Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 25, 1948

              i. i -
1 V .
m
täj!(yiiyt x^keotaa IcorkeaUe pohjamaas­ta,
.jl|r7 JaJi^ iffiteri-tolp--
pien vaKB9ir, oHgksepn p^a^stäxnättö-man
kadun ja lankun pätkistä kokoon­pannun
jalkäkäytä\^ tasalla. Samin
tuim^Bma^^}^^ Silloin tu-^
Iin timlemaan^^umn. T^likka oikeam­min
sanoen Mnet tunnettiin paxturi S^-
«lin pmeOa naapureiden ja ylipäänsä
koko kaupun^ \^tön keskuudessa. ^ perhe ^ käsitti kiiusi henkeä, joihin
Samilla «dipanuritiq» jdcseenkin keslu<^^~^ hapsinen vanha-kaupungille.
Parturitujpansa oli pieni' mummo, Samin äiti, Sämi itse ja
ja vaatimattomasti Mustettu, mutta sil- rhänea, vaimonsa sekä heidän koi-'
ti oli se puhdas ja siisti. Valaistuksena . lastaan. Se, mikä herätti sivullis-hän
käytti'^jylamppuja,:jotka olivat ten huomiota tuota peihetta kohtaan
aina hyvin puhdistettuna, joten niistä oli tuon perheen ain^nen ahertaminen'
tuli kaikklse valo mitäoljylainpusta-Toi työn touhussa kotinsa ympärillä.. Mäa-toivöäkin.
'Tässä parturituvassa Sämi perä, oli äärettömän hyvää kasvimaata.'
katludsimonealumperijäkin hiukset ja Aanydla, kun. päivä pikkuisenkin alkoi
myöskin tuuheaksi kasvanut parta sai sarastaa, oli jo Sämi täydessä touhussa jotakin, jotakin oikein raskasta, jota
siellä lähtönsä.. Sämi di*silIoin iältään -. istuttamassa tai muuten hoitamassa jo- y^^j^ ei jaksanut unhoittaa. Useamn&n
fflTrtt^f^ft^ ^Tmttfn faikpSifv^n liikemies.
: o$g;paikjtti.Sns JviäaiaÄ^Säa^
non toiseen. paiOEkaan vuokrahuoneeksi-jä
rakennutti Ssunin entisen kodin koh-r
dälle i>ikein konkan ra^eimaksen^ Sär
min istuttamat puut sekä Samin muok-
Jui^ma ympärbtö antoivat hyvän: mah­dollisuuden
uudelle tulijalle tehdä pai­kasta.
Jiaunis ja viehättävä.
Tunsin Samm kymmeniä vuosia. Hän^
oli siisti, häjaSnen -mies. Pukeutui siis­tisti,
sikäli kuin hänen varansa myöten
antoivat. Sai jonkunlaista pientä van­huuden
eläkettä, sSiä-ikäkin lähenteli'
yhdek^Läk3mimentä.
Koskaan en. voi unhoittaa niitä aikoja
jolloin Sämi joutui kotinsa jättämään.
'Hän muutti toiseen päähän kaupunkia
johonkin yksinäiseen huoneeseen. Kos­kaan
hän d minulle tunteistaato piAu-nut,.
enkä minäkään^ kysyn)rt. Mutta
ne havamnot joita Samista sain, he ker­toivat
minulle, että Samin sydämellä on
noin neljissäkymmei^ssä. Otti. joskus - ko. kukkia tai muita kotikasveja. ^^ina ensiminäiseh vuoden ajan muuttonsa
naukunkin. Sikäli kulAsilloisista^partu- siihen asti kun parturitiq)aan piti läh- jälkeen melkein j<Äaisenä aamupäivänä.
" " Sämi teki kävelymatkan'entisilliB koti-tanhuilleen.'.
Hiljaa hän käveli ja kiin
pääsi siihen kadun kulmaan, niin hän
"melkein aina-pysähtyi samoille paikoflTe''
• ja katseli ympäri sitä tanhuaa.v Vähän
käännähti ja katsoi istuttamiensa puidetf
latvoihin. Taaseen käännähti, otti tas­kustaan
valkoisen - neqalimaa ja pyyh-rin
tienestebtä ylijäämää jäi kun per­heen
ylläpitokustannukset olivat pois
otetut.
