1944-01-01-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I.--:
il?;:-;.';'.':.
Vt.'' .-^A
A ? ^ * , '•pl
F ' - ^ ^
/ A
Sivu 10 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 1 PÄIVÄNÄ
mm
VII L U K U ' . c - V '
Andrei Rasmetnov tuli ryhmipeen
Frol Damaskovin luo, kun hän^ oli
perheineen syömässä päivällistä. Pöydän
ääressä istuivat; itse :P^öl
pieni, liieveröirienukko-^ollaoli pieni
suip(popartajä toinen sierain reväis
ty (hän oli lapsuudessa runnellut
kasvonsa näin muodottomaksi omenapuusta
pudotessaan, siitä nimityskin
-—• Rvanyi =^ revitty;)^ haiien
vaimonsa^ täyteläinen ja juhlallinen
vanhus, Timofei — kahdenkymmenen
kahden ikäinen Frolin poika ja
tytär — morsiusiässä. oleva tyttö.
Pöydän äärestä nousi äitinsä näköinen
Timofei, tanakka ja kaimis.
Hän pyyhki rievulla nuorukaisen
pehmeiden »viiksien alla kirkkaasti
punottavat, täyteläiset huulensa, ummisti
Ihäikäilemättömiä, pullistuvia
silmiään 'ja huuttorin parhaan haita-rinsqittaijan,
tyttÖje suosikin siekai-'
iemattpanuudella
. r T - T T - Aötufcaa peremmälle, istukaa,
kalliit esivallat! -
• — Ei ole aikaa istua, -r-^ Andrei otti
pahvikansien välistä listan.
Köyhälistön'kokous on päättänyt jsi-
. nut, kansalainen Frol Damaskov,r
(häätää talosta, takavarikoida kaiken
omaisuuden ja karjan. Niin että
lopeta syömisesi ja sitten lastaudu u-los
talosta. Me suoritamme heti o-imaisuuden
luetteloinnin.
— Mitä se sellainen on?~f- liousi
Frol, heittäen lusikan. '
— Hävitämme sinut kulakkiluok-kana,
— selitti hänelle DerakaUsha-kov.
Frol nieni katriariri jpuöld^
narskuttaen hyvätekoisiä, ! nahalla
päällystettyjä huopakenkiään ja toi
sieltä paiperin.
— Tässä ön todistus, sinä, Ras-jmetnöv,
olet sen itse allekirjoittanut. •
— Mikä todistus?
- — Siitä, että olen suorittanut viljan.
, .
— Vilja ei tässä merkitse mitään.
— Minkä takia minut siis ajetaan
talosta ija takavarikoidaan :
— Köyhälistö on päättänyt, minähän
jo selitihV
. —Ei ole sellaisia lakejär — huudahti
Timofei terävästi. — Te rosvoatte!
Isä, öiinä lahden heti piirin
. tp-ko'miteaan, niissä satula?
: — Sinne sinä voit mennä jalan, jos
haluat. Hevosta en anna,/-— Andrei
• istuutui pöydän päähän, ottaen esille
k3män ija paperia. Frolin revennyt
nenä tuli sinertäväksi ja hänen päänsä
alkoi tutista. 'Hän vaipui lattialle
siihen paikkaan, jossa oli seisonut,
vaivoin liikuttaen pöhöttynyttä, mustunutta
kieltään. '
-— K-oi-ran! . . . Koiran penikat!
RyÖrätkää! Tappakaa!
—• Isä, nouskaa 'jumalan nimessä!
—- alkoi tyttö itkeä, tukien isäänsä
kainaloista. ; , ^
misen merkkeljä. Suopa oli vaikuttanut
turmiollisesti kivettyneisiin li- .
haskudoksiin ja ruumiit alkoivat maatua.
Lopulta ne hajosivat kokonaan.
Kun sakariston muumiot täten olivat
kadottaneet kiintoisuutensa ja ter-veydenhoitoyiranomaistenkin
taholta
alettiin yaatia holvihautojen sulke-
' mistä, muurattiin sakariston haudat
umpeen. Myöhemmin valettiin lattialle
betonikerros ja haudat katosivat
kokonaan näkyvistä. Ainoastaan yksi
lapsen ruumisarkku jäi .muistoksi.:.
*Sitä säils^tetään nykyisin sakaristossa
muiden kirkollisten, ym
joukossa.
