1949-01-01-03 |
Previous | 3 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
OSKARI N O U S I A I N E N:
menkan //
•M
•m
1^'SIMMÄINEN maailmansodan a i -
kana ja sen jälkeen kehitetty jazz-musiikki
ja siihen liittyvät tanssit ovat
tehneet neekerit tunnetuiksi koko maailmassa;
Yhdysvaltain neekerien keskuudessa
oli jo heidän orjuutensa aikana
kehittynyt improvisoiva yhteissoitto,
jonka epäiskuinen ''säkenöivä" melodia
ja rummuttava rytmi kiihoittivat j a huumasivat
kuulijoita. Ehkäpä se oli kaukainen
jäännös Afrikan neekeriheimojen
sota- ja seremoniallisista juhlatans-seista
ja säestysmusiikista^oka kaikui
joenvarsimetsien kuutamoiseen yöhön.
Tästä alkuvaistoja ilmentävästä Amerikassa
säilyneestä neekerien yhteissoitosta
on jatsimusiikki ja sarja siihen
sopiva tansseja kehitetty.
Olisi ihmeteltävää, jos neekereillä, jotka
omalaatuisella tanssimusiikillaan
hämmästyttivät maailmaa, el olisi myös
omia lauluja ja runoutta. Josefine Baker,
Marian Anderson ja Paul Robeson
ovat esimerkkinä siitä, että heillä on
myös laulajia.
Yhdysvalloissa, missä neekerit ovat
voineet hankkia siwstystä ja kehittää
kykyjään, onkin suuri joukko neekeri-runoilijoita
ja siellä on merkitty muistiin
ja julkaistu paljon neekerien kansanrunoutta.
Oman ryhmänsä muodostaa
"Spirituals songs" (hengelliset l a u - :
lut), joiden Esitystä monet Amerikan
suomalaisetkin ovat neekerien hengellisissä
kokouksissa käyneet kuuntelemassa.
Ja vaikka neekerirunoilijat eivät ole
usein päässeet taiteellisesti korkeisiin tuloksiin,
on heidän runoillaan ja lauluillaan
pysyvä arvosijansa Amerikan r u noudessa
ja niiden vaikutus kantautuu
Eurooppaan asti.
Neekerien kansanlaulut ovat sureksi
osaksi hartaan uskonnollisia. Työlaulut
muodostaa .oman ryhmänsä samoin
''blues" nimityksellä tunnetut neekerien
tunteelliset laulut. 'Ballaadit voidaan
lukea omaan ryhmäänsä ja varsinkin a i kaisemmin
ori syntynyt paljon orjuusai-heisia
ja vapautta ylistäviä lauluja. E i
ole ihmeteltävää, että valitus orjuuden
kahleiden painosta j a ylistys ihanan vapauden
koitosta on helähtänyt juuri neekerien
lauluissa.
Neekerien työlaulujen (work songs)
uskoisin olevan mielenkiintoisia suomalaisillekin
kansatieteen ja kansanrunouden
tutkijoille. Erilaisia töitä tehdessään
neekerit laulavat ja tekevät työit-sä
laulun tahdissa. Näin on syntynyt -
joukko tällaisia käytännön tarpeen S3m-nyttämiä
työlaulujä. Niinpä on neekeri
joskus laulanut
Mietin tuota — hunh —
tehdä kodin — hunh — —
JacksonviUeen — hunh —
Laulu on jäänyt mieleen ja siitä on
kehitt3myt työlaulu.
Eräässä moukari- eli junttalaulussa
(hammer song) laulaja kertoo, miten
tyttö kyseli häntä, vilvoitteli--viuhkal-laan
ja kuiskasi äidilleen, että hän rakastaa
"tummasilmäis^ miestä". Lop-pusäkeistössä
kerrotaan vasaranlyönnin
heilahdusten tahdissa lyh3dn lausein:
äU U
WeU, I ed her hunh —
To de altar — hunh —
And de preacher.— hunh —
Give his command — hunh
God that made her—-hunh -
Love another man — hunh.
(Niin jtdutiiLhäneLalttariUe_ja_saar--
naaja antoi käskynsä ja hän vannoi sen
jumalan kautta, joka hänet teki, ettei
rakastaisi ketään toista miestä.)