Sämiii peli^easohto sijaitsi jonkun ver­ran
sivulla kaupungin keskustasta.\ K a ­tujen
nurkkauksessa,. muuten siei^ä
paikalla,: paitsi «laasto sillä kohden 4di
teä^ Illalla parturituvasta palattua oli
koko perhe ^ämin kanssa samassa tou­hussa.
Tätä kesti kaiket kesät, joka ilr
ta j a aamu sekä pyhäpäivät. kqkpnaan.r.
Ja tul<^Mena siitä näkyi äärettömän kau­niit
kukkapenkit ja muut-kasvikset Sa­mia
talon itanhuviUa.^ Myöskin Sämi .
hyvin .tiaista. Vanhaa suterisvampin koetti korottaa, alhaista topt^ö»an. Kun
palijaa.\Kadut* c^yat muualta tuodulla
maaSa"kOT0tet«t useampia jalkoja. Sii­tä
tietysti johtui,, että Sänun asunto oli
kul».os$aj^ niin. osta ^ H ^ n paksuutta
ja^T^ais^ se^ imee ihosta^ kosteuden
sisääittä/^
- Tein työtä käskettyä, sillä maassa
maan Uvalla. Ostin paksuunmat alus-vaan
-jostakm oli;.«;o^vE^ar.ik9u|äB^
I«in .sotaan .kum rauhanaik
se^ikin tQinrmitaan nähden voida
nykyaikaa sanoa betonin aikakj
öjässi. Sodanjiunala rakentaa
hävittää nudeiiaikaisista ainein
yalmistettxija^u^ rakt
nelmia, Hnnoiti&^ia ja esteitä. Vi
tavien imifKinaifcais^
don mestaritoitten rinnalla — mj
nitts&oeii vain Niilin padot ja Y
dysvalloissa oleva Boulederpato s
ka suurin kaikista, Sacrament
laakson pato .—-suuntautuu tämi
ajan rakennustekniikka lujien pon
mikellarien valmistukseen, ja kai]
kijn näihin tarkoituksiin soveltu
sama yksinkertainen ja huokea n
kennu3ainebetoni.
120 vuotta sitten lahjoitti erä
englantilainen muurari maailmall
tämän'uiiden rakennusaineen. Ih
. meellistäei ole vain se, että betoni;
voidaan käyttää yhtä hyvin jätti
läismäisiin. pilvenpiirtäjiin faiii
pieniin puutarha-altaisiin, teitter
pääily^tyks^ tai rautatiesiltoihin
Yhtä merkittävääon, että tämän ai
neen monipuolinen , käyttökelpoi
suus on jatkuvasti iimöst ark
kitehtejä-ja ^Insinöörejä uusien ra
kennusmuotojen luöniiseen ja siter
edistänyt -siyistg^tä.
jai ..Bbulderpatc
sintönsä. saavuttaisi tulevaisuudes­sa^
Tämän kefeinnon avulla, saa-kaisi
silmä«idästaankyyijeleen^.---Tär" . .
korökönaata, oli Samijpa^.OtT ^. ^ ..jj^ky uusiului: ^uaikoina. ijhan-^^^V^*^*""^^^^^ ^htä vjättiläismäisiä
tamaan sitä vastaan. MuUg|tunse.yan-^^|^in.^ ^lelkeixqiä joka-päivä,.-vuosiHau^' ra^^ntettäv ^EdelHnen; va^^
ha pcdija oli hyvin muokattua maata,;^. > ..•. orjan ^^yönifedideTikymmenen vuo-iOinSaim
ei koskaan Mitä QU^ämin^ydämeU^^ aikan^vjällpin^^ val-vqian;
aunavl^iei sen. si^eja^i^^ja^^t^^^^ hän • temaattista ^ ^ aisti l^^CÄt^tä^imestä^^-
sidtä se -«itten rtaas le^tetÄn Suriko hän-viiinonsä- «lisgi,(«K^iyotuntia 2,400
Tällaisessa touhussa Samin hikipisarat .1,^01^3^?.
