1938-04-02-05 |
Previous | 5 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J958 }^MJ?^^J\\ HUHTIKULTAj 2 rÄlVÄNÄ
syommem
KiRJ. MUISTO MAINIO
iKSJy valion kylmän talviyön,
'ihi niin- outo- kaiho sielussäin . . . •
. [iäen toivaMla iähtivyön,
valaisccpi ikkunmn.
Kaihdin muistan rakkaat mennehetj
dm ^hetken nuormisunelmissa ...
Jii'^itäii niielen muistot entiset,
joitä söiixi syömme uumenissa.
Mietin huokaan: Kotikunmihat
pdjofi onnea mun tiellein loitte . . .
isä, äiiir siskot rakkahat
nuoruuspäivöfii.ilon soitte ...
Olette poissa ... Teitä kaipailen . . .
Kaihonlnulu syttyy hmlillain . . .
Katson jälleen lilos pimeäiin.
Kuuta nyt jo tumma pilvi varjoo,
mutta yllä yöhön synkeään
vielä Joi st Of: tähden tuike tarjoo.
* . • ' * .
Täkti lflist(7a myöskin pivtentooon
ihniissyömmen, joka pyrkii rauhaan.
Jälleen puhkesin mä lauleloon,
joka tuudhfeli..uneen lauhaan...
£ i auttanut Windsorin herttuan vetoomus
CASTLE ENZ£SFgW!
kuultuaan, että parooniRotschUd ^^^^^^^^^
on : vangittu Itävallassa, kirjoitti maasta^r-Bitler kuitenkin^-kyikäsi
Windsorin herttua Edward persoonallisesti
Hitlerille ja pyysi, ettaHit-pyynnön.
Windsorin herttua ja herttuatar:
olivat: kukerrus kauttaan viettämässä
porooni ja paroonitar Rots-ckUdin
palatsissa, joka on kutm
nuoli osoittaa, läheUä Vieniä, Kuvassa
on parooni ja paroonitar Rots-ckild.
•
Iät svaltain
ensimaisessä
A-.MERIKAK historiassa on kaiken ti. muihin kansallisuuksiin kuiiluviji
KIRJ. OILI Z.
gijta. Kuu loisti taivaalla valaisten
katua.
Kulkiessaan erään porttikäytävän
ohi, säikähti hän. Porttikäytävässä
seisoi mies.
' "Onko se Eva?" kysyi mies,
Eva kääntyi nopeasti jmpäri ja
katsoi säikähtäen taakseen. . Hänen
n. aikaa väitetty ja selitetty, että tä- — hollantilaisia, ranskalasia, saksa-män
maan asukkaat olivat n.k. ko-ionialiaikoina'
pääasiallisesti eiiglanti-iaista
lähtöä, vaan pieni pisara muihin
kansallisuuksiin kuuluvia. Tämä historioitsijoiden
selitys on suuresti erheellinen.
Se on käynyt selville hiljakkoin
tehtyjen tutkimusten kautta,
kasvoilleen nousi hehkuva puna, Sy- joita tutkimuksia on tehnyt American
Council of Learned $ocieties. r Tämän
neuvoston asettama erityinen komitea,
johon kuului kaksi historoitsijaa,
kaksi tilastotieteilijää ja yksi kielitieteen
tutkija, otti selkoa tämän
riämensä ailahti oudosti, teki kipeää.
•Siinä hänen edessään kuunvalossa
seisni ilmielävänä Veikkq.
Eva aikoi ojentaa kätensä terveh-etn
miestä, mutta antoi kuitenkin
kätensä vaipua alas. Hän hymyili • maan asukkaista kieli- ja kansallisläh-tahtoniattaan
ja aikoi kääntyä men- dön mukaan. Komitea on julkaissut
selostuksen tutkimuksistaan ja selostus
on julkaistu ja painettu hallituksen
kirjapainossa AVashingtonissa,
näkseen. Veikko on minulle vairi
unelma, vi hänen mieleensä.
"Mutta Eva, miksi näin?'» pääsi
Veikon huulilta.
"Kas, tosiaan. Veikko! j i y v ä a iltaa!
Miten sinulta on kaikki mennyt?
