1953-11-28-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
IilMKKI, the only Ptonish literary weekly In Canada
PuMlshed and prlnted by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
TOcond class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista *Ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: THDYS VALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.50 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00 6 kuukautta . .. 2.65
8kuiikautta ...1.25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .....,......$5.00 6 kuukautta v . * . . . . » . . 2 . 75 ~
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. £[alvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä jullcaistavamuisto-värsy
$1.00 ia kiitos $2,00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Eäriköishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Itlekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuo^oitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
P.O. BOX 69
L I E K K I
SUDBURX, ONT.
Joulukuun 19 p:nä ilmestyy Liekin joulunumero, jossa taas
. julkaistaan tavanmukaisia liikelaitosten ja yksityisten terveh-
• dyksiä. Tavallisten yksinkertaisten tervehdysten iiinta on"
25 senttiä ja isompien vastaav^asti enemmän. Kehoitamme
Ikailvkien myötävaikuttamaan siihen, että mahdollisimman
paljon tervehdyksiä saataisiin tähän numeroon. Asiamiehille
on lähetetty kaikki tarvittavat välineet.
Tässä yhteydessä haluamme mainita eräästä virheestä —,
painovir'hepahq|aisesta (joka aina saa kaikki syyt päälleen)'
- — mikä tuli Liekin joulu- ja uuden vuoden tervehdysten keräyslistaan.
Siinä sanotaan, että "yksityisten tervehdysten
alhaisin hinta on $25, osoitteen kanssa 50c". Jokainen luön-
• Jiöllisesti käsittää, että 25 pitäisi olla senttejä, eikä dollareita.
Tämä lista julkaistiin yiime Liekissä.
• Kaikki onuutkin; paitsi asiamiehet, voivat kerätä ter\'eh-dyksiä
Liekin joulu- ja uuden vuoden numeroon, käyttämällä
. jLiekissä julkaistua listaa, tai tilaamalla erikoisia listoja kus-
. «tannusliikkeestämme. Monilla seuduilla ei ole asiamiehiä,
imutta Liekin lukijat ja ystävät haluavat silti panna tervehdyksensä
lehteen. Asiaan innostunut henkilö voi siis leikata
Liekistä listan ja kerätä siihen tervehdyksiä. Sen ei välttämättä
tarvitse olla erikoinen lista, vaan nimet voi kerätä tavalliselle
paperillekin. Yksi asia on kuitenkin muistettava.
: Karkki nimet tulee kirjoittaa mahdollisimman selvästi, ettei
nimissä tulisi virheitä.
Liekin joulu- ja uuden vuoden numeroa lähetetään myöskin
Suomeen, kuten viime vuonnakin. Lähettäkää siis omaisenne
- tai ystävänne niftii ja osoite, sekä. 25 senttiä, niin lähetämme
-iLiekin joulunumeron haluamallenne henkilölle. Vielä pa-i
rempi on kuitenkin tilata Liekfei joululahjana koko vuodeksi
Suomeen omaisillenne tai ystävillenne. Silloin Liekki muis-
- tuttaa joka viikko — 52 kertaa—että täällä kaukana on hen-
• ikilö, joka on huomioinut tällaisen käytännöllisen tavan lähettää
Liekin, tervehdysten tuojan siellä kaukana oleville
. oniaisille ja ystäville. Liekin tilaushinta Suomeen on koko
«vuodelta $5 ja puolelta vuodelta $2.75. Lähettäkää siis jou-
; iulahjatilauksennfe mahdollisimman pian.
Liekki on myöskin an^okas joululahja tälläkin mantereella.
; Se on halpa, mutta käytännöllinen ja arvokas, mikä ratkaisee
monen joululahjaprobleemin. Tällainen probleemi tulee aina
joulun aikana esille, sillä ainahan sitä muistetaan j-stäviä ja
tuttavia pienillä lahjoilla. "^Muistakaa ystäviänne tänä jouluna
käytännöllisellä lahjalla— Liekillä,
Paratiisin kraatari
Kraatari lie mestareista kohta toinen
mies,
paratiisin päiviltä jo tietty kukaties.
