertaistua,
jos strutsinsulka ja -nah-ikamarkkinöita
Vhhdysvalloissa saadaan
kehitetyksi. Tällä hetkellä myydään
80 prosenttia strutsinsulista ja suurin
osa nahoista Yhdysvaltoihin, kun taas
aikaisemmin näiden sulkien suurimmat
ostajat olivat Englanti ja Ranska.
Muotivirtaukset ovat määränneet tämän
teollisuuden kukoistuksen ja la- ,
maannuksen aikaisemmin. 19CfO-luvun
alussa kansainvälinen muoti suosi
strutsinsulkia hatuissa, kaulureissa,
viuhkoissa ja muissa puvun koristuksissa.
Sulkien myjmti oli arvoltaan keskimäärin
7 mUj. dollaria vuodessa vv.
1903—m3. Vuonna 1913 vietiin u l komaille
y l i puoli miljoonaa kiloa strutsinsulkia.
Kesytettyjen lintujen lukumäärä
yksityisten omistamissa laumoissa
oli arviolta noin 700,000.
•Ensimmäisen maailmansodan jälkeen
joutuivat strutsmsulat pois muodista ja
teollisuus kärsi sen mukaisesti. Osalin-nuistateurastettiin
syötäväksi. V. 1924
i^T^ sthitsinsUlkateollisuutta elähdyttö^
mään pvnrkinyt liike onnistui myymään
sulkia muutaman vuoden ajan ainoas^
taan pölyhuiskuja valmista\'ille tehtaille.-
Vuonna 1945 oli Etelä-Afrikassa \2\n
noin 14.000 kappaletta näitä suuria lintuja
jäljellä. Tällöin kuningattaren
plyvTnihatut ja strutsinnahkan käyttömahdollisuuksista
suoritetut tutkimukset
aloittivat uuden elpj-miskauden.
Strutsin nahka on sitkeätä ja venjTnä-töntä,
joten sitä voi käyttää naisten kenkiin,
erikoisiin käsilaukkuihin ja matkalaukkuihin.
Viime \nionria oli lintujen
lukumäärä noussut jo 40,000reen, ja sulkien
ja nahkojen tuotannon arvoksi arvioitiin
hj-\-inkin j*li miljoona dollaria.
yhtähyvin ryösti Turkin sotaväki
kluostarin j a murhasi monta siinä asuvaa
munkkia. .
Turkin Ministeri, joka vuonna 1798
oli Pariisissa osti källim Diamanttiki-ven
kulta-sepältä. Sillaikaa varasti
hänen pah^eliansa kuHasomuiksehi josta
k u l ^ - s ^ ] ^ . sai t i e ^ - v a s t a 'Ministerin
pbis-mcnt]^ Kiitta-seppä-^kirjotti
tästä ^iäKtet^e,^ joka^hta^västa^
pyysi kuitär:seppääxkl6ttamäa^
tsmsa^orbkaiken. ^ «e ^dli;kulu-nutVtMotiiia
Ä TJosSa
-^pään jä vähist^tiih
' ten vralissä.
uusi sei
tomaatti
Soket-pito «ona xn » j , ,
' Mitä ihrniset yleensä^^^s^ tyhmyydeksi?
Sitä viisautta, mitä he ei-viX.
yminärrä. -r- M. v. EbnerrErchen'
bach.
VAI>AASTI
nwkUnn«.>.-:- ,.-;
Helpjio iiulmifttaa k ^ U o i ^^
ssalaiGttteiia—: tai itfionioida varten.,
Ostakaa niiia parafinoiduisr.,
sa plkkn tynnsrreissä tai rärnissa-tnissa
fcannqissa. , >{ -
VAPAA kirjanen.; Kysykaak^iipplaaltas-ne.
Iltaa- tai kala^uppiaaltaniie, tai klr-
Joittaiua osoitteella: -
Holland Hening Fisheries Association :
Boom 711, Terminal BIdg., Toronto, Ont
(8-li
TYPE FA $10.75
4 paunagöikahvla; 2 paunaa xii-siä;
2 pakettia kuivattuja se&:a-hodelinifi;
1 paima luumuja; 4
- 4 unssin piakettia makeata
suklaata; ^ paunaa Bakerin
kaakaota;^ 2 pakettia sanrukkei-ta;
I ^ i Nylon-suSdda, -vain:
Na 10 Kok<niia^ KL paon. ^
TYPE FB $7.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
l pa&etti (kuivattutja •
liedekniä!
