1955-11-26-02 |
Previous | 2 of 48 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAVNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
1
L I E B : K I , the only Finnish lit«rary weekly In Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Lirhited, 100-102 Ehn Street West, Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second class mat.ter.
Liekki Ihnestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $4.00 1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta ; , . . . 225 8 kuukautta 2.75
3 kuukautta .•. 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE. ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksti etukäteen.
E^lkki Liekille tarkoitetut maksuoaoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited.
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
p. O. Bos m SUDBURY, ONTARIO
J. W. Saari, jcika monta vuolta
toimi Liekin toimittajana, saavuttaen
läheisen ystävällisen suhteen
Liekin suuren avustajajoukon ja
lukijapihin kanssa. Toimrttaja
Saaren elämän katkaisi sydänhal-vuus
yllättäen lokakuun 28 päivänä
1954.
Xo niin, tässä sitä nyt sitten kaikki yhdessä — koko
suuri Liekin perhekunta — onnitellaan parhaaseen kuköistus-ikään
ehtinyttä Liekkiämme. Ja kooltaan mahtavahan tästä
meidän lehtemme juhlanumerosta tulikin. Siitä, kuinka suuressa
määrin se on vaatimukset täyttävä sisältönsä puolesta
maamme .kukin keskustella itsemme kanssa, .sillä kaikkien
oneidän yhteistä käsialaahan tämä suurnumero on.
Joka tapauksessa olemme täällä toimituksessa saaneet
todeta — ja nyt sen saavat henkilökohtaisesti myöskin*to-deta
kaikki Liekin lukijat että ihailtavalla tavalla ovat Liekin
avustajat osallistuneet juhlanumeron kokoonpanoon.
JVäin siitä onkin saatu meitä kaikkia edustava. Kirjöitusavus-tajien
ohella ovat tämän juhlanumeron hyväksi työskennelleet
loistavia tuloksia tuottavalla, tavalla asiamiehet ja ilmoitusten
•hankkijat, keräten tervehdyksiä ja ilmoituksia.
Kun muistelemme sitä aikaa, jolloin valmisteltiin ensim-n^.
äistä Liekin numeroa — aikaa 20 vuotta sitten — niin eipä
hilloin rohjettu uskoa, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua
Liekin ystäviijoukko pystyisi omin voimin kokoonpane-
3naan tällaisen suurnumeron. Yhteisvoimin \'apauden toimituskunta
silloin 20 vuotta sitten valmisteli näytenumeron.
Kylmästi jo huokuu pohja,
vihaisesti vinkuu viima.
Pilvet kiitää, lumi laukkaa,
iskee jäinen piiskansiima.
Jäätyy järvet, joet höyryy,
harvoin aurinko nyt. vilkkaa.
Ärjähdellen reuhtoo) tuuli,
niinkuin tahtoisi se pilkkaa.
Valkoisihin metsä käärii,
kukat kuolleina jo huokaa.
VHuissaansa pikkulinnut
kyyristclee, etsii ruokaa.
Ecssä talvi, kylmä kova,
koska taasen kevät koittaa!
Usko, luota ihmislapsi,
lämpö, kevät vielä voittaa.
] \ L \ R J A . \ X . V .
AASLAX VÄKILUKU
Xykyään on Aasiassa 1,3 miljardia
joskin allekirjoittanut oli ikäänkuin vastaavana toimittajana! ^-""^^^ta, enemmän kuin puolet maa-
Kun sitten oli alku saatu, näytenumero maailmalle ja ^^^ishiä. YK:n mietinnössä
sille innostunut hyväksyminen, aloitettiin vuoden alusta Liekin
vakituinen viikottainen ilmest.vminen. Osaksi j-hteisvoi-min
sitä talviaika toimitettiin ja sitten keväällä, kun allekirjoittanut
muutti Kirkland Lakelle Vapauden kirja- ja lehtikaupan
hoitajaksi, siirtyi Liekin toimituskin Kirkland Lakelle.