Vatkk' Atkko-Jahve mestaroikin Aatun
Eevoilleen,
'niin kraataritipa kohta ktitsiii mitta-natthoineen.
Puvun mitat ottamahan niinkuin
primkataan,
siks Jahve käski nuoren parin nousta
seisomaan.
Siinä sitten mittelöitiin Aatu, Eevakin,
Jahve itse merkkaeli 7nitat muistihin.
Äijän silmä sirraliansa pälyi yhtenääit
^littanauhan numeroon ja Eeva f röökinään
. . .
Hääräs niinkuin Hippaheikki vastuksina
vaati,
hankki vielä Eevan mitat itse ottamaan.
Kotvan vielä vlnkkelöitsi äijä kunde-jaan,
kunnes käski kraatarinsa töihin alkamaan:
"Hamppupaita Aatulle vaan ensialuksi
Ja polvihame Eevalle ktiln leikkikaluksi."
Siitämöinpä kraatarit on aina verhonneet,
*
tehnyt kesäketineet ja talvitamineet'.
Muodin anonet kotkotukset myöskin
värkänneet, , "
körtti-takit, kureliivit, myös polvi-hamehet.
A. R.
Darwinin kehitysopin oikeutus on ajat sitten
nut olemasa kiistakysymyksenä tieteellisessä ma-^^t
sa — jossakin uskonnollisessa tms, kirjallisuudp^^,'^
, . V «
, laista:kin vielä näkee. Selkärankaisten osalta on niid-
• lukuisten lajien polveutuminen yksityiskohtaisesti oso-tettu,
ja viime vuosikymtmeninä on m.m, atomitutii
muksun kehitys auttanut asiaa tekemällä mähdollbeb
eliökivettyjnieh ^iän ariääräämisen radioaktiivisten isc
toopien avulla.
KOLMESATA.'\: miljoonaa vuotta sitten, geologien nimit
tämällä ns. devonikaudella, syntyivät joistakin pL^
mälle kehittyneistä kaloista ensimmäiset sammakkoeläiniei
N. 60 miljoonaa vuotta jnyöhemmin, kivihiilikaudella, synty
sammakkoeläimistä ensimmäinen lisko, joka puolestaan oi
esi-isänä lukuisille erilaisille matelijoille, joita maa olisHloi
kirjaimellisesti täynnä. Eikä vain maa — lentoliskot kan
soittivat myös avaruuden ja eräät lajit palautuivat mereenki
kalaliskpina.
Tästä mitä erilaisimpiin ympäristöihin ja elämärtoloibi
"soveltuneesta matelijain paljoudesta erottui pian jälleen-kab
Ulitta linjaa, joista toisistaan riippumatta syntyivät-ensim
maiset linnut ja ensimmäiset imettäväiset.
Mutta mistä me tiedämme kehityksen käyneen talla ta
voin? Seuratkaamme kivettymien kehitystä. Devonikaudel
la esiintyi kaksi pitkälle kehittyiiyttä kalalajia, joiden uinia
rakko voi tarpeen vaatiessa toimia keuhkoina. Toinen nfhmi
elää vielä degeneroituneina eli suvustaan huonontunein
keuhkokaloina Etelä-Af rikassa, toista "taas edustavat Intia
valtameren kuuluisat huntupyrstöiset, jotka ovat alkuaan oi
leet makean veden kaloja. .
Usein esiintyvät kuivuudsn kaudet tappoivat kaloja'devo
nikauden joista ja järvistä, mutta keuhkokalöilla jä. huntu-pyrstöisillä
oli uimarakko, joTia teki ne jokseenkin riippumat
torniksi veden saannista. Huntupyrstöiset voivat sila paitsi
edetä puoliksi kuivuneiden joenpohjien poikki omituisten evi-ensä
avulla, ja niistä kehittyi vähitellen jonkinlaisia sammak
ikoeläimiä, joita nimitetään Xktyostegaksi ja Iktyostegopsik-seksi.
