1954-05-08-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI}
T . f K K K i . the only Pinnlah Uterary -yeeMy In Canada
Publlshed and prlnted by the Vapaus Publishing Compenj
Limited, 100-102 £ Im Street West, Sudbury, Ontario.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
fecond dass matter.
Liekki Ilmestyy jokflisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisSltäen parasta kaunokirjalh«ta ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYS VALTOIHIN:
1 vuosikerta $4.50
6 kuukautta 2.65
1 Tuoslkerta $3M
• kuukautta 2.00
t kuukautta 1.25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT: .
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leooanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä JullESstava mnisto-
•ärsy $1.00 la kUtos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Linciited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited.
100-102 Elm Street West, SudbiU7. Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
LIEKKI
r . o. B O X 68 SUDBURY, ONT.
Toimituksen {(uimasta
Toukokuun toinen sunnuntai on aina vuosittain omistettu
kaikille äideille ja silloin aina erikoisin juhlallisuuksin kunnioitetaan
äitien työtä kodin ja lasten hyväksi — sitä uhrautuvaa
työtä, jota vain äidit voivat tehdä.
Monet äidit joutuvat huomionkohteeksi vain silloin, kun
heidän erikoista päiväänsä vietetään. Äitien kunjM^ i jär- P^WSY:
jestetyissä tilaisuuksissa pidetään puheita, ^prost^täattla^iei» ^
ylevää ja jaloa asemaa perheessä, kodin ja,' ppTim0^ite^^'^ '''^
pitäjänä. Usein kuitenkin heti näiden tila,isuiiksien jälkeen
unohdetaan se kunnia ja arvonanto, mikä pitäisi olla äitien
osana aina, eikä vain yhtenä päivänä vuodessa. Äidin asema
kodin ja perheen vaalijana jo sinänsä ansaitsee kaiken kunnioituksen,
sillä kukaan muu ihminen ei voi äidin paikkaa
kodissa täyttää, hionet ovat ne huolet ja vastuksfet, joita
varsinkin köyhien perheitten äidit kohtaa\'at. Heidän tehtävänsä
ovat niin moninaiset, eikä kysymyksessä ole vain taloudelliset
tehtävät ja huolet, vaan äitien osalle lankeavat
vielä monet muut tehtävät, joista tärkein on vastuu lasten
kasvattamisesta. Äidin tehtävänä, jokaisessa kodissa on
opastaa lapsiaan sille tielle, jota kulkemalla heistä tulee vastuuntuntoisia
kansalaisia niissä tehtävissä, jotka heitä aikuisiksi
vartuttuaan odottavat.
Äidin opastukset ja kasvatus kuvastuvat jokaisessa ihmisessä.
.Äiti on jokaisessa kodissa — köyhemmässäikin — se,
joka saa köyhimmänkin kodin tuntumaan kodilta. Jonne aikuistenkin
lasten mieli palaa, vaikka he olisivat kuiicka kaukana
maailmalla. Äiti on se, joka muokkaa lasien mielet
kaikkeen siihen, mikä maailmassa on hyvää ja kaunista. Lapista
itsestään riippuu, miten he ottavat vaarin äidin opas-uksesta
ja neuvoista, miten he valmistuvat-elämät kehittymään
itse isiksi ja äideiksi, voidakseen taas vuorostaan opastaa
ja neuvoa lapsiaan, että heistä kas^-aisi^vastuuvelvoflisia
kansalaisia, joiden harteille voidaan huoletta sälyttää vastuu
paremman yhteiskunnan kehittämisestä.
\'iime vuodet or\at olleet kaikille äideille erittäin raskaat
ja kärsimyksentäyteiset. On eletty ankarat pula- ja sotavuodet.
.Lukemattomat äidit menettiv?it viirae sodankin aikana
ainokaisensa, lapsensa, jotka he oman elämiin^kin
uhalla synnyttivät, toivoen heistä itselleen vanhuuden turvaa.
(Moni äiti on itkenyt sitä armotonta kohtaloa, jonka alaisena
hän on joutunut elämään ja näkemään sen, että poikansa on
viety taistelutantereelle kuolemaan vain sen takia, että joillakin
niillä, jotka sodista hyötyvät, olisi entistä huolettomampi
tulevaisuus.