Hankalaa se oli silloin toimitustyö. Kirjoituskone oli kaupan
^ korkealla tiskillä ja seisaallaan sen ääressä naputteli toimittaja,
palvellen aina välillä kauppaan tulleet asiakkaat. Suuriahan
ei siinä voinut vaatiakaan, mutta mihinkään suurel-lisuuksiin
ei siihen aikaan ollut varoja.
X i i n sitä mentiin eteenpäin, kunnes syksyn tullen silloisen
toimittajan oli lähdettävä kiertomatkalle ja Liekin
toimittaminen siirrettiin Sudburyyn, minne se oikeastaan
kuuluikin ja toimittajan tuolille istui J. \V. Saari, joka siinä
jKiikalla toimi vuosikausia kahteen eri otteeseen, kunnes viime
vuoden lokakuun lopulla yllättäen siirtyi tuonen tuville.
J. \V. Saaren toimittajakausien välillä hoiti Liekin toimittajan
tehtävää pitkän ajan kaikkialla Amerikan suomalaisten
keskuudessa ja myöskin Suomessa runoilijan:i ja kaunokirjailijana
tunnettu Aku päiviö, kuuiu-^s katsoi jo olevan ajan
siirtyä lepäämään.
Se. että Liekki on jatkuvasti hiljalleen kehittynyt, että se
on kyennyt pitäniään itsellään suhteellisen suuren lukija-
]tiirin ja avustajajoukon, puhuu sen puolesta, että Liekin toimittajat
ja toimitusneuvosto ovat käsittäneet miten kaunokirjallisen
työväenlehden tulee lukijakuntaansa palvella. Jos
asia ei olisi niin ollut, silloin ei Liekistä myöskään tänä päivänä
voitaisi sanoa, että se on Amerikan mantereen laajimmin
levinnyt ja eniten luettu suomenkielinen lehti.
Jos me nyt, juhliessa:iime sen johdosta, että Liekki on
»menestyksellä — liehuvin lipuin —• taivaltanut 20-vuotis-taipaleensa.
teemme lupauksen, että tulemme edelleenkin te-
'kemään parhaamme sen h\'\-äksi. avustamaan sitä kirjoituksilla
ja kaikella muulla tavalla, neuvoilla ja esityksillä, silloin
voimme olla vakuutettuja, että seuraavinakin vuosina Liekki
arvellaan sen nousevan 25 vuodessa
noin 2 miljardiin. Aasiassa on synty-väisyys
suurempi kuin muualla maailmassa,
mutta kuolevaisuus on myöskin
ollut huomattavasti suurempi. Xykyään
kuitenkin kuolevaisuus on ollut vähenemässä.
KIRJEENVAIHTOA
ic ic
J. Xiemi — Saapuivat ja tietenkin
käytetään.
Faari. — Se viimeinen lähetys ei
ehtinyt tähän numeroon.
P. K. — Sen kuvan julkaisemis-asiasta
kirjoitetaan teille persoona-kohtaisesti.
Setä Paukkunen — Täällä on ja
joutuu käsiteltäväksi kun tämän
juhlanumeron aiheuttamat " kiireet
ovat ohitse.
Alina Sikala — Perillä on se viimeinenkin
lähetys, joten kaunis
kiitos.
tulee kunnialla täyttämään sille kuuluvan
tehtävän. Että se tyydyttää lukijakuntansa
henkisiä tarpeita todella arvokkailla
ja kehittävillä kirjoituksilla,
tarjoaa huvittavia ja kauniita kertomuksia,
sekä ennen kaikkea edistää kaikille
ihmisille tärkeintä asiaa, rauhanasiaa,
joka cn kulttuurin ja onnen menestymisen
ehto.
K. S.
Pyrstötähden metsästäjä
TU O X . \ kevätyönä 1910. jolloin paniikkia aiheuri,-
kuuluisa pyrstötähti Halley ilmestyi taivaalle, nähti;
noin 16-vuotias. korkeakoulun univormuun pukeutunut ciy
rukainen Turnu-Severinin kaduilla tungeskelevien tuhanj
ihmisten joukossa. Täfsä romanialaisessa niaaseutukaup^
pissa kuten muissakin tmaailman kolkissa ajattelivat tno-ihmiset,
e t t ä maailman j a ihmiskunnan loppu oli tullut.
korkeakoulun oppilas y r i t t i selittää, ettei mitään tule tapa^
tumaan.