Niiden kalloja on löydetty runsaasti viime vuosina
Näin olivat syntyneet edellytykset selkärankaisten voitok-
Joulukuun 9 päivänä v. 1237 kirjoitti, kaalle esiintymiselle maalla jota siihen asti olivat hallinneet
paavi Gregorius IX Upsalan arkkipiis- hyönteiset ja muut pikkueläjät. Ensimmäiset sammakot to-palle
ja hänen alaisilleen piispoille ke-hoittaen
Ruotsin asukkaita lähtemään
ristiretkelle hämäläisiä vastaan. Paavi
kertoo tässä kirjeessä miten "tavastien
kansa" muinoin oli käännnetty kristinuskoon,
mutta sitten oli siitä luopunut
liittyäkseen pakanuuteen sekä nyt äärettömällä
julmuudella vainosi kristittyjä.
Nojautuen pyhän 'Pietarin ja pyhän
Paavalin valtaan paavi sallii taisteluun
liähtevien ottaa ristinmerkin,
kun läksivät näitä kristikunnan vihollisia
vastaan. Venäläisistä lähteistä tiedetään,
että ristiretki todellakin on.
saatu aikaan 1240, jolloin nähtävästi
on ollut mukana taistelijoita Ruotsista
ja Suomesta, ehkäpä etupäässä, näistä
maista, ja seil johdosta voinee varmuudella
olettaa tämän yrityksen aiheutu-
•neen 1237 vuoden paavinkirjeestä. Retken
päättyminen tappioon sai aikaan,
että. Tuomas piispa erosi vaikeasta ja
vaarallisesta toimestaan 1245. Paavillisen
legaatin, Vilhelm Sabinalaisen pitämä
Skenningen kokous 1248 sai sitten
Birger-jaarlin tekemään ristiretkensä
1249—-50, millä hämäläiset lopullisesti
taivutettiin kristinuskoon.
sin näkyvät eläneen enimmäkseen vedessä — se näkyy niiden
luitten, olkavarsien ja reisien suhteellisen hennosta rakenteesta
— mutka pian jokin laji niistä oppi soveltautumaan maa-elämään.
Selvää siirtymissarjaa matelijoihin ei ole vielä saatu
kootuksi, mutta luurangon kehitys on hyvin todettu.
Texasissa on nimittäin löydetty jäännöksiä eläimestä, jossa
on siksi paljon sekä sammakkoa että 'matelijaa, että se tieteellisissä
teoksissakin tulkitaan milloin kumpaiseksikin.
Eläintä sanotaan ensimmäisen löytöpaikkansa muk^n Sey-mouriaksi,
ja se olisi voinut olla puuttuva rengas tässä elollisen
luonnon kehitysvaiheesta, ellei valmiita matelijoita olisi
löydetty' vanhemmistakin kerrostumista.
Seuraava suuri askel kehityksessä oli siirtyminen matelijoista
imettäväisiin ja lintuihin. Vaikeinta on selittää lintujen
syntyminen — vanhimmalla tunnetulla linnulla, Archae-opteryxillä,
oli tosin matelijan pyrstö ja hampaat sekä kynnet
siivenpäissä, mutta se oli jo niin pitkälle kehittynyt, että
sen alkuperää on vaikea määritellä. Pahimpia vaikeuksia on
selittää matelijain suomujen muuttuminen höyheniksi. Se kuitenkin
tiedetään varmasti, etteivät linnut polveudu ientolis-koista.
Kaikesta päättäen ne edustavat aivan omaa kehitj-s-linjaansa
eivätkä ole sukua enempää lentoliskoille kuin dinosauruksille
tai krokotiileille.
Vanhin imettäväinen on löydetty Englannin jurakauden
kerrostumista, ja sen ikä on n. 150 miljoonaa vuotta. Se palautuu
vuorostaan triaskaudella,*eräitä miljoonia vuosia ai-
Kun näköö sisiliskon keväällä ennen
sammakkoa, tuloo hauska kesä.
