1954-12-11-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'hmden
'»na ilmaan n. 30.000,
nknntoisen esln^tin
•sta vahingollinenkin
paikan auringossa.
^rasianne k v f e a '
la.
lähempi tarkastelu o-
^ote ole levinnyt niin
"tupakka. Kunmuua;
^ndez de Toledo v i\
antaimet. olivat tied.;
: ^«^^^'"^buksen retkillä
»avittamina. Tupakan
\sairauksiin,jotenseo;
3^ siitä saatiin aineet
'wi väitöskirjoihinkin
in eurooppalainen vor,
en Sir Walter R a l e i g«
-Amerikkaan lähtettäÄ
• 1586, ällistyivät sat^l
iiväisesti retkeläisten
>ista tuprusi savua. X,
idyt piiput. Yhden sei
ta sittemmin tuli mitä
i ja ylistäjä. 'Kun
i astumaan mesta
:ollisena pysynyt ystä^.
?maa n tuomitun piippu
:eeii on piippu, nuu*
liat tornien tuomittujei
uisuuteen.
peisti kuin tupakka ii
litenkaan tapahtunut i
ön rajoittamiseksi. Hi
että paavi Urbanus
annalla jokaista kiri
i Pietarin istuimelle
mainitun bullan sen
)iDen nuuskaaja.
^lurad I\- tupakan
ta vajaa sata vuotta
:sissa joka ainoan
niji yliopiston profes:
että näiden aivot p,
n oikeauskoinen pa
Netävän henkeensa
neita sieluparkoja
Seitsemäs virta
ymmenttaarisen elokuvan mestari hollantilainen
Joris luens kertoo filmistään
Joris h'€f!s, syntyään hollantilainen Jilmimies, eräs aikamme suuria elokuvaa
jia Ja dokumenttaarisen filmin kärkihahmo 4/ niiden taiteilijain jou-kossä
jotka osallistuivat Maailman rauhanneuvoston kokoukseen Tukhot-missi
Häir kihmitti huomiotani kongressisalin käytävällä jotenkin tutulla
olcfnuksellaau ennenkuin edes tiesin kuka hän oli, harmain juovin aaltoilevat
j^^kset, mustat tuuheat kulmat ja luja leuka. Muistuttaa Särkkää, välähti
micicssäni ja löytyihän teenkin yhteinen piirre, molemmat vaikuttavat elo-kuva-
alalk, mutta siihenpä kaikki yhteinen loppuu. Joris Ivens on mies, joka
on ascttamit kaikki taiteelliset kykynsä ihmisen, ihmisen työn ja taistelun
pclvduksccH. Hänen elokuvansa ovat jilmirunoa arkipäivästä, työn ja taistelun
kovuudesta ja kauneudesta. Hän on kamerallaan ikuistanut maanmiehensä
valloittamassa viljapeltoja merestä, vuiderzeen kuivaamisen, Mn on
kuvannut Borinage-jilmissään 250,000 kaivosmiehen lakkotaistelua, Espanjan
siioUissodan. jasisinia vastaan ja Kiinan kansan vapaustaistelun ja hänen
mmehl valmistunut dokitmenttaarinen kuvansa, "Virtajen laulu", joka palkittiin
Karlovy Varyssa, kuvan ihmiskunnan kamppailua leivän, vapauden ja
riippumattomuuden voittamiseksi. Mutta antakaamme Ivensin itsensä kertoa
jilmistään, josta on jo tehty (yhdeksällätoista eri kielellä kopiot.
— Olen filmissäni kuin suurena fres- elokuvat. Italian neorealismi on saanut
kona halunnut kuvata työväenliikettä 'hyvin paljon vaikutteita dokumentti-niin
idässä kuin
aksi. Se valloitti iis
lan, eikä sen valtaisi
it sitä vastaan suu
\'iimeisin hyökkäys
rkeissä. On väitetty
;yö{)ään, mutta miti
oittamaan. Hänen
1.
n maa
o\ver sanoi eräässä I
Liluvan vuoden
än lehtimiehen tah
n aivan liikaa pei!^
ien pelkoa, paikan
pelkoa, omien ii
odottamattomien j
^tiiin maailmaije
'S.A: p. kansalle,
ä on .sitten taf
mattomuuden ma
ytä tarkastella
ne ymmärrä kaLij
^lä toi-^^taisekii.
