1953-03-28-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i
i i ' :
S
(KAVNOKIRJAIUNEN VIIKKOLEHTI)
1 ; :•
LIEBZKI, the only Finnish literäry w^ekly In C^n?^
Published and printed by the Vapaus Publishirig^Compaiiy
• Limited, 100-102 Elm Street West,- Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office pepartment,;; Ottawa,, as
aecond ciass matter. >. .. .:
^Oekki ilmentyy jokaisen viikon lauantaina 12 siviiisena,
.sisältäen parasta kaunokirjalljst^ ja tieteellistä luettavaa.-
TILAUSraXNAT: yHD¥SVALTOIHIN:
. . . 2.65
,. 1 vuosikerta ,$3.5Q \ " 1 vuosikerta;
6 k u u k a u t t a . . 2 . 0 0 ' 6 kuukautta .,.
^-kuukautta .7V:.:v;.. 1.25 •
SltOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
, 1 vuosikerta $5.00 6. kuukautta . . ; . . . . v/* 2.75
ILMOITUSHINNAT: .
75 isenttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kupr
lemanilmoltus $3.00 Ja sen yhteydessä julfiaxstavä miiisto--
värsy $1.00 ia kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat jpysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen,
ted, lQQ-102 EUn Street West, Sudbury, Ontario,
*roimittaja:J. W. Saari.
Idekklin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava-kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company IJJO^^^
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. "
L I E K K I
F, O. BOX 69 6I7DBUB.Y, ONT.
Säkkiserenaadi
Kirj. A1NO L. Esitetty Fimiish-haalilla
sarjapiklaryJnjiä "Kivien" tilaistmdessa
viime talvena.
KUX vahi jaksamme jauhoja •.ottaa
ja pussit piihiaiksi tiankailla,
Niin Ilmavaa tc varasi o ci koskaan postao'
on turha vaiva ostella kankaiia.
Pussit vain puhtaiksi hqnkailladn,
niistä kotiväelle tarpeita oinv^cUaan.
Säkeistä saamme kartiinit fiinit' '.
säkeistä saamtue paita^mnc.
Niistä teemme omat, somat '^salusiinit''
pitsH vöin lahkeisiin Iqitäinmc.:. ^ ' : 1
Jöstehiäahlcima Tujas'"'Istuu kiin'
G. A. HEN^TNG:
sen kohdan voi ommella •niiksiin.
Jos Haikara-veitikka kepposen tekee,
ja viestin tuo uudesta vauvosta,
Äiti yhä useamman säkin jos pesee
saa pienokaista, vuotella rauhassa.
Säkeistä kolttuset ommellaan,
taippcrit pienelle palttailtafln..
Säkeistä lahjatkin sommitellaan,
ystävillemme jouluksi.
Ne pitseillä, kuvioilla kaunistellaan,'
timkeiksi, tyynyliinoiki,
Kenpä niitä säkciks' enää soimata vois
kun tehtaanmerkit on haihtuna pois.
Eikä meidän emäntien.tarvitse surta
ett' mistä niitä säkkejä saatäiiiih:
Silloin niitä alkaa meille tulvimalla tiiliä [.
kun viljaa ei viedä enää Englantiin.
Pussit vain puhtaiksi hankaiUqaii," \
niistä taulutkin seinille madläilladn. '
surmr^
T J I Ö N T E I S E T tappavat enemmän ihmfsi^^uin
.-•^.kap spdat,,,^^^ Kalkuttan tilasto,t0^{Q j "
• tiiEiTi-lotimaänsä kuoleva l^^ksm ^
sa saa 1,5 miljoonaa ibmistä surmansa noiden
^ l^oHi^t^n jh^^ökkäysten uhreina. Eikä tuohonjrtfkii^
. 1% laskettu, ^nlitä intialaisia, jotka pääsevät -tästi.mä,
.. Ijo^an^elit,iöälarian saaliina. Ja siinäkin jum:i,sääsfee^.j
tavat ^ayjia Jhmisestä toiseen. Niinpä tähän jtsetiJit
saukseen.;,,sortuu vuosittain yhtä paljon ibm|sl|.^jg,
:toiseri inaailmansodan kuutena vuotena yhtee|isä|;.ij[b>
horkkiisääsken' tappamat ihmiset haudattaisiis^...pa|
. syntyäsi-16jGOO kilometriä pitkä .rivihauta..;:jQfc]i ^j^]
;;: ottanät'vai-vakseen laskea, efctät.malariaan ';Hlo|lti^n-^
rveri vastaa ivuodessa-N jältiläisputouk^fen.yi
, yhdessä päivässä I Sellaista tuhoa saa pieni
vam s
' i. iT^^^ aikana käytetään sanomaiehtiä j^leensä ^tpfcy^te^jii,
" "lietsomiseen ja siihen sy>ilistyvat'melkein kaikki
^ set vieläpä "työväenlehdik§i:'Skä ^e^jstjJksäifei^^ l^^.