Oietko muistanut omaisiasi ko-tiperukalla?"
;
Tiedän. mitä ajattelet, näen sen
ivallisista silmistäsi. Mutta Eva, minä
olen syytön."
"aliksi sitten lähdit karkuun, jos.
^n-an sv-jiön olet?"
"Mäkelän Arvi ja Elsi yhdessä
Koettivat vierittää minun niskoilleni
syniinsä", sanoi Veikko.
^ "Eva, usko minua: Sinua yksin
l^^en rakastanut nämä monet vuodet,
fahdon tehdä kaikkeni; saadakseni
.•^inut omakseni", sanoi Veikko, ottaen
Evaa kädestä.
'Minä annan vastaukseni' viikon
^uluuua nyt en voi. Odotatko
"Iin kauan?"
"Odotan, Eva." *.
Eva matkusti kotiseudulleen ter-
I'ehtimään vanhempiaan. Samalla •
f ^J^^>T vierailulla ^E^^^^
p . " P^'^ikaa katsomassa. •
Pojan siniset silmät ja vähän pysty
f^a kertoivat selvää kieltä:..
-^jtten Eva matkusti jälleen kau-
^;fkun sykkivin sydämin, suunni-jl3
^'^..^"^^^•äisuuttaan Veikon rinnal-.
r Itänen unelmistaan oli nyt tuUut
isUUS.
JnBETTILÄISET tervehtivät
r^^n näyttämällä kieltään.
^ />-'ASSA pidetään sopimatto-
^ etta naiset näyttävät paljaat
D. G. Komitea selittää, että hallituksen
sensus Vuodelta 1790j ollen se en-simäinen
laatuaan, on siinä suhteessa
erheellinen, kun siinä sanotaan, että
82.1 prosenttia silloisista maan asukkaista
oli englantilaista lähtöä. Komitean
oman tutkimuksen mukaan oli
Vähintäin kolmas osa muihin kansallisuuksiin
kuuluvia, ei englantilaiseen
eikä welssiläiseen kansallisuuteen, kuten
ensimäisestä hallituksen sensuk-sesta
käy selville.
Tutkimuksella Amerikan asukkaiden
kielellisestä ja rodullisesta alkuperästä
on laajempi merkitys kuin puhtaasti
akateminen, sillä sen kautta todetaan,
että silloin, kun ensimäinen
sensus toimitettiin, oli paljon enemmän
ei-brittiläiseen kansaan kuuluvia
kuin sensusnumeroista käy selville.
Uuden tutkimuksen mukaan saadaan
paljon selvempi käsitys monen "unhoitetun
rodun" alkuperästä kuin mitä
tämän maan historiat ovat esittäneet.
Siten saadaan selville, mitä monet
pienet ryhmät ovat antaneet tämän
maan luomiseen ja kehittämiseen
siksi suureksi maaksi, mikä se
nyi jo on. Englantilaisten osuus pienenee
huomattavasti.^ Monen kansal^
linen lähtö, on tullut väärin esitetyksi
ja tulkituksi ensimäisen sensuksen erheiden
vuoksi.
Ensimäisen sensuksen mukaan ön
merkitty lukemattomien valkoihoisten^
perheiden alkulähtö sen sukunimen
mukaan jolla he ovat täällä «siinty-ne<^
it. Tämä arviointi ja päätelmä oli
tocJeUakin primitiivistä laatua. Nyi
jälestäpäin on käynyt selville, että
suuri määrä nimistä oli alkuperäises-laisia,
skotlantilaisia, skandinavialai-sia
— suomalaisiakin —, jotka olivat !
nimensä muuttaneet vastaamaan eng-lanninkielistji
muotoa. Siksi ne luettiin
brittiläisiksi jä todellinen lähtö
jäi huomioonottamatta.
Nyt tämä oppineiden yhdistjrsten
' komitea on uudelleen tutkinut nimet
ja saanut selville, että Suuri määrä
perheitä, joiden sukunimet oli eng-lantisoitu,
oli kokonaan muuta lähtöä,
ei englantiiäista. Tämä komitean
havainto on herättänyt hämmästystä
laajoissa tieteellisissä piireissä.