Tämän laulun sanat ovat yksinkertaiset
ja kauniit ja rytmi edellyttää joko
vasaran tai moukarin -vuorolyöntejä tai
juntan kohoamista ja putoamista. Lyön-'
nin iskusana on "hunh", joka vastaa
suomalaisissa junttalauluissa ^'hei'' tai
"juuh" sanaa. Tällaisia lyönnin rytmiin
tehtyjä lauluja on paljon ja oh
iskusanoja useampiakin, joskus samassa
laulussa. Eräässä työlaulussa laulaja
sanoo olevansa korkea kuin vuori ja vasaransa
iskujen kaikuvan kuin -ukko-nen!"
Amerikan ensimmäinen neekerininoi-lija,
jonka lauluja on julkaistu, on Long
Islandissa elänyt Jupiter Hammon, jonka
"Iltamietelmä" julkaistim 1760.
"Salvation comes now from the Lord,
Our victorious King
(Syvä virta, kotini on Jordanin tuolla
puolen
^yy^hVjrta, Herra; tahdon niennäisen yli^
r—^leiripaikkaan.
Oi lapset, ettekö halua evankeliumin
juhlaan
tuonne luvattuun maahan, missä kaikilla
on rauha?) '
Kolmantena säkeistönä toistetaan ensimmäinen
säkeistö.
Virroilla on neekerien runoissa ja
lauluissa er'koinen osaksi vertauskuvallinen
merkitys. He eivät Ole koskaan
olleet merenkulkijakansaa, vaan asuneet
virtojen varsilla, joita he palvovat.
Hengellisissä lauluiss» verrataan J u malaa
kallioon. Näissä kerrotaan y k sinkertaisin
toistuvin sakein, miten vanha
Josua hajoittaa soitolla Jerikon muurit,
Mooses pyytää faaraon päästämään
Israelin kansan orjuudesta, ihmeellisestä
Noan arkista tai Jobin kärsimyksistä.
Kansan oma halveksittu asema saa
neekerit kuvittelemaan^ jopa hengen silmin
näkemään, onnellisemman, pyhän
maan, joka on kaikkien tuleva koti ja
asuinpaikka.
Vastakohtana hengellisille lauluille
ovat "blues'* laulut. Saria blues mer-noissaan
on herkkää lyjnrillisjyttä, k u ten
esim. pienessä kauniissa '^Laulussa"
(A Song), missä runoilija katselee filosofin
j a s k ^ t i k o n silmin elämää. Dun-bar,
joka kuoli nuorena iteuhkotautiin,
oli suosituimpia Amerikftn runoilijaia
joukossa.
Huomattaviriipia Amerikan neekeriru-noilijoita
oli yliopistomies James IVel"
don Johnson (1871—1938). Yliopistossa
opiskeltuaan hän toimi USA:n konsulina
Venezuelassa ja Nicaraguassa sekä
otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan.
Rauhan tultua hän toimi profes^'
sorina New Yo^fe«i yliopistossa ja kuoli
auto-onnettomuuden uhrina 1938.
James Weldon Johnson on julkaissut
useita runokokoelmia. Hänen runonsa
"negrosermon" (sermOn — saarna)
"Luominen" on primitiivisten kuvitelmien
pohjalla hahmoiteltu mahtava ja
vaikuttava suoritus. Hänen monissa
runoissaan ilmenee voimakasta näkemystä
ja ne ovat värikkään maalauksellisia,
Vaikka neekerit eivät ole perusluonteeltaan
kumouksellisia, on heidän runoissaan
havaittavissa katkeruutta heidän
yhteiskunnallisen sorretun asemansa
johdosta. Esimerkkinä otan tähän Jo^
kitsee sinistä, mutta tässä tapauksessa ^^i^Ä C<>«mn( 189S—1919) runon " M i .
on se tunteellben, melankolisen synony- tä sanot?"
(Pelastus ttilee Herralta, voittoisalta
kuninkaaltamme) alkaa tämä laulu.
misana. Onkin todettu, että näillä rakkaudesta
ja lemmensuruista kertovilla
"blues'' lauluilla on ollut suuri vaikutus
jatsin syntyjm.^
Neekerien kansanrunoudessa on myös
Hammon kirjoitti joukon muitakin lau- paljon ballaadeja, joskin monet niistä
luja.
