Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 8, 1954

              erntan Alasen mmstolle
Maa':.:^uun IS päivänä 1954 päättyi
*:a^..\n raatajaVanhuksen Her-
\ en iiiaallinen vaellus äkkiä, ar-
^l-^[sri. kuollessaan 73 vuo-iki
- cn, uutta ei hänestä vielä voi-ettii
hän oli -vanha, sillä ih-
;ka vuiii olla paljon pitempikin. Jos
seitsemäänkymmeneen ja eh-
-. v!ik:n. niin onpa aniharva, että pää-
' e"a:r.an t hioopuolella nauttinxaan le-o<
ia. ic:n!uttamaan työstä väsynyttä
uumistaan ilman, että ei olisi raskas
aadania tcle5>a ja huoli jokapäiväises-j
leivä-iä- Äkkiä saapuu tuoni ja
]on' lanka katkeaa. Herman Alanen
•uien sadai suomalaiset miehet ja nai-t
jäui synnyinmaansa nuorena, siir-vi
tänne lännen kultalaan, jossa toivoi
•oivansa elämänsä järjestää helpommin
uin karussa ja kylmä.ssä synnyinmaas-an
Suomessa. Täällä hän löysi it-lieen
elämänkumppanin, täällä hän pe-usti
itselleen kodin farmille Xolalussa,
5ssa raatoi, metsää kaatoi, »hersi pel­oilla
näin vieden elämää eteenpäin. Sit­en
kuoli rinnaltaan puoliso, kolme las-aan
jäi or\'oiksi, ilman äitiä joten elä-ä
näytti nurjia puoliaan, vastoinkäy-isiä
ja suruja-
Sitten tapasi hän uuden ystävän it­selleen,
Olga Hietalan ja meni hänen
anssaan naimisiin. Nyt oli parempi,
sillä lapset saivat uuden äidin, koti
sai hoitajan ja joitakin vuosia he asui­vat
vielä farmilla kunnes siirtyivät tänne
;Port Arthuriin. Herman kävi työssä
paperimyllyllä ja lapsetkin jo kasvoivat
suuriksi, lensivät pois kodin piireistä.
Niin vierivät vuodet, hiljaa hiipi \'an-huus.
askeleet harvenivat, 'voimatkin
vähenivät, mutta mieli sentään oli aina
reilu ja pirteä Hän oli monien paljon
pitämä sillä hän omasi selvän ja varman
elämänkatsomuksen, ei mitään sinne
tänne heilumista vaan aina vakaana
puoltaen oikeutta. E i koskaan esiintynyt
suupalttina, minkä sanoi se oli totuu­den
mukaista sitä ei kukaan pystynyt
kunioam;ian. Herman harrasti lukemis­ta
ja varsinkin viimeisien vuosien ai­kana
oli hänellä siihen parhain tilaisuus.
Hän luki monia teoksia, romaaneja, tie­topuolisia
kirjoja sekä tarkkaan seurasi
sanomalehdistä maailman tapahtumat.
.Nuoruusvuosinaan hän kuului jäsene­nä
CSJ: n sekä nyt vuosia M y l l y työläis­ten
unioon.
-Maaliskuun 22 päivänä saatettiin vai­naja
viimeiseen lepoon. Tyttärensä
AOi Ström Montrealista, tyttärenpoika
Ronald Suksi ja vävy Edwin Suksi Sud-burysta
ja tytär Dora Alanen Chica­gosta
olivat saapuneet saattamaan ra­kasta
vainajaa viimeiseen lepoon. Suu­ri
oli suru joukko, joka oli saapunut teke­miään
viimeistä palvelusta paljon f>ide-tylle
vanhukselle ja saattamaan hänet
viimeiseen leposijaan.
Monet kauniit kukkaseppeleet ja kuk-
5^alaitteet olivat osoittamassa, että hän
oli laaiojen ystävä- ja toverrjoukkojen
paljon pitämä.
Hautauksen jälkeen kokoonnuttiin •
"vainajan kotiin, jossa tarjottiin kahvit
päättäjäjoukolle.
Toivomme rauhaisaa Iqjoa väsyneelle
Jnatkamiehelle. Siellä on rauha. Elon
^^^"s on osa raatajalle matkatessaan
^ l ä elon myrskyjen m-yllertävässä
»^^ilmassa.
