1952-06-14-02 |
Previous | 2 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKJRJALUNEN VUKKOLEHTl)
I, the only Finnish lltcraryveekly in Canada :
f!ilbUsbed and printed by the Vapaus Publishing Company
Umlted. 100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario.
-Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
jBecohd class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjaUjsta Ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: VHDYSVAIiTOIHIN:
1 vuosikerta
6 kuukautta
3 kuukautta
....$3.50
.... 2.00
. . . 1.25
1 vuosikerta
6 kuukautta
.$4.50
.2.65
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAilLLE
1 vuosikerta ......,...$5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuutnalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilipoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
•värsy $1.00 tft kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishizmat pysyvistä Umoituksista. Tilapäisilmoittajien
anlähetettävä maksu etukäteen.
Asiamifhille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut tnaksuosoitukset pn ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
JSiustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P.O. BOX «9 SUDBURY, ONT.
Vähän yli kaksi viikkoa on enää aikaa siihen suureen tapaukseen,
joka tapahtuu täällä nikkelialueella, niniittäin
CSJrn kahdeksanteen'Laulu- ja soittojuhlaan. Juhlassa esiintyy
kaikkiaan 9 kuoroa ja yksi soittokunta. Kuorot ovat seuraavat:
-Sekakuoro Sävel, Sudbury, Säveleen Naislaulajat, Säveleen
Mieslaulajat, Alertsin Tyttökuoro, Sudbury, Sekakuoro Fm-
Jandia, Toronto, Finlandian Naislaulajat, Finlandian Mieslaulajat,
Sekakuoro Kaiku, Port Arthur, Sekakuoro Sointu,
Timmins ja South Porcupine, sekä Toronton osaston soitto-
Ukunta. Kansantanhuja esittävät SudbUryn ja Toroötonjouk-ku(
»t ja kuorot ja soittokunta esittävät yhdessä «mahtavan
kantaatin, "Ihmisen polku".
iLauantaina juhlassa esiintyy >iisi kuoroa, sunnuntain juhlassa:
päivällä kaikki yhdeksän kuoroa ja soittokui^a ja iltajuhlassa
Bmpirerteatterissa neljä kuoroa Alertsin tyttöjen
tanssin, ^ksityisnumecoidep ja inuiden arvokkaiden ohjelma-
-numeiroiden lisäksi, Juhlapuhujaksi iltakonserttiin«luleelvar^
-Kitunen Sarhiasta. Kun ohjehnaan lisätään vielä juhlatatis-sit,
sekä "Seitsemän veljeksen" ulkoilmaesitys, niin tästä jo
saa kuvan ohjelman runsaudesta ja arvokkuudes^
Yhdysvalloista saakka on jo saapunut Sudburyn ympäristölle
kesälop(^lW lukuisia laul^juhlAv samoin kuin €a-nadsm
lännelläkin. Lisää kuulinii saapuvan erikoisesti ensi^
viikon aikana, Laulu- ja soittojuhlamme takaa jokaiselle vieraalle
unohtumattoman muiston. Varatkaa siis lähellä ja
kaukaa itsellenne aiHaa osallistua tähän suomalaisen työväestön
arvojuhlaau näkemään ja kuulemaan ohjelmaa^ joka
on todella arvokasta.^ \'''.^
Juhlaol^elmaa silmätessä havaitsee, että lukuisat ianlut
ovat r^atihanäiheisia, m i p on aivan paikallaan tänä aj^^^^
jolloin kaikkien järkevien ihmisten tärkein ajatus ja toiminta
tähtää juuri rauhan säilyttämiseen maalimassa. Tässä kampanjassa
siis esittää osaansa myöskinlanlu-ja soi
omalla vaatimattomalla tavallaan, ilmaisten miljoonien ihmisten
rauhantahdon. Rauhan säilyttämisen korostaminen kuuluu
yhtenä välttämättömänä tehtävänä tänä aikana kaikissa
tilaisuuksissa ja kaikkialla.
