1948-12-25-02 |
Previous | 2 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Mm
m
"mm
4
.1. i
4 ^
Su
! I
i* t,
(KAVNOKIRJAUJNEN VIIKKOLEHTI)
Publtehed and printed by tbe Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street'West, Sudbury, Ontario. • .
Reglstered at the Post Office DejKurtment, Ottawa, as second
class matter.
liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-8iTtiisena, iiäsAM
tSen parasta kaunokirjallista luettavaa^kalkilta aloilta.;^-::-
TOLAtTSBINNAT: THDYSVAI/TOIHD7:
1 vuosikerta . ..<3X)0 l vuosdkerta :;..-.VtV..$3.75
6.kuukautta . 1.75 6 kuukautta^.].• ..••:2i25-
3 kuukautta 1.00
SUOMEEN IA BIUUALLE ULKOMAiLCE- •
1 vuosikerta .....$4.50 6 kuukautta ....^.$2.50
ilMOITliHUlNNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiltosilmcdtus i^rOO.- B^j^
läi&an ilmoimis $3.00 Ja seif yhteydessä Julkaistava j»ulsi»r.
värsy $L00 Ja kiitos $2J)0. KlrJeenvaiHtoilmoitiilcset $1.50. Bri-koiäiiiimat
pysyvistä ilmoltuksis^. Tiläpäisflzoaittfljien ÖOP
lähetettävä maksu etukäteen. ;
Asiamlehille myönnetään 15 prosentin t^alkkio. . . ^.
s:aikki Liekille tarkoUetut maksiios(dtukset opT ösie'ttava kustantajan
nOneen: Vapaus Publishing CXmipanyXimited.^'^
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Ptiblishing Caoqpany Limi^d,
100-103 Elm Street Westrsudbuiy, Ontario. '
-roimittaja: A. Päiviö. *.
Liekkiin aiotut kirjoitukset os(dtcttavaj " *
p. O. BOX es LI EKKi StFDBUBT, ONT.
Vuoden vaihtuessa
Kaksi hämärää nyt toisensa^ kohtaa,
illan purppura ja aamun himmeä kulta.
Aamu kirkkahana vain joskits hohtaa,
mu^ll purppura peittää sen tulta:
Käy pur;. puran säihke, yli hankien
kutu olis' kiiltokuoriaiset karkeloissa.
Valkoinen vai^pajmpäri metsien
. luo valoaau rotkojen pimennoissa.
Vuos" uusi kun mailleen astuu,
purppuran säihkeet ne pois katoaa.
Oksat kuuraiset taasen kastuu,^
metsä elon hurmaa humajaa. .
Salaisen onrten odotus hiljaUeen
käy ympäri luomakunnan pHrin.
Jostain pilkoittaa jo taivas sininen,
se viestinä on uuden onnen vtirin.
HULDA RIVER.
Rauhan tiellä
Veikot, siskot astukaamme
rauhantietä rinnakkain,
riemukkamärJaulf^Ctt:. ^.-.r-;-^-
Täsiä lehdestämme eiJuUut niin smiri kuin'edeltäpäin
arveltiin. Ainakin kolmea osaa oli ajateltu. Mutta monien
lukijaimme tervehdykset ja onnittelut oli nähtävästi jo^joulnn
yhteydessä annettu toisiVe lehdille eikä niitä sitten enää
tullut kerratuksi uudelle vuodelle tähän. Muttaliyvä näinkin.
Kiitos onnittelijoille ja avustajille.