Tämä ensimmäinen neekerirunoilija
sai pian seuraajia. Eikä kaikkien hengellisten
laulujen sepittäjiä tunneta,
vaan ovat ne jääneet «kansanlauluiksi,
spirituals songs, jotka ovat muovautuneet
laulajiensa huulilla heidän hartaan
mielensä ja taidevaistonsa mukaiseen
muotoon. \
Neekerien hengellisissä lauluissa käytetään
tavattoman runsaasti kertoa: sama
säe toistuu monta kertaa joko aivan
samassa tai hiukan muutetussa muodossa.
Otan tästä näytteeksi erään laulun
säkeistön:
Sometimes L jeel like a motherless child
(Joskus tunnen olevani äiditön lapsi)
Tämä sama säe toistuu kolme kertaa
ja sitten kaksi kertaa seuraava siihen
liitt3^ä selittävä säe
A long ways from home
• • .
(kaukana kodista)
Laulun toinen "värssy" pn yhtä vähäsanainen,
mutta siitä huolimatta se
lienee laulaen esitettynä hyvin vaikuttava.
Kauneimpia neekerien hengellisiä lauluja
on meilläkin Marian Andersonin
laulamana tunnettu "Deep river" (s3rvä
virta):
Deep river, my home is över Jordan,
Deep river, Lord; I want to cross over
intocamp Ground.
O chUdren, O, don*t you want to go that
gospel f east,
ovat syntyneet englantilaisen ja skotlantilaisen
ballaadin vaikutuksen merkeissä.
Mutta niissä on myöskin omintakeisia
ja kauniita.
Nimeltä tunnettuja Amerikan neekeri-runoilijoita
on suuri joukko aina 1700-
luvulta asti. Aikaisemmin eläneiden
joukossa on orjina Olleitakin, kuten Yrjö
Mooses Horton (1797—1883), joka pääsi
vapaaksi 1865. Heidän lauluissaan
kaikuu voimakkaana vapaudenkaipuu
ja -julistus, joka on perussävelenä Amerikan
koko vanhemmassa runoudessa,
eikä sitä nykyäänkään ole vielä unohdettu.
Horton laulaa vapaudesta: " V a paus,
sinä kultainen palkinto, veren niin
kauan kaipaama, me vaadimme, että
pyhitetty aurinkosi nousee, tuo luonnon
Jumalan lahja."
Veli, tule/
Menkäämme Jumalan puheille.
Ja kun seisomme hänen edessään
sanon —
"Herra, o» vifuxa, ,
olen vihattu.
En ruoski ketään,
olen ruoskittu.
En himoitse, maita,
maitani himoitaan.
En pilkkaa mitään kansaa,
kansaani pilkataan.'*
Niin, veli, mitä sanot?**
• Nykyään elävien runoilijoiden joukossa
on Counten Gullen (1903—) huomattavalla
sijalla. Hän on opiskellut New
Yorkin yliopistossa, toimii opettajana,
ja on saanut useita kirjallisia palkintoja.
Ensimmäisen runokokoelmansa hän j u l kaisi
jo 21 vuotiaana.
Neekerirunoilijoista varmaan kuuluisin
ja tuotteliain on kuitenkin Langston
Hughes. Hän on synt3myt Missourissa
1902 ja opiskellut korkeakouluissa ja
Myöskin naisia on neekerirunoili joiden f ^ f " ' yliopistollisen arvon. Hän toimi
joukossa. Aikansa, suosituin neekeri- -»^"^"^ aikaa opettajana Meksikossa,
syntyinen naisrunoilija Amerikassa oli
Frances Ellen Harper (1825—1911).
Hän, eli nuoruutensa syntymäkaupun-gissaan
Baltimoressa, sai opiskella ja toimi
sittemmin Orjuudenvastustamisseu-^ . ..
ran puhujana ja sisällissodan jälkeen !!f "^!:";i^^^;:^f l^f^f
naisten raittiusunionin edustajana. R u -
mutta tai teili javeri. veti katselemaan
maailmaa. Hän on matkuste^Ilut Afrikassa,
Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa
ja pistäytynyt Venäjälläkin. Hughes
on julkaissut suuren joukon teoksia, suo-nossaan
""Hautaa minut vapaaseen maahan"
sanoo Harper:
Tee hautani minne tahdotkaan,
tee yksinkertainen, vaatimaton,
joko laaksoon tai kunnaalle korkean
maan,
mut ei maahan, missä orjia on.