V i p e numerossa maiu^^ Vapauden Matkatoimiston
järjestämästä le^tphuvimatkasta Suomeen. Nyt on saapunut
tieto, että tämän huvimatkueen jäsenet, 60 luvultiaah, ovat
qnpellisestii |:|^rillä. Suurin osa matkustajista pääsi perille jo
viime lausintaina ja osa tiistaina. Matka oli kaikin puolin on-nistyntit
ja hauska, sanotaan tulleessa tiedossa. Toivotamme
kaikille syninyinmaassaan yieraileyille hauskaa loma-aikaa ja
pikaista sekä onnellista takaisinpaluuta: Toisessa paikassa lehteämme
näenune ku«m>^itä isosta lentokoneesta, joka vei
T^atkustajahnne Englantiin saakka,
l i i s i iittPiei^f^ 4 ^ uusi lyhempi jatkokertomuksemme,
M a i j a t « » * i l ^ ^ Tämä on tosiii lyhyt,
Altttt» l i i t i t ae «p^^Jii^e^isa p u o ^ sellainen, e t^ saamme Ä
i i ^ | | k t ^ IP^I^^ **Siskon puolesta".
SELMA T.:
Serenaadi keväälle
*
KEVÄT ilmoissa päämme yllä
niin ihana musiikki soi,
kuin kultaisen huilun ääni,
vai tuulenko humina seois?
Nauti keväästä sisko ja veikko,
jätä huolesi huomiseen,
kun aurinko pätsillänsä
tupamme pienoisen lämmittää.
Katot haihtuvat päämme päältä
ja seinät siirtyvät pois,
me katsomme^kattas täältä,
matto vihreä allamme on.
Tänä päivänä taivas sataa,
puut pukunsa uuden saa,
me soudamme linnunrataa
tuhatvuotisen matkan taa.
Anna ajatukses liidellä linnun lailla
satujen maahan parempaan,
fnissjä tunneia sotaa ei rotuvihaa,
vaan rauha, rakkaus vallitsee.
Ja päällä päivän säteen,
sydämessä elämän
kansat tarttuvat käteen, yhteiseen,
luovat rauhan kevään ikuisen.
Sw>meen lähtijöitä
saattamassa
Viime torstai-iltana keräytyi lukuisia
suomalaisia maattamaan Sudburysta
C P R : n asemalta junalla Montrealiin
meneviä Suomimatkaläisia. Montrealista
jatkui matka lentokoneella Englantiin
ja sieltä Suomeen. Kone lähti perjan-tai-
iltaha Montrealista ja matkustajat
olivat jo lauantai-iltana Suomessa.
Tämän matkan, johon osallistui 60
henkilöä, on järjestänyt Vapauden Mat-katoMsto
ja oli retken johtajana Matkatoimiston
liikkeenhoitaja £. Suksi.
Paluti tapahtuu kahden kuukauden perästä
myöskin lentämällä.
Tämä huvimatka on suurin, mitä Ca-nadasta
kä^in on suomalaisten toimesta
'"koskaan järjestetty Snomeen. Montrea-lijsta
lähtenyt kone olisi mennyt Suomeen
saakka, mutta siellä ei ole vielä
niin isoa lentokenttää, että tämä kone
:.oUsi voinut laskea. Tämän takia täytyi
loppumatka suorittaa Englannista kah-
^della pienemmällä' koneella, joista toinen
meni Poriin j a toinen Helsinkiin.
•Siicrtta läiskälle sunnuntai, juhlapäivä
joutilaalle.
Ei terv"e ruumis työtä
vain on hyvät sapuskat.
, kun
^Kun yön raskaasti makaa, täytyy päivän
perään levätä.
Laiskan nimen saa, vaikkei tee mitään.
Kaikkieh tuttu kuin kalamiehen koira.
Joka syyttä suuttuu, se suolatta lep-
Hyvän kauan muistaa, paha ei mene
koskaan mielestä pois.
Vie sika Saksaan, tuo-sika Saksasta,
aina sika sikana on.
J<;»s jonkun Ulaajan tilaus 4in päässyt
tässä kesän korvalla katkeamaan, niin
on syytä nudistaa^ heti, ettei vam jää
osattornjsO^si kahdesta uudesta^ jatkok^-
tcffii^ksfötamme. JNe ovat varmaankin
k a i h e n **makuun",
T^iiiT^ nä.
me ^ o^ttamaan &asi viikkoon.