- Frol tointui, laskeutui penkille pitkäkseen
ja mitään puhumatta kuunteli,
kiin Demka Us*^kov ja isokäsvui
nen,.ujo Mihail Ignätenko, sandevat
Rasnietnoville:
—r- Valkea^alloinen rautasänky,:
patja., kolme tyynyä, vielä kaksi puusänkyä.
— Astiahylly. Onko astiatkin
kaikki lueteltava? Menkööt senkin
säären alle!
— Kaksitoista tuolia, yksi puusoh-
.va. Kolmerivinen hanuri.
—^Hanuria en anna!/^Timofei
sieppasi sen Demkan käsistä: — Älä
tuppaudu, kierosilmäinen, tai murskaan.
nenäsi!
—- Älinä sinut murskaan niin, ettei
aitisikäan saa pestyksi,
— Emäntä, anna kirstun avaimet.
-— Älä anna, äiti! Särkekööt/gos''
heillä on sellaiset oikeudet!
— Onko meillä oikeus särkeä? —
; kysyi vilkastuen Demid;; M^
(vaitelias)^ joka. oU.tunnettu siitä, että
puhui ^ain äärimmäisissä tapauk-
. sissa, ^uun ajan raatoi mitään puhumatta,
valjeten tupakoi kasakkain kera,
jotka olivat pyhäpäivinä kokoontuneet
iionnekin poikkikujalle, valjeten
istui kokouksissa-, vain toisinaan
vastaten puhekumppaninsa huomautuksiin.
anteeksipyytävästi ija pelokkaana
hymyillen. Avonainen maailma;
oli .Demidille,'täynnä liian; voimakkaita
ä.än.iä. Ne täyttivät elämän aivan
äyräitä myöten, eivät hiljenneet
yölläkään, estivät kuuntelemasta hil-
. jajsuutta, rikkoivat sitä Viisasta.hil-jaistiutta,
jota on täynnä aro ja metsä
syyiskesänä; Demid ei rakast
. -misten hälyä. Hän eli toisista erillään
huuttorin laidassa, oli työteliäs.,
ja voimansa puolesta piirikunnan ensimmäinen.
Mutta oli kuin kohtalo
olisi jotenkin merkinnyt hänet loukkauksilla,
jättänyt vähemmälle, i-käänkiiin
lapsipuolen . . . H ä n oli ollut
viisi \aiotta renkinä Frol Damas-koville,
mennyt sitten naimisiin ja
peirustaniit oman taloutensa. Ei ehtinyt
-kunnolleen rakentua, kun sattui
tulipalo. Vuoden ikuluttua tuli-jpalö
uudestaan jätti hänSle vain sa-
«vulle käryävän atran. Sen jälkeen
poistui Vaimo,"sanoen: "Kaksi vuotta
elin sinUn kanssasi kuulematta edes
kahta sanaa. Ei, elä .yksinäsi! Minun
on, metsässä suden kanssakin
'hauskempi.elää. Sinun kanssasi tulee
höperöksi. Itseni kanssa olen alkanut
[jutella..."
Näin kävi, vaikka akka öli jo vähällä
tottua perriidiin. Tosin ensimmäisinä
kuukausina Jtki 'ja kiusasi
miestään: "Demidushka! Puhelisit
minun kanssani, ^ Sano. vaikka yksi
sana!" Demid vain hymyili hiljais-
. ta lapsenhymyä, raapien karvaista
rintaansa. Ja kun vaimon pyytelyt
kävivät aivan sietämättömiksi, virkkoi
syvällä bassolla: "Ihan olet kuin
harakka!*' — l a poistui. Huhu piti
Ien ja kevyesti kuin oksan työnsi syrjään
oven luona seisoneen Timofein,
sitten astiakaapin öhi — astioiden lie-^
listessähänen askdeistaari-—kirstun
luo.