Varsin tunnettu neekerirunoilija on
Paul Lawrence Dunbär (IS72—1906).
^ Hän opiskelPja työskenteli sittemmin
That promise land, that land,where ali konemestarinar' Dunbar julkaisi useita
is ptace? ^ runokokoelmia ja novelleja. Hänen r u mia.
Hän on amerikkalaisen vapaamittaisen
runon mestari. Hänen runojensa
muoto on usein varsin yksinkertainen,
mutta hiiden rytmi on hyvin herkkä ja
niiden runokuvat värikkäitä ja "ilma-ran
jälkeen on sieltä saanut tarjouksia, ehdoituksia ja pyyntöjä
teostensa f flmaamisesta.
Kerran ^ihkötti RKDShawlle j a pyysi hänen ehtojaan
^'Pirun oppipojan" filmaamisesta. Vastausta ei saapunut.
'Yhtiö lähetti edustajansa Shawia tapaamaan, mutta Shaw
jkidtäytyi ottamasta yhtiön lähettiä puheilleen. Hän lähetti
' juheiUe pyrkijöffle seinraavat saiiat^^-^
"Olen nähnyt Y H D E N R K O : n valmistaman elokuvan."
Metro Goldwyhin johtajalle ilmoitti hän: " S y y asiaan on
se, että minulla ei ole. aikaa muuttaa teoksiani elokuviksi jä
kun sallin filmiyhtiöitten käydä käsiksi niihin, antavat he
työn hotelliensa juoksupojille, joitten mielestä elämä on jatkuvaa
ylös ja alas juoksemista sekä ovien aukomistapa sulkemista.
via". Sisäinen näkemys ja haavemieli
ilmenee vaikuttavana monissa hänen r u noissaan.
Hughes'tuo selvästi ilmi kansansa
sorretun aseman, mutta uskoo sen
parantuvan tulevaisuudessa. Hänen r u nonsa
"Maamriie" on haavemielinen k u vitelma,
kauneimpia .amerikkalaisessa
runoudessa. Runossaan "Minäkin" (I
too) hän (hiukan neekerikieltä matkien)
julistaa luottamustaan siihen, että "tumma-
veli" pääsee joksus tasa-arvoiseksi:
Minflkin Amerikka laudan.
Olen tummempi veli.
He lähettävät minut keittiöön syö^
mään,
kun tulee vieraita.
L A U A N T A I N A , T A M M I K U U N , 1 P Ä I V X N Ä 1949 S I V U 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 1, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-01-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490101 |
Description
| Title | 1949-01-01-03 |
| OCR text | OSKARI N O U S I A I N E N: menkan // •M •m 1^'SIMMÄINEN maailmansodan a i - kana ja sen jälkeen kehitetty jazz-musiikki ja siihen liittyvät tanssit ovat tehneet neekerit tunnetuiksi koko maailmassa; Yhdysvaltain neekerien keskuudessa oli jo heidän orjuutensa aikana kehittynyt improvisoiva yhteissoitto, jonka epäiskuinen ''säkenöivä" melodia ja rummuttava rytmi kiihoittivat j a huumasivat kuulijoita. Ehkäpä se oli kaukainen jäännös Afrikan neekeriheimojen sota- ja seremoniallisista juhlatans-seista ja säestysmusiikista^oka kaikui joenvarsimetsien kuutamoiseen yöhön. Tästä alkuvaistoja ilmentävästä Amerikassa säilyneestä neekerien yhteissoitosta on jatsimusiikki ja sarja siihen sopiva tansseja kehitetty. Olisi ihmeteltävää, jos neekereillä, jotka omalaatuisella tanssimusiikillaan hämmästyttivät maailmaa, el olisi myös omia lauluja ja runoutta. Josefine Baker, Marian Anderson ja Paul Robeson ovat esimerkkinä siitä, että heillä on myös laulajia. Yhdysvalloissa, missä neekerit ovat voineet hankkia siwstystä ja kehittää kykyjään, onkin suuri joukko neekeri-runoilijoita ja siellä on merkitty muistiin ja julkaistu paljon neekerien kansanrunoutta. Oman ryhmänsä muodostaa "Spirituals songs" (hengelliset l a u - : lut), joiden Esitystä monet Amerikan suomalaisetkin ovat neekerien hengellisissä kokouksissa käyneet kuuntelemassa. Ja vaikka neekerirunoilijat eivät ole usein päässeet taiteellisesti korkeisiin tuloksiin, on heidän runoillaan ja lauluillaan pysyvä arvosijansa Amerikan r u noudessa ja niiden vaikutus kantautuu Eurooppaan asti. Neekerien kansanlaulut ovat sureksi osaksi hartaan uskonnollisia. Työlaulut muodostaa .oman ryhmänsä samoin ''blues" nimityksellä tunnetut neekerien tunteelliset laulut. 