EI ole sellaista kansaa, joka ei tuntisi kiitollisuute •
noja'tämän amaisemiseen. Kutollisuus on,
me uskoa biologeja, psykologisesti lähellä rakkautta:
kaus taas on tehdä h3rvää, oUa mieluisa toiselle ^ tata^
toisella. ^ -
3^Iyöskin eläimet tuntevat kiitollisuutta ja monella i
on jopa tapa ilmaista se. Koira heiluttaa häntään^ tub
saanut sokeripalan, elefantti nostaa kärsänsä sekä antaa
sän päässä olevan pienen sormen aivan hiljaa heilua
kijäh edessä; Jopa mustekalakin, tämä viisas ja kv
korkealle kehittynyt eläm, osaa tuntea ja näyttää kiito''
ta. Etelämeren saarilla kerrotaan sankarista, joka
mustekalan. Kun mies kerran putosi veneestä ja mie
yritti keihästää hänetj mustekala pelasti tilanteen rvht
tappeluun miekkakalan kanssa ja nostamalla haavoii
miehen takaisin veneeseeh. Ja lengendät kertovat
joka leijonan käpälästä veti piikin, jä jota vastaan raiv
leijona amfiteatterilla ei halunnut hyökätä, kun se tina
väntekijänsä.
Kiitollisuus ei siis ole harvinainen ominaisuus luon
Eikä luonnollisesti myöskään ihmiskunnassa. KiitoUis
tunne lienee samanlamen lännessä kuin idässäkin, pohjo'
kuin etelässä. Mutta vam kiittämistävat vaihtelevat
:Miten Suomessa ja yleensä länsimaissa kiitetään, sen <
jokainen, ja jollei tiedä, niin kysyköön Voixilta. Mutta
kaanime ajatuksen siivet niskaamme ja lentäkäämme
siin maihin!
Afrikan keskiosassa elää kummallinen heimo. Heidän
kuudfessaan kiitetään h3rväntekijää herjaamalla. Tämä
lienee kotoisin hamidilaisista kansoista, sillä se on tunnettu
vanhalla ajalla.
M-bungu on ruukuntekijä, ja hän on taitavin kasini
nut herra M'bagalle ruukun. M*baga saa sanan ja lähtee
kastamaan ruukkua, sillä M'bungun arvon mukaisesti M»
lähde kiikuttamaan sitä M'bagan majaan. Tilaaja siis
puu, katselee ensin syrjäsilmin, väittää ilman muuta, että
kuntekijä on humpuukimaakäri ja että hänellä kotona
vahva köysi, joka kantaa ruukuntekijän ruumista, vaikka
mä on tullut lihavaksi kiskoessaan viimeiset kanat toisen'
sista. Ruukuntfekijä ei vastaa mitään, sillä se kuuluu
hin. Tilaaja käy vähitellen lähemmäksi ja rupeaa in
kaammin tutkimaan ruukkua. Kun hänen tutkimu
ovat loppuunsuoritetut, hän istuutuu ruukun reunalle...
—r- Tämä. on ainoa, mihin ruukkusi kelpaa, senkin k"
kirpunsyöjä, M n tokaisee.
Ruukuntekijä vain hymyilee ystävällisesti ja odottaa,
M'baga, tilaaja, jatkaisi.
Parasta, että, potkit sen rikki, tilaaja jatkaa. Itsekin
märrät, vaikka otetkm täysi idiootti, ettei kukaan tuon
ta vajetta voi käyttää. .Minäpä&lähdenmajaani ja 1
että. anoppini tekee samoin kuin minäkin.
Anoppi on neekerimaissa vähäisessä arvossa pidetty
lö — useimmiten, -joten M^bagan sanat olivat mitä su
massa määrin herjaavia.
Mutta ruukuntekijä vain hym^lee.
— Taitaapa isäsikin ollajdioottij. jatkaa tilaaja varoY
Silloin ruukuntekijä hyppii tasajalkaaj*a vetää: esille ison
sensä jonka avuUa hän on ruukun laittanut.
Smä et ymmärrä mitään, hän^^^h^ — sillä i #
dän, että sinä synnyit, kun äitisi öli metsässä ja tapasi
sian. Sika otti isäsi pojan ja antoi tilalle sinut.