:\!eidan on
l a .-^uuret joukoi
i ma..han. kuten I
1. K a i k k i tuolii^
lua anierikkaia:-^
n i i n . että juur:
telma. joka
'n kontrollin
den perustalle
t sen monitäi»!
koko maailman mittakaavassa, sen pyrkimystä
yhteiseen päämäärään ja y h -
tmisyyteen. Halusin osoittaa mikä
merkitys ihmiskunnan kulttuurille, ke-liitytselle
ja koko elämälle on oMut ja
on niiden ihmisten työllä, jotka näiden
virtojen partaalla asustavat. Pyrkimykseni
oli myös näyttää miten suuri vastuu
työväenluokalla on ihmiskunnan
kehityksessä, kertoo Ivens, joka levollisena
istuu edessäni 'kongressitalon kiirettä
Ja kirjoituskoneen rätinää räiski-
. - t l
—:Mississippi, Amazon, N i i l i , Ganges,
Jangste ja Volga ovat ne kuusi virtaa
eli maanosista, joiden varrelta kuvani
on koottu ja seitsemäntenä suurena
virtana ihmiskunnan kehityksessä ja
elokuvassani kulkee työväenliike, ihmiskunnan
pyrkimys ihmisenarvoiseen elämään.
Kullekin näistä virroista on Bert
Brecht kirjoittanut laulut. Shostakovitshin
säveltämät, kuten filmm muukin
musiikki ja laulut esittää Paul Robeson,
Elokuvan rakenne on hyvin filmillinen,
toisena motiivina, joka leikkaa virta-aiheen,
kulkee valmistautuminen Wienin
suureen ammattijärjestöjen kongressiin
ja itse kongressi. Materiaali on koottu
30 maasta ja Ivens itse kertoo käyneensä
läpi lukuisia etnografisia filmejä,
matkakuvauksia, tieteellisiä dokument-filmeistä
ja kapitalistisissa maissa kustannuksiltaan
huomattavasti halvemmat
dokumenttifilmit ovat melkein ainoa
mahdollisuus kokeiluun ja nuoren filmintekijäin
polven kasvattamiseen.
Etenkin maissa, jotka kuuluvat suppeaan
kielialueeseen, dokumenttikuvaus
on ainoa tie uuden polven esille työntymiseen
filmin alalla, kertoo Ivens.
— Toisaalta tällä hetkdlä vallitsee
jonkinlainen kriisi dokumenttikuvauksen
alalla, on ollut pyrkimyksiä näyttää
ihminen lähempää yksilönä, ei vain yleisesti,
j a tällöin sivutaan läheltä näytelmäelokuvaa.
'Mutta kaikki taidehan on
jatkuvaa tyylin hakua, toteaa Ivens.
Tällä hetkellä Ivensillä on tekeillä
filmi naisista. — Suuri aihe, hän hymähtää.
140 miljoonaa naista, D E F AN
studiossa laskevat leikkiä tästä urakasta.
Filmi on rakennettu viidestä episodista
ja meitä on viisi ohjaajaa: minun
lisäkseni Cavalcanti 'Brasiliasta,
Lizzani Italiasta, Gerassimov iXeuvosto-liito9ta
ja viidentenä naispuolinen ohjaaja
VVu, Kiinasta. Elokuva tulee kertomaan
naisen osuudesta elämän raken-tamisöksi
kaikissa maanosissa, heidän
taistelustaan oikeuksiensa ja lastensa
oikeuksien puolesta.