Kaikki äidit ovat rauhan kannattajia. Hehän ovat synnyttäneet
lapsensa rauhallista, normaalista elämää varten.
Monia kieltäytymvicsiä ja puutteita kokien he ovat kasvattaneet
lapsistaan aikuisia, eivätkä mitenkään siinä mielessä,
että he aikuisiksi tultuaan joutuivat kaatumaan taistelutantereilla.
Mutta vielä tulee aika. jolloin sodat ja niiden syyt poistetaan
maailmasta ja silloin myöskin paranee kaikkien äitien
asema. Lasten ja äitien välit kehittyvät silloin läheisemmiksi
ja arkipäivän harmaus poistuu monen äidin sydämestä. Valtiovallan
taholta ei enää silloin opeteta lapsia sotaan, murhaamiseen,
vaan heidän kaikiki opetifksensa perustuu työhön
rauhanomaisissa olo^hteissa. Tämä keventää monen äidin
huolien taakkaa ja he tuntevat, että heidän o{>astuksensa ja
SiTU 2
Montrealilainen kaunotar, Gertrude
Servant, astui eräänä päivänä Montrealin
poliisilaitokselle, jossa hänet pidätettiin.
Hän on jo neljäs henkilö, jokH^im
pidätetty viime vuoden tammikuussa
tapahtuneen ravintolan omistaja B.
J. McAbbien ryöstömurhan johdosta.
Yksi tekoon osallistunut, Gerald Mc-
Kuehn, on vielä pidättämättä.
Väsyneet kädet
SIINÄ ne lepää, rinnan päällä
kauniisti ristissä, levossa.
Suljetut silviät, suu;
kukkalaitteet ympäröivät.
Väsyneet kädet.
Nämä kädet askaroivat päivät
ytHpäriinsä,
siiviften, keittäen,
neuloen, parsien,
tarpeen tullen sairasta hoitaen.
Väsyneet kädet.
Perheensä eteen kaikkensa yrittäen,
itsensä unohtaen,
parasta toivoen rakkaimmilleen.
Väsyneet kädet.
Annoitko arvon käsille noUle,
lausuitko kaumstu kiitoksen sanaa
silloin kun nautit
niiden tekemistä paheluksistOy
kun ne, palkkiota pyytämättä
vuoksesi ahersivat?
Väsyneet kädet.
neuvonsa tehoavat paremmin lapsiin,
kun niitä ei ole sekottamassa vihanliet-sonta
toisia ihmisiä ja kansoja kohtaan.
Olemmeko muistaneet äitejämme tänä
äidin onaana päivänä edes kortilla,
kukilla tai-mutrfiä? Moni on varnutaft-kin
sen tehnyt, mutta Hseilta on* äiti
unohtunut vuosien varrella. Kuinka
monen äidin mielen saattoikaan taas
tänä äidii^äivänä iloiseksi kortti, tai
kirjelappunen, mikä toi viestin rakkaalta,
aina muistossa olevalta lapselta pitkien
matkojen takaa. Äidin mieli tulee
iloiseksi niin vähällä. Hän antaa niin
paljon ja vaatii vain niin vähän. Monet
muistavat äitiään vasta sitten, kun äitiä
ei ole enää olemassa. Vasta sitten moni
lapsi käsittää, kuinka hyvä, hellä ja huolehtivainen
äiti olikaan. Ätti ei enää
kuitenkaan tiedä, kuinka hellästi hänestä
ajatellaan. Monet lapset olisrvat kuitenkin
voineet hänen eläessään järjestää
äidille edes muutamia onnenhetkiä, ja
eiväthän äidit yleensä paljoa vaadikaan.
Joilla vielä on äiti. muistakaa häntä
heille omistettuna pärvänä — ia aina!
Lauantaina, tookcdmun 8 piiTinä, 1954
Pidenlääkö urheilu ikääi
Kirj. E. O-NEX
T ^ U N puhutaan siitä, vaikuttaako urheilu pidentäväsi •
lyhentävästi tähän meidän maailieen elämäänujje ^
monet asiantuntijatkin tuntuvat uskovan enemmänsenly^
tävään kuin pidentävään vaikutukseen. Mutta kun
Edouard Strauss kirjassaan "Elä lOD-vuotiaaksi"' kääiu^
tätä tärkeää urheilu- Ja elämänkysymystä, tulee hän ^jj^
tulokseen, ettei urheilu vaikutakaan vain tavallisesi
suorastaan kumouksellisesti ihmisen ennenaikaist^uoknuj
vastaan. Näin ollen on kai paikallaan tässä luoda pjaj
pikakatsaus edellämainitun teoksen pääajatukseen.