Nyt molemmat ovat haukkuneet toisen sukulaisia;]^,
on hyvitysten vuoro.. Herjata kyllä saa, mutta sukuJaiä
varsinkaan vanhempia ei saa herjata. Siitä on mal
sakko. '
-^Minä vaadin kaksikymmentä kanaa ja kolme
sanoo ruukuntekijä. — Sinä herjasit isääni.
—* Ja minä vaadin viisi kanaa ja yhden vuohen, silE
herjasit äitiäni, vastaa tilana. •
Siitä sovitaan. 'Ruukuntekijä saa viisitoista kanaa ja'
vuohta - - j a ollaan tyytyväisiä^ sHlä tämä oli sovittu"
Asia oli vain niii^,^ että jumalat öK^ivat voineet vihastui
tilaaja ilman muuta olisi luöpUnut kanoistaan. Niin
vain ^iimä ihminen. Mutta jumalat hyväksyvät kyHi
laisen niienettelyn, että niafcsetaan hyvitystä . . . .
Jos bantuoeekeri on tehnyt ioisella palveluksen, taiö
millääEi voi näyttää kiitollisuuttaan. Se ei ole miehfa^
voinen asia. Jokainen haluaa olla päällikkö, ja pääBiÖ»
näytä kiitollisuuttaan, sillä on itsestään selvää, että
velvollisuus on tehdä päällikölle palveluksia. Mutta
suudenvelassa oleva bantune^eri voi sen sijaan lähetty
väntekijänsä vaimolle vuohen. Se sopii yailan mainio*
voi hän sitoa köyden vuohen toiseen jalkaan — toinen e
ten^ääii huomaa mitään! — jä sitten kertoa, että toi*a
Jii-on kaiyinmit ja että se on kiinbitysköydestään.
toisen jalkaan.
^ Phhoh, sanoo hyväntekijä ja huomaa
vuohen.—Oiq» siinä äikadukkal Mainiota, että kdb«t
Se olisi Vjoinut juosta vaiiäapa metsään, ja siellä vaan»
vaaroja. •
tapa, että jos toinen on pdästaniit tolSjMi seh?astä r
JLauMilalaiU iQM^lMitt U ^ H a i . 1352
»
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 14, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-06-14 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520614 |
Description
| Title | 1952-06-14-02 |
| OCR text | (KAUNOKJRJALUNEN VUKKOLEHTl) I, the only Finnish lltcraryveekly in Canada : f!ilbUsbed and printed by the Vapaus Publishing Company Umlted. 100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario. -Registered at the Post Office Department, Ottawa, as jBecohd class matter. Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjaUjsta Ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: VHDYSVAIiTOIHIN: 1 vuosikerta 6 kuukautta 3 kuukautta ....$3.50 .... 2.00 . . . 1.25 1 vuosikerta 6 kuukautta .$4.50 .2.65 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAilLLE 1 vuosikerta ......,...$5.00 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuutnalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilipoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto- •värsy $1.00 tft kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishizmat pysyvistä Umoituksista. Tilapäisilmoittajien anlähetettävä maksu etukäteen. Asiamifhille myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut tnaksuosoitukset pn ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. JSiustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I P.O. BOX «9 SUDBURY, ONT. Vähän yli kaksi viikkoa on enää aikaa siihen suureen tapaukseen, joka tapahtuu täällä nikkelialueella, niniittäin CSJrn kahdeksanteen'Laulu- ja soittojuhlaan. Juhlassa esiintyy kaikkiaan 9 kuoroa ja yksi soittokunta. Kuorot ovat seuraavat: -Sekakuoro