Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 11, 1954

              Kivuton synnytys
Yuosituhansia ovet maiset syumyt-iäncct
lapsensa kUjam ja aUstuen ki-
'^usta huutaen. Tähän asti tm haOtu,
ftti kivut kufdnvat normaaliin syn-nvtvkseen
jc ovA äidk^nmen Mnta-nc'Koska
luonmmAansojen naiset
^tmxttävät enimmäkseen miitei U-ja
poistaa kaikki muut sisälliset ja ulko­naiset
tudtia aiheuttavat tekijät. Sellai­set
naiset seuraavat lääkärin ohjeita tie­toisesti
ja auttavat sinnj-tystapahtumaa
keskittyen siihen hetkeen, jolloin lapsi
näkee paivän\<alon.
Mutta monet synnyttäjät hdttelehti-mn
kipu jet, on oletettu, että synny- vät rauhattomina sinne tänne synnytys-tvskivut
on eräs sivistyksen muka- vuoteella. He odottavat kauhulla synny-man
tuoma rasitus. tystuskia. Jolcainen lääkärin tai. kätilön
huolestunut silmäys, jokainen varoma-
Xeuvostoliittolainen tutkija, prof. ton sana lisäävät heidän tuskiaan. He
Welwowski, sai selville, että erilaiset odottavat kärsimättömästi tuskien lop-
ATt ja edellytykset johtavat synnytys- pumista eikä lapsen syntymää,
tipuihin normaaleissa tapauksissa. Hän Jos nyi tarkastellaan näitä synnytyk-kiisti,
että nämä kivut olisivat väittä- sessä suuria kipuja tuntevia naisia, voi-jnättömiä
ja vertasi niitä sairauteen, daan havaita kaksi erikoisuutta. Näillä
Tästä toteamuksesta oli seurauksena ai- naisilla on takanaan joko vaikea synny-van
uusi suhtautuminen synnytyskipui- tys, he ovat kokeneet sen yhteydessä
hin. Jo kohta sadan vuoden ajan on yri- vaikeita sielullisia järkytyksiä — esi­tetty
lievittää kipuja lääkekäsittelyllä, merkiksi leikkauksen, epäonnistuneen
mutta siitä on monia haittoja: synnytys
viivästyy, lapsen elämä vaaraantuu ja
svnnyttäjä on puolittain tiedottomassa
tilassa. '
Xäiden menetelmien vastapainona on
professori Welwowskin psykoprofylak-linen
menetelmä. Hänen päämääränään
ei ole poistaa kipuja huumausaineilla,
vaan vähentää niitä. Epäilemättä on
kaikilla synnytyskipuja, mutta niiden i l ­meneminen
ja kiputunteen voimakkuus
on naisilla hyvin erilainen.
Monet naiset sietävät rauhallisesti,
kuten he sanovat tavanomaiset kivut.
He käyttäytyvät suhteellisen rauhalli-iesti
eivätkä koe m i t ä ä n erityistä tus­kan
tilaa. Iloisesti odotetun lapsen ajat­teleminen
on e r i t t ä i n voimakas ja posi­tiivinen
vaikutin, joka,vaikuttaa isoihin
aivoihin, tuskaantunteen syntypaikkaan.
Me allamainitut toivotamme
toveri
A. KANKAALLE
hauskaa 50-vuotissyntymäpäi-vää
ja paljon nautintorikkaita
vuosia lisää:
Henry ja Hazel
Mr- ja mrs. H«nry Onnela
Mr. ja mrs. C. D. Shantz
Edsel Miettunen
Mr- ja mrs. J. Ulvila
Mr. ja mrs. Kosti Värynen ja
perh€
Eric Ylistö
Mrs. Mattila
Mr. ja mrs. V. Aho
Mr. ja mrs. A. Aho
Mr. ja mrs. A. Rinta
Mr. ja mrs. C. Klind
J- L-Kari
Mr. ja mrs. P. Karjanmaa
Mr. ja mrs. John Kelinen
:^ir. ja mrs. Gust Boman •
Mrs. Lillan BUtch
Myllyniemi
Mrs. Linda Heringson
J- Rautio
ja mrs. Saarenpää
Mrs. Sofia Leaf
K I I T O S
kin^^^t^^M sydämelliset kiitokset kai-
U t e S • l^^^^Jai^t ja toverit, yllä-l^^
fl minun 50-vuatis-s>
n.jmapaivani johdosta,
i niiif" ^"^oltsia homman alkuunpa-koni
!; kiitos kauniista
Khvuo'- ,^*^-»oista. rahalahjasta ja
«ahvaarjoilusta leivoksineen.