Sellaiset nimet kuin Smith, Johnson,
Miller, Anderson, Moore ja muut
samanlaiset, vaikka näyttävätkin englantilaisilta,
eivät ehdottomasti ole <
englantilaisia alkuperäisesti. Ainoastaan
puolet Amerikan Smitheistä voi
todeta alkulähtönsä olevan Englannista.
Loput ovat saksalaisia, ranskalaisia,
skandihavialaisia, unkarilaisia,
stekkejä y.m., nimi vain muodostettu.
Ruotsalainen Smed ja suomalainen
Seppä jne ovat vastaavia
muotoja, jotka muutettiin mukavuuden
vuoksi vastaamaan maan tapaa,
koska se tuotti helpotusta ja yhdenmukaisuutta
nimien käytössä.
Samalla tavalla Miiler-nimi saattaa
johtua MuUerista, Molleristä,
Mylläristä y.m. Johnson johtuu
Johnsoneista, Jansoneista, Jense-neistä
yhtä hyvin kuin olisi ehdottoman
alkuperäinen englantilainen.
Green voi johtua yhtä hyvin Grön
sanasta kuin olla aivan alkuperäinen.
Hartman on usein johdonmukainen
Hartikaisesta, jonka tämä komiteakin
huomasi, samoin Morton Murtosesta
jne.- On suomalaisiin nimiin nähden
huomattava, että jo Suomessa ja ^
Ruotsissa suomalaiset vaihtoivat nimiään
ruotsalaisiksi, 'joten joskus on
saattanut olla täällä niotsalaisnimi-siä,
vaikka henkilöt ovat olleet puhtaita
suomalaisia.
Koniitea huomauttaa, että ensimäisen
senstiksen maininta, ^ttä 82.1 prosentti
valkeista asiikkaista olisi ollut
englantilaista tai welssiläistä lähtöä
on erheellinen. Uuden Englannin
valtiossa oli silloin englantilainen aines
määräävänä samoin kuin Virginiassa,
mutta muissa^ osissa oli suuri
määrä muihin k^saUisuuksiin.kuuluvia*.
Esim. New' Yorkiiilvaltiossa,
New Jerseyssä^ Pennsylvaniassa, Pe-lawaressa
y.m.
i
O] TAAS taakse jäivät
jo pakkaspäivät
. ja hyiset hallat
jä talven vallat.
Nyt kevät tuli,
ja lumi suli,
jo_ lämmin on
tiyt säde auringotii
VieV eess' on suvi
je kesän huvi,
parhaintansa tarjoaa >
luonto sekä maa.
Laki luonnon varmaa:
syksy saapuu karmaa.
Taasen pian kirjoittaa
uuden vuosiluvun saa.
Silloin toimitetun sensuksen mukaan
oli maassa 3,930,000 asukasta,
niistä 3,226,944 valkeiU. Saksalaista
lähtöä oli kaikkiaan 279,220, irlantilaista-
306,910, hollantilaista 100,-
000, Sitten oli niitä, joiden lähtö on
jäänyt kovin hämäräksij kuten suomalaista
lähtöä olevien ja monien muiden
kansallisuuksien, jotka ovat jääneet
syrjä-asemaan, vaikka ovat huo-mätusti
vaikuttaneet maan kansoi-tukseen
ja kulttuurin kehitykseen.
• • F . L . L S . .
oOo
Menivät senteillä
naimisiin
Cincinnatin, Ohiossa, lupakirja virastoon
saapui äskettäin nuori pari
ottamaan avioliittolupakirjaa.
Kun kaikki asiaan kuuluvat muodollisuudet
oli tä)rtetty ja nuorikolle
huomautettiin, että lupakirjasta on
maksettava 2 dollaria, kääntyi sulhas-mies
morsiamen puoleen sanoen:
"Sinun on maksettava täistä."
Morsian olikin tämän varalta varustautunut.
Hän ojensi asianomaiselle
virkailijalle pahvilaatikon, jossa
oli 206 senttiä ja selitti, että ne 6
senttiä on myyn ti veroa varten.
Laatikon päälle oli kirjoitettu:
"Tarvitaan 200 senttiä avioliittolupa-kirjaan."*
Sentit hän selitti säästäneensä kokoon
kolmen kuukauden ajassa.