Sävel, Sudbury, Säveleen Naislaulajat, Säveleen Mieslaulajat, Alertsin Tyttökuoro, Sudbury, Sekakuoro Fm- Jandia, Toronto, Finlandian Naislaulajat, Finlandian Mieslaulajat, Sekakuoro Kaiku, Port Arthur, Sekakuoro Sointu, Timmins ja South Porcupine, sekä Toronton osaston soitto- Ukunta. Kansantanhuja esittävät SudbUryn ja Toroötonjouk-ku( »t ja kuorot ja soittokunta esittävät yhdessä «mahtavan kantaatin, "Ihmisen polku". iLauantaina juhlassa esiintyy >iisi kuoroa, sunnuntain juhlassa: päivällä kaikki yhdeksän kuoroa ja soittokui^a ja iltajuhlassa Bmpirerteatterissa neljä kuoroa Alertsin tyttöjen tanssin, ^ksityisnumecoidep ja inuiden arvokkaiden ohjelma- -numeiroiden lisäksi, Juhlapuhujaksi iltakonserttiin«luleelvar^ -Kitunen Sarhiasta. Kun ohjehnaan lisätään vielä juhlatatis-sit, sekä "Seitsemän veljeksen" ulkoilmaesitys, niin tästä jo saa kuvan ohjelman runsaudesta ja arvokkuudes^ Yhdysvalloista saakka on jo saapunut Sudburyn ympäristölle kesälop(^lW lukuisia laul^juhlAv samoin kuin €a-nadsm lännelläkin. Lisää kuulinii saapuvan erikoisesti ensi^ viikon aikana, Laulu- ja soittojuhlamme takaa jokaiselle vieraalle unohtumattoman muiston. Varatkaa siis lähellä ja kaukaa itsellenne aiHaa osallistua tähän suomalaisen työväestön arvojuhlaau näkemään ja kuulemaan ohjelmaa^ joka on todella arvokasta.^ \'''.^ Juhlaol^elmaa silmätessä havaitsee, että lukuisat ianlut ovat r^atihanäiheisia, m i p on aivan paikallaan tänä aj^^^^ jolloin kaikkien järkevien ihmisten tärkein ajatus ja toiminta tähtää juuri rauhan säilyttämiseen maalimassa. Tässä kampanjassa siis esittää osaansa myöskinlanlu-ja soi omalla vaatimattomalla tavallaan, ilmaisten miljoonien ihmisten rauhantahdon. Rauhan säilyttämisen korostaminen kuuluu yhtenä välttämättömänä tehtävänä tänä aikana kaikissa tilaisuuksissa ja kaikkialla. V i p e numerossa maiu^^ Vapauden Matkatoimiston järjestämästä le^tphuvimatkasta Suomeen. Nyt on saapunut tieto, että tämän huvimatkueen jäsenet, 60 luvultiaah, ovat qnpellisestii |:|^rillä. Suurin osa matkustajista pääsi perille jo viime lausintaina ja osa tiistaina. Matka oli kaikin puolin on-nistyntit ja hauska, sanotaan tulleessa tiedossa. Toivotamme kaikille syninyinmaassaan yieraileyille hauskaa loma-aikaa ja pikaista sekä onnellista takaisinpaluuta: Toisessa paikassa lehteämme näenune ku«m>^itä isosta lentokoneesta, joka vei T^atkustajahnne Englantiin saakka, l i i s i iittPiei^f^ 4 ^ uusi lyhempi jatkokertomuksemme, M a i j a t « » * i l ^ ^ Tämä on tosiii lyhyt, Altttt» l i i t i t ae «p^^Jii^e^isa p u o ^ sellainen, e t^ saamme Ä i i ^ | | k t ^ IP^I^^ **Siskon puolesta". SELMA T.: Serenaadi keväälle * KEVÄT ilmoissa päämme yllä niin ihana musiikki soi, kuin kultaisen huilun ääni, vai tuulenko humina seois? Nauti keväästä sisko ja veikko, jätä huolesi huomiseen, kun aurinko pätsillänsä tupamme pienoisen lämmittää. Katot haihtuvat päämme päältä ja seinät siirtyvät pois, me katsomme^kattas täältä, matto vihreä allamme on. Tänä päivänä taivas sataa, puut pukunsa uuden saa, me soudamme linnunrataa tuhatvuotisen matkan taa. Anna ajatukses liidellä linnun lailla satujen maahan parempaan, fnissjä tunneia sotaa ei