TYYNE ALINA.
saa koskaan kiitosta osakseen, vaan
»"»J^saa takana päin tkuuHa moitteita,
^^«a kasvatusäidillä on kyHin paljbn
{kasvattaessaan toisen lasta,
eräänkin naisen, joka kiehää
r*^ Jkohtaa itseltään, saad^tseen iloa
«svaitityttärelleen. Varmasti tämä Up-
^ " ^ ^ n rakkautta, mikä onkin
T*" ^^ämässä tärkeämpi kuin leipä,
Äidinpäivänä
Kevät on tullut ja äidinpäivä lähes­tyy.
Sitä pär\ää ei saisi unohtaa. Har­voin
äiti lapsensa unohtaa, olivatpa he
sitten pieniä tai isoja. .Äidin huolet ja
surut ovat niin monenlaiset. .Aina em­me
niitä huomaa, emmekä ota osaa nii­hin,
kun itse olemme nuoria. Elämä ei
ole meitä vielä opettanut, mutta tulee
aika ennemmin tai myöhemmin, että
ajattelemme asioita vakavammin ja jou­dumme
itsekin isäksi ja äidiksi. Silloin
ymmärrämme, miten kaunis tapa on
viettää äidin ja isänkin päivää, osoittaa
ainakin silloin kiitollisuutta heitä koh­taan,
muistaa joko kortilla, kukilla tai
pienellä lahjalla. Äidin mieli ilostuu
ja lämpenee niin vähästäkin.
Vanhempina äidit samoin kuin isät­kin
joutuvat enemmän yksinäisyyteen,
harvemmin .saavat olla lastensa seuras­sa,
sillä lapsillakin ovat omat perheensä.
Joskus saattavat vanhemmat aivan kuin
huomaamatta unohtua lapsilta, kun van­hemmat
ovat niin vaatimattomia. Toi­sinaan
voi äiti tai isä jäädä kokonaan
yksin, omiin lapsiin ei ole luottamista
eikä turvaa. Tällaisissa tapauksissa
vanhemmat tuntevat itsensä hyljätyiksi.
Muistuu tässä mieleeni eräs kuule­mani
ikävä tapahtuma. Eräs äiti oli
tullut tähän maahan vanhempana ja
asui lastensa kanssa jossain syrjäkyläs­sä.
Lapset oppivat maan kielen ja al­koivat
moittia äitiään, kun tämä ei osaa
puhua englantia. Lapset olivat vielä
sanoneet, että he panevat äidin mene­mään
takaisin sinne, mistä oli tullut.
Äiti oli tullut tänne jostain sodasta kär­sineestä
maasta saadakseen paremman
toimeentulon itselleen ja lapsilleen.
Äiti kärsi ja tunsi itsensä yksinäiseksi
ja hyljätyksi. Eräänä aamuna hän oli
tapansa mukaan mennyt navettaan lyp­sämään
lehmiä ja kun hän alkoi viipyä
siellä, mentiin katsomaan ja hänet löy­dettiin
läheltä navettaa hirttäytyneenä.
Xyt olisivat lapset jo varmaankin kuul­leet
äidin puhetta hänen omalla kielel­lään,
mutta äiti ei enää puhunut.
Tässä on yksi surullinen esimerkki,
joka osoittaa, kuinka äitiä tulisi ym­märtää
sellaisena kuin hän on. Herkkä
on äidin mieli ja hänen rakkautensa on
suuri lapsiaan kohtaan. .Ainahan äidit
toivovat lastensa parasta, uhraavat elä­mänsä
parhaat voimat lastensa ja ko­din
hyväksi. Illat pickät he jaksavat
kutoa, parsia ja paikata ja yöt vielä
valvoa, varsinkin ison lapsilauman kes­kellä.
Ei yksikään äiti kasvata poikiaan so­taa
varten. Lukemattomat äidit ovat
menettäneet lapsensa, ainoan turvansa
kauheassa sodassa, joka on maailman
tuho ja kauhu. Surusta on moni äiti
ennenaikaisesti kuollut ja vanhentunut.
Eikö kukaan kuule heidän hätähuuto-aan
rauhan puolesta, eivätkö hallitsijat
näe äitien kyyneleitä, sitä hätää ja tus­kaa,
mikä täyttää heidän sydämensä.