Liekin joulu- ja uuden vuoden numeron valmisteliissa tar-
J-vitaan myöskin kirjoituksia ja runoja. Kehoitamme siis Liekin
kynäilijöitä muistamaan tätäkin asiaa ja lähettämään jou-
- luaiheisia kertomuksia Liekille- Kaikki otetaan kiitollisuudella
vastaan. Joitain on jo tullutkin, mutta lisää tarvitaan.
- Kirjoitusten joulunumeroa varten ei välttämättä tarvitse olla
jouluaiheisia, mutta sitä palrempi, mitä enemmän sellaisia on,
-sillä meille suomalaisille on ^'arsin tutunomaista lukea jo^lu-
• aiheisia juttuja joulun aikana. Olemme siihen oppineet, sillä
jokainen muistaa, kuinka Suoniessa oli erikoisia joululehtiä
: joulun aikaan. Pidämme siis osaltamme yllä näitä vanhoja
perinteitä ja tarjoamme Liekissä mahdollisimman paljon jouluaiheista
luettavaa.
•Lehtilirkkeemme kustannuksella ilmestyy myöskin tänä
jouluna erikoinen joululehti, "Joulu 1953'', Se tulee pian
painosta ja lähetetäiin my>^täväksi asiamiehille. Siinä on
itaas paljon arvokasta ja hyvää luettavaa.
Siitä on yhyreksän vilkkua sulahan
vetehen kun raavas miäs pora jaa.
Toivomme siis Liekin ystävien toimivan
ter\-ehdysten keräämisessä mahdollisimman
parhaalla tavalla. Silloin
saamme entistä paremman joulunumeron.
Kuh mahdollisimman monet kynäilijät
ottavat myöskin tämän kirjoi-tusvetoomuksen
huomioonsa, niin
saamme TOahdollisimman mielenkiintoisen
joulunumeron Liekistä. Kun kaikin
puhallamme yhteen hiileen, niin tuloksena
on sellainen numero, jonka voi
esittää tuttavalleen parhaana joululahjana.
Innostusta siis Liekin hyväksi tassä-
Icin suhteessa I Teemme joulunumerosta-
mahtavan numeron!
Sini 2 Zauaoitäiiiä, iiaafras^ paiVana. 1953
Korkeimp^n it^r ajankohtaa ei tarkkaan tiedetä,
imettäväisiä tai H n f " ^ ' -^'^ ""^'^ ^'^^''y^ Joko edelleen
T^^iaskauden lar. " T ^i"^» »e kuolivat sukupuuttoon:
^^telijoha vaan ft^'-!?"^ ^^^"^'^^ imettäväisiä muistuttaa
-alutta mel^^'"^'^^"'^^^^
^istä kehittT-^'^'^^ ^i^enpäin. EusimnYäisistä imettMi-hävittyä
-~~ m ^"^y*^^ matelijain tuntemattomista svisti
^önteissyöiät "^"^"^"^'^ ""^^a eläimiä. Niihin kuum-:it
^uin siili lenakt "^^>'ään kuuluu niin erilaisia bieJ2
räisestä hyönt^ss .^-^.."'^^"'^'^'^ä. Jostakin tällaisesta alkupe-on
edelleen kehittvni^^'^ ^''^''^^tuvat puoliapinat, ja niistä
man kapeanenäi^p; ^ ""^'^ ryhmiä, nimittäin uuden mad-
JOS kohta uu.f. i-^T ^'"^i^^^^tm vielä monta toteamat-
«vat kuitenkin oLe^P^'^^^^^^^^ JShkä tut^j^^
nusien löytöjen merk" " '^^^^'^ tutkiessaan tekemiensi
^^tsonut rällaisen l - ^leikein jokainen nimittäin on
jon puhutun '*ni
oydon tehdessään tavoittaneensa sen p:il-taisi
ihmisen poIveu^tuSsll"^^""' ''''^^ ^'^^^^^'^^^^^^^^'^
seksi sanottu p^*^^^T' ^^^^^^^^^^^öydettiin alkuihrm-ö
«n kärsinyt matof j^^^ kuitenkin on mvöhem-
«»^Wn arvonalennuksen. On kyllä iötta,et-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 28, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-11-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531128 |
Description