oliyat lukemattomat. .i . sä lapsensa, joilta-nyt on syntymäko 'Väin^ahihaHrat^iinidttivät vuon^^
vaatteet mitä .kaupasU löytyi ja tun- , f^^^ ^^.^hSrfnnyt? • Mietkelikö hän kaiken sen :nä;W enW
nustaa' täytyi, e t t ä V ä ä imupai>eria ^r"^^^: ^vukajrtavat tehtun se^^^^
ne olivat. Niitä kun pari viikkoa imet­ti
nahassaan, olivat ne yhtä painavat
kuin niiden kantajakin. Tuli siis eteen
viinÄin kys3miys niiden painon vähentä­misestä,
pesemisestä. Kyselin, kaverilta
salavihkaa:
"Miten tääUä maassa paita pestään?'*,
"liipeällä ja saippualla tietysti",, oli
vastaus.
"Tehdäänkö täällä lipeä kuten Suo­messakin?"
utelin.
E-hei, se ostetaan valmiina kaupas­ta",
selitti kaveri.
Ostin aineet valmiiksi -ja seuraava
sunntmtaioli minun ensimäinen pyyk­kipäiväni.
Nousid varhain ylös, tois­ten
yidä nukkuessa ja aloin itsetietol-sesti
touhuta. Avasin lipeäkannun ja
kas kuinka kaunista ainetta, sidlä oli,
tekipä mieli melkein . maistaa:. Otin
alusvaatteeni, kaadoin puoli Pannullis­ta
sitä'valkoista kaunista ainetta käärö­ni
sisään,, kiersin lujasti mytyksi, pis­tin
mytyn tyhjään oljykannuun, vettä
päälle ja niin tulelle.
Ei ottanut kauan kun alkoi kuulua
suloista porinaa, aivan kuin äidin pyyk-kipadasta
kotona. Ihan alkoi jo koti-ikävä
vaivata. Otin sanomalehden ja
aloin sitä aikani kuluksi katsella, kaN^e-rien
yhä iiuorsateasa.
Siinä itsekseni tuumin, että näytönpä
noille seksuunaemännille, että osaa sitä
vanhanmaan poikakin paitansa pestä.
Viimein menin katsomaan keitostani —
ja mitä yminä näin? Ennen Kaanaan
häissä vesi muuttui viinaksi, mutta mi­nun
alusvaatteeni olivat muuttuneet lii­maksi.
Liimaa, ja hyvää linnaa —
siltä näytti. Ainoastaan kappale kau-
- tistä.- Samin tonttikin oli jo safanoUtar;/ • kauaistHkseksi tehnyt^rAjattdiko -hän .muuraira.X^^
vittavan koriceutensa. Kaikki, ihmiset, - niiden hikipisaroiden lukua, jotka^olivat
ihailivat Samin perheen asunnoji ympä-. hänen: otsdtaan sinne multaan pudoh-.la^cteette^^
ristön kauneutta. Sämm äitikin;oHjq...neet — jänytikäänkuinhöysti^^t sfeltä .'*^^öinen nri hän-kuöllut.
Samille olr karttunut ikl^ seit-, -'^rtiöhon-ja.fcukkieix kasvoa? Tai^isikö kään.saattpiiu
semiin kymmeniin. Vaimokin, saiirastellgydäraessä vallinnut katkera, viha tätä . nattoman merkityksen hänen kek-ja
kuoli, -Lapset lähtivät omaan elä-, , yhteiskunlajärjestdmää^ vastaan, jon-määnsä.