ktiuttavan äänen. Andrei avasi o- j
v6n: ::.'^/-^-^^vv-'u-^"
---Mitä täapilä OÄ tai?cA |
KyyndiMSt^
Laskeutui kyykkysilleen jäpyö- tyiienäioen tytär^ kiirki
Titteli käsissään jykevääl^ki^^^I^^ oveen^^iOijaten^jHz^
Icen kuluttua lukko oli katkaistuin : jään kuplmi ja-k 3a||f
kauloin kirstun kanndla, Ija A ^
Menok h i i u d a h t lÄ jhy^^
Ien Demidiä salaamatt<^^
" telyllä;'
— Kas kenen kanssa voisi voimat .kysymys, Andrei tulistui "ja ivoisn^;
vaihtaa! ' ; • kaasti tönäsi Ignatehkoa. Ignateio^
Andrei ei eihtinirt kirjoittaa V|lbitui sirfäl^^
marista jja salista D ä i i k a t^
: ^ k a ^ ä ja täti Vasilisa —- ainoa , jdkansa.-^ Täällä on^^j^
nainen Andrain ryhmässä — kilvan politiikka! •Hyökkäsi vih^
huutelivat ononiääiÄsesti: taan,Ä»tta; sinä l ä ä ^
— Naisen turkki, donilainen! kissa?! Jos minä sinut vedän oikeu-
— Turkki! teen
— Kolme paria uusia saappaita ka- — Odota, sei^, Sina!-—Ignatehioj
losseineen!
— Neljä palaa verkaa! -
— Andrei! Rasmetnov! Täällä on^,
' poika, tawaa sen Verran; ettet kuor-onassa
ikuljeta! v Karttuimia, sekä
miistaa satiinia ja k^^^ ...
Aikoesasan mennä kamariin Andrei
kuuli porstuasta tytön vaiitteluja,
emännäQ huudon ja. Ignatenkon vä-
VUODENAJAN
TERVEHDYS!
Selma ja Ernest Mäki
BOX 87 HEARST. ONT.
.Haluan kiittää kafladä Vancouverin
tovereita; siitä liucräiäavaisuudes-ta
kun mulsjittiezninua.täyt
79 vuotta, joiLlukuun 4 p:nä 1943.
Toveriterveisin,
ELLI KOLJONEN
P.O. Lynmour B. C.
> ;;iiiiiiiiMniiinmiiiiiniiniiiiiiitiiniiniittiiiiniiintitiiiiiiuiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiniiit iiiiiHiiiiiniiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiNtiniiMiinmmn^^
=
'S
=1
= 1
«1
Parhaimmat Vuodenajan tervehdyk-semme
kaikille Liekih ystäville!
SEURAAVILTA LIEKIN YSTÄVILTÄ
VANCOUVERISTA.
jostain syystä Demidia ylpeänä ja
viekkaana ihmisenä> sellaisena, jotka
ovat "fyaljon . tietäviä, Vähän puhuvia".
E/hkä juuri siksi, että koko
elämänsä hän oli vieroksunut nielua-via
ihmisiä?
Siksipä Andreikin kohotti päänsä,
kuultuaan yläpuolellaan Demidin
äänen tukahtuneen jylyn.
.-7-7.Oikeusko? — toisti hän ja katsoi
Moltshuniin sellaisin katsein, niinkuin
olisi nähnyt hänet ensi kerran
elämässään. — On oikeus!
Raskaasti astuen, tahrien lattiaa
esineiden kuluneilla, kosteilla jalkineillaan lähti
Demid katnarin puolelle. Hjonyil-
3
1
i
Aili ja Harold Malm ja perhe
. 1459-14th Ave. E. .
Jacobson H. ja perhe
Steveston, B. C.
Annie ja John Hull -
1080 Broug-hton St.
Helen, Ina ja Joonas Vihinen
267 Finn Rdr., Steveston, B. c'.
Gust, Anna ja Tom Jacobson
©teyeston, B, C.
E., E: ja E. Antilla
Eino,' Kerttu ja, Läufl ;4ivvenus
Mr. ja Äirs. M. Löhtönen ja perhe
Ingrid ja Toivo Michelson ja tj^töt
Eeli ja Axma Aho
Milja ja Väinö Aito
Allan, Lyyli ja Toivo Kois
Laina ja Viji Uusitalo
Hilja ja Alice Snöckar
Vieno, Roland ja Gunnar Abbors
3848 Albert-St. .
Arne Lammi
844 Hawks'Ave.
Eric, Hilda ja Matti
, 1708 E. Pender St.
Corinne ja Hans Sjövik
•Mrs. Lempi .Barry
,. 2634 Pai*ker St.
Jalmar Lahti
Kalle Kielinen '
644 Ha-wfks Ave,
Lapuan Hermanni
Mrs; Hilda Johnson
John \Eskelin,
738 E. Georgia St.
.Irma; Ida la^Aulis Grenlund
' • ija iV4Un63:eign ;
HpjaHeOinB^^^^
622 Pender St: E. ' • .
John ja Ida Moisio .'