Niin, uusi vuosi. Jos kaikille sille omistetut teivcet panlai-jiiin
yhteen läjään, syntyisi siitä hirmu vuori — muita ^i ruma,
siVä se sisältäisi enimmäkseen vain hyviä, inhimillisiä
toiveita, jokunen turhuus kukkasena. Ja jos hyvä jumala
merkitsisi ne kaikki jfäiväkirjaansa, hämmästyisi hän varmaan
sitä seikkaa, että siellä yhtenään, miljoonittain kertautuisi
sama: Anna mciVc meidän jokapäiväinen leipämme! Niin
vähän vain. Ei mitään ylellisyyksiä eikä koreuksia, vain^
jokapäiväinen.leipä. Tulisikohan hyvä jumala tuosta kovin
iMtrhcelliseksi, vai rypis*äisikq kidmiaan ja murahtaisi: Te
jomppclit: iMiksi ette. ota, tehän sen kaiken kasvatatte ja
Mutta eipä se jokapäiväiiiai leipä niin kovin i-icni ja laiha
olisi, jos huomioimme sen, fnitä hyvän jumalan käskystä oli
kirjoitettu siihen vanhaan katekismukseen, jota me vanhin
polvi aikoinaan koetimme päihimme aivan ulkomuistiin juur-luttaa.
Siinähän sanottiin näin:_
''Mitä on jokapäiväinen leipää Kaikki mitä ruumiin
ravinnoksi ja tarpeiksi tulee, kuin on ruoka, juoma, vaatteet,
rkoti, kartano, pelto, karja, raha, tavara, hyvä puoliso, kuuliaiset
lapset, uskolliset ystävät, hyvät kylänmiehet ynnä muuta
sen kaltaista."
Tuohon jokapäiväiseen* leipään voisi jokainen oUa tyy-tyväincm
Siihenhän kuuluu rahakin, jolla saa kaikkea, niitä
ei vielä tuossa luettelossa mainittu.
Mutta, kuten sanottu, eivät ne miljoonien toiveet niin
korkealle lennä, ne vain puristuvat yksinkertaiseen: anna
meille leipämme, ettemme joutuisi nälkään! Eikä edes lahjaksi,
vaan jokapäiväisen aherruksen ja raädannah ansiosta.
Senpä .huomaa allekirjoittanutkin pohjimmaisen toiveensa
olevan, vaikka siihen ehka sitten liittyy joitakin arkailevia
"turhuuksia''. •
~^^tin, leipä. Mutta sen rinnalla tykyttää vielä kaikkien
toiveena — rauha. Rauha keskellämme ja rauha kaikkien
kansojen kesken. Sodan ajatuskin hirvittää. Aivan vaistomaisesti
jokainen tuntee, ellei toinen kansa vihaa toista kansaa,
raataja raatajaa, niin, että haluaisi hyökätä sen kimppuun;
Siihen on toiset syyt ja toiset syylliset, tuomittavat
syylliset. Valistuneet ihmiset pohjakerroksia myöten ovat
sen jo kauan tienneet, vaikka eivät ole voineet sitä estää.
Mutta kerran tu^ee se aika, ettei kansan enemmistön uudenvuoden-
toiveena ole vain jokapäiväinen leipä nälän pelos'
ta ja kansojen toii^eena rauha ainaisen sodpn pelosta. Xäem-
~m{i,-^Uä historia tekee'Sitä kohden parhaillaan työtään. Se
•mmttos ci tapahdu kädenkäänteessä, kuten toivoisimme,
vaan sitkeän taistelun kautta asteettaiti, pala palalta, yhä
uusiintuvina vuosina laajenevan valistuksen rinnalla.
Kaikissa tapauksissa: OnncVista uutta vuotta! Se on
vicidän toive toisillemme. Onnrllista yksityisissä sekä yJr
tei.^issä pyrkimyksissämme. — .1/*..
iMulisi, että kasti loppuu polkkaorjtian,^iiuitla vielä on
— palkatoji palkkaorja, jonk(7 ahipuoUUn ri olr enää ilmaakaan.
Elämä on kylmä, se ei pyydä eikä kysy, vaan vaatii
vaata vielä sittenkin, l^un kaikki on jo annettu.
• • !y'.. :•: h i . - ; -^
Taantumuksen musta muuri,_
valon, hengen pimennys
väistyköön jo taaemmaksi.
Esiin astuu ihmisyys.
. Tekniikka ja tiedon taika,
energia atomin —
ihmishengen neron mitta
ihmistä myös palvelkoon.
Tehtävämme ja^.o, suuri.
Yhteisvoimin voitamme,
luomme teräksisen muurin
suojaks* työn ja ihmisen.