1 pauna'kuiv. luumuja
unssia Kanelia
Kokonaispaino n paunaa
H U H T I K U U N 13,
SUOMEEN
Valittavaksenne ^öhne pa;^
kettia, joissa on l y ä h i s^
olevia taväitjitaLKjedelniiä,;
kahvia, kaakao^a»^^ savtik-keita
j a nylon-sul&ia.
Nopea tifidoituö . . . paDrinenpe.
rmetodmltus varastosta;.- mean
taikana. Tulli kuuluu hintaan.
Parhain Talikoitolt xuiokia^ Va-kuumipakkaus
peltlknnnnlssa.
.Tea;$spyöfctelnen 1P>B2OPI^^
Säästää, aikaa ostossatfa. postittamisessa.
TSaixiellinenlänet^
kontrolli. SAL taikaa laadun, ja
periUetoimltiflcseni ,
TYPE FC $5.98
4 Pannaa KAHVIA
Kokonaispaino 7 paunaa
Sisältö ja hinnat voivat muuttua
Menkää Suomeen keväällä.
joUoin kaikki maksaa va-heamnan!
M a t k u s t a j aa
m o o 11 o r ilaivoUla GRIPS-MOL
tai STICKHOLM!
TUatkaa pakeitinne TÄNÄÄN lahlnunältä asiamlehdtä tai
SWEDISH A M E R I C A N LINE
1255 Phillips Sq. i
Montreal Qne. |
470 Main St
Wlnnipejir» ^lan.
71 Upper Water St., Halifax N. S
A -M
Unioni Bank Bldg.
Calgary, Alta.
Sivu 10 Lauantaina* maaliskuun 8 päivänä, 1952
'mi
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 8, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-03-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520308 |
Description
| Title | 1952-03-08-10 |
| OCR text |
h'
Strutsinsulkfa
Jatkoa 1. sivulta
kuin käänne tekee se neljä tai viisi
hyökkäystä vähääkään levähtämättä.
Silloin on paras ottaa se vastaan heinähangolla
ja p i t ^ sitä kättä pidemmällä
itsestään, 4nmnes se-huomaaiiyökkäyk-sensä
turhiksi Ja yksi isku-niskaan tekee
sen voimattomaksi Ja rauhoittaa
hetkiseksi, kukmes se taas v i r k i s t y ja
hyökkää uudestaan, Jolloin heinähanko
taas on väUainättä taipeeseen.
yOIen nähliyt. strutsin, joka oli n i in
-raivost«intit,^ttä neljänaestun&m kulti-essa
teki 7 hyökkäystä ja joka kerran
sai heinähangon piikit niskaansa. He-vosmiestä
vihaa strutsi vielä enemmän
kuin jalkanliestä, mutta jos hevonen on
rohkea, ei ole vaaraa. 'Kun strutsi valmistautuu
hyökkäämään, silloin täytyy
olla ohjakset lujasti kädessä, ja kun se
tulee käden ulottumalle, on viisainta
tarttua sitä lujasti kurkusta kiinni ja
puristaa, kunnes lintu läkähtyneenä vaipuu
maahan. ~
Naaras on harvoin äkäinen, paitsi
hauteessaan tai silloin kun silla on poikasia,
mutta sen hyökkäykset ovat lei-kintekoa
koirakseen verraten.
Kuinkahan kävisi, jos kolme tai neljä
lintuja kävisi yhtaikaa kimppuun?
Tähän Tjninä vastaan, että nämä pitkäkaulaiset
harvoin käyvät parvessa ke^
nenkään päälle, vaan aina yksi kerral-"
laan. Jos kolme tai neljä kukkoa sattuisi
yhfaikaa äkämystymään teille j a
.jokainen nustä aikoisi hypkäÄ päällen.
ne, niin käy melkein säännöllisesti siteii,
«että^ne ensin-alkavat höyhentp toinen
toistaan ja vasta voittaja ^l^kshiäan a l kaa
hätyyttää teitä. 7
Kun linnut kerätään kokoon sulkien
kynimistä varten, silloin on farmissa
oikea puuhan päivä. Lähetetään sanoja
kaffereUle ja hottentoteille, että hankkisivat
käsiinsä kaikki saatavissa olevat
ratsuhevoset ja saapuisivat jo ennen päivänkoittoa
paikalle. Käskyä totellaan
. j a aamulla varhain istuu jokainen iar-,,
' m i n poika, joka vain on saanut hevosen
käsiinsä, satulassa. Sitten ratsastetaan
järjestyneessä joukossa kentälle ja
komentaja on itse '*De Boss van de
Plaats" — farmin omistaja. Häja^uiu-taan
kaksittain eri suunnille ja riennetään
ajamaan edempänä olevia lintuja
yhteen. Usein tietysti joudutaan ankariin
kahakoihin. ^
Strutseista on yhdentekevää, hätvyt-tääkö
sitä yksi vai viisikjTnmentä viholl
i s t a— se iskee joka tapauksessa puolestaan
yhtä ankarasti.