| Title | 1953-11-28-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) IilMKKI, the only Ptonish literary weekly In Canada PuMlshed and prlnted by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as TOcond class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista *Ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: THDYS VALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.50 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00 6 kuukautta . .. 2.65 8kuiikautta ...1.25 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta .....,......$5.00 6 kuukautta v . * . . . . » . . 2 . 75 ~ ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. £[alvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä jullcaistavamuisto-värsy $1.00 ia kiitos $2,00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Eäriköishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Itlekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: Kaikki Liekille tarkoitetut maksuo^oitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. P.O. BOX 69 L I E K K I SUDBURX, ONT. Joulukuun 19 p:nä ilmestyy Liekin joulunumero, jossa taas . julkaistaan tavanmukaisia liikelaitosten ja yksityisten terveh- • dyksiä. Tavallisten yksinkertaisten tervehdysten iiinta on" 25 senttiä ja isompien vastaav^asti enemmän. Kehoitamme Ikailvkien myötävaikuttamaan siihen, että mahdollisimman paljon tervehdyksiä saataisiin tähän numeroon. Asiamiehille on lähetetty kaikki tarvittavat välineet. Tässä yhteydessä haluamme mainita eräästä virheestä —, painovir'hepahq|aisesta (joka aina saa kaikki syyt päälleen)' - — mikä tuli Liekin joulu- ja uuden vuoden tervehdysten keräyslistaan. Siinä sanotaan, että "yksityisten tervehdysten alhaisin hinta on $25, osoitteen kanssa 50c". Jokainen luön- • Jiöllisesti käsittää, että 25 pitäisi olla senttejä, eikä dollareita. Tämä lista julkaistiin yiime Liekissä. • Kaikki onuutkin; paitsi asiamiehet, voivat kerätä ter\'eh-dyksiä Liekin joulu- ja uuden vuoden numeroon, käyttämällä . jLiekissä julkaistua listaa, tai tilaamalla erikoisia listoja kus- . «tannusliikkeestämme. Monilla seuduilla ei ole asiamiehiä, imutta Liekin lukijat ja ystävät haluavat silti panna tervehdyksensä lehteen. Asiaan innostunut henkilö voi siis leikata Liekistä listan ja kerätä siihen tervehdyksiä. Sen ei välttämättä tarvitse olla erikoinen lista, vaan nimet voi kerätä tavalliselle paperillekin. Yksi asia on kuitenkin muistettava. : Karkki nimet tulee kirjoittaa mahdollisimman selvästi, ettei nimissä tulisi virheitä. Liekin joulu- ja uuden vuoden numeroa lähetetään myöskin Suomeen, kuten viime vuonnakin. Lähettäkää siis omaisenne - tai ystävänne niftii ja osoite, sekä. 25 senttiä, niin lähetämme -iLiekin joulunumeron haluamallenne henkilölle. Vielä pa-i rempi on kuitenkin tilata Liekfei joululahjana koko vuodeksi Suomeen omaisillenne tai ystävillenne. Silloin Liekki muis- - tuttaa joka viikko — 52 kertaa—että täällä kaukana on hen- • ikilö, joka on huomioinut tällaisen käytännöllisen tavan lähettää Liekin, tervehdysten tuojan siellä kaukana oleville . oniaisille ja ystäville. Liekin tilaushinta Suomeen on koko «vuodelta $5 ja puolelta vuodelta $2.75. Lähettäkää siis jou- ; iulahjatilauksennfe mahdollisimman pian. Liekki on myöskin an^okas joululahja tälläkin mantereella. ; Se on halpa, mutta käytännöllinen ja arvokas, mikä ratkaisee monen joululahjaprobleemin. Tällainen probleemi tulee aina joulun aikana esille, sillä ainahan sitä muistetaan j-stäviä ja tuttavia pienillä lahjoilla. "^Muistakaa ystäviänne tänä jouluna käytännöllisellä lahjalla— Liekillä, Paratiisin kraatari Kraatari lie mestareista kohta toinen mies, paratiisin päiviltä jo tietty kukaties. Vatkk' Atkko-Jahve mestaroikin Aatun Eevoilleen, 'niin kraataritipa kohta ktitsiii mitta-natthoineen. Puvun mitat ottamahan niinkuin primkataan, siks Jahve käski nuoren parin nousta seisomaan. Siinä sitten mittelöitiin Aatu, Eevakin, Jahve itse merkkaeli 7nitat muistihin. Äijän silmä sirraliansa pälyi yhtenääit ^littanauhan numeroon ja Eeva f röökinään . . . Hääräs niinkuin Hippaheikki vastuksina vaati, hankki vielä Eevan mitat itse ottamaan. Kotvan vielä vlnkkelöitsi äijä kunde-jaan, kunnes käski kraatarinsa töihin alkamaan: "Hamppupaita Aatulle vaan ensialuksi Ja polvihame Eevalle ktiln leikkikaluksi." Siitämöinpä kraatarit on aina verhonneet, * tehnyt kesäketineet ja talvitamineet'. Muodin anonet kotkotukset myöskin värkänneet, , " körtti-takit, kureliivit, myös polvi-hamehet. A. R. Darwinin kehitysopin oikeutus on ajat sitten nut olemasa kiistakysymyksenä tieteellisessä ma-^^t sa — jossakin uskonnollisessa tms, kirjallisuudp^^,'^ , . V « , laista:kin vielä näkee. Selkärankaisten osalta on niid- • lukuisten lajien polveutuminen yksityiskohtaisesti oso-tettu, ja viime vuosikymtmeninä on m.m, atomitutii muksun kehitys auttanut asiaa tekemällä mähdollbeb eliökivettyjnieh ^iän ariääräämisen radioaktiivisten isc toopien avulla. KOLMESATA.'\: miljoonaa vuotta sitten, geologien nimit tämällä ns. devonikaudella, syntyivät joistakin pL^ mälle kehittyneistä kaloista ensimmäiset sammakkoeläiniei N. 60 miljoonaa vuotta jnyöhemmin, kivihiilikaudella, synty sammakkoeläimistä ensimmäinen lisko, joka puolestaan oi esi-isänä lukuisille erilaisille matelijoille, joita maa olisHloi kirjaimellisesti täynnä. Eikä vain maa — lentoliskot kan soittivat myös avaruuden ja eräät lajit palautuivat mereenki kalaliskpina. Tästä mitä erilaisimpiin ympäristöihin ja elämärtoloibi "soveltuneesta matelijain paljoudesta erottui pian jälleen-kab Ulitta linjaa, joista toisistaan riippumatta syntyivät-ensim maiset linnut ja ensimmäiset imettäväiset. Mutta mistä me tiedämme kehityksen käyneen talla ta voin? Seuratkaamme kivettymien kehitystä. Devonikaudel la esiintyi kaksi pitkälle kehittyiiyttä kalalajia, joiden uinia rakko voi tarpeen vaatiessa toimia keuhkoina. Toinen nfhmi elää vielä degeneroituneina eli suvustaan huonontunein keuhkokaloina Etelä-Af rikassa, toista "taas edustavat Intia valtameren kuuluisat huntupyrstöiset, jotka ovat alkuaan oi leet makean veden kaloja. . Usein esiintyvät kuivuudsn kaudet tappoivat kaloja'devo nikauden joista ja järvistä, mutta keuhkokalöilla