Hedvig Uhaksi ' •
Mr. ja Mrs. J: Aito
Johri, Mary ja Alli Hämäläinen
John Vappu ja Helga Järvi
Bruno ja Alma Kaario
. Tyyge Mäkelä
Jenny Majalahti Ja lapset
A, Rissanen
Dorothy, Mary ja Matti Asurihiaa
2634 Parker Ave,
VANCOUVER
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 1, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-01-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki440101 |
Description
| Title | 1944-01-01-10 |
| OCR text | I.--: il?;:-;.';'.':. Vt.'' .-^A A ? ^ * , '•pl F ' - ^ ^ / A Sivu 10 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 1 PÄIVÄNÄ mm VII L U K U ' . c - V ' Andrei Rasmetnov tuli ryhmipeen Frol Damaskovin luo, kun hän^ oli perheineen syömässä päivällistä. Pöydän ääressä istuivat; itse :P^öl pieni, liieveröirienukko-^ollaoli pieni suip(popartajä toinen sierain reväis ty (hän oli lapsuudessa runnellut kasvonsa näin muodottomaksi omenapuusta pudotessaan, siitä nimityskin -—• Rvanyi =^ revitty;)^ haiien vaimonsa^ täyteläinen ja juhlallinen vanhus, Timofei — kahdenkymmenen kahden ikäinen Frolin poika ja tytär — morsiusiässä. oleva tyttö. Pöydän äärestä nousi äitinsä näköinen Timofei, tanakka ja kaimis. Hän pyyhki rievulla nuorukaisen pehmeiden »viiksien alla kirkkaasti punottavat, täyteläiset huulensa, ummisti Ihäikäilemättömiä, pullistuvia silmiään 'ja huuttorin parhaan haita-rinsqittaijan, tyttÖje suosikin siekai-' iemattpanuudella . r T - T T - Aötufcaa peremmälle, istukaa, kalliit esivallat! - • — Ei ole aikaa istua, -r-^ Andrei otti pahvikansien välistä listan. Köyhälistön'kokous on päättänyt jsi- . nut, kansalainen Frol Damaskov,r (häätää talosta, takavarikoida kaiken omaisuuden ja karjan. Niin että lopeta syömisesi ja sitten lastaudu u-los talosta. Me suoritamme heti o-imaisuuden luetteloinnin. — Mitä se sellainen on?~f- liousi Frol, heittäen lusikan. ' — Hävitämme sinut kulakkiluok-kana, — selitti hänelle DerakaUsha-kov. Frol nieni katriariri jpuöld^ narskuttaen hyvätekoisiä, ! nahalla päällystettyjä huopakenkiään ja toi sieltä paiperin. — Tässä ön todistus, sinä, Ras-jmetnöv, olet sen itse allekirjoittanut. • — Mikä todistus? - — Siitä, että olen suorittanut viljan. , . — Vilja ei tässä merkitse mitään. — Minkä takia minut siis ajetaan talosta ija takavarikoidaan : — Köyhälistö on päättänyt, minähän jo selitihV . —Ei ole sellaisia lakejär — huudahti Timofei terävästi. — Te rosvoatte! Isä, öiinä lahden heti piirin . tp-ko'miteaan, niissä satula? : — Sinne sinä voit mennä jalan, jos haluat. Hevosta en anna,/-— Andrei • istuutui pöydän päähän, ottaen esille k3män ija paperia. Frolin revennyt nenä tuli sinertäväksi ja hänen päänsä alkoi tutista. 'Hän vaipui lattialle siihen paikkaan, jossa oli seisonut, vaivoin liikuttaen pöhöttynyttä, mustunutta kieltään. ' -— K-oi-ran! . . . Koiran penikat! RyÖrätkää! Tappakaa! —• Isä, nouskaa 'jumalan nimessä! —- alkoi tyttö itkeä, tukien isäänsä kainaloista. ; , ^ misen merkkeljä. Suopa oli vaikuttanut turmiollisesti kivettyneisiin li- . haskudoksiin ja ruumiit alkoivat maatua. Lopulta ne hajosivat kokonaan. Kun sakariston muumiot täten olivat kadottaneet kiintoisuutensa ja ter-veydenhoitoyiranomaistenkin taholta alettiin yaatia