*ama hyvä ystävyytenne osoitus säi-flämSTnf
""^"^ tämän toisen puolen
Toveruudella, *
A. KANGAS
Maiakwa, BriUah €k>lmnbia
ni
synnytyksen tai toivotun lapsen me­netyksen
—- tai jos ensisynn^rttäjät ovat
kyseessä, ovat he kuulleet kerrottavan
vain epämieluisia juttuja synnynyksestä
ja pelkäävät sen johdosta.
82 prosenttia niistä naisista, joille
Xeuvostoliitossa annetaan ensikäsitte-l3'
ä kivutonta synnytystä varten, osoitti
suurta hätää ja pelkoa mitä erilaisimpien
syiden johdosta. Raskauden johdosta
alussa,tunnettu ilo oli häipynyt tuskien
ja lapsen menettämisen, jopa tiedotto­man
kuolemanpelon johdosta. Ystävät­täret,
tädit ja sukulaiset, kaikki naiset
kertovat vaikeista synnytyksistä eikä
monikaan suo rohkaisevaa ja lohdutta­vaa
sanaa ensisynnyttäjälle. Ja ellei
asianomainen kuulisikaan tällaisia pu­heita,
tietää hän vuosisatojen tradition
perusteella, että synnytys on mystillinen
ja salaperäinen tapahtuma, että "naiset
ovat aina synnyttäneet kivulla ja tulevat
. aina kivulla synnyttämään'.
Vasta Pavlotin opit antoivat lähtö­kohdan
näiden seikkojen selvittämiseen.
Pavlovin mukaan on elimistö kiinteässä
yhteydessä ympäristöön ja kaikki ym­päristön
muutokset vaikuttavat keskus­hermoston
kautta elimistöön. Hermojen
säännöllisessä työskentelyssä ilmenevät
muutokset vaikuttavat elimistön eri
osien työskentelyyn. Ratkaiseva merki­tys
on tällöin isojen aivojen kuoriker­roksella
eli aivokuorella. Siellä on ni­mittäin
kaikiken kehon tapahtumien
johto. Isojen aivojen kuorikerroksen ti­lalla
on näinollen suuri merkitys yleisel­le
terveydentilallemme ja myös synny-tystahaptumille.
Pavlov loi opit ehdolli­sista
ja ehdottomista reflekseistä sekä
signaalijärjestelmästä. Ulkomaailman
r^^dikutukset aiheuttavat elimistössä ns.
refleksejä.
Ehdottomat refleksit perustuvat jo ai­kaisemmin
tai aikaisempien sukupolvien
aikana hankittuihin, perittyihin yhteyk­siin
keskushermostossa. X s . ehdolliset
refleksit taas ovat vastamuodostuneita.
Niiden tyyssija on aivokuori. Mutta
tuoreudestaan huolimatta nämä vasta-muodostuneet
hankitut reflekset, jotka
aiheutuvat ympäristön- uusista vaati­muksista,
uusista elinehdoista, kykene­vät
muuttamaan synnynnäisten reflek­sien
luonnetta ja siten luomaan koko-naisorganismin
uusia edullisia mukautu-misreaktioita.
Eivät ainoastaan kaikki se. mitä
näemme, tunnemme, maistamme jne.
vaikuta meihin, vaan myös puhe ja kir­joitettu
teksti. Tämä on toinen, kor­keamman
asteen signaali (merkinanto)-
järjestelmä- Sana on ihmiselle yhtä to­dellinen
ehdollinen ärsyke kuin kaikki
ne alemman asteen ärsykkeet, jotka
saattavat olla eläimelle ja ihmi.selle yh­teisiä.
Synnytystuska on sekä ehdoton, syn­nynnäinen,
että ehdollinen, hankittu,
refleksi, jälkimmäisen ollessa kuitenkin
hallitsevana. Vuosisatojen kuluessa ovat
pelko ja hätäkuvitelmatr johtaneet luon-nottomita
syiioyt>'5ki|Miifaiii, toisin sa-fioen
on muodostunut reflek^, joka ai-benttaa
tuskan^ tunteen synnytyksen ai­kana.
Toisea, koiiccamman asteen sig-naalisystceniin
avulla voidaan kuitenkin
nämä refleksit voittaa. Tähän pirustuu
psyko-profylktincn menetehnä Uistelus-saan
synnytyskipuja vastaan.
Useimmissa tapauksissa hävisi pelko
jo odottavan äidin ja lääkärin ensim­mäisten
neuvontatilaisuuksien aikana.
Jos lääkäri seuraa raskaudentilaa koko
ajan, antaa neuvoja oikeasta hygieniasta
ja ruokajärjestyksestä, syntyy potilaasi
ja lääkärin välille luottamuksellinen suh­de
ja odottava äiti voi täysin^ rauhalli­sesti
suhtautua edessä olevaan synny­tykseen.