Siispä siskot astukaamme
rauhantietä rinnakkain..
Työlä tehden — voitostamme ,
riemukkaina laulaen.
(Tämän 'Emmin* kirjoittaman runon
lähettäjä huomauttaa, että ehkä joku
voisi löytää tai säveltää tälle nliQjtin,
niiu sitä voitaisiin jossakin tilaisuudessa
vaikka yhdessä laulaa.)
Mikä on koti?
Joku aika sitten lähetti suuri englantilainen
aikakauslehti noin tuhannelle
eri henkilölle kysymyksen: mikä on koti?
Kahdeksansataa vastausta saapui.
Eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset
ilmaisivat ihannekuvansa kodista.
Seuraavat seitsemän vastausta valittiin
parhaina:
Koti — maailma, josta taistelu on
poissuljettu, maailma, jonne rakkaus on
suljettu sisään.
Koti — paikka, jossa pienet ovat
suuria ja suuret» pieniä.
Koti — isän kuningaskunta, äidin
maailma ja lasten paratiisi.
Koti — paikka, jossa enitcö valitamme*
ja jossa^meitä kolidellaah parhaiten.
Kotr"— kaipauksemme ppmäärä.
keskipiste, jonka jrmpärille sydämemme
parhaat toiveet kokoontuvat.
Koti — paikka, jossa.saamme kolme
ateriaa päivässii, mutta sVdämemme saa
tuhat.
Koti — ainoa paikka maailmassn.
jossa rakkaus peittää vihamme.
Kemia — Keinotcrvatuole hydroqui-nonen
monobenzylin eetteri, jota käytetään
kdnokumitchtaissa. muutti sodan
aikana satojen neekerien ihonvärin
valkoiseksi. Kun tällä aineella sivcl-
^äxin ihoa kerran, saattaa sen vaikutu.s
kestää muutamista kuukausista kolmeen
vuoteen saakka.
air
Jokavuotinen maatalousnäyttely Toronton Exhibi-tion-
alueella avattiin'marraskuun 6 pnä. Tämä näyttely
bn yksi tämäii mantereen htiömatuimpia, johon
saapuu osanottajia'ympäri maan. SieU^^ualitaan joka
syksy maailman vilja-, peruna- ja juurikasvikunin-kaat,
siellä palkitaan parhaat siementen kasvattajat ja
myöskin Canadan karjataloUden parhaat edustajat.
Nämä kaikki lajissaan ovat mielenkiintoisia ja hy\'in-hoidetut
eläimet ovat kauniita katsella. Siat, kanat,
lampaat, lehmät ja. vasikat antavat hyvän k»van Canadan
karjataloudesta. Sieliä oli rötusonnejakin niin
suuria että ihan peiotti niitä katsella, mutta nuori tyttö
näytti erästäkin taluttelevan ja hyvin lauhkeasti eläin
häntä seurasikin. Mutta jos sellainen eläin joskus
raivostuu, niin siinä ei heikot aidat eikä yleensä mitkään
aidat pidätä. I^nsimaakimtierikin karjaa oli
siellä pdjon.
Mielenkiintoisin minulle ,ja useammalle muull(
näyttelyssä "kävijälle oli sentään kukkanäyttely. "Kau
nista! Hurmaavaa! BiaöÄa!" kuului ympäriltäni
mutta niinä en (»annut sanoa kuin — ooiii! Kukka
vuoria siellä oli, chrysäntenunv-kukat ja.ruusut enem
ihistönä. Pieniä pon-don-mumsia, golden grownsi£
snowiniumsia, bton2ymi^fltsia, rubymumsia, goldy
itiumsia ihan kokonaisia vuosia kaikenvärisiä j
kaiken kokoisia "niumsia", kuten niitä lyhyesti kutsu
vTd^n(^' ^a1desk4m tätä*ih^^utt
/ YiJtttsiijäl Vaaleanpimaisia, tummanpunaisia, kirl<
kaanpunaisia, keltaisia ja^vaiköfsia iruusuja. Keskell
oli tummanpunaisista ja keltaisista ruusuista suihki
kaivon malliin tehty asetelma, joka kohosi rakennu!