Ivens, jonka filmejä toistaiseksi on
Suomessa nähty vain harvoja ja niistä-tikuiia
ja viikkokatsauksia kootessaan kin useimmat erikoisnäytöksissä, kertoo
^^^i. Yii sata filmimiestä häneHä on olevansa kiinnostunut myös Suomesta,
jossa hän ei aikaisemmin ole käynyt ja
mainitsee ehkä pistäytyvänsä maassamme
talvella. — E n ollut tilaisuudessa
oUirt apunaan ja koko työ vei aikaa noin
^ e n . Käsikirjoituksen Ivens laati yh-
^ ranskalaisen kirjarlijan, Vladimir
Poznerin kanssa, joka myös on laatinut
teksun fflmiin. Ensi-ilta oli Wknin suuressa
l^änstlertheateatterissa lolcakuun
Wnenentenä, jolloin fUmi esitettiin
unisessa muodossaan.
A v
Xäköradio-ohjelmassaan suurta suosiota voittanut Canadan ranska^
laisten taiteilijain ryhmä. Heidän perhe-ohjelmansa perustuu Roger
Lcmelinin kirjoittamaan ja hyvän menekin saaneeseen kirjaan *'Les
Ploujfc". Ottaen huomioon heidän suuren menestyksensä, sekä Pldftj-jen
perheen hauskat ja hienot kertomukset, Canadan yleisradion näköradio
(CBC—TV) esittää heidän ohjelmansa myös englannin kielellä.
''Ploujje Family" nähdään kaikilta televisioasemilta Canadassa.
ylläolevassa kitvassa nähdään mamma ja pappa Ploufjc sekä heidän
neljä aikuista lastaan Cecile, Xapoleon, Ovidc ja GuiUaume.
Suuri taiteilija
ei väistä aikaansa''
edes näkemään Valkoista peuraa Karlovy
Varyssa, haluaisin mielelläni nähdä
sen, hän sanoo hyvästenessämme. Ja
toivon puolestani ettei tapaamisemme
jäisi viimeiseksi ja että muutkin elokui
n pidä dokumenttikuvaajista, vasta kiinnostuneet maassamme saisivat
tavata Ivensin, suuren taiteilijan ja suuren
ihmisen.
Brita PolttUa,
j«ka hypäävät yleisön ftukana veteen
la^"' ponnahdus-yleisön
On itse hypättävä ja
«PJttava uimaan. Korkeintaan voin pon-f^
öduslandaltani vihjaista: uikaa ttiQ-suuntaan,
kertoo Ivens suhteestaan
^sa tuomiten tavan aliarvioida
. . . ^^^^'^ kaunis mikä maaflmassa on
Z -' ^^hty ihmiskäsin, työn estcet-fZ-
haluan ttioda esiHe
^•^^säni, hän .sanoo. -
ki,T^7^"^^>>lokuvaa Ivens pitää mer-hitv-
t u ^"^ näytelmäelokuvienkin ke- ^,Ir^^'^ "^^helliset dokumenttikuvat
""^'^ 'ähempänä elämää ja pysty-nopeammin
seuraamaan ja kuvaa-
^^^«yksen kulkua kuin näytetmä-
Holtessa, Tanskassa, ^pidätettiin eräs
eronnut 30-vuotias rouva huvilavar-kauksista.
Hän oli kahdessa tapauksessa
täydeHisesti tyhjentänyt kyseessä olevat
mökit kaikesta irtaimesta ja vienyt
tavarat asuntoonsa, mistä tavattiin useita
satoja varastettuja esineitä. Nainen
selitti potevansa synkkämielisyyttä ja
kertoi, ettei voinut olla varastamatta
vaikkei tarvinnuta!kaan anasta-miaan ta-varoiU.
Varkaudet paljastettiin poliisin
käydessä naisen asunnossa muissa
asioissa ja huomatessaan sieHä lukuisia
varastetuksi ilmoitettuja esineitä.
— On luonnollista, ettei ole (Keniassa
todellisia teiteilijoita, jotka
kanmttavat sotaa, mutta on yhtä
luonnollista, ettei rauhaa voiteta
taistelutta, koska ne, jotka Pyrkivät
sodan sytyttämiseen taistelevat asiansa
puolesta mitään keindja kaihtamatta.
KaiJttamatta edes rauhanliikkeen
diskriminatiota. Jollei taiteilija elä
mukana aikansa tapahtumissa, häneltä
ei koskaan tule suurta taiteilijaa —
sc on perusedellytys.