Rahastonhoitaja ilmoitti hänelle, .
että. .kuusi §enttiä hän saa pitää on-nenrahoinaaa.—
avioHittoluyasta el
näet ole mitään my3mtiveroa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 2, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-04-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380402 |
Description
| Title | 1938-04-02-05 |
| OCR text | J958 }^MJ?^^J\\ HUHTIKULTAj 2 rÄlVÄNÄ syommem KiRJ. MUISTO MAINIO iKSJy valion kylmän talviyön, 'ihi niin- outo- kaiho sielussäin . . . • . [iäen toivaMla iähtivyön, valaisccpi ikkunmn. Kaihdin muistan rakkaat mennehetj dm ^hetken nuormisunelmissa ... Jii'^itäii niielen muistot entiset, joitä söiixi syömme uumenissa. Mietin huokaan: Kotikunmihat pdjofi onnea mun tiellein loitte . . . isä, äiiir siskot rakkahat nuoruuspäivöfii.ilon soitte ... Olette poissa ... Teitä kaipailen . . . Kaihonlnulu syttyy hmlillain . . . Katson jälleen lilos pimeäiin. Kuuta nyt jo tumma pilvi varjoo, mutta yllä yöhön synkeään vielä Joi st Of: tähden tuike tarjoo. * . • ' * . Täkti lflist(7a myöskin pivtentooon ihniissyömmen, joka pyrkii rauhaan. Jälleen puhkesin mä lauleloon, joka tuudhfeli..uneen lauhaan... £ i auttanut Windsorin herttuan vetoomus CASTLE ENZ£SFgW! kuultuaan, että parooniRotschUd ^^^^^^^^^ on : vangittu Itävallassa, kirjoitti maasta^r-Bitler kuitenkin^-kyikäsi Windsorin herttua Edward persoonallisesti Hitlerille ja pyysi, ettaHit-pyynnön. Windsorin herttua ja herttuatar: olivat: kukerrus kauttaan viettämässä porooni ja paroonitar Rots-ckUdin palatsissa, joka on kutm nuoli osoittaa, läheUä Vieniä, Kuvassa on parooni ja paroonitar Rots-ckild. • Iät svaltain ensimaisessä A-.MERIKAK historiassa on kaiken ti. muihin kansallisuuksiin kuiiluviji KIRJ. OILI Z. gijta. Kuu loisti taivaalla valaisten katua. Kulkiessaan erään porttikäytävän ohi, säikähti hän. Porttikäytävässä seisoi mies. ' "Onko se Eva?" kysyi mies, Eva kääntyi nopeasti jmpäri ja katsoi säikähtäen taakseen. . Hänen n. aikaa väitetty ja selitetty, että tä- — hollantilaisia, ranskalasia, saksa-män maan asukkaat olivat n.k. ko-ionialiaikoina' pääasiallisesti eiiglanti-iaista lähtöä, vaan pieni pisara muihin kansallisuuksiin kuuluvia. Tämä historioitsijoiden selitys on suuresti erheellinen. Se on käynyt selville hiljakkoin tehtyjen tutkimusten kautta, kasvoilleen nousi hehkuva puna, Sy- joita tutkimuksia on tehnyt American Council of Learned $ocieties. r Tämän neuvoston asettama erityinen komitea, johon kuului kaksi historoitsijaa, kaksi tilastotieteilijää ja yksi kielitieteen tutkija, otti selkoa tämän riämensä ailahti oudosti, teki kipeää. •Siinä hänen edessään kuunvalossa seisni ilmielävänä Veikkq. Eva aikoi ojentaa kätensä terveh-etn miestä, mutta antoi kuitenkin kätensä vaipua alas. Hän hymyili • maan asukkaista kieli- ja kansallisläh-tahtoniattaan ja aikoi kääntyä men- dön mukaan. Komitea on julkaissut selostuksen tutkimuksistaan ja selostus on julkaistu ja painettu hallituksen kirjapainossa AVashingtonissa, näkseen. Veikko on minulle vairi unelma, vi hänen mieleensä. "Mutta Eva, miksi näin?'» pääsi Veikon huulilta. "Kas, tosiaan. Veikko! j i y v ä a iltaa! Miten sinulta on kaikki mennyt? Oietko muistanut omaisiasi ko-tiperukalla?" ; Tiedän. mitä ajattelet, näen sen ivallisista silmistäsi. Mutta Eva, minä olen syytön." "aliksi sitten lähdit karkuun, jos. ^n-an sv-jiön olet?" "Mäkelän Arvi ja Elsi yhdessä Koettivat vierittää minun niskoilleni syniinsä", sanoi Veikko. ^ "Eva, usko minua: Sinua yksin l^^en rakastanut nämä monet vuodet, fahdon tehdä kaikkeni; saadakseni .