sen toisen kerroksen tasalle, ja jokainen ruusu oli its
täydellisyys. Ja kuvitelkaahan, että niitä oli siel]
^7,000 kapaletta. Etelä-Ontarion parhaat ruusunka
vattajat olivat tehneet paljon ja huolellista työtä sa;
dessaan niin ihania kukkia. Olen kuullut, että näidt
ruusujen hinnaksi arvioidaan dollari varsituumalta
siellä oli noin jaardin korkuisia ja korkeampiaki
Siitä voi vähän arvioida näyttelyn rahallista arvoaki
Mutta olihan sitä järjestämässä sellainenkin ruusu
kasvattaja kuin Dale-tilan omistaja Bramptonista, j(
la ennen sotaa oli toista miljoonaa ruusua pelloilla
ja kasvihuoneissaan. Tämä sama liike on myösk
yksi suxu^impia tulpaanien kasvattajia.
Omenia öli laatikoittain toinen toistaan kauniimp
Oli niitä Oiitariosta ja aina British Columbiasta ai
Samoin-viinirypäleitä. :i • - : ' " • > •
Erikoista sieljä tänä vuonna oli Hollannin näytte
Hollanti on yksi Euroopan suurimmista vihanneksi
ja juurikasvien tuottajista, ja heidän kasvattamai
lajit ovat myöskin ensiluokkaisia. Canadalaisille u
ta oli selleri juurikas, joka,monelle lienee täällä tun
maton ,mutta se on hyvin yleisesti käytfetty Eiirooi.
maissa.
Näyttelyn yhteydessä oli hevosnäyttelyt ja kilpai
jotka ovat min suosittuja, että useampana iltana
hin oli liput loppuunmyyty. Suurimman osan t£
nähtävyydestä muodosti este- ja kaunoratsastus,
kyllä siellä olikin hyviä ratsastajia ja komeita hevc
Kansainvälinen sotUasjoukkdeiden esteratsastus,
hori ottivat osaa Meksikon, Ranskan ja Canadan jc
kueet, herätti erikoista huomiota. (Meksikon jouk
on ainakin vielä tätä kirjoittaessani ehdottomasti p;
ja heidän johtajansa eversti H. Mariles ja hänen y
silmäineh hevosensa Arete oli silmiähiv^elevä nä
vyys, hyvä ratsastaja hyvän hevosen selässä.) T
joukkue voitti viime vuonna kuusi kahdeksasta kil
lusta tässä samassa näyttelyssä.
Kuusivaljakoita siellä oli seitsemän. Niiden aj
sessa näytti tarvittavan taitoa, sillä siinä on su
kourantäydelta. Näma. hevoset olivat kaikki rask
sarjan hevosia, jotka kiiltävissä valjaissaan ja k
4a -nauhoin koristettuina olivat niin täsa-arvoisia,
tuomaritkaan tahtoneet päästä yksimielisyyteen i
olisi parempi ja paras.
Näiden jälkeen tuli Shetland-ponien kuusi vai j?
joka on useissa näyttelyissä ollut yleisön erikc
suosikkf, sekä täällä että Yhdysvaltain puolella.
ponit ovat hyvin pieniä, mutta kyllä ravasivat no;
ti, ja kumma kun ne vanklJuritkin pysyivät pys
niissä äkkinäisissä käänteissä-joita ne tekivät.
Hämmästyttävin siellä kuitenkin oli eräs mek
laindh majuri valkoisen hevosensa kanssa. Tnma
oli viime olympialaisissa jasiellä palkittiin luo 1
nen viisaimpana hevosensa maailmassa. Se va
niin kauniisti mujriikin tahdissa ja tahdin nniutt
sekin muutti jalkaa ja askel sopi rytmiin. -Tok
liike ja myöskin hännän huiske seurasi sivo^U r
kin tahtia ja sen loputtua se laski oikean pol
maahan ja kumarsi. Monta muuta temppn;' täm;
teki ja yleisö oli haltioissaan.