^ .^.«Jiksi itseään kutsuvatkin. Mutta jp,issaiftleh^§sä;$^^^ .
C^r^. *ä«oin voimakasta sanaa,i^uh^|>u#stak^^ ™ ^ .
^ . : W t ä n a i n e n l e M i ^ o . ^ ^^
- SU«;^onka^t^^^^ j,^f^,,,,y^^^^^^^
. ^ sdlisen toimi^^^^^
r taa, mita rauha on. Ko^l^^^t^ä toiwiHi^
; Jtäii> täjHeä osoitus siltä, että^ porvarilUsetkm
: .miehet näkevsit rauhassa ja sen saavuttamisessa jotain muu;
. ta, ettei vain atomipoihineja, hävitystä;ja:tÄa;''^^
' pamme sen kokonaisuudessaan, .Sen otsildvona ori "Raufe^^^
yhtehen kasahan bn'kannettu, f
Jos "Kullervor' Meistä vmi(^'sait
niihin kyyneteemniekm kjtivatfäis.
öb enemmän kuin vain sana'
Sana "raMha" on painetty Mjöonia kertoja, lausuttu bil^
Kun vain jaksamme jauhoja astäa,
jd^ pussit puhtaiksi luLukaUla,'
Niin liinavaatevarasto ei koskaan pösidd'
•;^ Js k,io e.ano:i•:.kn K oii.ls nnlsai a„ät..i „ä.i.ran , u•atk,iä lon.m.u ya1ktn ^ st i• usk ish•-iaae «,nl uril1isU aii a"ua . s •ku eMAt^tr1»ut u* o tjrtma^ ij•.los^ji k^o-.^oi a .ni1-n i .ae .n Mk, i,eh.:r mt.oVi•s j. kau . wrn,M n aii.^no ^s s-^ja äv s^.e j na ^ »'m^ ..^t.s.^.t. a ^ta ,m. h ui\t^st i apr•IupT heZtt ta.a ik, - ksoiam. . nk \mkaV .a»ne ikliladat,a Una, an,
Nyt on aika huomioida, että ra^uha on enemmän^k^^ . -
Ivä sana. Se on enemmän kMin muste paperipal?^ M Q|lt^i»n Pr^iama-lwtpn ,
|iuuliltamme,
; Rauha on kaikkea sitä^ mikä „|ekeeel^^ arvoi-
- .-.^eksi. • ' . .,, .'
: V . "JRatiha o|i Jun^ala |ie^^x).ttelu|iöydän inolemnu^
- Rauha on koko maailmaa käsittävä ja hyvä naapuruus:v
'4^)^ t^hto toiu^innassa^^
Rauha on yhteistoiuiiintaa jä yhteis^^^ Se vetää
' ihäfitsiä yhteen eikä työtinä heität erilleen" - ^ *
' liauha ön puhtaus jä tavallineh järki ihmiskunöäri ke^i-
' naisissa suhteissa.
Rauha on avaramielis\"yttä. Se on halu kuiihnellä yhta
hyvin kuin puhuakin. Se on kätseHa tilannetta molemmin
puolin objektiivisesti.
Rauha on kärsi\'ällis>'yttä. Se merkitsee mielenraie malttamista.
- ' •-
Rauha on uskallusta ja nöyiyyttä tunnustaa virheensä jä
syyn^ottamista silloin, kuri. on väärässä.