Tri Strauss aloittaa teoksensa viittaamalla siihen b^öloj.
seen lakiin, että imettäväisten iän pituus, ihmistä lukuunottt
matta, on sama kuin kasvuaika kuudella kerottuna. Ej.
merkiksi koira: kasvuaika 2 vuotta ja ikä noin 12 \'uottj-nautaeläimet:
kasvuaika 4 vuotta ja ikä 25 vuotta; hevona-kasvuaöca
6 ja ikä n. 35 vuotta; norsu: kasvuaika 30 jaij
jopa 180 vuotta. Mutta ihminen? Kasvuaika 2ö vuolta jj
ikä noin 60—70 vuotta, vaikka meidän elonpäiviemme pitäia
edellämainitun biologisen peruslain mukaan riittää keskimaa-rin
noin 120:een vuoteen saakka ja e r i t t ä i n kestäville van-huksille
vielä vähän pitemmältikin. Näin ollen meillä ihmi.
sillä on siis aihetta ihmetellä, mikä meihin on oikeastaan
•'mennyt", kun tämä maallinen matkamme on yleensä lyhentynyt
suunnilleen puolella. .
Tri Straus vastaa tähän, että elämän j a kuolemanarpa lan-keaa
solujemme plasmassa niin, että jos niissä tapahtuu ennenaikaista
hyytymistä^ olemme valmiit myös ennenaikaiseen
^ kuolemaankin. Mutta tämä solujename kuoleentumisprosessi
ei tapahdu itsestään, vaan epäterveellisten elämäntapojemme
ja varsinkin vastenmielisten henkisten elämysten vaikutuksesta.
Tunteet, mietteet ja ajatukset, vaikuttaessaan isojen
aivojen kuorisoluihin, aiheuttavat niiden plasmassa kemiallis-fysikaalisia
muutoksia, jotka tajuamme mielihyvän tai vastenmielisyyden
tunteina. Näitä tri Strauss n i m i t t ä ä engrara-moiksi,
jota nimitystä on alunperin k ä y t e t t y puhuttaesa
muistikyvystä ja joka johtuu kreikkalaisesta sanasta grapkin,
nxikä tarkoittaa piirtää, kirjoittaa.
. iMutta tri Straussin kannalta katsottuna voimme itsekin
-Vai-siör =pal^^ vaikuttaa siihen, millaisia engrammoja tämä
maallinen kohtalomme pääsee piirtelemään soluplasmaamme.
Ja jo niinkin yksinkertainen keino kuin reipas aamukävely
peruuttaa epäedullisia ja lisää edullisia engrammoja. koska
ihminen aina päivän alkaessa on vastaanottavaisin uusille
vaikutelmille, ja kaikki muukin yhteys luontoon lisää edullisesti
engrammain määrää niin, että elomme p ä i v ä t oikeastaan
pitenevät samassa suhteessa kuin säilytämme yhteytemnie
luontoon. iSaman vaikutuksen tekevät myös kaikki muutkin
mielihyvää tuottavat elämykset. Näin ollen elämämme pituus
riippuu olennaisesti siitä missä määrin elämyksemme
tuottavat meille mielihyvää tai mielipahaa.
Urheilu on tässä taistelussa ennenaikaista kuolemaa vastaan
kokonaan toista luokkaa kuin muu vaeltelu vapaassa luonnossa,
sanoo tri Strauss, sillä urheilullisessa elämyksessä on
runsaasti kumouksellisia ja kehittäviä piirteitä. Se painaa
niitä soluplasmaan, jossa aluksi on enimmäkseen ainoastaan
lapsen leikkien tuomia keveitä piirteitä, mutta nyt rie ]0
sv^vempinä uurroksina jättävät mepkityksellisia engrammoja
olemassaolon taistelua varten. Tämän lisäksi urh«iliKi*
nostatetaan ja ylläpidetään rohkeuden, itseluottamuksen, toveruuden
ja aatteille antautumisen ja uhrautuvaisuuden tunteita.