Pojan nimi oli Victor Daimacä jä hän oli metsätyölv
sen poika. Se, että hän >T-itli rauhoittaa pyrstötähden\a.j
histuttamaa väestöä, ei ihmetyttänyt tämän Tonavan ra-nalia
sijaitsevan hiljaisen kaupungin asukkaita. Eivät vaij
hänen koulutoverinsa ja opettajansa, vaan koko kaupungj
tiesi, että nuori Daim^ca oli perillä kaikesta taivaankappa.
. leisiin liittyvistä. Siksi häntä kutsuttiinkin "Daimaca täiti
tieteilijäksi". Hänen kiinnostuksensa pyrstötähtiin oli herat
nyt kolmentoista ikäisenä ja hänen suurin toiveensa oli tulla
tähtitieteilijäksi. Mutta siihen aikaan ei ollut ketäiin. joka
olisi auttanut häntä tämän toiveen täyttymisessii. Monea
vuoden aikana -Victor Daimaca tuijotti itsepintaisesti tähtiä,
joita hän varmaan paljon helpommin olisi löytänyt kaukoput-ken
avulla. Tuohon aikaan kaukaputkien hinta oli hänelle
melkein yhtä saavuttamattomissa kuin itse tähdet. Daimaca
jatkoi äärettömän talvaanavaruuden tutkimista vain paljais
.silmin, ja niin hän teki opettajaksi valmistuttuaankin. Hiia
suositteli tätä menetelmää muillekin tähtitieteen harrastajille
ja monet joilla ei oHut varaa tarvitsemansa laitteen ostoon,
seurasivatkin hänen esimerkkiään.
Professori Daimaca oli lähes 50-vuotias voidessaan vihdoin
ostaa itselleen kaukoputken. Sen avulla hän onnistui ke);
simään kaksi siihen asti täysin tuntematonta pyrstötäh
teä. Siten hänestä tuli ensimmäinen ja tähän asti ainoa ra
manialainen tähtitieteilijä, joka on löytänyt uusia pyrstö-tähtiä.
' Professori Daimaca keksi ensimmäisen pyrstötähtensa
yöllä syyskuun 3. p n ä 1943. Hän löyösi tämän pyrstötähden
Ilveksen tähtisikermästä. Davmacan pyrstötähti oli lähinnä
maata oleva taivaankaf)^pale kuuta lukuunottamatta.
Vain kolme kuukutta myöhemmin, joulukuun 16. pnä
1943 professori Daimaca löysi toisen pyrstötähden. T äu
kutsuttiin Peltier-Daimacan pyrstötähdeksi. Peltier on tunnettu
tähtitieteilijä Ohiosta, joka löysj pyrstötähden kaL^i
yötä myöhemmin kuin Daimaca. Mutta hänen sähkeensä saapui
Kansainvälisen tähtitieteilijäin liiton keskustoimistoon
Kööpenhaminaan ennen kuin lennätin ilmoitti professori Dai-macan
löytäneen saman pyrstötähden Romaniassa, vaikka
jälkimmäisen sähke oli lähetetty samana yönä kuin Peltierin.
Tuohon aikaan ei valtio juuri lainkaan tukenut tiedemiehiä
eikä Daimaca voinut edes täyttää toivettaan ja hankkia
optillista instrumenttia, jolla hän olisi kyennyt tarkastelemaan
"taivaar^ timantteja", kutei! hän pyrstötähtia kutsuu.
\'ictor Anestin, joka oli tehnyt tähtitiedettä tunnetuksi Romaniassa,
kuoli kurjuudesFa ja hänet haudattiin kirjapaino-tvöläisten
avustusten turvin.