Nähtiinpä sekin, kun suuri jouliko härkiä aj
areenalle, tai kaksi lehmäpoikaa ja -tyttöä ne a
SIVU 2 lAVANTÄINA, JOULIIKUUN 25 PdNÄ, 1948
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 25, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-12-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki481225 |
Description
| Title | 1948-12-25-02 |
| OCR text | Mm m "mm 4 .1. i 4 ^ Su ! I i* t, (KAVNOKIRJAUJNEN VIIKKOLEHTI) Publtehed and printed by tbe Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street'West, Sudbury, Ontario. • . Reglstered at the Post Office DejKurtment, Ottawa, as second class matter. liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-8iTtiisena, iiäsAM tSen parasta kaunokirjallista luettavaa^kalkilta aloilta.;^-::- TOLAtTSBINNAT: THDYSVAI/TOIHD7: 1 vuosikerta . ..<3X)0 l vuosdkerta :;..-.VtV..$3.75 6.kuukautta . 1.75 6 kuukautta^.].• ..••:2i25- 3 kuukautta 1.00 SUOMEEN IA BIUUALLE ULKOMAiLCE- • 1 vuosikerta .....$4.50 6 kuukautta ....^.$2.50 ilMOITliHUlNNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiltosilmcdtus i^rOO.- B^j^ läi&an ilmoimis $3.00 Ja seif yhteydessä Julkaistava j»ulsi»r. värsy $L00 Ja kiitos $2J)0. KlrJeenvaiHtoilmoitiilcset $1.50. Bri-koiäiiiimat pysyvistä ilmoltuksis^. Tiläpäisflzoaittfljien ÖOP lähetettävä maksu etukäteen. ; Asiamlehille myönnetään 15 prosentin t^alkkio. . . ^. s:aikki Liekille tarkoUetut maksiios(dtukset opT ösie'ttava kustantajan nOneen: Vapaus Publishing CXmipanyXimited.^'^ Kustantaja Ja painaja: Vapaus Ptiblishing Caoqpany Limi^d, 100-103 Elm Street Westrsudbuiy, Ontario. ' -roimittaja: A. Päiviö. *. Liekkiin aiotut kirjoitukset os(dtcttavaj " * p. O. BOX es LI EKKi StFDBUBT, ONT. Vuoden vaihtuessa Kaksi hämärää nyt toisensa^ kohtaa, illan purppura ja aamun himmeä kulta. Aamu kirkkahana vain joskits hohtaa, mu^ll purppura peittää sen tulta: Käy pur;. puran säihke, yli hankien kutu olis' kiiltokuoriaiset karkeloissa. Valkoinen vai^pajmpäri metsien . luo valoaau rotkojen pimennoissa. Vuos" uusi kun mailleen astuu, purppuran säihkeet ne pois katoaa. Oksat kuuraiset taasen kastuu,^ metsä elon hurmaa humajaa. . Salaisen onrten odotus hiljaUeen käy ympäri luomakunnan pHrin. Jostain pilkoittaa jo taivas sininen, se viestinä on uuden onnen vtirin. HULDA RIVER. Rauhan tiellä Veikot, siskot astukaamme rauhantietä rinnakkain, riemukkamärJaulf^Ctt:. ^.-.r-;-^- Täsiä lehdestämme eiJuUut niin smiri kuin'edeltäpäin arveltiin. Ainakin kolmea osaa oli ajateltu. Mutta monien lukijaimme tervehdykset ja onnittelut oli nähtävästi jo^joulnn yhteydessä annettu toisiVe lehdille eikä niitä sitten enää tullut kerratuksi uudelle vuodelle tähän. Muttaliyvä näinkin. Kiitos onnittelijoille ja avustajille. Niin, uusi vuosi. Jos kaikille sille omistetut teivcet panlai-jiiin yhteen läjään, syntyisi siitä hirmu vuori — muita ^i ruma, siVä se sisältäisi enimmäkseen vain hyviä, inhimillisiä toiveita, jokunen turhuus kukkasena. Ja jos hyvä jumala merkitsisi ne kaikki jfäiväkirjaansa, hämmästyisi hän