Euroopassa kulkee strutseista sellainen
taru, että se ihmisen nähdessään
juoksisi pakoon ja piilottaisi päänsä
hiekkaan. Toinen tarina on se, että
naarasstrutsi muka asettaa munansa
hiekkaan ja antaisi niiden auringon
paahteessa hautua poikasiksi. Nämä
jutut eivät ole totta. Koiras ja naaras
hautovat vuorotellen 44 vuorokautta,
koiras yöllä, naaras päivällä. Ruuaksi
ovat strutsin munat kerrassaan inhoittavia.
Sulkain kynimistä luulee moni varsin
ikäA^i toimeksi, mutta niin ei ole
-'asiaai'1ai^.;; !; ''--f " - ^ ^ ^ ^ l
Linnut kootaan kaikki aituuseen, jossa
ne tulevat lauhkeiksi kuin lammas ja
antavat ottaa itsensä kiinni. Niiden
pää peitetään säkin tapaiseen vaatteeseen
ja - pari harjaantunutta neekeriä
kynii kutakin lintua. Talvella täyt>y
strutseja \'aalia h>^'in, sillä ne ovat arkoja
kylmälle ja kuolevat usein ko\'im-milla
pakkasilla. Ja jos strutsi muutenkin
kerran pääsee raihnaiseksi, on sitä
varsin vaikea saada enää virkistj-mään
ennalleen.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa
olivat strutsinsulat tärkeä etelä-afrika-lainen
vientiartikkeli, mutta sitten nais-^
ten muoti muuttui — ja farmarit kärsi-vät
suuria tappioita. Näin strutsikanta
väheni Etelä-Afrikassa xiiosi vuodelta.
130 VUODEN
mKAA
POIMINTOJA TURUN WIIKKO-SANOMISTA
VUODELTA 1822
Ulkomaan'sanomia.
Ne yhteisen lewon turmeliat, jotka .
näinä aikoina owat Irlannissa tehneet
-paljon raiihattonmutta, :owat yhdessä
paikassa surmanneet 129.nautaaeU rs^
vasta. Susista ja karhuista selkosia sa-nomia-
tnBen on kuiilttu. . '
T^ttkin-mgan^pohjois t>äaäiän
rannoillen on taas tiiUut iso joukko
Turkkilaista sotaväkeä Aasiasta, . ja
enemmän sanotaan wielä olewan tulossa.
Ne owat, tapansa jälkeen, ryöstäneet ja
häwittäneet oman maansa, asukkaina,
joista moni on paennut Saksan Keisarin
raja-mailien.
J^iiteossa kirjotetaan tarttuwa tauti U-mestyneen.
•Englannin^Kuningas, joka nykyisin
joutui leskeksi sanotaan naiwän Dan-markista
kuninkaan tyttären.
Persialaisten molemmat armeiat sanotaan
ruwenneen Turkin maahan talwi-korttieriin.
, Kohne Turkin maakuntaa
kuuiuu öi€!wäh Petsiälaisten mallassa.
Bagdadin Passia (Öfi :KUwemööri) pu-hutaäh
erottaneen itsensä ja Lääninsä
Turkin valtakunnasta ja tehneen liiton
Persian kuninkaan kanssa että het ensi
kewänä yhdessä sotiiwat wasten Turkkilaisia.
AUios nimisen . kluostarin .Munkit
- Greetan maalla, maksoivat suiiren rahia-suinman
Turkkilaisilleni jotka lupasivat
että sanotun; kluoStarin piti koko s o d^
alla saanian olla heiltä rauhassa; mtitta^^T
Kun Englannui kuningatar Elisabeth
kuusi vuotta sitten esiintyi strutsinsuljin*
koristetuissa hatuissa, hän herätti, eloon
aikaisemmin suositun muodin ja samalla
tärkeän etelä-amerikkalaisen teolli-suusmuodon.