Rauhankin aikana on äideillä pelko
sotakiihkoilijain takia niiden takia, jot­ka
tukkivat korvansa ja sokaisevat sil­mänsä
kaikelle sille, mikä tarkoittaa
kansojen ja ihmiskunnan hyvinvointia
ja elämän edistystä tässä maailmassa.
Me isät ja äidit, kaikki, jotka rakas­tavat
rauhaa, toimikaamme käsi kädessä
rauhan puolesta ja toivokaamme, että
tulisi vielä oikea äidin päivä.
.Äidinpäivän terveisin,
S.ALOALAi
Mon
JoiH«!
terveisin kaikille Liekin luki­ja
XSIKERTALAIXEX.
Vanhasta sttlasta halu­taan
päästä eroon
Kööpenhaminassa on myytävänä sil­ta,
jonka hinnaksi on asetettu puoli
miljoonaa kruunua ja myyjät haluavat
löytää ostajan, joka ostaa sillan koko­naan.
Siinä on 300 tonnia rautaa, joka
voidaan jälleenmyydä.
Silta on vanha Langebro. joka yhdis­tää
Ama«erin muuhun Kö<3penhami-
Tällaiselta näyttää Canadan arktiikan huomutuin eskimoasutus Akhvik, jota
insinöörit ja geologit suunnittelevat siirrettäväksi toiseen paikkaan. Aklavikin
asukkaat haluaisivat asutuksensa muutettavaksi Red Mountainiin. Insinöörit ja
geologit c^vat tutkimassa mahdoUisuuuksia asutuksen siirtämiseksi ja heidän pitäisi
saada suunnittelunsa valmiiksi elokuun 1 päivään mennessä.
Isoäidin pakinaa
M i l j a ja John Anderson lähtivät
täältä Suomimatkalle. Huhtikuun 2*0
p:nä pidettiin haalilla lähtöiHatsu. Hei­dänkin
elämänsä alkaa lähestyä jo ilta­päivää,
joten on hauska käydä katso­massa
vielä synnyinmaata. ^He ovat
parhaat vuotensa olleet täällä keskuu­dessamme
ja ottaneet kaikella tavalla
osaa meidän kulttuuritoimir.taamme, ol­leet
aina valmiit väsymättä työllä ja
toiminnalla edistämään haalimme ja
osuuskauppamme parasta. Jussi on ru­noillaan
ja lauluillaan rikastuttanut oh­jelmistoamme,
viimeksi suurit(^sellä
englannin kieliseHä purjelaiva-aiheisella
näytelmällään, josta tuli sievoiset tulot
haalimme lämmitvslaitteen maksami-seksi.
Ruusuja siitä Jussille! (Meidän
taloudelliseen elämäämme hän on myös­kin
vaikuttanut kalastuksen ollessa sii­nä
vaiheessa, että soutuvehkeillä kalas­tettiin.
Hän teki kannuttimoille kym­meniä
'skiffejä" ja kalastusvälineitten
kehittyessä koneelliseksi satoja verkko-veneitä,
suurempia nuottaveneitä y.m.
Meillä kun ei ole herroja eikä suuria
rikkaita, niin olen aina tottunut arvos­telemaan
ihmisiä sen mukaan, kuinka
he ovat suhtautuneet yhteispyrintöihim-me.
Olen ollut tällä saarella siitä saak­ka,
kun täällä oli vaiq pirttipahanen,
jota ikivanhat metsät ympäröivät.
Kaikki on kovalla työllä ja sisulla rai­vattu
Ja rakennettu. Kuinka monta
iltaa jä yötä on valvottu ja tehty i l ­maista
työtä, että on saatu haalimme
siihen kuntoon elokuva koneineen, missä
se nyt on. Kannattaa kunnioittaa nii­den
rakentajien muistoa, joista suuri
osa lepää Kotiniemen mullassa ja me
viimeiset vielä hoipumme haudan par­taalla.
Kun katselee ympärilleen, niin ajat­telee,
että elämä ei ole mennyt hukkaan,
jotain jää tänne jälkipolvien hyväksi,
kunhan vain ymmärtäisivät pitää mitä
on ja pyrkiä eteenpäin samoilla ihan­teilla,
mitä meilläkin on ollut, että kaik­ki
paraskaan ei ole liikaa työn raata­jalle.