Räuhä on älykkyyttä.
I^ha on kaukonäköisyys. Se on tarpeeksi äUUri hioPU-main~
pienistä yksilöllisistä etuisuuksista. ^
— f^uha on 'Kultaisen Säännön käyttämistä mittapuuna
maallriian probleemien ratkaisussa. ; . ^ . ^.:
psPTlisuil näyttelijät
Torontossa äsken pidetyssä Central
Ontario Drama Leaguen juhlassa anneta
tiin parhaan näyttelijättären titteli mrs.
Frances Tobiakselle ja parhaan näyttelijän
titteli Richard Eastonille. 'XäyteU
mä ' - F ^ i ly Reunion?' julistettiin jiih- •
lan parhaaksi näyidinäksi.
iMrs; Tobias voitti tittelinsä N. Co-wardin
näytelmässä ^'The Marquise",
]*onka oli Ohjannut J[ames E. Dean. Richard
Easton katsottiin parhaaksi mies-puoliseksi
näyttelijäksi ensimmäisen
pailkinnon voittaneessa T. S. jiliotin
kirjoittamassc^ näytelinäss^ :"F^ily
Reunion".
Festivaalin palkintotuomarina oli
englantilainen näytdmäkirjailija, näyt^
telijä ja nayttämöjohtaKJohn Allen.
Ennciri Toronton festivaaliin tuloaan mr.
.Allen on toiminut sanianlaisissa tehtä-.
vi^ä lukuisissa alueellisissa näytelmäkilpailuissa
Canadassa. Toukokuussa
•Entä ennen? Sääsket öa^at aika ajoin antaneet!
kululle kokonaan uuden suunnan, toisenlaisen-kym-olivat
aikoneet. Levittämällä kuumetauteja'ne öväp
neet suurilta armeijoilta voiton ja pelastaneet:möfliä:kai
keja varmalta tuholta. Sääsket ovat surmarmeet-keisr
sotapäälliköitä ja Paaveja juuri silloin, kun-nämä ovat
valtansa huipuilla. Ovatpa ne tehneet kerta käikJsia^
vanhoista kulttuureistakin.
Saksalaisten Höhenstaufen-sukuisten keisäriä~sota
sörtiiivät liseaän otteeseen malariaan- Rooman ipuurieig
tällä: Intiassa sairastui v. 1897 joksikin lÖÖ-iniljeoä
mistä tähän "kuumetautiin jä S miljoonaa"limitti'hi
V ^siriiniäisen maailmansodan ajoilta sekä eri;
ranskalaiset kertovat yhtäpitävästi, että BalkanMÄ;
jon vähenunän sotilaita turkkilaisten luoteiTiiii-^tfiii^
sääskien pistoksiin.
^^ääskiä Vri nionenlaisia, niin kuin me Suömielsä^t?
me. Ellei olisi keltakuumesääskeä -Panaman^^änä^
ria! oksi saanut aivan toisenlaisen käänteen., , ,
• hah aioitiiyät ensimmäisinä kanavayrityksen, Äj^t^^
liistuivat.' iTamä johtui ennen kaikkea siif^;7W%J
-tuntehieet*'nailiä suoalueilla uhkaavia vaaröjä[.*~":H^<S;
^'lu|ösrSikSrku(^
iäp^^^skäita saapuneena, ts' nuoresta l Ä
" 10 SmkMtta"" myo^^ 17 'paremiriiile inetsast)W
J^SjJnäoliJk^ KunT amerikkalaiset^t^^^v^
rj^htyivat rakennustyöhöni yksistään Pänärttan*'p
toäettiin 4,000 keUakuumesääsken pesimispaiÖiaa.
