Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 10, 1953

              1 1 '
i -
!
LÄÄKÄRI PUHUU Tyynelle 60-vuotissyn^n||
(KAVNOmnjAIJJNEN VllKKOLBMTt)
lassssa, tbe only Fitmi«h>Iiterar)r weäclr tn CaoMla
PoliliBbed and ptrintedb; the Tapaus .PubliäUng Company
JMmited, 100-103 JEOm Street West, Sudbniy» Qptario.
Regtetered at tbe-Post Otfice Depar£ment. Ottairo^as
«econd dass mjtter. v-, . ,
TJ^Irlr* UmestyylokPisen viikon ^laorä
ilsäitäten pax^ka JcatmolcixJalbsta^^J^^
1 vuoidkeFta
eicuuleautta ...
I Tuosikerta . . . . . ; . .tiSf^
6 kuukautta ; . . ; . v ^.;. ^2J0Ov
Skuilkautta^.......... 1^
l vuosikerta v,...,..4^<5.00: 6 k u u k a u t t a . ^ . . . 2.7&
75 sentUSc palstatttumalta; Bädvin kiltosiIm(dtus l^sSfi. Kuo-lananHmoitus
$3.00 Ja ^enybtcffdessäJullSSstava muisto-värsy
$1.00 ia kiitbs $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista.: Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen. >
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: , ^
Kaikki Xdekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus :PäbIi£ihingCk>mpany Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company: Limi­ted.
100-102 Elm Street We5ti Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin't)alkkiö. - > - _
P.O.BOK4» LI EK KI
Lääketiede toteaa, ettei mikään. ikä­ryhmä
kokonaan säästy syöpätaudin:
vitsaukselta, mutta että syöpä kuiten-.^
kin on etupäässä keski-ikäisten ja van- . 4 ^ ' * * ' kaiW on vpkavi^ltuin,-sutirin juklaiju^i^/-
huksien tauti, sUlä vain kahdeskyrame- ' A^ff^i^i^efe» kuisfcaUevat ''hiljaisemmin kieiin: ]
nes osa kaikista syöpätapauksista esiin- Tyyne, tuossa istuu ' - ~ ^
Hymyyn vetää: stiu^-
-:-V:y-'y\v'Ä-i'^'''>:-^ • • •^•^i^i^.^Sl..
•Kas Tyynen suuren merkkipiuvätt jtthla mmaYn
ja^hkmfcat:ont(mtmyoUikS€t Jiohta kaikukomv '
Toimituksen Jiulmasfci
Lehtemme viime numerossa alkoi Iriksen kirjoittama jat-ikokertomus
'Selvysrteen", joka jatkuu- oseissa lähinumeroissa.
;Kuten lukijat huomaavat, se alkoi heti vauhdikkaafe^ jämie-lenkiintoisesti,
joka tempaa: lukijaoimikaansa-heti-v alusta
alkaen, mikä onkin ominaistä- Iriksen kertomuksille.
"Tulevaisuuden kaupunki", iöpputt ensi numerossa ja sit-
- ten alkaa A. K:sen kirjoittama "Erään -pcljäh tdfma". Se on
mjröskin mukaansatempaava^ kertomus; Sitten öh vielä *va-fastbl^
Annie JRUrsisälon jatkokertomus '^Häiilärätt kätköis-sä^',
käUtiis' jä mlelehkSintöinen kertomus.
Jokainen Liekin lukijakin t)n lukenut sahoriiälehdistä ja
kuullut radiosta siitä' noitavainosta, mitä rajan toisella i>uo-r
lella nykyään käydään — ei väin tunnettuja työväenmieliiä,
muttaTnyöskin tunnettuja vapaamielisiä kirjailijoita Vantaan.