holvihautojen sulke- ' mistä, muurattiin sakariston haudat umpeen. Myöhemmin valettiin lattialle betonikerros ja haudat katosivat kokonaan näkyvistä. Ainoastaan yksi lapsen ruumisarkku jäi .muistoksi.:. *Sitä säils^tetään nykyisin sakaristossa muiden kirkollisten, ym joukossa. - Frol tointui, laskeutui penkille pitkäkseen ja mitään puhumatta kuunteli, kiin Demka Us*^kov ja isokäsvui nen,.ujo Mihail Ignätenko, sandevat Rasnietnoville: —r- Valkea^alloinen rautasänky,: patja., kolme tyynyä, vielä kaksi puusänkyä. — Astiahylly. Onko astiatkin kaikki lueteltava? Menkööt senkin säären alle! — Kaksitoista tuolia, yksi puusoh- .va. Kolmerivinen hanuri. —^Hanuria en anna!/^Timofei sieppasi sen Demkan käsistä: — Älä tuppaudu, kierosilmäinen, tai murskaan. nenäsi! —- Älinä sinut murskaan niin, ettei aitisikäan saa pestyksi, — Emäntä, anna kirstun avaimet. -— Älä anna, äiti! Särkekööt/gos'' heillä on sellaiset oikeudet! — Onko meillä oikeus särkeä? — ; kysyi vilkastuen Demid;; M^ (vaitelias)^ joka. oU.tunnettu siitä, että puhui ^ain äärimmäisissä tapauk- . sissa, ^uun ajan raatoi mitään puhumatta, valjeten tupakoi kasakkain kera, jotka olivat pyhäpäivinä kokoontuneet iionnekin poikkikujalle, valjeten istui kokouksissa-, vain toisinaan vastaten puhekumppaninsa huomautuksiin. anteeksipyytävästi ija pelokkaana hymyillen. Avonainen maailma; oli .Demidille,'täynnä liian; voimakkaita ä.än.iä. Ne täyttivät elämän aivan äyräitä myöten, eivät hiljenneet yölläkään, estivät kuuntelemasta hil- . jajsuutta, rikkoivat sitä Viisasta.hil-jaistiutta, jota on täynnä aro ja metsä syyiskesänä; Demid ei rakast . -misten hälyä. Hän eli toisista erillään huuttorin laidassa, oli työteliäs., ja voimansa puolesta piirikunnan ensimmäinen. Mutta oli kuin kohtalo olisi jotenkin merkinnyt hänet loukkauksilla, jättänyt vähemmälle, i-käänkiiin lapsipuolen . . . H ä n oli ollut viisi \aiotta renkinä Frol Damas-koville, mennyt sitten naimisiin ja peirustaniit oman taloutensa. Ei ehtinyt -kunnolleen rakentua, kun sattui tulipalo. Vuoden ikuluttua tuli-jpalö uudestaan jätti hänSle vain sa- «vulle käryävän atran. Sen jälkeen poistui Vaimo,"sanoen: "Kaksi vuotta elin sinUn kanssasi kuulematta edes kahta sanaa. Ei, elä .yksinäsi! Minun on, metsässä suden kanssakin 'hauskempi.elää. Sinun kanssasi tulee höperöksi. Itseni kanssa olen alkanut [jutella..." Näin kävi, vaikka akka öli jo vähällä tottua perriidiin. Tosin ensimmäisinä kuukausina Jtki 'ja kiusasi miestään: "Demidushka! Puhelisit minun kanssani, ^ Sano. vaikka yksi sana!" Demid vain hymyili hiljais- . ta lapsenhymyä, raapien karvaista rintaansa. Ja kun vaimon pyytelyt kävivät aivan sietämättömiksi, virkkoi syvällä bassolla: "Ihan olet kuin harakka!*' — l a poistui. Huhu piti Ien ja kevyesti kuin oksan työnsi syrjään oven luona seisoneen Timofein, sitten astiakaapin öhi — astioiden lie-^ listessähänen askdeistaari-—kirstun luo. ktiuttavan äänen. Andrei avasi o- j v6n: ::.'