^äski" hävitetty tältä alueelta eikä kuumettaen^^ifli^- •
Soloin kerrotaan maapallon melkein'-im|£j
tahansa,, että taivaanrannalle ilinestyy yht'äk|iU^pg^^
:^rsääskiparvia, «ttä etäältä niitä vois^Mä^T^
Edulliset ravinto- ja lämpösuhteet ovat ollee! sj^iia-"
itiioideri täVällista suurempaan lisääntymiseeii^Jap^
yletti pn ajanut parvet suui^iliik^
T: JCestLka^ ennen kuin pestiin 5ely^ ' # ^ 3 * ^^
ket noissa valtavissa . verenhinaoisissa P^rvi^-S^ J.^jesg^
Kaikki tavatut hyfctyseA olivat nimittäin näar^vg»
pistävät eivätkä niiden rounat.^ypsykään muutag^?^^
imettyä .verta. iNäin ken?otaan:.M|sfykyisin t i e d^
eUä koiraat kuole3i!atpi^ ^iden PVPlM;^..
niiden jsarvet lentävät korkeanunalla, W n .naara^p^.>
esiintyvät usein niin j^häällä^
taakaah, mutta aina naarailta jkorkeammalla- , . - , ;
Anierikan preerioilla kulkijat kertovat, että.ijjfä;
seurÄimutr-kaksi sääs koirasparvi pään
raat maanpinnan lähellä-
Sääiiparvia kei;ääntyy etupäässä J^päristö^ '^f
pien esindden lähfettyviUe, se^^ kuin k ^ ö ^ Ä ?J
näatojen ja puiden Iuo)^e. Jfös siis ihmine
itikat pitävät häntä syystäkiii tuollaisena ^^rsmä^rs
R^ha on avoin käsi, eikä nyrkki. Se on su^itseVaisuus jä pidetään koko maata käsUtävä näytel-ymmartam}^.
Ra^iiha on voimakas usko. Se on ihmisen Kj^yyteen ja suU^
ruuteen luottava säteilevä usko. 7.: >
Rauha on osa niin sydämestä kuin pääsUkin. Se on läm«
pojfei magnetismi, joka säteilee ja vetää ihmistä yhteen yhv
teistä.tarkoitusta ^'arteh. *
IRauha on korkein ajatus, tunto ja toiminta.
Rauha on elintapa.
Tässä on Bo\vmanville Statesman-lehden toimittajan käsitys
rauhasta ja se on myöskin jokaisen ajattelevan ihmisen ^
käsite. Siihen tähtää maailman rauhanliikkeen toiminta, jota
sotahullut ja heidän apurinsa jTittä\ät estää. Kuitenkin rauhanliike
voimistuu päivä päivältä ja yhä "vaikeammaksi käy
sodanlietsojille saada ihmisiä uskomaan sodan %^lttämättö-my>
teen maailman asioita ratkaistaessa. Yhä suuremmat
ihmisjoukot tulevat \'akuuietuksi, että rauha voidaan säilyt-mäkilpailu
Victoriassa, B. C.
Huutaa kuin huonoissa jäissä.
tää ja se.voidaan saavuttaa neuvotteluteitä
ilman, että tarvitsee uhrata miljoonien
ihmisten kallista elämää sen saa-^
vuttamiseksi.
Kysymys rauhasta ja sen takaamasta
elämästä on tänä päivänä kaikkein tärkein
kysj^my^ ihmiskunnassa. Sen saavuttamiseksi
kannattaa uhrata ja toimia.
\^täkäämme yhä laajemmat joukot
rauhantyön piiriin ja tehkäämme
yhä suuremmille joukoille seMksi rauhantyön
merkitys ja siunauksellisuus.
tenä', K.un sanotaan, rtteiyät^ säaf
pitää suiirin piirtein |»^Lkansa,^aiä-parvissa^
ket ovat eupa^stäi koiraita, i^uäen kärsä ei
mään eikä liioin imeniään verta, nautiskeh
piaraineita,.elelevät kuteissa ja:puW^o ^""S
Mutta sääsidiajeilia^— ohimennen san<)en^.
tunnetaan nykyisin 50,000 lajia — on iuonteencmf|?"
rinansa, joka viime aikoina on koitunut niiÄi:^"
Viuhkamaisten tuntosarvien tietyt karvat v ä r Ä ^ f ^
rättOT tahtiin ja tarkoituksena.,pn, että h e i H » ^ ^ ov
yät sen luokse. ^ -
Ovela ihminen on kuitenkin keksinyt käyt^
tätä sääsken heikkoutta ja suunnitellut laittoi:
kaasti jäljittelee sääsken surinaa. Seurauksena W
nuoinhoittayat itikat lentävät köhti^ surinaa, Jc^,
däkään tavoittelemaansa rakastettua, vaan tö
myrkkysuihkua. !Näin ovat iähan mennessä jp P.^^
miskunnan pienet viholliset saaneet surmansat ja
saastuttanxia^ .seutuja on saatu puhdistetuiksi tiiosö
kaikkiaan vakavasta vrtsaufcsesta.