Nykyisin ovat strutsinsulat
mii jponap arvoinen liikeyritys Etelä-
Afrikan liittovaltioissa. Sikäläiset
strutsinkasvattajat ja kauppiaat ovat sitä
mieltä, että liiketoiminta voisi kaksinkertaistua,
jos strutsinsulka ja -nah-ikamarkkinöita
Vhhdysvalloissa saadaan
kehitetyksi. Tällä hetkellä myydään
80 prosenttia strutsinsulista ja suurin
osa nahoista Yhdysvaltoihin, kun taas
aikaisemmin näiden sulkien suurimmat
ostajat olivat Englanti ja Ranska.
Muotivirtaukset ovat määränneet tämän
teollisuuden kukoistuksen ja la- ,
maannuksen aikaisemmin. 19CfO-luvun
alussa kansainvälinen muoti suosi
strutsinsulkia hatuissa, kaulureissa,
viuhkoissa ja muissa puvun koristuksissa.
Sulkien myjmti oli arvoltaan keskimäärin
7 mUj. dollaria vuodessa vv.
1903—m3. Vuonna 1913 vietiin u l komaille
y l i puoli miljoonaa kiloa strutsinsulkia.
Kesytettyjen lintujen lukumäärä
yksityisten omistamissa laumoissa
oli arviolta noin 700,000.
•Ensimmäisen maailmansodan jälkeen
joutuivat strutsmsulat pois muodista ja
teollisuus kärsi sen mukaisesti. Osalin-nuistateurastettiin
syötäväksi. V. 1924
i^T^ sthitsinsUlkateollisuutta elähdyttö^
mään pvnrkinyt liike onnistui myymään
sulkia muutaman vuoden ajan ainoas^
taan pölyhuiskuja valmista\'ille tehtaille.-
Vuonna 1945 oli Etelä-Afrikassa \2\n
noin 14.000 kappaletta näitä suuria lintuja
jäljellä. Tällöin kuningattaren
plyvTnihatut ja strutsinnahkan käyttömahdollisuuksista
suoritetut tutkimukset
aloittivat uuden elpj-miskauden.
Strutsin nahka on sitkeätä ja venjTnä-töntä,
joten sitä voi käyttää naisten kenkiin,
erikoisiin käsilaukkuihin ja matkalaukkuihin.
Viime \nionria oli lintujen
lukumäärä noussut jo 40,000reen, ja sulkien
ja nahkojen tuotannon arvoksi arvioitiin
hj-\-inkin j*li miljoona dollaria.
yhtähyvin ryösti Turkin sotaväki
kluostarin j a murhasi monta siinä asuvaa
munkkia. .
Turkin Ministeri, joka vuonna 1798
oli Pariisissa osti källim Diamanttiki-ven
kulta-sepältä. Sillaikaa varasti
hänen pah^eliansa kuHasomuiksehi josta
k u l ^ - s ^ ] ^ . sai t i e ^ - v a s t a 'Ministerin
pbis-mcnt]^ Kiitta-seppä-^kirjotti
tästä ^iäKtet^e,^ joka^hta^västa^
pyysi kuitär:seppääxkl6ttamäa^
tsmsa^orbkaiken. ^ «e ^dli;kulu-nutVtMotiiia
Ä TJosSa
-^pään jä vähist^tiih
' ten vralissä.
uusi sei
tomaatti
Soket-pito «ona xn » j , ,
' Mitä ihrniset yleensä^^^s^ tyhmyydeksi?
Sitä viisautta, mitä he ei-viX.
yminärrä. -r- M. v. EbnerrErchen'
bach.
VAI>AASTI
nwkUnn«.>.-:- ,.-;
Helpjio iiulmifttaa k ^ U o i ^^
ssalaiGttteiia—: tai itfionioida varten.,
Ostakaa niiia parafinoiduisr.,
sa plkkn tynnsrreissä tai rärnissa-tnissa
fcannqissa. , >{ -
VAPAA kirjanen.; Kysykaak^iipplaaltas-ne.
Iltaa- tai kala^uppiaaltaniie, tai klr-
Joittaiua osoitteella: -
Holland Hening Fisheries Association :
Boom 711, Terminal BIdg., Toronto, Ont
(8-li
TYPE FA $10.75
4 paunagöikahvla; 2 paunaa xii-siä;
2 pakettia kuivattuja se&:a-hodelinifi;
1 paima luumuja; 4
- 4 unssin piakettia makeata
suklaata; ^ paunaa Bakerin
kaakaota;^ 2 pakettia sanrukkei-ta;
I ^ i Nylon-suSdda, -vain:
Na 10 Kok |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-03-08-10