Kansanvallan perustamisen jälkeen vieraili Romanian
kansantasavallan akatemian sihteeri Tirgu Jiussa V i c t o r Dai-macan,
"pyrstötähtien metsästäjän" luona, kuten ihmiset
häntä kutsuvat. Victor Daimacalle tarjottiin tällöin tieteellisen
työntekijän virkaa. Akatemiassa. Hän suostui. S i i t ä lähtien
professori Daimaca on työskennellyt Bukarestin tähtitieteellisessä
observatorionsa. Hänen unelmansa oli toteutunut.
Tänään nuoret romanialaiset tähtitieteestä kiinnostuneet
ihmiset, joiden ikä on suurin piirtein sama kuin^Dainia-can
silloin, kun hän tarkasteli taivasta paljain silmin, voiva!
omistautua tä.vsin sydämin harrastukselleen. Kansanneuvosto
on perustanut Bukarestiin hyvinvarusletun t ä h t i t i e t e e l l i s en
observatorion asettaen sen amatööri-tähtitieteilijäin k ä y t t ö ö n.
Victor Daimaca nähdään joskus harrastelijain seurassa
ohjaamassa heitä optillisten välineitten käytössä.
Xeljän vuoden aikana y l i 50,000 ihmistä on tehnyt mielenkiintoisia
taivaankappaleita koskevia tutkimuksia suurer.
kaukoputken ja erilaisien muiden instrumenttien avulla.
Useat bukarestilaise-t käyvät kirkkaina iltoina observatoriossa
tutkimassa tähtiä Ana Ipatescu-kadun varrella.
— Xykyään on automatisointi edisty ny t> joillakin aloilb
hyvin pitkälle. Ohiossa on mm. sellainen jääkaappitehdas,
jonka henkilökuntaan kuuluu vain yksi mies, lasikopiltaan
käsin koneita hoiteleva insinööri. Tehdas toimii -elektroniaivojen"
avulla, jotka ovat tulleet maksamaan noin 4 miljoonaa
dollaria. Tehtaan johtaja arvelee sijoituksen ajanoloon
kannattavan.
.\tlantin rapakon ylitse matkustaa vuosittain aika
suuri ihmisjoukko. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla y l i i ^ ^en
laivoilla ja lentokoneilla yhteensä 700,000 henkeä, 27.000
enemmän kuin samana aikana edellisenä vuonna.
i.auanlaina« marraskuun 26 päivänä, 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 26, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-11-26 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki551126 |
Description
| Title | 1955-11-26-02 |
| OCR text | (KAVNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) 1 L I E B : K I , the only Finnish lit«rary weekly In Canada Published and printed by the Vapaus Publishing Company Lirhited, 100-102 Ehn Street West, Sudbury, Ontario Registered at the Post Office Department, Ottawa as second class mat.ter. Liekki Ihnestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $4.00 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta ; , . . . 225 8 kuukautta 2.75 3 kuukautta .•. 1.50 SUOMEEN JA MUUALLE. ULKOMAILLE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta $3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksti etukäteen. E^lkki Liekille tarkoitetut maksuoaoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: K. Salo. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I p. O. Bos m SUDBURY, ONTARIO J. W. Saari, jcika monta vuolta toimi Liekin toimittajana, saavuttaen läheisen ystävällisen suhteen Liekin suuren avustajajoukon ja lukijapihin kanssa. Toimrttaja Saaren elämän katkaisi sydänhal-vuus yllättäen lokakuun 28 päivänä 1954. Xo niin, tässä sitä nyt sitten kaikki yhdessä — koko suuri Liekin perhekunta — onnitellaan parhaaseen kuköistus-ikään ehtinyttä Liekkiämme. Ja kooltaan mahtavahan tästä meidän lehtemme juhlanumerosta tulikin. Siitä, kuinka suuressa määrin se on vaatimukset täyttävä sisältönsä puolesta maamme .kukin keskustella itsemme kanssa, .sillä kaikkien oneidän yhteistä käsialaahan tämä suurnumero on. Joka tapauksessa olemme täällä toimituksessa saaneet todeta — ja nyt sen saavat henkilökohtaisesti myöskin*to-deta kaikki Liekin lukijat että ihailtavalla tavalla ovat Liekin avustajat osallistuneet juhlanumeron kokoonpanoon. JVäin siitä onkin saatu meitä kaikkia edustava. Kirjöitusavus-tajien ohella ovat tämän juhlanumeron hyväksi työskennelleet loistavia tuloksia tuottavalla, tavalla asiamiehet ja ilmoitusten •hankkijat, keräten tervehdyksiä ja ilmoituksia. Kun muistelemme sitä aikaa, jolloin valmisteltiin ensim-n^. äistä Liekin numeroa — aikaa 20 vuotta sitten — niin eipä hilloin rohjettu uskoa, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua Liekin ystäviijoukko pystyisi omin voimin kokoonpane- 3naan tällaisen suurnumeron. Yhteisvoimin \'apauden toimituskunta silloin 20 vuotta sitten valmisteli näytenumeron. Kylmästi jo huokuu pohja, vihaisesti vinkuu viima. Pilvet kiitää, lumi laukkaa, iskee jäinen piiskansiima. Jäätyy järvet, joet höyryy, harvoin aurinko nyt. vilkkaa. Ärjähdellen reuhtoo) tuuli, niinkuin tahtoisi se pilkkaa. Valkoisihin metsä käärii, kukat kuolleina jo huokaa. VHuissaansa pikkulinnut kyyristclee, etsii ruokaa. Ecssä talvi, kylmä kova, koska taasen kevät koittaa! Usko, luota ihmislapsi, lämpö, kevät vielä voittaa. ] \ L \ R J A . \ X . V . AASLAX VÄKILUKU Xykyään on Aasiassa 1,3 miljardia joskin allekirjoittanut oli ikäänkuin vastaavana toimittajana! ^-""^^^ta, enemmän kuin puolet maa- Kun sitten oli alku saatu, näytenumero maailmalle ja ^^^ishiä. YK:n mietinnössä sille innostunut hyväksyminen, aloitettiin vuoden alusta Liekin vakituinen viikottainen ilmest.vminen. Osaksi j-hteisvoi-min sitä talviaika toimitettiin ja sitten keväällä, kun allekirjoittanut muutti Kirkland Lakelle Vapauden kirja- ja lehtikaupan hoitajaksi, siirtyi Liekin toimituskin Kirkland Lakelle. Hankalaa se oli silloin toimitustyö. Kirjoituskone oli kaupan ^ korkealla tiskillä ja seisaallaan sen ääressä naputteli toimittaja, palvellen aina välillä kauppaan tulleet asiakkaat. Suuriahan ei siinä voinut vaatiakaan, mutta mihinkään suurel-lisuuksiin ei siihen aikaan ollut varoja. X i i n sitä mentiin eteenpäin, kunnes syksyn tullen silloisen toimittajan oli lähdettävä kiertomatkalle ja Liekin toimittaminen siirrettiin Sudburyyn, minne se oikeastaan kuuluikin ja toimittajan tuolille istui J. \V. Saari, joka siinä jKiikalla toimi vuosikausia kahteen eri otteeseen, kunnes viime vuoden lokakuun lopulla yllättäen siirtyi tuonen tuville. J. \V. Saaren toimittajakausien välillä hoiti Liekin toimittajan tehtävää pitkän ajan kaikkialla Amerikan suomalaisten keskuudessa ja myöskin Suomessa runoilijan:i ja kaunokirjailijana tunnettu Aku päiviö, kuuiu-^s katsoi jo olevan ajan siirtyä lepäämään. Se. että Liekki on jatkuvasti hiljalleen kehittynyt, että se on kyennyt pitäniään itsellään suhteellisen suuren lukija- ]tiirin ja avustajajoukon, puhuu sen puolesta, että Liekin toimittajat ja toimitusneuvosto ovat käsittäneet miten kaunokirjallisen