Sivu 2 Lauantaiiuu mdaliskuun 28 päivänä. 1953
Kaikki ihmiset vihaavat luonnostaan toisiaan.
kaUeen tietäisivät, mitä he toisistaan puiatvat, niin eio*^
jääkään ystävää koko maailmassa. — BLAISE PASCAL.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 28, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-03-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530328 |
Description
| Title | 1953-03-28-02 |
| OCR text |
i
i i ' :
S
(KAVNOKIRJAIUNEN VIIKKOLEHTI)
1 ; :•
LIEBZKI, the only Finnish literäry w^ekly In C^n?^
Published and printed by the Vapaus Publishirig^Compaiiy
• Limited, 100-102 Elm Street West,- Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office pepartment,;; Ottawa,, as
aecond ciass matter. >. .. .:
^Oekki ilmentyy jokaisen viikon lauantaina 12 siviiisena,
.sisältäen parasta kaunokirjalljst^ ja tieteellistä luettavaa.-
TILAUSraXNAT: yHD¥SVALTOIHIN:
. . . 2.65
,. 1 vuosikerta ,$3.5Q \ " 1 vuosikerta;
6 k u u k a u t t a . . 2 . 0 0 ' 6 kuukautta .,.
^-kuukautta .7V:.:v;.. 1.25 •
SltOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
, 1 vuosikerta $5.00 6. kuukautta . . ; . . . . v/* 2.75
ILMOITUSHINNAT: .
75 isenttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kupr
lemanilmoltus $3.00 Ja sen yhteydessä julfiaxstavä miiisto--
värsy $1.00 ia kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat jpysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen,
ted, lQQ-102 EUn Street West, Sudbury, Ontario,
*roimittaja:J. W. Saari.
Idekklin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava-kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company IJJO^^^
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. "
L I E K K I
F, O. BOX 69 6I7DBUB.Y, ONT.
Säkkiserenaadi
Kirj. A1NO L. Esitetty Fimiish-haalilla
sarjapiklaryJnjiä "Kivien" tilaistmdessa
viime talvena.
KUX vahi jaksamme jauhoja •.ottaa
ja pussit piihiaiksi tiankailla,
Niin Ilmavaa tc varasi o ci koskaan postao'
on turha vaiva ostella kankaiia.
Pussit vain puhtaiksi hqnkailladn,
niistä kotiväelle tarpeita oinv^cUaan.
Säkeistä saamme kartiinit fiinit' '.
säkeistä saamtue paita^mnc.
Niistä teemme omat, somat '^salusiinit''
pitsH vöin lahkeisiin Iqitäinmc.:. ^ ' : 1
Jöstehiäahlcima Tujas'"'Istuu kiin'
G. A. HEN^TNG:
sen kohdan voi ommella •niiksiin.
Jos Haikara-veitikka kepposen tekee,
ja viestin tuo uudesta vauvosta,
Äiti yhä useamman säkin jos pesee
saa pienokaista, vuotella rauhassa.
Säkeistä kolttuset ommellaan,
taippcrit pienelle palttailtafln..
Säkeistä lahjatkin sommitellaan,
ystävillemme jouluksi.
Ne pitseillä, kuvioilla kaunistellaan,'
timkeiksi, tyynyliinoiki,
Kenpä niitä säkciks' enää soimata vois
kun tehtaanmerkit on haihtuna pois.
Eikä meidän emäntien.tarvitse surta
ett' mistä niitä säkkejä saatäiiiih:
Silloin niitä alkaa meille tulvimalla tiiliä [.
kun viljaa ei viedä enää Englantiin.