Sanat ovat Halldor Laxnessin, islantilaisen
kirjailijan, erään aikamme suurimman
kertojan, joka Maailman Rauhanneuvoston
jäsenenä osallistui äskettäin
Tukholmassa pilettyyn kokoukseen,
missä \ SA\ edustajalla oli tilaisuus esittää
hänelle joitakin kysymyksiä.
— Aikamme tärkein kysymys on erilaisten
taloudellisten järjestelmien rauhanomaisen
rinnakkaiselon järjestäminen,
sanoi La.xness, jollei tämän periaatteen
perustavaa välttämättömyyttä tajuta,
ja jollei kansainvälisen ystävyyden
sallita voittaa ideologisia ristiriitoja,
eivät ainoastaan tuhoudu järjestelmät
ja ideologit vaan koko ihmiskunta.
Kulttuurivaihtoa La-xness piti tärkeänä
kansainvälisen jännityksen lieventämiseen
pyrittäessä.
— Olen kulttuurivaihdon lämmin ystävä,
sillä mielestäni kirjallisuus ja taide
yleensä vetoavat välfllisesti paljon
voimakkaammin ymmärtämyksen Juomiseksi
kansojen välille kuin vakuutta-vimmat
todistelut ystävyydestä, sanoi
Laxness, jonka omat kirjat lukuisille
eri kielille käännettynä jatkuvasti valloittavat
maailman kdmilla niin suurissa
kurn pienissäkin maissa. Nyt ruotsalaisten
filmattua Salka Valkan, liänen
ehkä tunnetuimman kirjansa, odotettaan
imyös elokuvan saavuttavan menestystä
ulkomailla. Salka Valkan ensi-ilta oli
Tukhohnassa juuri kokouksen alkamispäivänä,
ja tiedustelemme Laxnessin
mielipidettä filmatisoinnin onnistumisesta.
— Olen itse niin lähellä Iätä asiaa,
että minun on vaikeata vielä muodostaa
siitä mielipidettä. Mutta on niin,
että kirjailija luovuttaessaan teoksensa
filmimiesten käsiin, menettää siitä otteensa
kuin aviomies vaimostaan, joMa
on kaksikymmentä rakastajaa. Parasta
koko filmissä on kuitenkin nuori Salka
Valka. Nämä nuoret tytönkasvot il>mai-sevat
enemmän mihin kirjat pystyvät.
Kuulemme lisäksi, että Laxness on
tehnyt Suomen Kansallisteatterin kanssa
sopimuksen uuden näytelmänsä esittämisestä
ja on ainakin ollut puhetta sen
tuomisesta parrasvaloi'hin jo hehnikuun
vaiheilla. Toistaiseksi sitä on esitetty
vain Islannissa, mutta norjaksikin se on
jo käännetty.
Eri kulmilta .
maapalloa
K I V I K A U D E N ASUNTOJA
Kieviin on palannut .Ukrainan
STN:n arkeologisen akatemian retkikunta,
joka on suorittanut kivrkauden
ihmisten asuinmajojen kaivauksia
Tshernigovskin alueella. — Kahdessa
paikassa neljän metrin .syvyydestä on
tavattu alkuasukkaiden asuinsijojen jätteitä.
On myös löydetty runsaasti piikiviä
eri muokkausvaiheissa. Tämä osoit-taaa,
että työvälineiden valmistus piikivestä
suoritettiin asupmapaikoissa. •
Kaivaustyöt johtivat myös kahden hyvin
vanhan asuinpaikan löytämiseen.
Seiniksi on käytetty suurten eläinten
luita, enimmäkseen mammutin luita.
.Asuinpaikan jätteet ovat kuin suuri luu-kokoelma,
jossa luut ovat määrätyssä
järjestyksessä.