työväenlehden tulee lukijakuntaansa palvella. Jos asia ei olisi niin ollut, silloin ei Liekistä myöskään tänä päivänä voitaisi sanoa, että se on Amerikan mantereen laajimmin levinnyt ja eniten luettu suomenkielinen lehti. Jos me nyt, juhliessa:iime sen johdosta, että Liekki on »menestyksellä — liehuvin lipuin —• taivaltanut 20-vuotis-taipaleensa. teemme lupauksen, että tulemme edelleenkin te- 'kemään parhaamme sen h\'\-äksi. avustamaan sitä kirjoituksilla ja kaikella muulla tavalla, neuvoilla ja esityksillä, silloin voimme olla vakuutettuja, että seuraavinakin vuosina Liekki arvellaan sen nousevan 25 vuodessa noin 2 miljardiin. Aasiassa on synty-väisyys suurempi kuin muualla maailmassa, mutta kuolevaisuus on myöskin ollut huomattavasti suurempi. Xykyään kuitenkin kuolevaisuus on ollut vähenemässä. KIRJEENVAIHTOA ic ic J. Xiemi — Saapuivat ja tietenkin käytetään. Faari. — Se viimeinen lähetys ei ehtinyt tähän numeroon. P. K. — Sen kuvan julkaisemis-asiasta kirjoitetaan teille persoona-kohtaisesti. Setä Paukkunen — Täällä on ja joutuu käsiteltäväksi kun tämän juhlanumeron aiheuttamat " kiireet ovat ohitse. Alina Sikala — Perillä on se viimeinenkin lähetys, joten kaunis kiitos. tulee kunnialla täyttämään sille kuuluvan tehtävän. Että se tyydyttää lukijakuntansa henkisiä tarpeita todella arvokkailla ja kehittävillä kirjoituksilla, tarjoaa huvittavia ja kauniita kertomuksia, sekä ennen kaikkea edistää kaikille ihmisille tärkeintä asiaa, rauhanasiaa, joka cn kulttuurin ja onnen menestymisen ehto. K. S. Pyrstötähden metsästäjä TU O X . \ kevätyönä 1910. jolloin paniikkia aiheuri,- kuuluisa pyrstötähti Halley ilmestyi taivaalle, nähti; noin 16-vuotias. korkeakoulun univormuun pukeutunut ciy rukainen Turnu-Severinin kaduilla tungeskelevien tuhanj ihmisten joukossa. Täfsä romanialaisessa niaaseutukaup^ pissa kuten muissakin tmaailman kolkissa ajattelivat tno-ihmiset, e t t ä maailman j a ihmiskunnan loppu oli tullut. korkeakoulun oppilas y r i t t i selittää, ettei mitään tule tapa^ tumaan. Pojan nimi oli Victor Daimacä jä hän oli metsätyölv sen poika. Se, että hän >T-itli rauhoittaa pyrstötähden\a.j histuttamaa väestöä, ei ihmetyttänyt tämän Tonavan ra-nalia sijaitsevan hiljaisen kaupungin asukkaita. Eivät vaij hänen koulutoverinsa ja opettajansa, vaan koko kaupungj tiesi, että nuori Daim^ca oli perillä kaikesta taivaankappa. . leisiin liittyvistä. Siksi häntä kutsuttiinkin "Daimaca täiti tieteilijäksi". Hänen kiinnostuksensa pyrstötähtiin oli herat nyt kolmentoista ikäisenä ja hänen suurin toiveensa oli tulla tähtitieteilijäksi. Mutta siihen aikaan ei ollut ketäiin. joka olisi auttanut häntä tämän toiveen täyttymisessii. Monea vuoden aikana -Victor Daimaca tuijotti itsepintaisesti tähtiä, joita hän varmaan paljon helpommin olisi löytänyt kaukoput-ken avulla. Tuohon aikaan kaukaputkien hinta oli hänelle melkein yhtä saavuttamattomissa kuin itse tähdet. Daimaca jatkoi äärettömän talvaanavaruuden tutkimista vain paljais .silmin, ja niin hän teki opettajaksi valmistuttuaankin. Hiia suositteli tätä menetelmää muillekin tähtitieteen harrastajille ja monet joilla ei oHut varaa tarvitsemansa laitteen ostoon, seurasivatkin hänen esimerkkiään. Professori Daimaca oli lähes 50-vuotias voidessaan vihdoin ostaa