Kirjastoista on poistettu tuhansia nidoksia* kuuluisten miel­ten
kirjoittamia teoksia, siis ryhdytty entisties- taantumusai-kain
tapaan kirjojen polttoon^ »Historia toteaa, ettävaiii kan­saa
jpelkäävät tyrannit x>vat kaikkina' aikoina turvautuneet
polttorovioon taistelussaan kulttuuria vastaan. Luettelo polt­toroviolle
tuomituista kirjailijoista, siis heidän teoTcsistaah, ei
. ole vielä täydellinen, mutta siinä on jo luku isteh Maailman­kuulujen
klassikkojen j a nykyajan loistavia nimiä, kuten esi­merkiksi
Somerset Maugham, Maksim Gorki, Guy^ de Ä
pässaht; Mark Twain, Albert Einstem
r C ^ ^ Theodore- D r e ^ Fast, *RockAV€ll l&h^^^
Thomas Mann, Upton Sinclair, Langstoh Hughes, jrie^, vain
muutamia mainitaksemme. : ^ ^ v » r ^
Joittenkin pitkässä luettelossa mainittujen kirjailijain
tää 40' vuotta nuoremmilla henkilöillä.
:Mitä eri elimiin tulee, voimme sanoa;
että kaikki ihmisen elimet ovat alttiit:
syövälle,'-^aikkakin eri lailla. "Erlköiseh
useasti tauti asettuu moansulatuska-:^
navaan (eritoten 'mahalaukkuun)^ s e lä
ihoon, rintarauhasiin j a emäjm. Miehil-: ^ - •
' l ä ja naisilla syöpä esiintyy suunnilleen " ^'öQ-mötiaSyonTyjme^tyttö tänään, . \ r- ~
yhtä paJjön, mutt? se on kuitenkin ja- ^^'^ lapsenkengissä hän kuljekaan nyt enaän.- >'
kautuHUt eri lailla eri elimiin. - . ^ , -V^s^kunkarttuh * - ^ ;
~ On laskettu, että' koko maailmassa •Mi4f^tise v»ttut, • .
. kuolee syöpään 700,000 ihmistä vuodes- :Hapset-harinaantiif. • - - - r,.
sa. Mutta taudin uhrit jakaäntuyät hy-^ h Myntt harventui,
vin epätasaisesti. Väitetään ,että syöpä ^tuit* ystävien joukko'se kasvoi,,enentyi. ^
olisi erikoisesti sivistyskansojen tauti, , Perhekin jo kolmahtehen polveen lisääntyi. - -
eikä aivan syyttä, siellä se on eniten le- * - ;
vinnyt juuri niihin maapallon osiin,,"joi- / Yli 40 vieotta sitten hau isänniaansa.jätti, • - -
ta pidämme sivistyneimpinä,,nimittäin ^uori neito 'silloiftoU,.sorea ja nätti'.
Eurooppaan • ja Pohjois-Amerikkaan. Laiva porhaltaa " ' • •
Mutta tassein piirissä esiintyy melko Köhii Canädaa - - ^
suuria eroavaisuuksia-. Huomaamme, Lännen ktdtalaa. ' - ,
että syövän levinneisyys on s u u t i t t S k ä n ' ' / ^ ^ ' '>
dinaviassa sekä. salssalaisissa jal anglo- ' 'Näinko mietti seisöissansa.ihdan uuden kaimre^sa? ~
- saksflaisissä -maissa*. - Taälfö!:^ A^ubtuineSi \ Lieko sentään toteutuneet ne nuoret toiUheiii<ir^^
"syöpäkuolleisuus tehdyn tiläsfoii mii- ' J~ " '
kaan vaihtelee 90-—135 sataatuhatta On Tyynen edesottamiset suuret kerrassaan}<
elävää asukasta kohti. Sitä vastoin-on Vään Kerttu-parka lUan pieni oot niist' kermmn.-^^
se huomattavasti alempi romaanisissa Hän.näyttämöllä näytellyt, • ^ .
maissa, Ranskassa, italiassa ja Espan- On kuoroissakin laulellut - 'v-j-^r*
jassa, nimittäin 60 Ja ^0 välillä. Vufautth kaupannut, ~~ yy
Mitä kotoisiin oloihimme tuleej er Myös kokouksiss* istunut.
puutteellisen tilaston takia voi esittää' '^^^ lasket}iaan.:^zz:::::z:
aivan tarkkoja lukuja syövän ^siinXymi^^^^^M uhraaitätmn
sestä maassamme. iLikmääräistfen las-' - : j ,
.kelmien mukaan kuolee Suomessa syö- SOs^inUuta emme toivoa voi kun Haus^kao-^yntymh
pään vuodessa noin 2,500 henkilöä eli" Riittäköhön terveyttä sekä kaikkea mintta hyaim^rj.