rotuvihaa, vaan rauha, rakkaus vallitsee. Ja päällä päivän säteen, sydämessä elämän kansat tarttuvat käteen, yhteiseen, luovat rauhan kevään ikuisen. Sw>meen lähtijöitä saattamassa Viime torstai-iltana keräytyi lukuisia suomalaisia maattamaan Sudburysta C P R : n asemalta junalla Montrealiin meneviä Suomimatkaläisia. Montrealista jatkui matka lentokoneella Englantiin ja sieltä Suomeen. Kone lähti perjan-tai- iltaha Montrealista ja matkustajat olivat jo lauantai-iltana Suomessa. Tämän matkan, johon osallistui 60 henkilöä, on järjestänyt Vapauden Mat-katoMsto ja oli retken johtajana Matkatoimiston liikkeenhoitaja £. Suksi. Paluti tapahtuu kahden kuukauden perästä myöskin lentämällä. Tämä huvimatka on suurin, mitä Ca-nadasta kä^in on suomalaisten toimesta '"koskaan järjestetty Snomeen. Montrea-lijsta lähtenyt kone olisi mennyt Suomeen saakka, mutta siellä ei ole vielä niin isoa lentokenttää, että tämä kone :.oUsi voinut laskea. Tämän takia täytyi loppumatka suorittaa Englannista kah- ^della pienemmällä' koneella, joista toinen meni Poriin j a toinen Helsinkiin. •Siicrtta läiskälle sunnuntai, juhlapäivä joutilaalle. Ei terv"e ruumis työtä vain on hyvät sapuskat. , kun ^Kun yön raskaasti makaa, täytyy päivän perään levätä. Laiskan nimen saa, vaikkei tee mitään. Kaikkieh tuttu kuin kalamiehen koira. Joka syyttä suuttuu, se suolatta lep- Hyvän kauan muistaa, paha ei mene koskaan mielestä pois. Vie sika Saksaan, tuo-sika Saksasta, aina sika sikana on. J<;»s jonkun Ulaajan tilaus 4in päässyt tässä kesän korvalla katkeamaan, niin on syytä nudistaa^ heti, ettei vam jää osattornjsO^si kahdesta uudesta^ jatkok^- tcffii^ksfötamme. JNe ovat varmaankin k a i h e n **makuun", T^iiiT^ nä. me ^ o^ttamaan &asi viikkoon. EI ole sellaista kansaa, joka ei tuntisi kiitollisuute • noja'tämän amaisemiseen. Kutollisuus on, me uskoa biologeja, psykologisesti lähellä rakkautta: kaus taas on tehdä h3rvää, oUa mieluisa toiselle ^ tata^ toisella. ^ - 3^Iyöskin eläimet tuntevat kiitollisuutta ja monella i on jopa tapa ilmaista se. Koira heiluttaa häntään^ tub saanut sokeripalan, elefantti nostaa kärsänsä sekä antaa sän päässä olevan pienen sormen aivan hiljaa heilua kijäh edessä; Jopa mustekalakin, tämä viisas ja kv korkealle kehittynyt eläm, osaa tuntea ja näyttää kiito'' ta. Etelämeren saarilla kerrotaan sankarista, joka mustekalan. Kun mies kerran putosi veneestä ja mie yritti keihästää hänetj mustekala pelasti tilanteen rvht tappeluun miekkakalan kanssa ja nostamalla haavoii miehen takaisin veneeseeh. Ja lengendät kertovat joka leijonan käpälästä veti piikin, jä jota vastaan raiv leijona amfiteatterilla ei halunnut hyökätä, kun se tina väntekijänsä. Kiitollisuus ei siis ole harvinainen ominaisuus luon Eikä luonnollisesti myöskään ihmiskunnassa. KiitoUis tunne lienee samanlamen lännessä kuin idässäkin, pohjo' kuin etelässä. Mutta vam kiittämistävat vaihtelevat :Miten Suomessa ja yleensä länsimaissa kiitetään, sen < jokainen, ja jollei tiedä, niin kysyköön Voixilta. Mutta kaanime ajatuksen siivet niskaamme ja lentäkäämme siin maihin! Afrikan keskiosassa elää kummallinen heimo. Heidän kuudfessaan kiitetään h3rväntekijää