Pitää vain muistaa Jaakko Ilkan
sanat: 'Ei oikeutta maassa saa, ellei
itse sitä hanki. Ken vaivojansa vaiker­taa
on vaivojensa vanki."
Tofvotan parhainta .matkaonnea Mil­jalle
ja Jussille^ pitkällä ja monivaihei­sella
matkallaan ja tervetuloa takabin
keskuuteemme virkistyneinä ja uutta
intoa tävnnä!
ISOÄITI.
naan. lusi, nelisen kymmen tämil Joo­naa
maksanut silta on juuri valmistu­nut
ja se vihitään liikenteelle tässä kuus­sa.
Siihen mennessä halutaan päästä
eroon vanhasta sillasta.
Dosentti ESKO X.ÄÄT.ÄXEX:
Lihavuuden haitoista
Milloin päivittäinen ruoka-annoksem­me
ylittää tarpeen pyrkii elimistömme
varastoimaan liikamäärän rasvana pa­hojen
päivien varalle. Tämä liikarasva
keräytyy naiselle usein ihonalaiseen ku­dokseen
rinnoissa, istuinseudu,<sa, lan­teissa,
reisissä ja olkavarsissa. Miehil­lä
rasvakerros kertyy lähinnä niskaan,
harteisiin ja vatsaan.
Paksu ihonalainen rasvakerros tpi^^ii
tehokkaana lämmöneristäjänä johtaen
hikoamiseen pienenkin ponnistuksen yh­teydessä.
Runsas hikoilu edistää ihot­tumien
syntymistä etenkin kohdis.sa,
joissa kaksi ihopintaa hankaa vastak­kain,
kuten esimerkiksi rintojen alla.
Lisääntyneen jKiinon takia joutuu l i ­hava
henkilö liikkuessaan suorittamaan
suuremman määrän lihastyötä kuin ai­kaisemmin
ja väsyy helpommin kuin
ennen. Väsymys on omiaart vähentä­mään
liikkumisen halua ja paikoillaan
pysytteleminen johtaa taasen helposti
lisälihoamiseen.
Ihonalaisen kudoksen ohella kertyy
liikarasvaa halukkaasti myöskin vatsa­onteloon.
Tämän johdosta pallean liik­keet
käyvät rajoitetummiksi. Hengitys
on siten pinnallisempaa ja vähäinenkin
ponnistus voi aiheuttaa hengityksen
kiihtymisen. Pinnallinen hengitys edis­tää
myöskin verenkiertohäiriöitten syn­tymistä.
Lihavilla henkilöillä on tai­pumusta
keuhkoputkien tulehduk.seen ja
he sairastuvat myöskin tavallista hel­pommin
keuhkokuumeeseen.
Vakavimmat liikalihavuuden yhtey­dessä
esiintyvät häiriöt ilmenevät ve­renkiertoelinten
taholta. Aikaisemmin
on uskottu, että sydänpussiin keräytyvä
rasva, "sydämen rasvoittuminen', olisi
syynä li kali ha vien sydänhäiriöihin.
Huomattavasti tärkeämpi syy lienee se,
että kehon massan lisääntyessä sydän
joutuu suorittamaan runsaasti ylimää­räistä
työtä. Sydämen työtaakkaa lisää
vielä liikalihavuuteen liittyvä korkea
verenpaine- Liikalihavuuteen yhtyy
usein myöskin taipumus suonten kalk­kiutumiseen.
Milloin sepelvaltimot
kalkkiutumisen johdosta ahtautuvat, on
sydänliliaksen rappeutuminen, joka ai­kanaan
vie sydämen väsymiseen.
Litkalihavilla tavataan usein eräitä
sairauksia, joiden synnyssä perinnölli­set
tdcijät näyttdevät huomattavaa
osaa. Tällaisia ovat mm. sokeritauti,
sappi- taikka munuaiskivet Varsinkin
vaihderkään ditineillä naisilla johtaa
ylipaino alaraajojen nivelissä esiintyviin
kipuihin ja jalkaTiolvin madaltumiseen.
Virtsadintulehdukset ja umpitauti ovat
usein heidän kiusanaan.
LauanUliuu ionkoknnm t p i M a i » 1364 Shru 7