70-~80 sataatuaf ta ä^iikasta fefitir^*^^^
mä Juku on siis pieneiiipf4tiirf v^änaf-'^ 'IK^^^f^^ö^
sissa ^*syöpäniaissa'V^nmttä yynki^^^ - 'r
ran suurempi kuin Eteläeurooipan mais-^ 5«täi(rc'e^n^^^ toivoisi.
sa. ' - -^jr.'
\'"älttämättömänä ehtona on, että
apu tulee ajoissa, ennen kuin tauti on
päässyt leviämään. V^itettavasti suuri
yleisö ei ole tästä seikasta riittävästi
tietoinen. Yleinen välinpitämättömyys
sekä se, että syöpä alussa usein kehittyy
kipuja tuottamatta, tuudittaa usein syö­päpotilaan
siihen uskoon, että hänen
sairautensa ei voi olla vakavaa laatua;*
ja hän kääntyy lääkärin puoleen vasta
silloin, kunnon liian myöhäistä. •
Rauhan iyössä tärkeintä ois' meidän kaikkein'äuttiii,
Ett*^ uusi sukupolvi elää saisi sodatonta nutaihnm. d
KERTTU aAfiSO.
65 tittelin inies kuoli
maailmankuulu teos."Nana'^ ovat joiitunee^]^^
Moni lukija tuntee yllämaintt%jeh IdrjaiJij^^
voi hyvällä syyllä kysyä itseltään, 6ttä;mitä niiÄöh^sel^^^
minkä takia ne yoitaisin tuomita pk)U^
ehkä arvostellaan nykyistä yhteiskuntaa ja siinä väliitsev^a
oloja, mutta sehän on jokaisen kansalaisen oikeus sivistynees­sä
maailmassa. - J
Mutta kirjojen polttajat hialuavat oU^ yläpuolella kansan
ja tehdä hulluudessaan mita itse haliiavatiC^
on, että kirjojenpplttajat tulevat ja^niehevät, mutta totuus
pysyy aina, samoinkuin kansojen halu kulttuurin kehittämi­seen.
iNykyisellä aikakaudella ei voida enää saavuttaa mi­tään
pysyvää vapaamielisten ihmisten vainolla, vaan se muut­tuu
vielä aseeksi vainoojia 'vastaan.
Merkillepantava seikka on, että taantumukselliset yrittävät
kaikkensa säilyttääkseen sellaisen yhteiskunnan, jonka histo­ria
on tuominnut häviämään. iHistorian pyörä kulkee eteen­päin,
se ei koskaan mene taaksepäin. Joskus voi ehkä nä^rt-tää,
että se pysähtyy hetkeksi, mutta sittenkin se menee
eteenpäin, joskin toisinaan ehkä vähän hiljaisempaa vauhtia.
Kirjojen polttaniisella ja vapaamielisten ihmisten vainoilla ei
saada aikaan sitä mitä niillä tasmtumussumekset tark^^^
ja jos niillä saataisiinkinr niin se. olisi kokos^^
kuimaii suureksi vahingoksL 'Väliaikaista häinTninkä.ja ^epä-tiet<
»isuutta taantumijkselliset vpnmt töaa^apiteil^linsyi^
!tää, ainutta mitään pysyväistä ;siUa: ei saavuteta, s i D a j ^^
fna^ilm^s^ enemmui^^l^^
^tiinpiUrik^ ^ * * ' : "
Alban herttua, espanjalainen monar­kisti,
mies, joUa on enimmän titteleitä
Euroopassa, lukuunottamatta hallitse­via
perheitä, kuoli Sveitsissä, iLausanr
nessa, syysk. 24 p:nä 74 vuoden ikäise-na.
Tällä miehellä oli 7 herttuan; 14 mar­kiisin,
20 kfervin ja 24 ritarin titteliä.
Hän oli portugalilaista, espanjalaista ja
englantilaista sukuperää.
Kaikilla on vaivansa: koirilla kirp­punsa,
susilla nälkänsä ja jokaisella ty-*
töllä juoppo renttunsa.
Ei siis ole sj^-tä huolestua, vaikka
taantumukselliset riehuvat vapaamie­listen
ihmisten ja kirjojen kimpussa.