Pussit vain puhtaiksi hankaiUqaii," \
niistä taulutkin seinille madläilladn. '
surmr^
T J I Ö N T E I S E T tappavat enemmän ihmfsi^^uin
.-•^.kap spdat,,,^^^ Kalkuttan tilasto,t0^{Q j "
• tiiEiTi-lotimaänsä kuoleva l^^ksm ^
sa saa 1,5 miljoonaa ibmistä surmansa noiden
^ l^oHi^t^n jh^^ökkäysten uhreina. Eikä tuohonjrtfkii^
. 1% laskettu, ^nlitä intialaisia, jotka pääsevät -tästi.mä,
.. Ijo^an^elit,iöälarian saaliina. Ja siinäkin jum:i,sääsfee^.j
tavat ^ayjia Jhmisestä toiseen. Niinpä tähän jtsetiJit
saukseen.;,,sortuu vuosittain yhtä paljon ibm|sl|.^jg,
:toiseri inaailmansodan kuutena vuotena yhtee|isä|;.ij[b>
horkkiisääsken' tappamat ihmiset haudattaisiis^...pa|
. syntyäsi-16jGOO kilometriä pitkä .rivihauta..;:jQfc]i ^j^]
;;: ottanät'vai-vakseen laskea, efctät.malariaan ';Hlo|lti^n-^
rveri vastaa ivuodessa-N jältiläisputouk^fen.yi
, yhdessä päivässä I Sellaista tuhoa saa pieni
vam s
' i. iT^^^ aikana käytetään sanomaiehtiä j^leensä ^tpfcy^te^jii,
" "lietsomiseen ja siihen sy>ilistyvat'melkein kaikki
^ set vieläpä "työväenlehdik§i:'Skä ^e^jstjJksäifei^^ l^^.
^ .^.«Jiksi itseään kutsuvatkin. Mutta jp,issaiftleh^§sä;$^^^ .
C^r^. *ä«oin voimakasta sanaa,i^uh^|>u#stak^^ ™ ^ .
^ . : W t ä n a i n e n l e M i ^ o . ^ ^^
- SU«;^onka^t^^^^ j,^f^,,,,y^^^^^^^
. ^ sdlisen toimi^^^^^
r taa, mita rauha on. Ko^l^^^t^ä toiwiHi^
; Jtäii> täjHeä osoitus siltä, että^ porvarilUsetkm
: .miehet näkevsit rauhassa ja sen saavuttamisessa jotain muu;
. ta, ettei vain atomipoihineja, hävitystä;ja:tÄa;''^^
' pamme sen kokonaisuudessaan, .Sen otsildvona ori "Raufe^^^
yhtehen kasahan bn'kannettu, f
Jos "Kullervor' Meistä vmi(^'sait
niihin kyyneteemniekm kjtivatfäis.
öb enemmän kuin vain sana'
Sana "raMha" on painetty Mjöonia kertoja, lausuttu bil^
Kun vain jaksamme jauhoja astäa,
jd^ pussit puhtaiksi luLukaUla,'
Niin liinavaatevarasto ei koskaan pösidd'
•;^ Js k,io e.ano:i•:.kn K oii.ls nnlsai a„ät..i „ä.i.ran , u•atk,iä lon.m.u ya1ktn ^ st i• usk ish•-iaae «,nl uril1isU aii a"ua . s •ku eMAt^tr1»ut u* o tjrtma^ ij•.los^ji k^o-.^oi a .ni1-n i .ae .n Mk, i,eh.:r mt.oVi•s j. kau . wrn,M n aii.^no ^s s-^ja äv s^.e j na ^ »'m^ ..^t.s.^.t. a ^ta ,m. h ui\t^st i apr•IupT heZtt ta.a ik, - ksoiam. . nk \mkaV .a»ne ikliladat,a Una, an,
Nyt on aika huomioida, että ra^uha on enemmän^k^^ . -
Ivä sana. Se on enemmän kMin muste paperipal?^ M Q|lt^i»n Pr^iama-lwtpn ,
|iuuliltamme,
; Rauha on kaikkea sitä^ mikä „|ekeeel^^ arvoi-
- .-.^eksi. • ' . .,, .'