K U U L U I S A KIRJE VAIHTANUT
OMIST.MA.\
Eräs Benjamin Franklinin kuuluisimpia
kirjeitä myytiin huutokaupalla
erään kirjaiiarvinaisuuksien välittäjän
toimesta muutamia päiviä sitten. Kauppahinta
oli 2,650 dollaria. Tässä vuonna
1783 PassysU, Ranskasta iähetiämäs-sään
kirjeessä Franklin sanoo: ''Ranskalaiset
ovat miellyttäviä ihmisiä ja heidän
parissaan on hyvä asua. He rakastavat
minua ja minä heitä. En kuitenkaan
tunne olevani kotona ja toivon^
että saisin kuolla omassa maassani."
llipfMia.l9M
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 11, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-12-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541211 |
Description
| Title | 1954-12-11-03 |
| OCR text | 'hmden '»na ilmaan n. 30.000, nknntoisen esln^tin •sta vahingollinenkin paikan auringossa. ^rasianne k v f e a ' la. lähempi tarkastelu o- ^ote ole levinnyt niin "tupakka. Kunmuua; ^ndez de Toledo v i\ antaimet. olivat tied.; : ^«^^^'"^buksen retkillä »avittamina. Tupakan \sairauksiin,jotenseo; 3^ siitä saatiin aineet 'wi väitöskirjoihinkin in eurooppalainen vor, en Sir Walter R a l e i g« -Amerikkaan lähtettäÄ • 1586, ällistyivät sat^l iiväisesti retkeläisten >ista tuprusi savua. X, idyt piiput. Yhden sei ta sittemmin tuli mitä i ja ylistäjä. 'Kun i astumaan mesta :ollisena pysynyt ystä^. ?maa n tuomitun piippu :eeii on piippu, nuu* liat tornien tuomittujei uisuuteen. peisti kuin tupakka ii litenkaan tapahtunut i ön rajoittamiseksi. Hi että paavi Urbanus annalla jokaista kiri i Pietarin istuimelle mainitun bullan sen )iDen nuuskaaja. ^lurad I\- tupakan ta vajaa sata vuotta :sissa joka ainoan niji yliopiston profes: että näiden aivot p, n oikeauskoinen pa Netävän henkeensa neita sieluparkoja Seitsemäs virta ymmenttaarisen elokuvan mestari hollantilainen Joris luens kertoo filmistään Joris h'€f!s, syntyään hollantilainen Jilmimies, eräs aikamme suuria elokuvaa jia Ja dokumenttaarisen filmin kärkihahmo 4/ niiden taiteilijain jou-kossä jotka osallistuivat Maailman rauhanneuvoston kokoukseen Tukhot-missi Häir kihmitti huomiotani kongressisalin käytävällä jotenkin tutulla olcfnuksellaau ennenkuin edes tiesin kuka hän oli, harmain juovin aaltoilevat j^^kset, mustat tuuheat kulmat ja luja leuka. Muistuttaa Särkkää, välähti micicssäni ja löytyihän teenkin yhteinen piirre, molemmat vaikuttavat elo-kuva- alalk, mutta siihenpä kaikki yhteinen loppuu. Joris Ivens on mies, joka on ascttamit kaikki taiteelliset kykynsä ihmisen, ihmisen työn ja taistelun pclvduksccH. Hänen elokuvansa ovat jilmirunoa arkipäivästä, työn ja taistelun kovuudesta ja kauneudesta. Hän on kamerallaan ikuistanut maanmiehensä valloittamassa viljapeltoja merestä, vuiderzeen kuivaamisen, Mn on kuvannut Borinage-jilmissään 250,000 kaivosmiehen lakkotaistelua, Espanjan siioUissodan. jasisinia vastaan ja Kiinan kansan vapaustaistelun ja hänen mmehl valmistunut dokitmenttaarinen kuvansa, "Virtajen laulu", joka palkittiin Karlovy Varyssa, kuvan ihmiskunnan kamppailua leivän, vapauden ja riippumattomuuden voittamiseksi. Mutta antakaamme Ivensin itsensä kertoa jilmistään, josta on jo tehty (yhdeksällätoista eri kielellä kopiot. — Olen filmissäni kuin suurena fres- elokuvat. Italian neorealismi on saanut kona halunnut kuvata työväenliikettä 'hyvin paljon vaikutteita dokumentti-niin idässä kuin aksi. Se valloitti iis lan, eikä sen valtaisi it sitä vastaan suu \'iimeisin hyökkäys rkeissä. On väitetty ;yö{)ään, mutta miti oittamaan. Hänen 1. n maa o\ver sanoi eräässä I Liluvan vuoden än lehtimiehen tah n aivan liikaa pei!