Historia tulee aikanaan tuomitsemaan
moiset toimenpiteet ja maailma palaa
\'ankasa raiteilleen, joilta taantumus-voimat
ovat sen ehkä saaneet h e t k i s ^i
suistetuksi. Sivistys^ ja kulttuuri ovat
olleet olemassa jo paljon aikaisemmin
kuin kirjojenpolttajat j ä ne ovat vielä
saloinkin, kun aika kirjojen pöHtaJK^^
jättää. Maaihnan kansat eivät e n ä ä ^^
lir<?ttä sivistystä ja ^ t t u u r i a uhkaa
f.tuhoi vaan pitävät huolrä siitä,-että
Jialvelevat entistä voimakkaamHiin koko -
ilmiiskuntaa.
KASVEILLAKIN ON SYDÄf
Mark Twain, joka ei milloinkaan kyllästyn)^ pilkka
intoilua ja intoilijoita, otti kerran tehdäkseen pflaa- <
kasvissyöjästä. Päästyään hänen kanssaan yhiefeymffil
imi siitä,: jettä on i ä u h e a elMä lupntökäppaleidea 1^
kustannuksella ja että oli isiibraslaan lubnHötontäjoIettaa
tei koko elollinen maailma tuÄtisi kipua yhtä betkfisti
häii käänitid muiden päikallaolkiden inS)l<
kysyi:
^'Millä oikeudeUa iÄaksutaan, että haa^ite^^^
ääntdee, tuntisi suurempaa tuskaa kuin äänetön kasvi'
teko joskus esimerkiksi kiskaisseet salaatilta sydämen?
lähtevä ääni ei suinkaan johdu vain kiskaisemise^^
kasvien väri muuttuu keitettäessä ja kaikki kuihtumat
ne katkaistaan. Todistaako tämä, että niiltä puuttuisi
Ajatelkaa niitä miljoonia, jotka joka päivä kaivavat
perunoilta, nylkevät raparperia, raastavat sisukset ber
paloilta — puhumattakaan sellaisesta hienostuneesta
tuksesta kuin papujen paloitteleminen."
Kasvissyöjä halusi keskeyttää tässä kohdassa, mutta.
Twain kohotti kätensä torjuvasti, pyyhkäisi kyynt^
mästään, joka. oli tullut siihen hänen liikuttavan puh^g
kana,-niisti kuuluvasti nenäänsä ja jatkoi: -Murheella
totuuksia nykyajan sivistyneessä maailmassa on se.etta
mielikuvituksettomat kasvissyöjät, jotka hartaasti hali
säästää ja sääliä eläimiä, käyttäytyvät sanomattomat
asti kuoriessaan perunoita. Bernard Shaw on sanon ^
pelkkä ajatuskin, että olisi syötävä kärvennettyjä nii^
kauhistuttaa häntä. Värisen ajatellessani entisiä hurjia_
aterioitani, joissa keitetyn punajuuren veripuriaiset r
esittivät'huoniattavaa osaa . . : ;
Kasvissyöjä oli kadonnut. ^^^^^'1^^^ mitä olen 5
on aika paljon perää'^ iop^tU ; ,
mettein^sa^tanlit:käännyttää^ itsenikin, mutta
pdkästään haalea käsittävä ^ i niinulie
tunnibllineh.*.* ; .'• ' <
taviiu-e ROSOKIN:
Sivu 2 ljwanirtn«i ^nJErtraan 10 pifaSni^ 1983
Kelttipä sauna
taikka isolla mui
ja terveellistä se
nutkääh pahat, k
muistanut varista
tä. Mutta itse
ras ja terveellisin
"Löylymcn .
hiki vanhan
tehty puista
havupuista t
Jumalan luoma
• moisen hiki, met
' '^'aksilta tuoksuvj
väkeä ja korpien
män virkistystä:
mänsä aamuna sä
^ leetle, niin hän ra
^s. painuu taas pi
lihisevät kylyt ja
virkeänä ihmisenz
ielee takaisin tupj
Sairaallekin sa
Vanha tietäjä hy^
sa saatteli hoidolj
«n särkemillä t
puitta lämmitetty
hautoi ja vai