jä. huntu-pyrstöisillä oli uimarakko, joTia teki ne jokseenkin riippumat torniksi veden saannista. Huntupyrstöiset voivat sila paitsi edetä puoliksi kuivuneiden joenpohjien poikki omituisten evi-ensä avulla, ja niistä kehittyi vähitellen jonkinlaisia sammak ikoeläimiä, joita nimitetään Xktyostegaksi ja Iktyostegopsik-seksi. Niiden kalloja on löydetty runsaasti viime vuosina Näin olivat syntyneet edellytykset selkärankaisten voitok- Joulukuun 9 päivänä v. 1237 kirjoitti, kaalle esiintymiselle maalla jota siihen asti olivat hallinneet paavi Gregorius IX Upsalan arkkipiis- hyönteiset ja muut pikkueläjät. Ensimmäiset sammakot to-palle ja hänen alaisilleen piispoille ke-hoittaen Ruotsin asukkaita lähtemään ristiretkelle hämäläisiä vastaan. Paavi kertoo tässä kirjeessä miten "tavastien kansa" muinoin oli käännnetty kristinuskoon, mutta sitten oli siitä luopunut liittyäkseen pakanuuteen sekä nyt äärettömällä julmuudella vainosi kristittyjä. Nojautuen pyhän 'Pietarin ja pyhän Paavalin valtaan paavi sallii taisteluun liähtevien ottaa ristinmerkin, kun läksivät näitä kristikunnan vihollisia vastaan. Venäläisistä lähteistä tiedetään, että ristiretki todellakin on. saatu aikaan 1240, jolloin nähtävästi on ollut mukana taistelijoita Ruotsista ja Suomesta, ehkäpä etupäässä, näistä maista, ja seil johdosta voinee varmuudella olettaa tämän yrityksen aiheutu- •neen 1237 vuoden paavinkirjeestä. Retken päättyminen tappioon sai aikaan, että. Tuomas piispa erosi vaikeasta ja vaarallisesta toimestaan 1245. Paavillisen legaatin, Vilhelm Sabinalaisen pitämä Skenningen kokous 1248 sai sitten Birger-jaarlin tekemään ristiretkensä 1249—-50, millä hämäläiset lopullisesti taivutettiin kristinuskoon. sin näkyvät eläneen enimmäkseen vedessä — se näkyy niiden luitten, olkavarsien ja reisien suhteellisen hennosta rakenteesta — mutka pian jokin laji niistä oppi soveltautumaan maa-elämään. Selvää siirtymissarjaa matelijoihin ei ole vielä saatu kootuksi, mutta luurangon kehitys on hyvin todettu. Texasissa on nimittäin löydetty jäännöksiä eläimestä, jossa on siksi paljon sekä sammakkoa että 'matelijaa, että se tieteellisissä teoksissakin tulkitaan milloin kumpaiseksikin. Eläintä sanotaan ensimmäisen löytöpaikkansa muk^n Sey-mouriaksi, ja se olisi voinut olla puuttuva rengas tässä elollisen luonnon kehitysvaiheesta, ellei valmiita matelijoita olisi löydetty' vanhemmistakin kerrostumista. Seuraava suuri askel kehityksessä oli siirtyminen matelijoista imettäväisiin ja lintuihin. Vaikeinta on selittää lintujen syntyminen — vanhimmalla tunnetulla linnulla, Archae-opteryxillä, oli tosin matelijan pyrstö ja hampaat sekä kynnet siivenpäissä, mutta se oli jo niin pitkälle kehittynyt, että sen alkuperää on vaikea määritellä. Pahimpia vaikeuksia on selittää matelijain suomujen muuttuminen höyheniksi. Se kuitenkin tiedetään varmasti, etteivät linnut polveudu ientolis-koista. Kaikesta päättäen ne edustavat aivan omaa kehitj-s-linjaansa eivätkä ole sukua enempää lentoliskoille kuin dinosauruksille tai krokotiileille. Vanhin