'Ballaadit voidaan lukea omaan ryhmäänsä ja varsinkin a i kaisemmin ori syntynyt paljon orjuusai-heisia ja vapautta ylistäviä lauluja. E i ole ihmeteltävää, että valitus orjuuden kahleiden painosta j a ylistys ihanan vapauden koitosta on helähtänyt juuri neekerien lauluissa. Neekerien työlaulujen (work songs) uskoisin olevan mielenkiintoisia suomalaisillekin kansatieteen ja kansanrunouden tutkijoille. Erilaisia töitä tehdessään neekerit laulavat ja tekevät työit-sä laulun tahdissa. Näin on syntynyt - joukko tällaisia käytännön tarpeen S3m-nyttämiä työlaulujä. Niinpä on neekeri joskus laulanut Mietin tuota — hunh — tehdä kodin — hunh — — JacksonviUeen — hunh — Laulu on jäänyt mieleen ja siitä on kehitt3myt työlaulu. Eräässä moukari- eli junttalaulussa (hammer song) laulaja kertoo, miten tyttö kyseli häntä, vilvoitteli--viuhkal-laan ja kuiskasi äidilleen, että hän rakastaa "tummasilmäis^ miestä". Lop-pusäkeistössä kerrotaan vasaranlyönnin heilahdusten tahdissa lyh3dn lausein: äU U WeU, I ed her hunh — To de altar — hunh — And de preacher.— hunh — Give his command — hunh God that made her—-hunh - Love another man — hunh. (Niin jtdutiiLhäneLalttariUe_ja_saar-- naaja antoi käskynsä ja hän vannoi sen jumalan kautta, joka hänet teki, ettei rakastaisi ketään toista miestä.) Tämän laulun sanat ovat yksinkertaiset ja kauniit ja rytmi edellyttää joko vasaran tai moukarin -vuorolyöntejä tai juntan kohoamista ja putoamista. Lyön-' nin iskusana on "hunh", joka vastaa suomalaisissa junttalauluissa ^'hei'' tai "juuh" sanaa. Tällaisia lyönnin rytmiin tehtyjä lauluja on paljon ja oh iskusanoja useampiakin, joskus samassa laulussa. Eräässä työlaulussa laulaja sanoo olevansa korkea kuin vuori ja vasaransa iskujen kaikuvan kuin -ukko-nen!" Amerikan ensimmäinen neekerininoi-lija, jonka lauluja on julkaistu, on Long Islandissa elänyt Jupiter Hammon, jonka "Iltamietelmä" julkaistim 1760. "Salvation comes now from the Lord, Our victorious King (Syvä virta, kotini on Jordanin tuolla puolen ^yy^hVjrta, Herra; tahdon niennäisen yli^ r—^leiripaikkaan. Oi lapset, ettekö halua evankeliumin juhlaan tuonne luvattuun maahan, missä kaikilla on rauha?) ' Kolmantena säkeistönä toistetaan ensimmäinen säkeistö. Virroilla on neekerien runoissa ja lauluissa er'koinen osaksi vertauskuvallinen merkitys. He eivät Ole koskaan olleet merenkulkijakansaa, vaan asuneet virtojen varsilla, joita he palvovat. Hengellisissä lauluiss» verrataan J u malaa kallioon. Näissä kerrotaan y k sinkertaisin toistuvin sakein, miten vanha Josua hajoittaa soitolla Jerikon muurit, Mooses pyytää faaraon päästämään Israelin kansan orjuudesta, ihmeellisestä Noan arkista tai Jobin kärsimyksistä. Kansan oma halveksittu asema saa neekerit kuvittelemaan^ jopa hengen silmin näkemään, onnellisemman, pyhän maan, joka on kaikkien tuleva koti ja asuinpaikka. Vastakohtana hengellisille lauluille ovat "blues'* laulut. Saria blues mer-noissaan on