•^inut omakseni", sanoi Veikko, ottaen Evaa kädestä. 'Minä annan vastaukseni' viikon ^uluuua nyt en voi. Odotatko "Iin kauan?" "Odotan, Eva." *. Eva matkusti kotiseudulleen ter- I'ehtimään vanhempiaan. Samalla • f ^J^^>T vierailulla ^E^^^^ p . " P^'^ikaa katsomassa. • Pojan siniset silmät ja vähän pysty f^a kertoivat selvää kieltä:.. -^jtten Eva matkusti jälleen kau- ^;fkun sykkivin sydämin, suunni-jl3 ^'^..^"^^^•äisuuttaan Veikon rinnal-. r Itänen unelmistaan oli nyt tuUut isUUS. JnBETTILÄISET tervehtivät r^^n näyttämällä kieltään. ^ />-'ASSA pidetään sopimatto- ^ etta naiset näyttävät paljaat D. G. Komitea selittää, että hallituksen sensus Vuodelta 1790j ollen se en-simäinen laatuaan, on siinä suhteessa erheellinen, kun siinä sanotaan, että 82.1 prosenttia silloisista maan asukkaista oli englantilaista lähtöä. Komitean oman tutkimuksen mukaan oli Vähintäin kolmas osa muihin kansallisuuksiin kuuluvia, ei englantilaiseen eikä welssiläiseen kansallisuuteen, kuten ensimäisestä hallituksen sensuk-sesta käy selville. Tutkimuksella Amerikan asukkaiden kielellisestä ja rodullisesta alkuperästä on laajempi merkitys kuin puhtaasti akateminen, sillä sen kautta todetaan, että silloin, kun ensimäinen sensus toimitettiin, oli paljon enemmän ei-brittiläiseen kansaan kuuluvia kuin sensusnumeroista käy selville. Uuden tutkimuksen mukaan saadaan paljon selvempi käsitys monen "unhoitetun rodun" alkuperästä kuin mitä tämän maan historiat ovat esittäneet. Siten saadaan selville, mitä monet pienet ryhmät ovat antaneet tämän maan luomiseen ja kehittämiseen siksi suureksi maaksi, mikä se nyi jo on. Englantilaisten osuus pienenee huomattavasti.^ Monen kansal^ linen lähtö, on tullut väärin esitetyksi ja tulkituksi ensimäisen sensuksen erheiden vuoksi. Ensimäisen sensuksen mukaan ön merkitty lukemattomien valkoihoisten^ perheiden alkulähtö sen sukunimen mukaan jolla he ovat täällä «siinty-ne<^ it. Tämä arviointi ja päätelmä oli tocJeUakin primitiivistä laatua. Nyi jälestäpäin on käynyt selville, että suuri määrä nimistä oli alkuperäises-laisia, skotlantilaisia, skandinavialai-sia — suomalaisiakin —, jotka olivat ! nimensä muuttaneet vastaamaan eng-lanninkielistji muotoa. Siksi ne luettiin brittiläisiksi jä todellinen lähtö jäi huomioonottamatta. Nyt tämä oppineiden yhdistjrsten ' komitea on uudelleen tutkinut nimet ja saanut selville, että Suuri määrä perheitä, joiden sukunimet oli eng-lantisoitu, oli kokonaan muuta lähtöä, ei englantiiäista. Tämä komitean havainto on herättänyt hämmästystä laajoissa tieteellisissä piireissä. Sellaiset nimet kuin Smith, Johnson, Miller, Anderson, Moore ja muut samanlaiset, vaikka näyttävätkin