Näin ollen urheilulla onkin olennaisesti aivan toisenlainen
vaikutus mielentilaan kuin muulla luonnonelämiillä
ja sellaisena se oikeastaan edustaa itse elävän elämän vallankumousta
ennenaikaisen kuoleman valtaa vastaan. ^
Mitä urheilijoilla itsellään on tähän asiaan sanamista.
Kysyin tätä eräältä entiseltä juoksijalta ja hän arvel: se^
n«riu4ai5^ valtavaa elämystä, jonka JONS'-
^ ^ | j i ö b i ? i ^ ^ ^ ^ 4 a kokee ainakin silloin, kun hän ensin-itlu^
iä ittf^^^ kilpailuihin ja v o i t t a a ensimmäisei
voittonsa- Ja penkkiurheilijoille tätä onnea r i i t t ä ä lopputto-miin,
sillä hehän saavat kokea tävän suuren elämyksen silloinkin,
kun urheilija itse ei enää nautikaan urheilusta. ^2
loputtomissa ponnistuksissaan ennenaikaisesti v.uihentunee
na repimällä ponnistaa viimeisetkin voiman.-a p.uistäksee^
vielä kerran ensimmäisenä maaliin. Näin ollen urheilu^
luutta" voisi oikeastaan nimittää urheiluviisaiidek ikm, kt>
valtavat kansanjoukot, j o u t u v a t siinä tekemisiin
pidentävien tekijäin kanssa ja saavat siis t ä y d e n k -nau^e»^
kalliistakin pääs\lipuistaan.
Meillä ei siis ainakaan tri Straussin teorian mukaan
oikeastaan mitään aihetta kiistellä siitä, vaikuttaako ur ^'
pidentävästi vai lyhentävästi ihmisen Elämään. K>->'f">-^
oikeastaan vain saman asian plussasta ja miini;k- t ' i- ^'^
heiluoptimistien onneksi tri Strauss löytää urheilu--^P^'
enemmän plussaa kuin miinusta, koska urheilu vir"
myönteisesti sekä urheilemaan nuorisoon että suuriin
joukkoihin, mutta kielteisesti vain vanhoihin urheilijo'
jotka kaatujat ennenaikaisesti asiansa alttarilla, ^^mo
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 8, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-05-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540508 |
Description
| Title | 1954-05-08-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI} T . f K K K i . the only Pinnlah Uterary -yeeMy In Canada Publlshed and prlnted by the Vapaus Publishing Compenj Limited, 100-102 £ Im Street West, Sudbury, Ontario. Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as fecond dass matter. Liekki Ilmestyy jokflisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisSltäen parasta kaunokirjalh«ta ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHDYS VALTOIHIN: 1 vuosikerta $4.50 6 kuukautta 2.65 1 Tuoslkerta $3M • kuukautta 2.00 t kuukautta 1.25 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSHINNAT: . 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leooanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä JullESstava mnisto- •ärsy $1.00 la kUtos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Linciited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West, SudbiU7. Ontario. Toimittaja: J . W. Saari. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. LIEKKI r . o. B O X 68 SUDBURY, ONT. Toimituksen {(uimasta Toukokuun toinen sunnuntai on aina vuosittain omistettu kaikille äideille ja silloin aina erikoisin juhlallisuuksin kunnioitetaan äitien työtä kodin ja lasten hyväksi — sitä uhrautuvaa työtä, jota vain äidit voivat tehdä. Monet äidit joutuvat huomionkohteeksi vain silloin, kun heidän erikoista päiväänsä vietetään. Äitien kunjM^ i jär- P^WSY: jestetyissä tilaisuuksissa pidetään puheita, ^prost^täattla^iei» ^ ylevää ja jaloa asemaa perheessä, kodin