^ ien pelkoa, paikan pelkoa, omien ii odottamattomien j ^tiiin maailmaije 'S.A: p. kansalle, ä on .sitten taf mattomuuden ma ytä tarkastella ne ymmärrä kaLij ^lä toi-^^taisekii. :\!eidan on l a .-^uuret joukoi i ma..han. kuten I 1. K a i k k i tuolii^ lua anierikkaia:-^ n i i n . että juur: telma. joka 'n kontrollin den perustalle t sen monitäi»! koko maailman mittakaavassa, sen pyrkimystä yhteiseen päämäärään ja y h - tmisyyteen. Halusin osoittaa mikä merkitys ihmiskunnan kulttuurille, ke-liitytselle ja koko elämälle on oMut ja on niiden ihmisten työllä, jotka näiden virtojen partaalla asustavat. Pyrkimykseni oli myös näyttää miten suuri vastuu työväenluokalla on ihmiskunnan kehityksessä, kertoo Ivens, joka levollisena istuu edessäni 'kongressitalon kiirettä Ja kirjoituskoneen rätinää räiski- . - t l —:Mississippi, Amazon, N i i l i , Ganges, Jangste ja Volga ovat ne kuusi virtaa eli maanosista, joiden varrelta kuvani on koottu ja seitsemäntenä suurena virtana ihmiskunnan kehityksessä ja elokuvassani kulkee työväenliike, ihmiskunnan pyrkimys ihmisenarvoiseen elämään. Kullekin näistä virroista on Bert Brecht kirjoittanut laulut. Shostakovitshin säveltämät, kuten filmm muukin musiikki ja laulut esittää Paul Robeson, Elokuvan rakenne on hyvin filmillinen, toisena motiivina, joka leikkaa virta-aiheen, kulkee valmistautuminen Wienin suureen ammattijärjestöjen kongressiin ja itse kongressi. Materiaali on koottu 30 maasta ja Ivens itse kertoo käyneensä läpi lukuisia etnografisia filmejä, matkakuvauksia, tieteellisiä dokument-filmeistä ja kapitalistisissa maissa kustannuksiltaan huomattavasti halvemmat dokumenttifilmit ovat melkein ainoa mahdollisuus kokeiluun ja nuoren filmintekijäin polven kasvattamiseen. Etenkin maissa, jotka kuuluvat suppeaan kielialueeseen, dokumenttikuvaus on ainoa tie uuden polven esille työntymiseen filmin alalla, kertoo Ivens. — Toisaalta tällä hetkdlä vallitsee jonkinlainen kriisi dokumenttikuvauksen alalla, on ollut pyrkimyksiä näyttää ihminen lähempää yksilönä, ei vain yleisesti, j a tällöin sivutaan läheltä näytelmäelokuvaa. 'Mutta kaikki taidehan on jatkuvaa tyylin hakua, toteaa Ivens. Tällä hetkellä Ivensillä on tekeillä filmi naisista. — Suuri aihe, hän hymähtää. 140 miljoonaa naista, D E F AN studiossa laskevat leikkiä tästä urakasta. Filmi on rakennettu viidestä episodista ja meitä on viisi ohjaajaa: minun lisäkseni Cavalcanti 'Brasiliasta, Lizzani Italiasta, Gerassimov iXeuvosto-liito9ta ja viidentenä naispuolinen ohjaaja VVu, Kiinasta. Elokuva tulee kertomaan naisen osuudesta elämän raken-tamisöksi kaikissa maanosissa, heidän taistelustaan oikeuksiensa ja lastensa oikeuksien puolesta. Ivens, jonka filmejä toistaiseksi on Suomessa nähty vain harvoja ja niistä-tikuiia