varmaan sitä seikkaa, että siellä yhtenään, miljoonittain kertautuisi sama: Anna mciVc meidän jokapäiväinen leipämme! Niin vähän vain. Ei mitään ylellisyyksiä eikä koreuksia, vain^ jokapäiväinen.leipä. Tulisikohan hyvä jumala tuosta kovin iMtrhcelliseksi, vai rypis*äisikq kidmiaan ja murahtaisi: Te jomppclit: iMiksi ette. ota, tehän sen kaiken kasvatatte ja Mutta eipä se jokapäiväiiiai leipä niin kovin i-icni ja laiha olisi, jos huomioimme sen, fnitä hyvän jumalan käskystä oli kirjoitettu siihen vanhaan katekismukseen, jota me vanhin polvi aikoinaan koetimme päihimme aivan ulkomuistiin juur-luttaa. Siinähän sanottiin näin:_ ''Mitä on jokapäiväinen leipää Kaikki mitä ruumiin ravinnoksi ja tarpeiksi tulee, kuin on ruoka, juoma, vaatteet, rkoti, kartano, pelto, karja, raha, tavara, hyvä puoliso, kuuliaiset lapset, uskolliset ystävät, hyvät kylänmiehet ynnä muuta sen kaltaista." Tuohon jokapäiväiseen* leipään voisi jokainen oUa tyy-tyväincm Siihenhän kuuluu rahakin, jolla saa kaikkea, niitä ei vielä tuossa luettelossa mainittu. Mutta, kuten sanottu, eivät ne miljoonien toiveet niin korkealle lennä, ne vain puristuvat yksinkertaiseen: anna meille leipämme, ettemme joutuisi nälkään! Eikä edes lahjaksi, vaan jokapäiväisen aherruksen ja raädannah ansiosta. Senpä .huomaa allekirjoittanutkin pohjimmaisen toiveensa olevan, vaikka siihen ehka sitten liittyy joitakin arkailevia "turhuuksia''. • ~^^tin, leipä. Mutta sen rinnalla tykyttää vielä kaikkien toiveena — rauha. Rauha keskellämme ja rauha kaikkien kansojen kesken. Sodan ajatuskin hirvittää. Aivan vaistomaisesti jokainen tuntee, ellei toinen kansa vihaa toista kansaa, raataja raatajaa, niin, että haluaisi hyökätä sen kimppuun; Siihen on toiset syyt ja toiset syylliset, tuomittavat syylliset. Valistuneet ihmiset pohjakerroksia myöten ovat sen jo kauan tienneet, vaikka eivät ole voineet sitä estää. Mutta kerran tu^ee se aika, ettei kansan enemmistön uudenvuoden- toiveena ole vain jokapäiväinen leipä nälän pelos' ta ja kansojen toii^eena rauha ainaisen sodpn pelosta. Xäem- ~m{i,-^Uä historia tekee'Sitä kohden parhaillaan työtään. Se •mmttos ci tapahdu kädenkäänteessä, kuten toivoisimme, vaan sitkeän taistelun kautta asteettaiti, pala palalta, yhä uusiintuvina vuosina laajenevan valistuksen rinnalla. Kaikissa tapauksissa: OnncVista uutta vuotta! Se on vicidän toive toisillemme. Onnrllista yksityisissä sekä yJr tei.^issä pyrkimyksissämme. — .1/*.. iMulisi, että kasti loppuu polkkaorjtian,^iiuitla vielä on — palkatoji palkkaorja, jonk(7 ahipuoUUn ri olr enää ilmaakaan. Elämä on kylmä, se ei pyydä eikä kysy, vaan vaatii vaata vielä sittenkin, l^un kaikki on jo annettu. • • !y'.. :•: h i . - ; -^ Taantumuksen musta muuri,_ valon, hengen pimennys väistyköön jo taaemmaksi. Esiin astuu ihmisyys. . Tekniikka ja tiedon taika, energia atomin — ihmishengen neron mitta ihmistä myös palvelkoon. Tehtävämme ja^.o, suuri. Yhteisvoimin voitamme, luomme teräksisen muurin suojaks* työn ja ihmisen. Siispä siskot astukaamme rauhantietä