ja,' ppTim0^ite^^'^ '''^ pitäjänä. Usein kuitenkin heti näiden tila,isuiiksien jälkeen unohdetaan se kunnia ja arvonanto, mikä pitäisi olla äitien osana aina, eikä vain yhtenä päivänä vuodessa. Äidin asema kodin ja perheen vaalijana jo sinänsä ansaitsee kaiken kunnioituksen, sillä kukaan muu ihminen ei voi äidin paikkaa kodissa täyttää, hionet ovat ne huolet ja vastuksfet, joita varsinkin köyhien perheitten äidit kohtaa\'at. Heidän tehtävänsä ovat niin moninaiset, eikä kysymyksessä ole vain taloudelliset tehtävät ja huolet, vaan äitien osalle lankeavat vielä monet muut tehtävät, joista tärkein on vastuu lasten kasvattamisesta. Äidin tehtävänä, jokaisessa kodissa on opastaa lapsiaan sille tielle, jota kulkemalla heistä tulee vastuuntuntoisia kansalaisia niissä tehtävissä, jotka heitä aikuisiksi vartuttuaan odottavat. Äidin opastukset ja kasvatus kuvastuvat jokaisessa ihmisessä. .Äiti on jokaisessa kodissa — köyhemmässäikin — se, joka saa köyhimmänkin kodin tuntumaan kodilta. Jonne aikuistenkin lasten mieli palaa, vaikka he olisivat kuiicka kaukana maailmalla. Äiti on se, joka muokkaa lasien mielet kaikkeen siihen, mikä maailmassa on hyvää ja kaunista. Lapista itsestään riippuu, miten he ottavat vaarin äidin opas-uksesta ja neuvoista, miten he valmistuvat-elämät kehittymään itse isiksi ja äideiksi, voidakseen taas vuorostaan opastaa ja neuvoa lapsiaan, että heistä kas^-aisi^vastuuvelvoflisia kansalaisia, joiden harteille voidaan huoletta sälyttää vastuu paremman yhteiskunnan kehittämisestä. \'iime vuodet or\at olleet kaikille äideille erittäin raskaat ja kärsimyksentäyteiset. On eletty ankarat pula- ja sotavuodet. .Lukemattomat äidit menettiv?it viirae sodankin aikana ainokaisensa, lapsensa, jotka he oman elämiin^kin uhalla synnyttivät, toivoen heistä itselleen vanhuuden turvaa. (Moni äiti on itkenyt sitä armotonta kohtaloa, jonka alaisena hän on joutunut elämään ja näkemään sen, että poikansa on viety taistelutantereelle kuolemaan vain sen takia, että joillakin niillä, jotka sodista hyötyvät, olisi entistä huolettomampi tulevaisuus. Kaikki äidit ovat rauhan kannattajia. Hehän ovat synnyttäneet lapsensa rauhallista, normaalista elämää varten. Monia kieltäytymvicsiä ja puutteita kokien he ovat kasvattaneet lapsistaan aikuisia, eivätkä mitenkään siinä mielessä, että he aikuisiksi tultuaan joutuivat kaatumaan taistelutantereilla. Mutta vielä tulee aika. jolloin sodat ja niiden syyt poistetaan maailmasta ja silloin myöskin paranee kaikkien äitien asema. Lasten ja äitien välit kehittyvät silloin läheisemmiksi ja arkipäivän harmaus poistuu monen äidin sydämestä. Valtiovallan taholta ei enää silloin opeteta lapsia sotaan, murhaamiseen, vaan heidän kaikiki opetifksensa perustuu työhön rauhanomaisissa olo^hteissa. Tämä keventää monen äidin huolien taakkaa ja he tuntevat, että heidän o{>astuksensa ja SiTU 2 Montrealilainen kaunotar, Gertrude Servant, astui eräänä päivänä Montrealin poliisilaitokselle, jossa hänet pidätettiin. Hän on jo neljäs henkilö, jokH^im pidätetty viime vuoden tammikuussa tapahtuneen ravintolan omistaja B. J. McAbbien ryöstömurhan johdosta. Yksi tekoon osallistunut, Gerald Mc- Kuehn, on vielä pidättämättä. Väsyneet kädet SIINÄ ne lepää, rinnan päällä kauniisti ristissä, levossa. Suljetut silviät, suu; kukkalaitteet