englantilaisilta, eivät ehdottomasti ole < englantilaisia alkuperäisesti. Ainoastaan puolet Amerikan Smitheistä voi todeta alkulähtönsä olevan Englannista. Loput ovat saksalaisia, ranskalaisia, skandihavialaisia, unkarilaisia, stekkejä y.m., nimi vain muodostettu. Ruotsalainen Smed ja suomalainen Seppä jne ovat vastaavia muotoja, jotka muutettiin mukavuuden vuoksi vastaamaan maan tapaa, koska se tuotti helpotusta ja yhdenmukaisuutta nimien käytössä. Samalla tavalla Miiler-nimi saattaa johtua MuUerista, Molleristä, Mylläristä y.m. Johnson johtuu Johnsoneista, Jansoneista, Jense-neistä yhtä hyvin kuin olisi ehdottoman alkuperäinen englantilainen. Green voi johtua yhtä hyvin Grön sanasta kuin olla aivan alkuperäinen. Hartman on usein johdonmukainen Hartikaisesta, jonka tämä komiteakin huomasi, samoin Morton Murtosesta jne.- On suomalaisiin nimiin nähden huomattava, että jo Suomessa ja ^ Ruotsissa suomalaiset vaihtoivat nimiään ruotsalaisiksi, 'joten joskus on saattanut olla täällä niotsalaisnimi-siä, vaikka henkilöt ovat olleet puhtaita suomalaisia. Koniitea huomauttaa, että ensimäisen senstiksen maininta, ^ttä 82.1 prosentti valkeista asiikkaista olisi ollut englantilaista tai welssiläistä lähtöä on erheellinen. Uuden Englannin valtiossa oli silloin englantilainen aines määräävänä samoin kuin Virginiassa, mutta muissa^ osissa oli suuri määrä muihin k^saUisuuksiin.kuuluvia*. Esim. New' Yorkiiilvaltiossa, New Jerseyssä^ Pennsylvaniassa, Pe-lawaressa y.m. i O] TAAS taakse jäivät jo pakkaspäivät . ja hyiset hallat jä talven vallat. Nyt kevät tuli, ja lumi suli, jo_ lämmin on tiyt säde auringotii VieV eess' on suvi je kesän huvi, parhaintansa tarjoaa > luonto sekä maa. Laki luonnon varmaa: syksy saapuu karmaa. Taasen pian kirjoittaa uuden vuosiluvun saa. Silloin toimitetun sensuksen mukaan oli maassa 3,930,000 asukasta, niistä 3,226,944 valkeiU. Saksalaista lähtöä oli kaikkiaan 279,220, irlantilaista- 306,910, hollantilaista 100,- 000, Sitten oli niitä, joiden lähtö on jäänyt kovin hämäräksij kuten suomalaista lähtöä olevien ja monien muiden kansallisuuksien, jotka ovat jääneet syrjä-asemaan, vaikka ovat huo-mätusti vaikuttaneet maan kansoi-tukseen ja kulttuurin kehitykseen. • • F . L . L S . . oOo Menivät senteillä naimisiin Cincinnatin, Ohiossa, lupakirja virastoon saapui äskettäin nuori pari ottamaan avioliittolupakirjaa. Kun kaikki asiaan kuuluvat muodollisuudet oli tä)rtetty ja nuorikolle huomautettiin, että lupakirjasta on maksettava 2 dollaria, kääntyi sulhas-mies morsiamen puoleen sanoen: "Sinun on maksettava täistä." Morsian olikin tämän varalta varustautunut. Hän ojensi asianomaiselle virkailijalle pahvilaatikon, jossa oli 206 senttiä ja selitti, että ne 6 senttiä on myyn ti veroa varten. Laatikon päälle oli kirjoitettu: "Tarvitaan 200 senttiä avioliittolupa-kirjaan."* Sentit hän selitti säästäneensä kokoon kolmen kuukauden ajassa. Rahastonhoitaja ilmoitti hänelle, . että. .kuusi §enttiä hän saa pitää on-nenrahoinaaa.— avioHittoluyasta el näet ole mitään my3mtiveroa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-04-02-05