: V . "JRatiha o|i Jun^ala |ie^^x).ttelu|iöydän inolemnu^
- Rauha on koko maailmaa käsittävä ja hyvä naapuruus:v
'4^)^ t^hto toiu^innassa^^
Rauha on yhteistoiuiiintaa jä yhteis^^^ Se vetää
' ihäfitsiä yhteen eikä työtinä heität erilleen" - ^ *
' liauha ön puhtaus jä tavallineh järki ihmiskunöäri ke^i-
' naisissa suhteissa.
Rauha on avaramielis\"yttä. Se on halu kuiihnellä yhta
hyvin kuin puhuakin. Se on kätseHa tilannetta molemmin
puolin objektiivisesti.
Rauha on kärsi\'ällis>'yttä. Se merkitsee mielenraie malttamista.
- ' •-
Rauha on uskallusta ja nöyiyyttä tunnustaa virheensä jä
syyn^ottamista silloin, kuri. on väärässä.
Räuhä on älykkyyttä.
I^ha on kaukonäköisyys. Se on tarpeeksi äUUri hioPU-main~
pienistä yksilöllisistä etuisuuksista. ^
— f^uha on 'Kultaisen Säännön käyttämistä mittapuuna
maallriian probleemien ratkaisussa. ; . ^ . ^.:
psPTlisuil näyttelijät
Torontossa äsken pidetyssä Central
Ontario Drama Leaguen juhlassa anneta
tiin parhaan näyttelijättären titteli mrs.
Frances Tobiakselle ja parhaan näyttelijän
titteli Richard Eastonille. 'XäyteU
mä ' - F ^ i ly Reunion?' julistettiin jiih- •
lan parhaaksi näyidinäksi.
iMrs; Tobias voitti tittelinsä N. Co-wardin
näytelmässä ^'The Marquise",
]*onka oli Ohjannut J[ames E. Dean. Richard
Easton katsottiin parhaaksi mies-puoliseksi
näyttelijäksi ensimmäisen
pailkinnon voittaneessa T. S. jiliotin
kirjoittamassc^ näytelinäss^ :"F^ily
Reunion".
Festivaalin palkintotuomarina oli
englantilainen näytdmäkirjailija, näyt^
telijä ja nayttämöjohtaKJohn Allen.
Ennciri Toronton festivaaliin tuloaan mr.
.Allen on toiminut sanianlaisissa tehtä-.
vi^ä lukuisissa alueellisissa näytelmäkilpailuissa
Canadassa. Toukokuussa
•Entä ennen? Sääsket öa^at aika ajoin antaneet!
kululle kokonaan uuden suunnan, toisenlaisen-kym-olivat
aikoneet. Levittämällä kuumetauteja'ne öväp
neet suurilta armeijoilta voiton ja pelastaneet:möfliä:kai
keja varmalta tuholta. Sääsket ovat surmarmeet-keisr
sotapäälliköitä ja Paaveja juuri silloin, kun-nämä ovat
valtansa huipuilla. Ovatpa ne tehneet kerta käikJsia^
vanhoista kulttuureistakin.
Saksalaisten Höhenstaufen-sukuisten keisäriä~sota
sörtiiivät liseaän otteeseen malariaan- Rooman ipuurieig
tällä: Intiassa sairastui v. 1897 joksikin lÖÖ-iniljeoä
mistä tähän "kuumetautiin jä S miljoonaa"limitti'hi
V ^siriiniäisen maailmansodan ajoilta sekä eri;
ranskalaiset kertovat yhtäpitävästi, että BalkanMÄ;
jon vähenunän sotilaita turkkilaisten luoteiTiiii-^tfiii^
sääskien pistoksiin.
^^ääskiä Vri nionenlaisia, niin kuin me Suömielsä^t?
me. Ellei olisi keltakuumesääskeä -Panaman^^änä^
ria! oksi saanut aivan toisenlaisen käänteen., , ,
• hah aioitiiyät ensimmäisinä kanavayrityksen, Äj^t^^
liistuivat.' iTamä johtui ennen kaikkea siif^;7W%J
-tuntehieet*'nailiä suoalueilla uhkaavia vaaröjä[.*~":H^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-03-28-02