ja viikkokatsauksia kootessaan kin useimmat erikoisnäytöksissä, kertoo ^^^i. Yii sata filmimiestä häneHä on olevansa kiinnostunut myös Suomesta, jossa hän ei aikaisemmin ole käynyt ja mainitsee ehkä pistäytyvänsä maassamme talvella. — E n ollut tilaisuudessa oUirt apunaan ja koko työ vei aikaa noin ^ e n . Käsikirjoituksen Ivens laati yh- ^ ranskalaisen kirjarlijan, Vladimir Poznerin kanssa, joka myös on laatinut teksun fflmiin. Ensi-ilta oli Wknin suuressa l^änstlertheateatterissa lolcakuun Wnenentenä, jolloin fUmi esitettiin unisessa muodossaan. A v Xäköradio-ohjelmassaan suurta suosiota voittanut Canadan ranska^ laisten taiteilijain ryhmä. Heidän perhe-ohjelmansa perustuu Roger Lcmelinin kirjoittamaan ja hyvän menekin saaneeseen kirjaan *'Les Ploujfc". Ottaen huomioon heidän suuren menestyksensä, sekä Pldftj-jen perheen hauskat ja hienot kertomukset, Canadan yleisradion näköradio (CBC—TV) esittää heidän ohjelmansa myös englannin kielellä. ''Ploujje Family" nähdään kaikilta televisioasemilta Canadassa. ylläolevassa kitvassa nähdään mamma ja pappa Ploufjc sekä heidän neljä aikuista lastaan Cecile, Xapoleon, Ovidc ja GuiUaume. Suuri taiteilija ei väistä aikaansa'' edes näkemään Valkoista peuraa Karlovy Varyssa, haluaisin mielelläni nähdä sen, hän sanoo hyvästenessämme. Ja toivon puolestani ettei tapaamisemme jäisi viimeiseksi ja että muutkin elokui n pidä dokumenttikuvaajista, vasta kiinnostuneet maassamme saisivat tavata Ivensin, suuren taiteilijan ja suuren ihmisen. Brita PolttUa, j«ka hypäävät yleisön ftukana veteen la^"' ponnahdus-yleisön On itse hypättävä ja «PJttava uimaan. Korkeintaan voin pon-f^ öduslandaltani vihjaista: uikaa ttiQ-suuntaan, kertoo Ivens suhteestaan ^sa tuomiten tavan aliarvioida . . . ^^^^'^ kaunis mikä maaflmassa on Z -' ^^hty ihmiskäsin, työn estcet-fZ- haluan ttioda esiHe ^•^^säni, hän .sanoo. - ki,T^7^"^^>>lokuvaa Ivens pitää mer-hitv- t u ^"^ näytelmäelokuvienkin ke- ^,Ir^^'^ "^^helliset dokumenttikuvat ""^'^ 'ähempänä elämää ja pysty-nopeammin seuraamaan ja kuvaa- ^^^«yksen kulkua kuin näytetmä- Holtessa, Tanskassa, ^pidätettiin eräs eronnut 30-vuotias rouva huvilavar-kauksista. Hän oli kahdessa tapauksessa täydeHisesti tyhjentänyt kyseessä olevat mökit kaikesta irtaimesta ja vienyt tavarat asuntoonsa, mistä tavattiin useita satoja varastettuja esineitä. Nainen selitti potevansa synkkämielisyyttä ja kertoi, ettei voinut olla varastamatta vaikkei tarvinnuta!kaan anasta-miaan ta-varoiU. Varkaudet paljastettiin poliisin käydessä naisen asunnossa muissa asioissa ja huomatessaan sieHä lukuisia varastetuksi ilmoitettuja esineitä. — On luonnollista, ettei ole (Keniassa todellisia teiteilijoita, jotka kanmttavat sotaa, mutta on yhtä luonnollista, ettei rauhaa voiteta taistelutta, koska ne, jotka Pyrkivät sodan sytyttämiseen taistelevat asiansa puolesta mitään keindja kaihtamatta. KaiJttamatta edes rauhanliikkeen diskriminatiota. Jollei taiteilija elä mukana aikansa tapahtumissa, häneltä ei koskaan tule suurta taiteilijaa — sc on perusedellytys. Sanat ovat Halldor Laxnessin, islantilaisen kirjailijan, erään aikamme suurimman kertojan, joka Maailman Rauhanneuvoston