Sämi jäi-yksin. Pacturitupa-- nojalla sallitaan rikkaan ottaa
kin piti jättää toiselle, sillä käsi jo ehkä köyhältä Suoja'päänjJäältä. . Oliko ne '
^koi vapista ja niin ollen oU epävarma surun, katkeruuden^ täi vihan kyyhelbei:
sellaisessa ammajissa. Sämi kuitenkin i^iä, joita Sämi valkoisella nehäUinaUa,.
vielä asusti entisessä rakkaaksi tuHeess^- niin monta kertaa :kadohheerf kotinsa,
kodissaan, «än vielä koeta hoidella .fanhuvUla^-sUmänuikastaan-pyyhkisi..
kukkia, joskaan ei nim kovalla mielen.,. siis /kysymykseksi jaä:. Miksikä -Sämi
kunnolla kum ennen. . Useia hän sUmil. ; pyyhkäisi kyynelhehneri-siimänuricas-lään
mittiloi niiden varjopuidensuurUut^ r taan?
ta, jotka hän oli kalvosen paksuia^na- • • - - ; • - .' • ^
istuttanut kadun ja käytavän:väläe
piiri tonttia.
'ETELÄ-AMERIKÄN • • troöp ^;
Xl lonuia. i' V- - . - : sendnilla kasvaa^eräänlaineh pun,;nrmel-
En koskaan kuuUut kenenkääi pnhu; v ^^än; crefMtah^,' jönka-.heifelmät .1
van oliko Samilla rahoja taikka .pelkoja,.; aukeavat seÖaisälavoimaUa-mikä muis- .
Ne asiat olivat pysyneet ^maaflraalta sa,- --tuttak pyssyri paiiiahduäti.' ' '
lassa. Mutta sitten k e n i i n - l e^ htUiu;^'V- • - • ' ~ ^:
että joku paikkakunnan rikkaimmista - -HEINÄSIRKAT voivat- edetä-sellai---
liikemiehistä oli myyttähyt Samin kodin - sessakhi parvessa,, jonka \eveys on 30 .
^morkettivelasta. Todeksi se huhuosoit- • mailia: j a syvyys 6 mailia.
' Tftl<axmletaen' -paUcka * on. avoinna
CUnttm- hitami»:. Hakemuks^ t ojia
aiaaiS^ ^ iktlklcavatttiirmkMneeiL tammi-
Pialkkfefarihin; kuuimi: kolmen. huo-hemastöito
•
r Tctaaeexir4xäiM kutsun, saatua.
r Tl» i ^ l ^ ^
Vattcouver» ^ \ Br^ Columbia _
11-18-25
Matkustakaa
ialvolla tai varhain ksTiaUä JoUoln moottori-laivat
'^BIPSHOXar ja "^TOCKHOI^r* 0!-
•itole-liiantäirxuiA Ja tarjoavat v a l l^
}a i>alv«]ukfwi. T« tnlstt» natUHmaan mmi-matkasta
parhaimpana itflnlmthinnat Gdteporiin
lusta siinä vieFä poreili päällä, niinkuin
jokin tapaturmaisesti kuollut kala.
Vein keitoksen ulos enkä puhunut
sanaakaan kenellekään. Kyllähän se
Vähän harmitti, sekin aineellinen va­hinko,
mutta dipa pyykkärin oppii^ahat
maksettu. Monta oppirahaa on tosin
sen jälkeen maksettu ja ehkäpä niitä
vieläkin joutuu maksamaan, mutta —^
''qppia ikä kaikki'
Ensi
luok.
Öab^n .Turisti
luolc luok.
|22« $180
. «190
8T00KHCXLM TUMMTIEr, .7.
QHIFBHCULM TMOMM^ yi
STOCKUOLBC HELMIBL. 3,
ORIPSHOLM mi,mK. 18 GÄnPSHOL&t HUHTlk. 15
GHpBlutlm.
Slorlrtioim
Matftmlti»9« G«i«porMs aaOloui. pftihSa.Suomessa
Js t«lalsiA.C»C«pwiii» v o i dm p^frya» laMlft.Cam-
Sjiirtytnennfr h y v i g pytlkan lalvweg>>vtclikim palk-
SWEOiSH AMEIHCA» UNE
6M D«re]ii«i«> st. W.
SIVU 10 LAUANTAINA, JOULUKUUN 25 P:NÄ, 1948