Varsinainen valmistautuminen kivut­tomaan
synnynt^aeen alkaa VMSUL. vii­meisten
ndjiii, viiden viikon «flonm ^ •
nen synnytysti. (MbtUva fiti ivlidtaan
penmmBBJynti ja «rittiiii liriiaii on,
että luittelle annetaan tarkka selitys syn­nytyksen
normaalista kulusta. Yhä
uudelleen on korostettava, että synnytys
on naiselle täysin luonnoUinen tapahtu­ma.
Täten haihtuvat huolet ja pelko.
Viimeisessä neuvonnassa, noin vfikkoa
ennen synnytystä, valmistetaan synnyt­täjää
osallistumaan aktiivisesti S3rnny-tystapahtmnaan,
hänelle neuvotaan oi­keaa
hengitystekniikkaa ja lihaicsien
käyttämistä, siHä jos iiän ei nititä osaa,
väsyy hän ja väsymyksen signaali on
kipu.
Valmisteluihin kuuluu myös rauhalli­sen,
elämäniloisen mielen luominen.
AVIOLIITTOON VIHITTY
MISS HELEN RANTA
JA
MR. PAUL JANTUNEN
VANCOUVER, BRITISH COLUMBIA *
Parhainta onnea ja menestystä avioliitollenne
toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät:
Kukkatyttö:
(Inkeri Koverola
Kukkapoika:
Alvi Koverola
Mr. ja mrs. Valmar Ranta,
Lulu Island, B. C.
Mr. ja mrs. Anton Jantunen,
Suomi
VANCOUVER:
Mr. ja mrs. J. LaMinen
Mr. ja mrs. J. Lehti
Senja ja Nick Vatunki
John Nygard
Mr. ja mrs. JB. Joukainen
Mr. ja mrs. F. Sorochuk
Ida Jewitt
Mr. ja mrs. J. Lateunesse
Vick Heden
M. Kekäläinen
A. Seaberg
E>aavo Koskinen ja perhe
Simo Huhtala
Anneli ja Lauri Avisto
Elsie ja Wilfred Cocker
Mr. ja mrs. N. Itkonen
Inga Salo
Siiri Puttonen ja pojat
Fanny Lind ja Amie
Harvey Martin
Leo Nelson
Florence Richards
Tyyne ja Aappo Kärmekangas
Lisi, Bobby ja Henry Kangas
Henry Lahti
Sirkka ja Väinö Susimäki
Kaisa ja Pentti Gestrin
Liisa Laury ja poika
Emil Kirmon
Tillie Frey
Anne Hillman
E. Lindroos
Mr. ia mrs. Kaunoja
A. Kotila
Aino ja Sergei Niemi
Ida Östman
Arne Lanuni
Amie Naamanka
Ida Salonki
Hilma Ja Emile Ihas
Mr. ja mrs. K . Vatolo
Nma Ylinen
Mr. ja mrs. U. Viitanen
Tekla ja Anselm Kääriäinen
LULU ISLAND:
Mr. ja mrs. Socolofsky
Mr. ja mrs. T. iSmlth
Mr. Ja mrs. M. Carich
Mr. ja mrs. C McLellan
Mr. ja mrs. W. Marsl^U
Mrs. May Jameson
Mr. ja mrs. Socolofsky
Mrs. W. Lindfftrom
Mr. ja mrs. Wm. Lmdstrom
Mr. ja mrs. Fred Herrimg
Mr. ja mrs. J. Schlitt
Mr. ja mrs. L. McOregor
Mr. Ja mrs. Eric Suomi
Mr. ja mrs. E. H. Thompson
Ricky Jacobson
Dave Roos
Mr. ja mrs. F. Peterson
Ida ja Henry Jacobson
Martta Hautala
NEW WESTMINSTER:
George McCormick
Stella Kopachynaki
Mr. Ja mrs. Wm. M. Cruley
Mr. ja mrs. Ted Davis
Julie Shelling ja Birnie Doyle
Marg Lean
Dell Johnson
Mollie Mason
Verna Watts
Martha Krentz
William Ja Arne Ruus
K I I T O S
Sydämellinen kiitos arvokkaista lahjoista ja rahalahjasta, Jolta tilaisuuden
muistoksi saimme.
Krlkomen kiitos emännille ja tytöille työstään.
Kiitos teiUe 4aikil|e yhteisesU.
HELEN JA PAUL JANTUNEN
3771 Francis St., Vancouver, B. C. Lolcakaim 29 p. 1954
Lauantaina, joulukuun 11 piiTana* 1954