ympäröivät. Väsyneet kädet. Nämä kädet askaroivat päivät ytHpäriinsä, siiviften, keittäen, neuloen, parsien, tarpeen tullen sairasta hoitaen. Väsyneet kädet. Perheensä eteen kaikkensa yrittäen, itsensä unohtaen, parasta toivoen rakkaimmilleen. Väsyneet kädet. Annoitko arvon käsille noUle, lausuitko kaumstu kiitoksen sanaa silloin kun nautit niiden tekemistä paheluksistOy kun ne, palkkiota pyytämättä vuoksesi ahersivat? Väsyneet kädet. neuvonsa tehoavat paremmin lapsiin, kun niitä ei ole sekottamassa vihanliet-sonta toisia ihmisiä ja kansoja kohtaan. Olemmeko muistaneet äitejämme tänä äidin onaana päivänä edes kortilla, kukilla tai-mutrfiä? Moni on varnutaft-kin sen tehnyt, mutta Hseilta on* äiti unohtunut vuosien varrella. Kuinka monen äidin mielen saattoikaan taas tänä äidii^äivänä iloiseksi kortti, tai kirjelappunen, mikä toi viestin rakkaalta, aina muistossa olevalta lapselta pitkien matkojen takaa. Äidin mieli tulee iloiseksi niin vähällä. Hän antaa niin paljon ja vaatii vain niin vähän. Monet muistavat äitiään vasta sitten, kun äitiä ei ole enää olemassa. Vasta sitten moni lapsi käsittää, kuinka hyvä, hellä ja huolehtivainen äiti olikaan. Ätti ei enää kuitenkaan tiedä, kuinka hellästi hänestä ajatellaan. Monet lapset olisrvat kuitenkin voineet hänen eläessään järjestää äidille edes muutamia onnenhetkiä, ja eiväthän äidit yleensä paljoa vaadikaan. Joilla vielä on äiti. muistakaa häntä heille omistettuna pärvänä — ia aina! Lauantaina, tookcdmun 8 piiTinä, 1954 Pidenlääkö urheilu ikääi Kirj. E. O-NEX T ^ U N puhutaan siitä, vaikuttaako urheilu pidentäväsi • lyhentävästi tähän meidän maailieen elämäänujje ^ monet asiantuntijatkin tuntuvat uskovan enemmänsenly^ tävään kuin pidentävään vaikutukseen. Mutta kun Edouard Strauss kirjassaan "Elä lOD-vuotiaaksi"' kääiu^ tätä tärkeää urheilu- Ja elämänkysymystä, tulee hän ^jj^ tulokseen, ettei urheilu vaikutakaan vain tavallisesi suorastaan kumouksellisesti ihmisen ennenaikaist^uoknuj vastaan. Näin ollen on kai paikallaan tässä luoda pjaj pikakatsaus edellämainitun teoksen pääajatukseen. Tri Strauss aloittaa teoksensa viittaamalla siihen b^öloj. seen lakiin, että imettäväisten iän pituus, ihmistä lukuunottt matta, on sama kuin kasvuaika kuudella kerottuna. Ej. merkiksi koira: kasvuaika 2 vuotta ja ikä noin 12 \'uottj-nautaeläimet: kasvuaika 4 vuotta ja ikä 25 vuotta; hevona-kasvuaöca 6 ja ikä n. 35 vuotta; norsu: kasvuaika 30 jaij jopa 180 vuotta. Mutta ihminen? Kasvuaika 2ö vuolta jj ikä noin 60—70 vuotta, vaikka meidän elonpäiviemme pitäia edellämainitun biologisen peruslain mukaan riittää keskimaa-rin noin 120:een vuoteen saakka ja e r i t t ä i n kestäville van-huksille vielä vähän pitemmältikin. Näin ollen meillä ihmi. sillä on siis aihetta ihmetellä, mikä meihin on oikeastaan •'mennyt", kun tämä maallinen matkamme on yleensä lyhentynyt suunnilleen puolella. . Tri Straus vastaa tähän, että elämän j a kuolemanarpa lan-keaa solujemme plasmassa niin, että jos niissä tapahtuu ennenaikaista hyytymistä^ olemme valmiit myös ennenaikaiseen ^ kuolemaankin. Mutta tämä solujename kuoleentumisprosessi ei tapahdu itsestään, vaan epäterveellisten elämäntapojemme ja varsinkin vastenmielisten henkisten elämysten vaikutuksesta. Tunteet, mietteet ja ajatukset, vaikuttaessaan isojen aivojen kuorisoluihin, aiheuttavat niiden