rinnakkain.. Työlä tehden — voitostamme , riemukkaina laulaen. (Tämän 'Emmin* kirjoittaman runon lähettäjä huomauttaa, että ehkä joku voisi löytää tai säveltää tälle nliQjtin, niiu sitä voitaisiin jossakin tilaisuudessa vaikka yhdessä laulaa.) Mikä on koti? Joku aika sitten lähetti suuri englantilainen aikakauslehti noin tuhannelle eri henkilölle kysymyksen: mikä on koti? Kahdeksansataa vastausta saapui. Eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset ilmaisivat ihannekuvansa kodista. Seuraavat seitsemän vastausta valittiin parhaina: Koti — maailma, josta taistelu on poissuljettu, maailma, jonne rakkaus on suljettu sisään. Koti — paikka, jossa pienet ovat suuria ja suuret» pieniä. Koti — isän kuningaskunta, äidin maailma ja lasten paratiisi. Koti — paikka, jossa enitcö valitamme* ja jossa^meitä kolidellaah parhaiten. Kotr"— kaipauksemme ppmäärä. keskipiste, jonka jrmpärille sydämemme parhaat toiveet kokoontuvat. Koti — paikka, jossa.saamme kolme ateriaa päivässii, mutta sVdämemme saa tuhat. Koti — ainoa paikka maailmassn. jossa rakkaus peittää vihamme. Kemia — Keinotcrvatuole hydroqui-nonen monobenzylin eetteri, jota käytetään kdnokumitchtaissa. muutti sodan aikana satojen neekerien ihonvärin valkoiseksi. Kun tällä aineella sivcl- ^äxin ihoa kerran, saattaa sen vaikutu.s kestää muutamista kuukausista kolmeen vuoteen saakka. air Jokavuotinen maatalousnäyttely Toronton Exhibi-tion- alueella avattiin'marraskuun 6 pnä. Tämä näyttely bn yksi tämäii mantereen htiömatuimpia, johon saapuu osanottajia'ympäri maan. SieU^^ualitaan joka syksy maailman vilja-, peruna- ja juurikasvikunin-kaat, siellä palkitaan parhaat siementen kasvattajat ja myöskin Canadan karjataloUden parhaat edustajat. Nämä kaikki lajissaan ovat mielenkiintoisia ja hy\'in-hoidetut eläimet ovat kauniita katsella. Siat, kanat, lampaat, lehmät ja. vasikat antavat hyvän k»van Canadan karjataloudesta. Sieliä oli rötusonnejakin niin suuria että ihan peiotti niitä katsella, mutta nuori tyttö näytti erästäkin taluttelevan ja hyvin lauhkeasti eläin häntä seurasikin. Mutta jos sellainen eläin joskus raivostuu, niin siinä ei heikot aidat eikä yleensä mitkään aidat pidätä. I^nsimaakimtierikin karjaa oli siellä pdjon. Mielenkiintoisin minulle ,ja useammalle muull( näyttelyssä "kävijälle oli sentään kukkanäyttely. "Kau nista! Hurmaavaa! BiaöÄa!" kuului ympäriltäni mutta niinä en (»annut sanoa kuin — ooiii! Kukka vuoria siellä oli, chrysäntenunv-kukat ja.ruusut enem ihistönä. Pieniä pon-don-mumsia, golden grownsi£ snowiniumsia, bton2ymi^fltsia, rubymumsia, goldy itiumsia ihan kokonaisia vuosia kaikenvärisiä j kaiken kokoisia "niumsia", kuten niitä lyhyesti kutsu vTd^n(^' ^a1desk4m tätä*ih^^utt / YiJtttsiijäl Vaaleanpimaisia, tummanpunaisia, kirl< kaanpunaisia, keltaisia ja^vaiköfsia iruusuja. Keskell oli tummanpunaisista ja keltaisista ruusuista suihki kaivon malliin tehty asetelma, joka kohosi rakennu! sen toisen kerroksen tasalle, ja jokainen ruusu oli its täydellisyys. Ja kuvitelkaahan, että