herjaamalla. Tämä lienee kotoisin hamidilaisista kansoista, sillä se on tunnettu vanhalla ajalla. M-bungu on ruukuntekijä, ja hän on taitavin kasini nut herra M'bagalle ruukun. M*baga saa sanan ja lähtee kastamaan ruukkua, sillä M'bungun arvon mukaisesti M» lähde kiikuttamaan sitä M'bagan majaan. Tilaaja siis puu, katselee ensin syrjäsilmin, väittää ilman muuta, että kuntekijä on humpuukimaakäri ja että hänellä kotona vahva köysi, joka kantaa ruukuntekijän ruumista, vaikka mä on tullut lihavaksi kiskoessaan viimeiset kanat toisen' sista. Ruukuntfekijä ei vastaa mitään, sillä se kuuluu hin. Tilaaja käy vähitellen lähemmäksi ja rupeaa in kaammin tutkimaan ruukkua. Kun hänen tutkimu ovat loppuunsuoritetut, hän istuutuu ruukun reunalle... —r- Tämä. on ainoa, mihin ruukkusi kelpaa, senkin k" kirpunsyöjä, M n tokaisee. Ruukuntekijä vain hymyilee ystävällisesti ja odottaa, M'baga, tilaaja, jatkaisi. Parasta, että, potkit sen rikki, tilaaja jatkaa. Itsekin märrät, vaikka otetkm täysi idiootti, ettei kukaan tuon ta vajetta voi käyttää. .Minäpä&lähdenmajaani ja 1 että. anoppini tekee samoin kuin minäkin. Anoppi on neekerimaissa vähäisessä arvossa pidetty lö — useimmiten, -joten M^bagan sanat olivat mitä su massa määrin herjaavia. Mutta ruukuntekijä vain hym^lee. — Taitaapa isäsikin ollajdioottij. jatkaa tilaaja varoY Silloin ruukuntekijä hyppii tasajalkaaj*a vetää: esille ison sensä jonka avuUa hän on ruukun laittanut. Smä et ymmärrä mitään, hän^^^h^ — sillä i # dän, että sinä synnyit, kun äitisi öli metsässä ja tapasi sian. Sika otti isäsi pojan ja antoi tilalle sinut. Nyt molemmat ovat haukkuneet toisen sukulaisia;]^, on hyvitysten vuoro.. Herjata kyllä saa, mutta sukuJaiä varsinkaan vanhempia ei saa herjata. Siitä on mal sakko. ' -^Minä vaadin kaksikymmentä kanaa ja kolme sanoo ruukuntekijä. — Sinä herjasit isääni. —* Ja minä vaadin viisi kanaa ja yhden vuohen, silE herjasit äitiäni, vastaa tilana. • Siitä sovitaan. 'Ruukuntekijä saa viisitoista kanaa ja' vuohta - - j a ollaan tyytyväisiä^ sHlä tämä oli sovittu" Asia oli vain niii^,^ että jumalat öK^ivat voineet vihastui tilaaja ilman muuta olisi luöpUnut kanoistaan. Niin vain ^iimä ihminen. Mutta jumalat hyväksyvät kyHi laisen niienettelyn, että niafcsetaan hyvitystä . . . . Jos bantuoeekeri on tehnyt ioisella palveluksen, taiö millääEi voi näyttää kiitollisuuttaan. Se ei ole miehfa^ voinen asia. Jokainen haluaa olla päällikkö, ja pääBiÖ» näytä kiitollisuuttaan, sillä on itsestään selvää, että velvollisuus on tehdä päällikölle palveluksia. Mutta suudenvelassa oleva bantune^eri voi sen sijaan lähetty väntekijänsä vaimolle vuohen. Se sopii yailan mainio* voi hän sitoa köyden vuohen toiseen jalkaan — toinen e ten^ääii huomaa mitään! — jä sitten kertoa, että toi*a Jii-on kaiyinmit ja että se on kiinbitysköydestään. toisen jalkaan. ^ Phhoh, sanoo hyväntekijä ja huomaa vuohen.—Oiq» siinä äikadukkal Mainiota, että kdb«t Se olisi Vjoinut juosta vaiiäapa metsään, ja siellä vaan» vaaroja. • tapa, että jos toinen on pdästaniit tolSjMi seh?astä r JLauMilalaiU iQM^lMitt U ^ H a i . 1352 » |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-06-14-02