herkkää lyjnrillisjyttä, k u ten esim. pienessä kauniissa '^Laulussa" (A Song), missä runoilija katselee filosofin j a s k ^ t i k o n silmin elämää. Dun-bar, joka kuoli nuorena iteuhkotautiin, oli suosituimpia Amerikftn runoilijaia joukossa. Huomattaviriipia Amerikan neekeriru-noilijoita oli yliopistomies James IVel" don Johnson (1871—1938). Yliopistossa opiskeltuaan hän toimi USA:n konsulina Venezuelassa ja Nicaraguassa sekä otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan. Rauhan tultua hän toimi profes^' sorina New Yo^fe«i yliopistossa ja kuoli auto-onnettomuuden uhrina 1938. James Weldon Johnson on julkaissut useita runokokoelmia. Hänen runonsa "negrosermon" (sermOn — saarna) "Luominen" on primitiivisten kuvitelmien pohjalla hahmoiteltu mahtava ja vaikuttava suoritus. Hänen monissa runoissaan ilmenee voimakasta näkemystä ja ne ovat värikkään maalauksellisia, Vaikka neekerit eivät ole perusluonteeltaan kumouksellisia, on heidän runoissaan havaittavissa katkeruutta heidän yhteiskunnallisen sorretun asemansa johdosta. Esimerkkinä otan tähän Jo^ kitsee sinistä, mutta tässä tapauksessa ^^i^Ä C<>«mn( 189S—1919) runon " M i . on se tunteellben, melankolisen synony- tä sanot?" (Pelastus ttilee Herralta, voittoisalta kuninkaaltamme) alkaa tämä laulu. misana. Onkin todettu, että näillä rakkaudesta ja lemmensuruista kertovilla "blues'' lauluilla on ollut suuri vaikutus jatsin syntyjm.^ Neekerien kansanrunoudessa on myös Hammon kirjoitti joukon muitakin lau- paljon ballaadeja, joskin monet niistä luja. Tämä ensimmäinen neekerirunoilija sai pian seuraajia. Eikä kaikkien hengellisten laulujen sepittäjiä tunneta, vaan ovat ne jääneet «kansanlauluiksi, spirituals songs, jotka ovat muovautuneet laulajiensa huulilla heidän hartaan mielensä ja taidevaistonsa mukaiseen muotoon. \ Neekerien hengellisissä lauluissa käytetään tavattoman runsaasti kertoa: sama säe toistuu monta kertaa joko aivan samassa tai hiukan muutetussa muodossa. Otan tästä näytteeksi erään laulun säkeistön: Sometimes L jeel like a motherless child (Joskus tunnen olevani äiditön lapsi) Tämä sama säe toistuu kolme kertaa ja sitten kaksi kertaa seuraava siihen liitt3^ä selittävä säe A long ways from home • • . (kaukana kodista) Laulun toinen "värssy" pn yhtä vähäsanainen, mutta siitä huolimatta se lienee laulaen esitettynä hyvin vaikuttava. Kauneimpia neekerien hengellisiä lauluja on meilläkin Marian Andersonin laulamana tunnettu "Deep river" (s3rvä virta): Deep river, my home is över Jordan, Deep river, Lord; I want to cross over intocamp Ground. O chUdren, O, don*t you want to go that gospel f east, ovat syntyneet englantilaisen ja skotlantilaisen ballaadin vaikutuksen merkeissä. Mutta niissä on myöskin omintakeisia ja kauniita. Nimeltä tunnettuja Amerikan neekeri-runoilijoita on suuri joukko aina 1700- luvulta asti. Aikaisemmin eläneiden joukossa on orjina Olleitakin, kuten Yrjö Mooses Horton (1797—1883), joka pääsi vapaaksi 1865. Heidän lauluissaan kaikuu voimakkaana vapaudenkaipuu ja -julistus, joka on perussävelenä Amerikan koko vanhemmassa runoudessa, eikä sitä nykyäänkään ole vielä unohdettu. Horton laulaa vapaudesta: " V a paus, sinä kultainen palkinto, veren niin kauan kaipaama, me vaadimme, että pyhitetty aurinkosi nousee, tuo luonnon Jumalan lahja." Veli, tule/ Menkäämme Jumalan puheille. Ja kun seisomme hänen edessään sanon — "Herra, o» vifuxa, , olen vihattu. En ruoski ketään, olen ruoskittu. En himoitse, maita, maitani himoitaan. En pilkkaa mitään kansaa, kansaani pilkataan.'