plasmassa kemiallis-fysikaalisia muutoksia, jotka tajuamme mielihyvän tai vastenmielisyyden tunteina. Näitä tri Strauss n i m i t t ä ä engrara-moiksi, jota nimitystä on alunperin k ä y t e t t y puhuttaesa muistikyvystä ja joka johtuu kreikkalaisesta sanasta grapkin, nxikä tarkoittaa piirtää, kirjoittaa. . iMutta tri Straussin kannalta katsottuna voimme itsekin -Vai-siör =pal^^ vaikuttaa siihen, millaisia engrammoja tämä maallinen kohtalomme pääsee piirtelemään soluplasmaamme. Ja jo niinkin yksinkertainen keino kuin reipas aamukävely peruuttaa epäedullisia ja lisää edullisia engrammoja. koska ihminen aina päivän alkaessa on vastaanottavaisin uusille vaikutelmille, ja kaikki muukin yhteys luontoon lisää edullisesti engrammain määrää niin, että elomme p ä i v ä t oikeastaan pitenevät samassa suhteessa kuin säilytämme yhteytemnie luontoon. iSaman vaikutuksen tekevät myös kaikki muutkin mielihyvää tuottavat elämykset. Näin ollen elämämme pituus riippuu olennaisesti siitä missä määrin elämyksemme tuottavat meille mielihyvää tai mielipahaa. Urheilu on tässä taistelussa ennenaikaista kuolemaa vastaan kokonaan toista luokkaa kuin muu vaeltelu vapaassa luonnossa, sanoo tri Strauss, sillä urheilullisessa elämyksessä on runsaasti kumouksellisia ja kehittäviä piirteitä. Se painaa niitä soluplasmaan, jossa aluksi on enimmäkseen ainoastaan lapsen leikkien tuomia keveitä piirteitä, mutta nyt rie ]0 sv^vempinä uurroksina jättävät mepkityksellisia engrammoja olemassaolon taistelua varten. Tämän lisäksi urh«iliKi* nostatetaan ja ylläpidetään rohkeuden, itseluottamuksen, toveruuden ja aatteille antautumisen ja uhrautuvaisuuden tunteita. Näin ollen urheilulla onkin olennaisesti aivan toisenlainen vaikutus mielentilaan kuin muulla luonnonelämiillä ja sellaisena se oikeastaan edustaa itse elävän elämän vallankumousta ennenaikaisen kuoleman valtaa vastaan. ^ Mitä urheilijoilla itsellään on tähän asiaan sanamista. Kysyin tätä eräältä entiseltä juoksijalta ja hän arvel: se^ n«riu4ai5^ valtavaa elämystä, jonka JONS'- ^ ^ | j i ö b i ? i ^ ^ ^ ^ 4 a kokee ainakin silloin, kun hän ensin-itlu^ iä ittf^^^ kilpailuihin ja v o i t t a a ensimmäisei voittonsa- Ja penkkiurheilijoille tätä onnea r i i t t ä ä lopputto-miin, sillä hehän saavat kokea tävän suuren elämyksen silloinkin, kun urheilija itse ei enää nautikaan urheilusta. ^2 loputtomissa ponnistuksissaan ennenaikaisesti v.uihentunee na repimällä ponnistaa viimeisetkin voiman.-a p.uistäksee^ vielä kerran ensimmäisenä maaliin. Näin ollen urheilu^ luutta" voisi oikeastaan nimittää urheiluviisaiidek ikm, kt> valtavat kansanjoukot, j o u t u v a t siinä tekemisiin pidentävien tekijäin kanssa ja saavat siis t ä y d e n k -nau^e»^ kalliistakin pääs\lipuistaan. Meillä ei siis ainakaan tri Straussin teorian mukaan oikeastaan mitään aihetta kiistellä siitä, vaikuttaako ur ^' pidentävästi vai lyhentävästi ihmisen Elämään. K>->'f">-^ oikeastaan vain saman asian plussasta ja miini;k- t ' i- ^'^ heiluoptimistien onneksi tri Strauss löytää urheilu--^P^' enemmän plussaa kuin miinusta, koska urheilu vir" myönteisesti sekä urheilemaan nuorisoon että suuriin joukkoihin, mutta kielteisesti vain vanhoihin urheilijo' jotka kaatujat ennenaikaisesti asiansa alttarilla, ^^mo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-05-08-02