jäsenenä osallistui äskettäin Tukholmassa pilettyyn kokoukseen, missä \ SA\ edustajalla oli tilaisuus esittää hänelle joitakin kysymyksiä. — Aikamme tärkein kysymys on erilaisten taloudellisten järjestelmien rauhanomaisen rinnakkaiselon järjestäminen, sanoi La.xness, jollei tämän periaatteen perustavaa välttämättömyyttä tajuta, ja jollei kansainvälisen ystävyyden sallita voittaa ideologisia ristiriitoja, eivät ainoastaan tuhoudu järjestelmät ja ideologit vaan koko ihmiskunta. Kulttuurivaihtoa La-xness piti tärkeänä kansainvälisen jännityksen lieventämiseen pyrittäessä. — Olen kulttuurivaihdon lämmin ystävä, sillä mielestäni kirjallisuus ja taide yleensä vetoavat välfllisesti paljon voimakkaammin ymmärtämyksen Juomiseksi kansojen välille kuin vakuutta-vimmat todistelut ystävyydestä, sanoi Laxness, jonka omat kirjat lukuisille eri kielille käännettynä jatkuvasti valloittavat maailman kdmilla niin suurissa kurn pienissäkin maissa. Nyt ruotsalaisten filmattua Salka Valkan, liänen ehkä tunnetuimman kirjansa, odotettaan imyös elokuvan saavuttavan menestystä ulkomailla. Salka Valkan ensi-ilta oli Tukhohnassa juuri kokouksen alkamispäivänä, ja tiedustelemme Laxnessin mielipidettä filmatisoinnin onnistumisesta. — Olen itse niin lähellä Iätä asiaa, että minun on vaikeata vielä muodostaa siitä mielipidettä. Mutta on niin, että kirjailija luovuttaessaan teoksensa filmimiesten käsiin, menettää siitä otteensa kuin aviomies vaimostaan, joMa on kaksikymmentä rakastajaa. Parasta koko filmissä on kuitenkin nuori Salka Valka. Nämä nuoret tytönkasvot il>mai-sevat enemmän mihin kirjat pystyvät. Kuulemme lisäksi, että Laxness on tehnyt Suomen Kansallisteatterin kanssa sopimuksen uuden näytelmänsä esittämisestä ja on ainakin ollut puhetta sen tuomisesta parrasvaloi'hin jo hehnikuun vaiheilla. Toistaiseksi sitä on esitetty vain Islannissa, mutta norjaksikin se on jo käännetty. Eri kulmilta . maapalloa K I V I K A U D E N ASUNTOJA Kieviin on palannut .Ukrainan STN:n arkeologisen akatemian retkikunta, joka on suorittanut kivrkauden ihmisten asuinmajojen kaivauksia Tshernigovskin alueella. — Kahdessa paikassa neljän metrin .syvyydestä on tavattu alkuasukkaiden asuinsijojen jätteitä. On myös löydetty runsaasti piikiviä eri muokkausvaiheissa. Tämä osoit-taaa, että työvälineiden valmistus piikivestä suoritettiin asupmapaikoissa. • Kaivaustyöt johtivat myös kahden hyvin vanhan asuinpaikan löytämiseen. Seiniksi on käytetty suurten eläinten luita, enimmäkseen mammutin luita. .Asuinpaikan jätteet ovat kuin suuri luu-kokoelma, jossa luut ovat määrätyssä järjestyksessä. K U U L U I S A KIRJE VAIHTANUT OMIST.MA.\ Eräs Benjamin Franklinin kuuluisimpia kirjeitä myytiin huutokaupalla erään kirjaiiarvinaisuuksien välittäjän toimesta muutamia päiviä sitten. Kauppahinta oli 2,650 dollaria. Tässä vuonna 1783 PassysU, Ranskasta iähetiämäs-sään kirjeessä Franklin sanoo: ''Ranskalaiset ovat miellyttäviä ihmisiä ja heidän parissaan on hyvä asua. He rakastavat minua ja minä heitä. En kuitenkaan tunne olevani kotona ja toivon^ että saisin kuolla omassa maassani." llipfMia.l9M |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-12-11-03