itselleen kaukoputken. Sen avulla hän onnistui ke); simään kaksi siihen asti täysin tuntematonta pyrstötäh teä. Siten hänestä tuli ensimmäinen ja tähän asti ainoa ra manialainen tähtitieteilijä, joka on löytänyt uusia pyrstö-tähtiä. ' Professori Daimaca keksi ensimmäisen pyrstötähtensa yöllä syyskuun 3. p n ä 1943. Hän löyösi tämän pyrstötähden Ilveksen tähtisikermästä. Davmacan pyrstötähti oli lähinnä maata oleva taivaankaf)^pale kuuta lukuunottamatta. Vain kolme kuukutta myöhemmin, joulukuun 16. pnä 1943 professori Daimaca löysi toisen pyrstötähden. T äu kutsuttiin Peltier-Daimacan pyrstötähdeksi. Peltier on tunnettu tähtitieteilijä Ohiosta, joka löysj pyrstötähden kaL^i yötä myöhemmin kuin Daimaca. Mutta hänen sähkeensä saapui Kansainvälisen tähtitieteilijäin liiton keskustoimistoon Kööpenhaminaan ennen kuin lennätin ilmoitti professori Dai-macan löytäneen saman pyrstötähden Romaniassa, vaikka jälkimmäisen sähke oli lähetetty samana yönä kuin Peltierin. Tuohon aikaan ei valtio juuri lainkaan tukenut tiedemiehiä eikä Daimaca voinut edes täyttää toivettaan ja hankkia optillista instrumenttia, jolla hän olisi kyennyt tarkastelemaan "taivaar^ timantteja", kutei! hän pyrstötähtia kutsuu. \'ictor Anestin, joka oli tehnyt tähtitiedettä tunnetuksi Romaniassa, kuoli kurjuudesFa ja hänet haudattiin kirjapaino-tvöläisten avustusten turvin. Kansanvallan perustamisen jälkeen vieraili Romanian kansantasavallan akatemian sihteeri Tirgu Jiussa V i c t o r Dai-macan, "pyrstötähtien metsästäjän" luona, kuten ihmiset häntä kutsuvat. Victor Daimacalle tarjottiin tällöin tieteellisen työntekijän virkaa. Akatemiassa. Hän suostui. S i i t ä lähtien professori Daimaca on työskennellyt Bukarestin tähtitieteellisessä observatorionsa. Hänen unelmansa oli toteutunut. Tänään nuoret romanialaiset tähtitieteestä kiinnostuneet ihmiset, joiden ikä on suurin piirtein sama kuin^Dainia-can silloin, kun hän tarkasteli taivasta paljain silmin, voiva! omistautua tä.vsin sydämin harrastukselleen. Kansanneuvosto on perustanut Bukarestiin hyvinvarusletun t ä h t i t i e t e e l l i s en observatorion asettaen sen amatööri-tähtitieteilijäin k ä y t t ö ö n. Victor Daimaca nähdään joskus harrastelijain seurassa ohjaamassa heitä optillisten välineitten käytössä. Xeljän vuoden aikana y l i 50,000 ihmistä on tehnyt mielenkiintoisia taivaankappaleita koskevia tutkimuksia suurer. kaukoputken ja erilaisien muiden instrumenttien avulla. Useat bukarestilaise-t käyvät kirkkaina iltoina observatoriossa tutkimassa tähtiä Ana Ipatescu-kadun varrella. — Xykyään on automatisointi edisty ny t> joillakin aloilb hyvin pitkälle. Ohiossa on mm. sellainen jääkaappitehdas, jonka henkilökuntaan kuuluu vain yksi mies, lasikopiltaan käsin koneita hoiteleva insinööri. Tehdas toimii -elektroniaivojen" avulla, jotka ovat tulleet maksamaan noin 4 miljoonaa dollaria. Tehtaan johtaja arvelee sijoituksen ajanoloon kannattavan. .\tlantin rapakon ylitse matkustaa vuosittain aika suuri ihmisjoukko. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla y l i i ^ ^en laivoilla ja lentokoneilla yhteensä 700,000 henkeä, 27.000 enemmän kuin samana aikana edellisenä vuonna. i.auanlaina« marraskuun 26 päivänä, 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-11-26-02