niitä oli siel] ^7,000 kapaletta. Etelä-Ontarion parhaat ruusunka vattajat olivat tehneet paljon ja huolellista työtä sa; dessaan niin ihania kukkia. Olen kuullut, että näidt ruusujen hinnaksi arvioidaan dollari varsituumalta siellä oli noin jaardin korkuisia ja korkeampiaki Siitä voi vähän arvioida näyttelyn rahallista arvoaki Mutta olihan sitä järjestämässä sellainenkin ruusu kasvattaja kuin Dale-tilan omistaja Bramptonista, j( la ennen sotaa oli toista miljoonaa ruusua pelloilla ja kasvihuoneissaan. Tämä sama liike on myösk yksi suxu^impia tulpaanien kasvattajia. Omenia öli laatikoittain toinen toistaan kauniimp Oli niitä Oiitariosta ja aina British Columbiasta ai Samoin-viinirypäleitä. :i • - : ' " • > • Erikoista sieljä tänä vuonna oli Hollannin näytte Hollanti on yksi Euroopan suurimmista vihanneksi ja juurikasvien tuottajista, ja heidän kasvattamai lajit ovat myöskin ensiluokkaisia. Canadalaisille u ta oli selleri juurikas, joka,monelle lienee täällä tun maton ,mutta se on hyvin yleisesti käytfetty Eiirooi. maissa. Näyttelyn yhteydessä oli hevosnäyttelyt ja kilpai jotka ovat min suosittuja, että useampana iltana hin oli liput loppuunmyyty. Suurimman osan t£ nähtävyydestä muodosti este- ja kaunoratsastus, kyllä siellä olikin hyviä ratsastajia ja komeita hevc Kansainvälinen sotUasjoukkdeiden esteratsastus, hori ottivat osaa Meksikon, Ranskan ja Canadan jc kueet, herätti erikoista huomiota. (Meksikon jouk on ainakin vielä tätä kirjoittaessani ehdottomasti p; ja heidän johtajansa eversti H. Mariles ja hänen y silmäineh hevosensa Arete oli silmiähiv^elevä nä vyys, hyvä ratsastaja hyvän hevosen selässä.) T joukkue voitti viime vuonna kuusi kahdeksasta kil lusta tässä samassa näyttelyssä. Kuusivaljakoita siellä oli seitsemän. Niiden aj sessa näytti tarvittavan taitoa, sillä siinä on su kourantäydelta. Näma. hevoset olivat kaikki rask sarjan hevosia, jotka kiiltävissä valjaissaan ja k 4a -nauhoin koristettuina olivat niin täsa-arvoisia, tuomaritkaan tahtoneet päästä yksimielisyyteen i olisi parempi ja paras. Näiden jälkeen tuli Shetland-ponien kuusi vai j? joka on useissa näyttelyissä ollut yleisön erikc suosikkf, sekä täällä että Yhdysvaltain puolella. ponit ovat hyvin pieniä, mutta kyllä ravasivat no; ti, ja kumma kun ne vanklJuritkin pysyivät pys niissä äkkinäisissä käänteissä-joita ne tekivät. Hämmästyttävin siellä kuitenkin oli eräs mek laindh majuri valkoisen hevosensa kanssa. Tnma oli viime olympialaisissa jasiellä palkittiin luo 1 nen viisaimpana hevosensa maailmassa. Se va niin kauniisti mujriikin tahdissa ja tahdin nniutt sekin muutti jalkaa ja askel sopi rytmiin. -Tok liike ja myöskin hännän huiske seurasi sivo^U r kin tahtia ja sen loputtua se laski oikean pol maahan ja kumarsi. Monta muuta temppn;' täm; teki ja yleisö oli haltioissaan. Nähtiinpä sekin, kun suuri jouliko härkiä aj areenalle, tai kaksi lehmäpoikaa ja -tyttöä ne a SIVU 2 lAVANTÄINA, JOULIIKUUN 25 PdNÄ, 1948 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-25-02