* Niin, veli, mitä sanot?** • Nykyään elävien runoilijoiden joukossa on Counten Gullen (1903—) huomattavalla sijalla. Hän on opiskellut New Yorkin yliopistossa, toimii opettajana, ja on saanut useita kirjallisia palkintoja. Ensimmäisen runokokoelmansa hän j u l kaisi jo 21 vuotiaana. Neekerirunoilijoista varmaan kuuluisin ja tuotteliain on kuitenkin Langston Hughes. Hän on synt3myt Missourissa 1902 ja opiskellut korkeakouluissa ja Myöskin naisia on neekerirunoili joiden f ^ f " ' yliopistollisen arvon. Hän toimi joukossa. Aikansa, suosituin neekeri- -»^"^"^ aikaa opettajana Meksikossa, syntyinen naisrunoilija Amerikassa oli Frances Ellen Harper (1825—1911). Hän, eli nuoruutensa syntymäkaupun-gissaan Baltimoressa, sai opiskella ja toimi sittemmin Orjuudenvastustamisseu-^ . .. ran puhujana ja sisällissodan jälkeen !!f "^!:";i^^^;:^f l^f^f naisten raittiusunionin edustajana. R u - mutta tai teili javeri. veti katselemaan maailmaa. Hän on matkuste^Ilut Afrikassa, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa ja pistäytynyt Venäjälläkin. Hughes on julkaissut suuren joukon teoksia, suo-nossaan ""Hautaa minut vapaaseen maahan" sanoo Harper: Tee hautani minne tahdotkaan, tee yksinkertainen, vaatimaton, joko laaksoon tai kunnaalle korkean maan, mut ei maahan, missä orjia on. Varsin tunnettu neekerirunoilija on Paul Lawrence Dunbär (IS72—1906). ^ Hän opiskelPja työskenteli sittemmin That promise land, that land,where ali konemestarinar' Dunbar julkaisi useita is ptace? ^ runokokoelmia ja novelleja. Hänen r u mia. Hän on amerikkalaisen vapaamittaisen runon mestari. Hänen runojensa muoto on usein varsin yksinkertainen, mutta hiiden rytmi on hyvin herkkä ja niiden runokuvat värikkäitä ja "ilma-ran jälkeen on sieltä saanut tarjouksia, ehdoituksia ja pyyntöjä teostensa f flmaamisesta. Kerran ^ihkötti RKDShawlle j a pyysi hänen ehtojaan ^'Pirun oppipojan" filmaamisesta. Vastausta ei saapunut. 'Yhtiö lähetti edustajansa Shawia tapaamaan, mutta Shaw jkidtäytyi ottamasta yhtiön lähettiä puheilleen. Hän lähetti ' juheiUe pyrkijöffle seinraavat saiiat^^-^ "Olen nähnyt Y H D E N R K O : n valmistaman elokuvan." Metro Goldwyhin johtajalle ilmoitti hän: " S y y asiaan on se, että minulla ei ole. aikaa muuttaa teoksiani elokuviksi jä kun sallin filmiyhtiöitten käydä käsiksi niihin, antavat he työn hotelliensa juoksupojille, joitten mielestä elämä on jatkuvaa ylös ja alas juoksemista sekä ovien aukomistapa sulkemista. via". Sisäinen näkemys ja haavemieli ilmenee vaikuttavana monissa hänen r u noissaan. Hughes'tuo selvästi ilmi kansansa sorretun aseman, mutta uskoo sen parantuvan tulevaisuudessa. Hänen r u nonsa "Maamriie" on haavemielinen k u vitelma, kauneimpia .amerikkalaisessa runoudessa. Runossaan "Minäkin" (I too) hän (hiukan neekerikieltä matkien) julistaa luottamustaan siihen, että "tumma- veli" pääsee joksus tasa-arvoiseksi: Minflkin Amerikka laudan. Olen tummempi veli. He lähettävät minut keittiöön syö^ mään, kun tulee vieraita. L A U A N T A I N A , T A M M I K U U N , 1 P Ä I V X N Ä 1949 S I V U 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-01-03