imettäväinen on löydetty Englannin jurakauden kerrostumista, ja sen ikä on n. 150 miljoonaa vuotta. Se palautuu vuorostaan triaskaudella,*eräitä miljoonia vuosia ai- Kun näköö sisiliskon keväällä ennen sammakkoa, tuloo hauska kesä. Liekin joulu- ja uuden vuoden numeron valmisteliissa tar- J-vitaan myöskin kirjoituksia ja runoja. Kehoitamme siis Liekin kynäilijöitä muistamaan tätäkin asiaa ja lähettämään jou- - luaiheisia kertomuksia Liekille- Kaikki otetaan kiitollisuudella vastaan. Joitain on jo tullutkin, mutta lisää tarvitaan. - Kirjoitusten joulunumeroa varten ei välttämättä tarvitse olla jouluaiheisia, mutta sitä palrempi, mitä enemmän sellaisia on, -sillä meille suomalaisille on ^'arsin tutunomaista lukea jo^lu- • aiheisia juttuja joulun aikana. Olemme siihen oppineet, sillä jokainen muistaa, kuinka Suoniessa oli erikoisia joululehtiä : joulun aikaan. Pidämme siis osaltamme yllä näitä vanhoja perinteitä ja tarjoamme Liekissä mahdollisimman paljon jouluaiheista luettavaa. •Lehtilirkkeemme kustannuksella ilmestyy myöskin tänä jouluna erikoinen joululehti, "Joulu 1953'', Se tulee pian painosta ja lähetetäiin my>^täväksi asiamiehille. Siinä on itaas paljon arvokasta ja hyvää luettavaa. Siitä on yhyreksän vilkkua sulahan vetehen kun raavas miäs pora jaa. Toivomme siis Liekin ystävien toimivan ter\-ehdysten keräämisessä mahdollisimman parhaalla tavalla. Silloin saamme entistä paremman joulunumeron. Kuh mahdollisimman monet kynäilijät ottavat myöskin tämän kirjoi-tusvetoomuksen huomioonsa, niin saamme TOahdollisimman mielenkiintoisen joulunumeron Liekistä. Kun kaikin puhallamme yhteen hiileen, niin tuloksena on sellainen numero, jonka voi esittää tuttavalleen parhaana joululahjana. Innostusta siis Liekin hyväksi tassä- Icin suhteessa I Teemme joulunumerosta- mahtavan numeron! Sini 2 Zauaoitäiiiä, iiaafras^ paiVana. 1953 Korkeimp^n it^r ajankohtaa ei tarkkaan tiedetä, imettäväisiä tai H n f " ^ ' -^'^ ""^'^ ^'^^''y^ Joko edelleen T^^iaskauden lar. " T ^i"^» »e kuolivat sukupuuttoon: ^^telijoha vaan ft^'-!?"^ ^^^"^'^^ imettäväisiä muistuttaa -alutta mel^^'"^'^^"'^^^^ ^istä kehittT-^'^'^^ ^i^enpäin. EusimnYäisistä imettMi-hävittyä -~~ m ^"^y*^^ matelijain tuntemattomista svisti ^önteissyöiät "^"^"^"^'^ ""^^a eläimiä. Niihin kuum-:it ^uin siili lenakt "^^>'ään kuuluu niin erilaisia bieJ2 räisestä hyönt^ss .^-^.."'^^"'^'^'^ä. Jostakin tällaisesta alkupe-on edelleen kehittvni^^'^ ^''^''^^tuvat puoliapinat, ja niistä man kapeanenäi^p; ^ ""^'^ ryhmiä, nimittäin uuden mad- JOS kohta uu.f. i-^T ^'"^i^^^^tm vielä monta toteamat- «vat kuitenkin oLe^P^'^^^^^^^^ JShkä tut^j^^ nusien löytöjen merk" " '^^^^'^ tutkiessaan tekemiensi ^^tsonut rällaisen l - ^leikein jokainen nimittäin on jon puhutun '*ni oydon tehdessään tavoittaneensa sen p:il-taisi ihmisen poIveu^tuSsll"^^""' ''''^^ ^'^^^^^'^^^^^^^^'^ seksi sanottu p^*^^^T' ^^^^^^^^^^^öydettiin alkuihrm-ö «n kärsinyt matof j^^^ kuitenkin on mvöhem- «»^Wn arvonalennuksen. On kyllä iötta,et- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-11-28-02