^/-^-^^vv-'u-^" ---Mitä täapilä OÄ tai?cA | KyyndiMSt^ Laskeutui kyykkysilleen jäpyö- tyiienäioen tytär^ kiirki Titteli käsissään jykevääl^ki^^^I^^ oveen^^iOijaten^jHz^ Icen kuluttua lukko oli katkaistuin : jään kuplmi ja-k 3a||f kauloin kirstun kanndla, Ija A ^ Menok h i i u d a h t lÄ jhy^^ Ien Demidiä salaamatt<^^ " telyllä;' — Kas kenen kanssa voisi voimat .kysymys, Andrei tulistui "ja ivoisn^; vaihtaa! ' ; • kaasti tönäsi Ignatehkoa. Ignateio^ Andrei ei eihtinirt kirjoittaa V|lbitui sirfäl^^ marista jja salista D ä i i k a t^ : ^ k a ^ ä ja täti Vasilisa —- ainoa , jdkansa.-^ Täällä on^^j^ nainen Andrain ryhmässä — kilvan politiikka! •Hyökkäsi vih^ huutelivat ononiääiÄsesti: taan,Ä»tta; sinä l ä ä ^ — Naisen turkki, donilainen! kissa?! Jos minä sinut vedän oikeu- — Turkki! teen — Kolme paria uusia saappaita ka- — Odota, sei^, Sina!-—Ignatehioj losseineen! — Neljä palaa verkaa! - — Andrei! Rasmetnov! Täällä on^, ' poika, tawaa sen Verran; ettet kuor-onassa ikuljeta! v Karttuimia, sekä miistaa satiinia ja k^^^ ... Aikoesasan mennä kamariin Andrei kuuli porstuasta tytön vaiitteluja, emännäQ huudon ja. Ignatenkon vä- VUODENAJAN TERVEHDYS! Selma ja Ernest Mäki BOX 87 HEARST. ONT. .Haluan kiittää kafladä Vancouverin tovereita; siitä liucräiäavaisuudes-ta kun mulsjittiezninua.täyt 79 vuotta, joiLlukuun 4 p:nä 1943. Toveriterveisin, ELLI KOLJONEN P.O. Lynmour B. C. > ;;iiiiiiiiMniiinmiiiiiniiniiiiiiitiiniiniittiiiiniiintitiiiiiiuiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiniiit iiiiiHiiiiiniiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiNtiniiMiinmmn^^ = 'S =1 = 1 «1 Parhaimmat Vuodenajan tervehdyk-semme kaikille Liekih ystäville! SEURAAVILTA LIEKIN YSTÄVILTÄ VANCOUVERISTA. jostain syystä Demidia ylpeänä ja viekkaana ihmisenä> sellaisena, jotka ovat "fyaljon . tietäviä, Vähän puhuvia". E/hkä juuri siksi, että koko elämänsä hän oli vieroksunut nielua-via ihmisiä? Siksipä Andreikin kohotti päänsä, kuultuaan yläpuolellaan Demidin äänen tukahtuneen jylyn. .-7-7.Oikeusko? — toisti hän ja katsoi Moltshuniin sellaisin katsein, niinkuin olisi nähnyt hänet ensi kerran elämässään. — On oikeus! Raskaasti astuen, tahrien lattiaa esineiden kuluneilla, kosteilla jalkineillaan lähti Demid katnarin puolelle. Hjonyil- 3 1 i Aili ja Harold Malm ja perhe . 1459-14th Ave. E. . Jacobson H. ja perhe Steveston, B. C. Annie ja John Hull - 1080 Broug-hton St. Helen, Ina ja Joonas Vihinen 267 Finn Rdr., Steveston, B. c'. Gust, Anna ja Tom Jacobson ©teyeston, B, C. E., E: ja E. Antilla Eino,' Kerttu ja, Läufl ;4ivvenus Mr. ja Äirs. M. Löhtönen ja perhe Ingrid ja Toivo Michelson ja tj^töt Eeli ja Axma Aho Milja ja Väinö Aito Allan, Lyyli ja Toivo Kois Laina ja Viji Uusitalo Hilja ja Alice Snöckar Vieno, Roland ja Gunnar Abbors 3848 Albert-St. . Arne Lammi 844 Hawks'Ave. Eric, Hilda ja Matti , 1708 E. Pender St. Corinne ja Hans Sjövik •Mrs. Lempi .Barry ,. 2634 Pai*ker St. Jalmar Lahti Kalle Kielinen ' 644 Ha-wfks Ave, Lapuan Hermanni Mrs; Hilda Johnson John \Eskelin, 738 E. Georgia St. .Irma; Ida la^Aulis Grenlund ' • ija iV4Un63:eign ; HpjaHeOinB^^^^ 622 Pender St: E. ' • . John ja Ida Moisio .' Hedvig Uhaksi ' • Mr. ja Mrs. J: Aito Johri, Mary ja Alli Hämäläinen John Vappu ja Helga Järvi Bruno ja Alma Kaario . Tyyge Mäkelä Jenny Majalahti Ja lapset A, Rissanen Dorothy, Mary ja Matti Asurihiaa 2634 Parker Ave, VANCOUVER |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-01-01-10
